FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
SISÄLLYS Henkivakuutusmarkkinat Suomessa... 1 Maksutulo on pysynyt vakaana... 2 Vakuutussäästöt kasvavat tasaisesti... 2 Vakuutussäästäminen... 4 Vakuutussäästämistuotteet... 5 Riskivakuutukset... 9 Markkinoiden jakautuminen yksityistalous- ja yritysmarkkinoihin... 10 Henkivakuutusyhtiöt...11 Korvaukset... 12 Henkivakuutusyhtiöiden tulokset... 13 Liitteet: Henkiyhtiöiden maksutulot, tuloslaskelmat ja taseet 2009 Säästö- ja henkivakuutusselvityksen ovat kirjoittaneet Finanssialan Keskusliiton asiantuntijat. Julkaisun tilastojen ja taulukoiden lähteenä on Finanssialan Keskusliitto. Julkaisuun liittyviin kysymyksiin vastaa johtaja Timo Silvola, puh. 020 793 4221
Henkivakuutusmarkkinat Suomessa Suomen henkivakuutusmarkkinat voidaan jakaa vakuutussäästämisen markkinoihin ja riskivakuutusmarkkinoihin. Vakuutussäästäminen on säästämistä tai sijoittamista vakuutustuotteen avulla. Riskivakuuttamisessa on kysymys vakuutusturvan hankkimisesta henkilöriskien, kuten työkyvyttömyyden, sairauden tai huoltajan kuoleman varalta. Yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. Vakuutusmaksutulolla tarkasteltuna markkinat ovat kuitenkin painottuneet vakuutussäästämiseen riskivakuuttamisen jäädessä pienempään, joskin tärkeään rooliin. Henkivakuutuksilla järjestetään taloudellista turvaa yksilöille, perheille ja jossain määrin myös yrityksille. Henkivakuutusten avulla varaudutaan epävarmaan tulevaisuuteen, kuten eläkeaikaan tai odottamattomiin elämänkäänteisiin, kuten perheenhuoltajan kuolemaan. Useimmiten henkivakuutustuotteita hankitaan sosiaaliturvaa täydentäviin tarkoituksiin. Monista muista EU-maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti. Sen vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. Suomessa vapaaehtoisia henkivakuutusmaksuja maksettiin vuonna 2009 keskimäärin 560 euroa asukasta kohden. Vastaava luku koko Euroopassa on 800 euroa asukasta kohden ja EU-maiden osalta 1 239 euroa asukasta kohden. 1
Maksutulo on pysynyt vakaana Henkivakuutusalan kotimaasta saatu maksutulo oli 3,1 miljardia euroa vuonna 2009. Henkivakuutusyhtiöiden osuus koko vakuutusalan maksutulosta oli 18,5 %. Henkivakuutusalan maksutulo on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Viime vuosien kehitykselle on ollut tunnusomaista sijoitussidonnaisen maksutulon nousu. Nousun taustalla on sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden kehittyminen ja niiden suosion kasvu. Lisäksi matala korkotaso on vähentänyt kiinnostusta perinteisiin laskuperustekorkoisiin tuotteisiin. Henkivakuutuksen maksutulo 2002-2009 mrd. 4,0 4,0 mrd. Sijoitussidonnaiset Laskuperustekorkoiset 3,5 3,0 2,5 20 2,0 3,3 2,7 2,9 2,9 18 1,8 2,1 3,2 1,9 3,1 1,5 2,8 1,3 2,6 1,4 3,1 1,2 3,5 3,0 2,5 20 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 1,8 1,6 1,5 1,3 1,2 1,1 0,7 0,6 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1,0 0,5 0,0 Vakuutussäästöt kasvavat tasaisesti Henkivakuutuksen volyymia voidaan tarkastella myös vakuutussäästöjen määrän avulla. Vakuutussäästöillä tarkoitetaan vakuutusyhtiöiden taseissa olevia asiakkaille kuuluvia varoja, kuten tulevia eläkkeitä ja säästösummia. Vakuutussäästöt ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vakuutussäästöjen määrä vuoden 2009 lopussa oli 30,3 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa säästöistä on laskuperustekorkoista. Sijoitussidonnaisten vakuutussäästöjen suhteellinen osuus on kuitenkin kasvussa. 2
