Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla on kuntien talouteen? 1
Mitä on alueiden elinvoima? Alueiden elinvoimaan ovat eri aikoina vaikuttaneet: historia ja luonnonvarat, teollistuminen, korkeakoulutuksen laajentuminen, väestön keskittyminen Tärkeitä tekijöitä nykyisin: sijainti ja markkinat, keskittymisen tuottavuushyödyt, inhimillinen pääoma Mitkä ovat elinvoimatekijöitä tulevaisuudessa? Elinvoimaa mitataan: väestökehityksellä työllisten määrällä, työpaikkojen määrällä ja näiden muutoksilla Väestö ja työpaikat laskelmia vuoteen 2020 väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella väestöllinen huoltosuhde (vuoteen 2030 asti) työikäisen väestön (15-64-v) määrä työpaikkojen määrän kehitys lähtökohtana toimialojen työpaikkojen jakautuminen kuntiin vuosina 2005-2007 toimialan työpaikkojen määrä vuonna 2020 TEM:n / VATT:n toimialaennusteen mukaan kolme aluejakoa: maakunnat (19 aluetta) ehdotetut kuntajakoselvitysalueet (66 aluetta) nykyiset kunnat (336 aluetta) 2
Huoltosuhde 2010, 2020 ja 2030 väestötiedot ja väestöennuste (Tilastokeskus) 2010 2020 2030 maakunnat maakuntaa väestöstä maakuntaa väestöstä maakuntaa väestöstä alle 75 19 100 % 14 87 % 4 47 % 75-85 5 13 % 11 42 % yli 85 4 12 % alueet aluetta väestöstä aluetta väestöstä aluetta väestöstä alle 75 66 100 % 30 75 % 14 52 % 75 85 28 21 % 17 26 % yli 85 8 4 % 35 22 % kunnat kuntaa väestöstä kuntaa väestöstä kuntaa väestöstä alle 75 326 99 % 115 75 % 51 53 % 75-85 9 1 % 100 15 % 73 22 % yli 85 1 0 % 121 10 % 212 25 % 5 Huoltosuhde 2020 kunta ja kuntajakoselvitysalue kunnan huoltosuhde parempi kuin alueen alueen huoltosuhde parempi kuin kunnan 3
Huoltosuhde 2020 kunta ja maakunta kunnan huoltosuhde parempi kuin maakunnan maakunnan huoltosuhde parempi kuin kunnan Huoltosuhde esimerkki: Tampereen kuntajakoselvitysalue Kunnan ja alueen huoltosuhteiden erotus Kunnan ja maakunnan huoltosuhteiden erotus Kunnan huoltosuhde parempi kuin alueen Kunnan huoltosuhde parempi kuin maakunnan Alueen huoltosuhde parempi kuin kunnan Maakunnan huoltosuhde parempi kuin kunnan 4
Johtopäätöksiä huoltosuhde Kaikkien maakuntien huoltosuhde on alle 85 vuonna 2020 ja alle sata vuonna 2030. Ehdotettujen kuntajakoselvitysalueiden ja nykyisten kuntien huoltosuhteet ovat korkeampia. Useimpien hyvin heikon huoltosuhteen kuntien tilanne paranisi verrattuna sekä maakunnan että kuntajakoselvitysalueen huoltosuhteeseen. Joidenkin kuntien huoltosuhde olisi parempi yksin kuin laajemmassa kunnassa mutta heikennys on pieni. Keskuskunnan huoltosuhde on tarkastelluilla kaupunkiseuduilla parempi kuin kehyskuntien. 15-64-vuotiaiden määrä muutos 2010-2020, Tilastokeskuksen väestöennuste maakunnat maakuntaa väestöstä kasvaa 3 38 % vähenee alle 10 % 8 36 % vähenee yli 10 % 8 26 % kuntajakoselvitysalueet aluetta väestöstä kasvaa 10 39 % vähenee alle 10 % 21 35 % vähenee yli 10 % 35 26 % nykyiset kunnat kunnista väestöstä kasvaa 66 38 % vähenee alle 10 % 84 37 % vähenee yli 10 % 186 25 % 10 5
Työikäisen väestön määrä 2010-2020 kunnat kasvaa vähenee alle 10 % vähenee yli 10 % 11 Työikäisen väestön määrä 2010-2020 alueet kasvaa vähenee alle 10 % vähenee yli 10 % 12 6
Työikäisen väestön määrä 2010-2020 maakunnat kasvaa vähenee alle 10 % vähenee yli 10 % 13 Johtopäätöksiä työikäinen väestö Kolme eri aluejakoa eivät juuri muuta kokonaiskuvaa 15-64-vuotiaan väestön määrän kehityksestä 2010-2020. Hieman alle 40 prosenttia väestöstä asuu alueilla, joilla tämä ikäryhmä kasvaa. Noin neljännes väestöstä asuu aluille, joilla työikäinen väestö vähenee yli 10 prosenttia. 7
Työikäiset ja työpaikat, yks. sektori, nykyiset kunnat 15 Työikäiset ja työpaikat, yks. sektori, kuntajakoselvitysalueet 16 8
Työikäiset ja työpaikat, yks. sektori, maakunnat 17 Työikäiset ja työpaikat 15-64-v. väestö ja yksityisen sektorin työpaikat, muutos 2010-2020, osuus väestöstä 2010 maakunnat työpaikat -- työpaikat - työpaikat + väestö + 0 % 9 % 29 % väestö -- 3 % 33 % 0 % väestö -- -- 0 % 26 % 0 % kuntajakoselvitysalueet väestö + 0 % 15 % 24 % väestö -- 5 % 29 % 1 % väestö -- -- 12 % 14 % 0 % kunnat väestö + 3 % 11 % 23 % väestö -- 7 % 26 % 4 % väestö -- -- 11 % 14 % 1 % 18 9
Johtopäätöksiä työikäiset ja työpaikat Alueelliset erot ovat merkittäviä. Erot säilyvät, kun verrataan kuntia ja kuntajakoselvitysalueita. Erot maakuntien välillä ovat pienemmät. Suurimmat kaupunkiseudut ovat elinvoimaisimpia. Kaikki ehdotetut kuntajakoselvitysalueet eivät välttämättä olisi elinvoimaisia Elinvoima ei lisäännyt heikon väestökehityksen ja työpaikkakehityksen kuntia yhdistelemällä. Olisiko kaikkien kuntien elinvoima riittävä? Yhteenveto Kuntaliitoksilla on rajalliset mahdollisuudet saada aikaan elinvoimaisia kuntia koko maahan. hyvin heikon huoltosuhteen kuntien tilanne paranee kaupunkiseudut elinvoimaisimpia Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaa vain harvoilla alueilla näillä alueilla asuu kuitenkin hieman alle 40 % väestöstä Jos elinvoimaisuus vaihtelee ja tarpeet ja perustelut ovat erilaisia eri alueilla voisivatko ratkaisut olla erilaisia? Mitkä tekijät vaikuttavat alueiden elinvoimaan tulevaisuudessa? 10