Henkivakuutuksen vakuutussäästöt 2002 2009 mrd. 35 35 mrd. Sijoitussidonnaiset 30,2 30,3 30 Laskuperustekorkoiset 29,2 30 27,22 27,7 25 22,3 20,2 3,2 20 2,3 24,2 8,9 8,0 9,7 25 6,2 6,6 43 4,3 20 15 15 10 17,9 19,2 20,0 21,0 21,1 21,3 21,0 20,6 10 5 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Vakuutussäästöistä lähes puolet on säästöhenkivakuutuksissa. Niiden osuus on pysytellyt 50 prosentin tuntumassa viime vuosina. Yksilöllisten eläkevakuutusten osuus vakuutussäästöistä on kasvussa. Henkivakuutussäästöjen k töj jakautuminen tuotteittaintt i 2009 mrd. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Säästöhenkivakuutus 14,2 46,9% Yksilöllinen eläkevakuutus 10,00 33,1% Ryhmäeläkevakuutus 4,8 15,8% Kapitalisaatiosopimukset 1,3 4,3% 3
Vakuutussäästäminen Vakuutussäästämisellä tarkoitetaan säästämistä tai sijoittamista henkivakuutustuotteeseen. Vakuutussäästämistuotteita ovat säästövakuutukset, eläkevakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset. Vakuutussäästäminen on tyypillisesti pitkäaikaista säästämistä. Eläkevakuutuksissa säästäminen on lisäksi sidottua, mikä tarkoittaa, että säästöjen nostaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista ennen eläkeikää. Vakuutussäästämisen ja muun säästämisen suurimpana erona on, että hyvän tuoton tavoittelun lisäksi vakuutussäästämisellä tähdätään esimerkiksi eläkkeen täydentämiseen tai muun vakuutusturvan järjestämiseen. Vakuutussäästämisessä on käytössä kaksi erilaista tuottotapaa: laskuperustekorkoinen ja sijoitussidonnainen. Laskuperustekorkoisessa tuottotavassa vakuutuksen tuotto muodostuu vakuutusyhtiön maksamasta laskuperustekorosta ja sen lisäksi maksettavista lisäkoroista tai asiakashyvityksistä. Laskuperustekorko on etukäteen sovittu ja vakuutusyhtiön takaama vähimmäistuotto vakuutussäästöille. Lisäkorko tai asiakashyvitys on laskuperustekoron lisäksi annettava lisätuotto, joka määritellään vuosittain jälkikäteen. Lisätuotto määräytyy vakuutusyhtiön sijoitustoiminnan ja tehokkuuden perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa suurimman sallitun laskuperustekoron, jonka vakuutusyhtiö voi taata uusiin sopimuksiin. Vuonna 2010 laskuperustekorko voi olla enintään 2,5 prosenttia. Tyypillistä on, että vakuutusyhtiöt takaavat uusiin sopimuksiin tätä alhaisemman koron ja pyrkivät maksamaan asiakkaille mahdollisimman korkeita lisätuottoja. Vakuutusyhtiöt ovat voineet tarjota vakuutussäästämisessä 1990-luvun puolivälistä saakka myös sijoitussidonnaista tuottotapaa. Sijoitussidonnainen tuotto määräytyy vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonkehityksen perusteella. Sijoituskohteina käytetään useimmiten sijoitusrahastoja, mutta käytössä voi olla myös muita sijoitusinstrumentteja. Sijoitussidonnainen tuottotapa mahdollistaa monipuolisen sijoituskohteiden valikoiman hyödyntämisen vakuutussäästämisessä. Sijoitussidonnaisuus sopii erityisesti pitkäaikaiseen säästämiseen, kuten eläkesäästämiseen. Pitkä aika mahdollistaa riskin ottamisen ja korkotuottoa korkeamman tuottotavoitteen esimerkiksi osakemarkkinoita hyödyntämällä. Sijoitussidonnaiset sijoituskohteet ovat riskin suhteen erityyppisiä ulottuen lyhyen koron rahastoista erilaisiin osakerahastoihin. Usein sijoitussidonnaisissa tuotteissa on mahdollista siirtää säästöt tai osa niistä laskuperustekorkoisen tuottotavan mukaisiksi. Sijoitussidonnaisen tuottotavan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2006 sijoitussidonnaisen maksutulon määrä ylitti ensimmäistä kertaa laskuperustekorkoisen maksutulon määrän. 4
Vakuutussäästämistuotteet Säästövakuutus on tuote, johon asiakas maksaa tietyn kertamaksun tai useita maksuja. Vakuutuksenottaja tai muu edunsaaja saa maksuista ja niille kertyneestä tuotosta muodostuvan säästösumman sovittuna ajankohtana. Yleensä sopimuksen pituus on noin kymmenen vuotta. Säästösumma maksetaan vain siinä tapauksessa, että vakuutettu elää. Vakuutetun kuoleman varalta säästövakuutuksiin liitetään yleensä henkivakuutus kuoleman varalta, joka kattaa tietyn osuuden säästösummasta. Säästöhenkivakuutuksen maksutulo 2002-2009 mrd. 2,0 1,8 Sijoitussidonnaiset 1,6 1,6 Laskuperustekorkoiset 14 1,4 1,2 1,2 10 1,0 0,8 1,0 09 0,9 0,9 11 1,1 0,7 1,0 0,6 0,7 04 0,4 0,5 0,7 0,4 0,2 0,3 0,4 0,5 0,3 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Säästövakuutusten osuus henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketusta maksutulosta oli 31 prosenttia vuonna 2009. Säästövakuutuksen maksutulo vuonna 2009 oli 962 miljoonaa euroa. Lähes koko maksutulo tuli yksityistalouksilta. Maksutulosta oli 69 prosenttia sijoitussidonnaista ja 31 prosenttia laskuperustekorkoista. 5
Eläkevakuutus on tuote eläketurvan täydentämiseen. Eläkevakuutukseen maksetaan vakuutusmaksuja, joiden perusteella vakuutusyhtiö maksaa eläkettä sovitussa eläkeiässä. Eläke voi olla määräaikainen eläke jollekin tietylle ikävälille tai loppuelämän kestävä ns. elinikäinen eläke. Eläkevakuutus voi olla yhdelle henkilölle otettava yksilöllinen eläkevakuutus tai henkilöryhmälle otettava ryhmäeläkevakuutus. Yksilöllisen eläkevakuutuksen voi ottaa yksityishenkilö tai työnantaja. Sen sijaan ryhmäeläkevakuutuksen voi ottaa vain työnantaja. Eläkevakuutusten suosio on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin vuonna 2009 lähes 50 000 sopimusta. Yksilöllisistä eläkevakuutuksista 68 prosenttia oli yksityistalouksien ottamia ja 32 prosenttia yritysten ottamia. Uusissa vakuutuksissa tyypillistä on sijoitussidonnaisuus. Noin 88 prosenttia vakuutuksista alkoi sijoitussidonnaisena. Eläkevakuutusmaksuja maksetaan pitkän aikaa, tyypillisesti yli 20 vuotta, joten vakuutuksen tuotto kytketään alkuvaiheessa esimerkiksi osakerahastoihin. Useimmiten vakuutuksessa on mahdollisuus muuttaa sijoitusjakautuma myös laskuperustekorkoiseksi. Yksilöllisen eläkevakuutuksen kappalemäärät 2002-2009e, vakuutukset + alkaneet eläkkeet 900 100 00 kpl 800 700 600 500 400 420 499 530 577 638 693 737 769 300 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 6
Yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo vuonna 2009 oli 742 miljoonaa euroa. 67 prosenttia maksutulosta oli sijoitussidonnaista. Laskuperustekorkoisen maksutulon osuus koostuu pääasiassa 1980- ja1990-luvuilla myydyistä vakuutuksista. Tuolloin oli myynnissä vakuutuksia, jotka olivat yksinomaan laskuperustekorkoisia. Yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo 2002-2009 mrd. 700 600 500 465 500 500 400 300 200 382 226 407 412 292 361 382 368 400 276 258 253 242 Sijoitussidonnaiset Laskuperustekorkoiset 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ryhmäeläkevakuutukset ovat työnantajien ottamia vakuutuksia, joilla järjestetään työntekijöille lisäeläketurvaa. Lisäeläketurvaa käytetään henkilöstön sitouttamis- ja kannustamisvälineenä. Vakuutukseen voi kuulua esimerkiksi tietty henkilöstöryhmä tai vakuutus voi käsittää kaikki työnantajan palveluksessa olevat. Henkivakuutusyhtiöiden ryhmäeläkekannasta osa on eläkesäätiöistä ja eläkekassoista vakuutukseen siirrettyä kantaa. Näille vakuutuksille on tyypillistä etuusperusteisuus ja laskuperustekorkoisuus. Viime aikoina työnantajien tarjoama lisäeläketurva on alkanut yleistyä Suomessa. Lisäeläketurva järjestetään yleensä ryhmäeläkevakuutuksella, joka on maksuperusteinen ja sijoitussidonnainen. Toisin kuin etuusperusteisessa vakuutuksessa, maksuperusteisessa eläkevakuutuksessa eläke-etuuden määrää ei päätetä etukäteen. Eläke-etuus muodostuu sen mukaan, kuinka paljon vakuutusmaksuja on maksettu ja kuinka paljon niille on kertynyt tuottoja. Sijoitussidonnaisissa ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutetuilla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa itse sijoituskohteiden valintaan. 7
Ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo 2002-2009 milj. 500 500 milj. Kannansiirrot 450 422 450 400 381 400 350 300 250 200 227 220 212 32 45 24 199 115 268 245 37 19 335 42 350 300 250 200 150 100 195 175 187 223 225 231 266 293 150 100 50 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Kuvassa näkyvä kannansiirtojen osuus on eläkesäätiöistä henkivakuutusyhtiöihin siirrettyä eläkevastuuta. Kapitalisaatiosopimus on henkivakuutusyhtiön tarjoama vakuutusluokkalain mukaiseen henkivakuutusluokkaan 6 kuuluva tuote. Kapitalisaatiosopimus on perinteisesti ollut yrityksille ja yhteisöille tarjottava sijoitusmuoto, mutta viime vuosina tuote on kiinnostanut myös yksityishenkilöitä. Kapitalisaatiosopimuksen tuotto perustuu laskuperustekorkoiseen tai sijoitusidonnaiseen tuottotapaan, samoin kuin muunkin vakuutussäästämisen tuotto. Muista vakuutussäästämistuotteista poiketen kapitalisaatiosopimuksessa ei ole ketään vakuutettuna. Sopimus sisältää säästämis- ja sijoittamisosan, mutta ei riskiosaa. Kapitalisaatiosopimusten osuus henkivakuutusyhtiöiden liiketoiminnasta on kasvanut. Etenkin sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen kysyntä on kasvanut. 8
Riskivakuutukset Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutusturvaa työkyvyttömyyden, sairauden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Näiden riskien varalle otettavia vakuutuksia nimitetään riskivakuutuksiksi. Yleensä niihin ei sisälly säästämistä. Esimerkiksi luoton takaisinmaksun turvaamiseksi tarkoitetut lainaturvavakuutukset ovat riskivakuutuksia. Riskivakuutusten osuus henkivakuutusyhtiöiden maksutulosta on vajaat 9 prosenttia, eli melko pieni. Tämä kertoo osaltaan suomalaisten alhaisesta henkilövakuuttamisen asteesta. Riskivakuutusten ottaminen on kuitenkin yleistynyt viime vuosina. Osaltaan tähän on vaikuttanut kotitalouksien lainanoton kasvu. Perheen velat lisäävät henkivakuutusturvan tarvetta. Henkivakuutus kuoleman varalta Kuoleman varalta otettavien henkivakuutusten ottaminen on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2009 otettiin yli 160 000 uutta henkivakuutusta. Työikäisistä noin 39 prosentilla on henkivakuutus. Henkivakuutusten keskikoko on noin 39 700 euroa työikäistä vakuutettua kohti. Vakuutetuista noin 70 prosenttia on miehiä. Työkyvyttömyyden varalta otettava vakuutusturva Työkyvyttömyysturva voi olla tilapäisen työkyvyttömyyden varalle otettavaa turvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa. Työkyvyttömyys voi johtua sairastumisesta tai tapaturmasta. Tilapäisen työkyvyttömyyden varalle otettavasta vakuutusturvasta maksetaan yleensä päivärahakorvausta, jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi. Pysyvän työkyvyttömyyden turva on tyypillisesti kertakorvaus. Sairauden varalta otettava vakuutusturva Sairauden varalta otettavaa vakuutusturvaa on kahta päätyyppiä: sairauskuluvakuutus ja vakuutus vakavan sairauden varalta. Sairauskuluvakuutuksesta korvataan mm. lääkärissä käynnistä, sairaanhoidosta ja lääkkeiden hankinnasta johtuvia kustannuksia. Vakavan sairauden vakuutuksesta maksetaan kertakorvaus, jos vakuutettu sairastuu vakuutusehdoissa mainittuun sairauteen. 9
Markkinoiden jakautuminen yksityistalous- ja yritysmarkkinoihin Vuonna 2009 henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketusta maksutulosta 69 prosenttia (2,1 miljardia euroa) tuli kotitalouksilta. Pääosin maksutulo kohdistui vakuutussäästämistuotteisiin. Kotitalouksien maksutulosta 45 prosenttia kohdistui säästövakuutuksiin ja 24 prosenttia yksilöllisiin eläkevakuutuksiin. Riskivakuutusten osuus kotitalouksilta tulevasta maksutulosta oli noin 11 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten osuus yksityistalouksien maksutulosta oli noin 20 prosenttia. Henkivakuutusyhtiöiden vuoden 2009 maksutulosta 31 prosenttia (941 miljoonaa euroa ) tuli yritysasiakkailta. Yli 61 prosenttia yritysten maksamasta maksutulosta oli työnantajien järjestämää lisäeläketurvaa. Kapitalisaatiosopimusten osuus oli 29 prosenttia. Henkivakuutuksen maksutulo 2002-2009 mrd. 4,0 4,0 mrd. Yksityistaloudet Yritykset 3,5 3,0 2,5 3,3 3,2 2,9 2,9 08 0,8 08 0,8 0,6 0,6 3,1 0,6 2,8 0,7 2,6 3,1 0,9 3,5 3,0 2,5 0,8 20 2,0 20 2,0 1,5 1,5 1,0 2,4 23 2,3 2,3 2,4 2,4 2,1 1,8 2,1 1,0 0,5 0,5 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0,0 10
Henkivakuutusyhtiöt Suomen henkivakuutusmarkkinoilla toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä. Maksutulolla mitattuna suurimmat henkivakuutusyhtiöt ovat OP-Henkivakuutus Oy ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö. Vakuutussäästöillä mitattuna suurimmat yhtiöt ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset Suomessa toimivat henkivakuutusyhtiöt. Niiden lisäksi Suomessa toimii Henkivakuutusosakeyhtiö Retro. Suomen markkinoilla on tarjolla myös monien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tuotteita, joita välittävät lähinnä asiamiehet. Henkivakuutusyhtiö Maksutulo 12/2009 milj. euroa (% -osuus koko alan maksutulosta) Vakuutussäästöt 12/2009 milj. euroa (% -osuus koko alan vakuutussäästöistä) Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 48 (1,6 %) 122 (0,4 %) Handelsbanken Liv 22 (0,7 %) 77 (0,3 %) Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 69 (2,3 %) 725 (2,4 %) Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 764 (24,9 %) 6 473 (21,4 %) Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 60 (1,9 %) 612 (2,0 %) Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 733 (23,9 %) 7 525 (24,8 %) OP-Henkivakuutus Oy 771 (25,2 %) 6 065 (20,0 %) Skandia Life Assurance Co Ltd 194 (6,3 %) 1 245 (4,1 %) Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 83 (2,7 %) 4 233 (14,0 %) Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 233 (7,6 %) 2 384 (7,9 %) Aktia Henkivakuutus Oy 82 (2,7 %) 786 (2,6 %) Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia 3 (0,1 %) 34 (0,1 %) 11
Henkivakuutustoiminnan menestymisen kannalta myyntikanavalla on keskeinen merkitys. Pankkien konttorit ovat olleet tärkein myyntikanava 1990-luvulta lähtien. Tuolloin perustetut pankkitaustaiset henkivakuutusyhtiöt ovat kasvaneet muita henkivakuutusyhtiöitä nopeammin ja ovat tällä hetkellä markkinaosuudella tarkastellen kärjessä. Muita myyntikanavia ovat vakuutusyhtiöiden konttorit, asiamiehet ja meklarit. Korvaukset Henkivakuutuksista maksettavat korvaukset vähenivät vuonna 2009 noin 18 prosenttia 2,9 miljardiin euroon. Korvauksista oli vakuutussopimusten takaisinostoja 791 miljoonaa, säästösummien takaisinmaksuja 941 miljoonaa, eläkkeitä 854 miljoonaa ja muita korvauksia 270 miljoonaa euroa. Eläkkeitä maksettiin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Säästösummia maksettiin 20 prosenttia ja takaisinostoja 38 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkivakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset 2002-2009 2009 mrd. 4,0 4,0 mrd. 3,5 Muut Takaisinostot 30 3,0 Eläkkeet 2,5 2,0 1,5 1,0 05 0,5 0,0 1,7 0,2 03 0,3 Säästösummien takaisinmaksut 1,8 0,2 04 0,4 0,8 0,7 20 2,0 0,2 0,4 2,2 0,2 0,6 0,8 0,8 3,5 3,5 0,3 3,0 2,9 29 2,9 30 3,0 0,3 0,2 0,3 1,3 2,5 0,8 0,9 08 0,8 2,0 1,3 1,1 12 1,2 09 0,9 0,4 0,4 0,5 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1,5 1,0 05 0,5 0,0 12
Henkivakuutusyhtiöiden tulokset Henkiyhtiöiden sijoitusten tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 9,5 prosenttia, yhteensä sijoitukset tuottivat 2,5 miljardia euroa. Liikekulut kasvoivat 7 prosenttia 230 miljoonaan euroon. Henkivakuutusyhtiöiden liikevoitto palasi positiiviseksi ja nousi 1,2 miljardiin euroon. Arvostuserot kasvoivat noin miljardilla eurolla, joten kokonaistulos oli 2,2 miljardia euroa. Asiakashyvityksiä maksettiin yhteensä 389 miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus nousi 18 prosenttiin. Vakavaraisuusluku tarkoittaa sitä, että suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä on vakavaraisuutta 18 prosenttia enemmän kuin mitä ovat niiden asiakkaille tulevaisuudessa maksettavat korvaukset. Tämä omaisuuserä toimii puskurina huonojen sijoitusvuosien yli. Yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma kasvoi 53 prosenttia 4,4 miljardiin euroon. Toimintapääoma nousi 3,8-kertaiseksi verrattuna vakuutusyhtiölain edellyttämään määrään. 13
FINANSSIALAN KESKUSLIITTO LIITE 5 Henkivakuutusyhtiöiden maksutulot Suomessa vuonna 2009 (1000 ) Markkinaosuus Sijoitussid. Muu Sijoitussid. Muu Vakuutus ensivakuu- Sijoitussid. Kapitalisaatio- Muu Työntekijäin Muu yksilöllinen yksilöllinen ryhmä- ryhmä- Ensi- Jälleen- maksutulo tuksesta henki sopimus henki ryhmähenki ryhmähenki eläke eläke eläke eläke vakuutus vakuutus yhteensä % OP-Henkivakuutus Oy 269 652 68 618 184 490 12 169 1 846 93 714 58 761 4 203 77 961 771 414 129 771 543 25,2 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 103 581 298 569 58 736 13 681 4 497 96 816 43 198 34 734 110 592 764 404 2 900 767 304 25,0 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 106 318 335 549 100 731 0 35 997 100 161 48 388 3 589 1 873 732 605 0 732 605 23,9 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 46 676 0 49 367 0 9 235 32 051 26 425 0 0 163 754 27 163 781 5,3 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 0 433 16 493 0 0 0 32 437 0 33 818 83 181 0 83 181 2,7 Aktia Henkivakuutus Oy 25 227 200 15 599 1 387 9 903 10 138 14 352 527 3 734 81 067 33 81 100 2,6 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 10 584 8 944 10 177 5 257 3 621 6 663 10 930 2 761 11 054 69 991 19 70 010 2,3 Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 75 0 1 216 6 885 11 522 10 136 10 140 3 891 25 449 69 314 0 69 314 2,3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 0 0 40 559 526 18 524 0 0 0 0 59 609 148 59 757 1,9 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 22 365 1 610 15 634 806 0 6 401 1 048 0 0 47 864 0 47 864 1,6 Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia 124 0 514 382 796 370 662 0 422 3 270 0 3 270 0,1 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 0 0 0 0 0 0 4 0 0 4 1 495 1 499 0,0 Kotimaiset yhteensä 584 602 713 923 493 516 41 093 95 941 356 450 246 345 49 705 264 903 2 846 477 4 751 2 851 228 93,0 Kotimaiset yhteensä 2008 444 261 184 172 678 267 39 766 86 564 360 719 256 509 46 786 333 422 2 430 466 4 300 2 434 765 Kasvu-% 31,6 287,6-27,2 3,3 10,8-1,2-4,0 6,2-20,6 17,1 10,5 17,1 Skandia Life Assurance Co Ltd, Ssl 58 209 0 0 0 0 135 828 0 0 0 194 037 0 194 037 6,3 SHB Liv Forsikringsaktieselskab, Ssl 16 753 0 0 0 0 4 778 0 0 0 21 531 0 21 531 0,7 Kaikki yhteensä 659 563 713 923 493 516 41 093 95 941 497 056 246 345 49 705 264 903 3 062 045 4 751 3 066 796 100,0 Kaikki yhteensä 2008 497 059 184 172 678 267 39 766 86 564 497 027 256 509 46 786 333 422 2 619 572 4 300 2 623 871 Kasvu-% 32,7 287,6-27,2 3,3 10,8 0,0-4,0 6,2-20,6 16,9 10,5 16,9
FINANSSIALAN KESKUSLIITTO LIITE 6 Henkivakuutusyhtiöiden tuloslaskelmat vuonna 2009 (1000 ) Sijoitus- Sijoitusten Vakuutus- Sijoitus- Poistoeron Vakuutus- toiminnan arvonkor. Korvaus- maksuvas- toiminnan Muut tuotot Välittömät ja varausten Tilikauden maksutulo tuotot ja oikaisut kulut tuun muutos Liikekulut kulut ja kulut verot muutos voitto (tappio) Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 1 209 924 751 351 348 142-922 195-1 050 400-35 006-206 399 0 203 0 95 620 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 781 930 1 064 607 148 211-609 941-575 710-65 179-277 265-649 -118 000-898 347 106 OP-Henkivakuutus Oy 746 367 719 700 353 048-534 524-695 416-47 468-484 928 2 325-15 174 0 43 930 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 163 698 221 624 33 101-151 742-145 417-24 626-98 156 29 132-520 935 28 029 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 83 142 1 254 042 0-503 454 2 388-15 156-691 665-4 498 2 813 12 127 624 Aktia Henkivakuutus Oy 80 710 45 539 39 735-88 960-21 248-10 892-35 178 0-2 292 0 7 414 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 69 563 88 069 25 861-60 387-81 178-7 533-22 799 0-34 -40 11 522 Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 67 788 91 811 6 626-70 312-32 468-9 082-50 515-37 -605 0 3 206 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 59 574 161 342 0-68 737-49 961-7 576-42 647-404 -21 11 51 581 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 47 789 10 927 866-8 911-42 763-6 670-364 -4 0 2 872 Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia 3 228 4 968 1 230-3 796-796 -504-2 339 12-39 13 1 977 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 1 011 6 804 0-3 879 2 104-669 -3 739 568-5 0 2 195 Henkiyhtiöt yhteensä 3 314 724 4 420 784 956 820-3 026 838-2 690 865-230 361-1 915 994 26 445-133 674 35 721 076 Henkivakuutusyhtiöiden tasetiedot vuonna 2009 (1000 ) VASTAAVAA VASTATTAVAA Aineett. Sijoitukset Sijoitussid. Saamiset Muu Siirto- Vastaavaa Oma Varaukset Pääoma- Vastuu- Sijoitussid. Velat Ennakot, Vastattavaa hyödykkeet yhteensä katteena yhteensä omaisuus saamiset yhteensä pääoma yhteensä lainat velka vastuuvelka yhteensä siirtovelat yhteensä Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 150 5 206 308 4 110 103 27 485 46 206 87 779 9 478 031 234 250 0 110 000 4 908 871 4 092 895 110 597 21 418 9 478 031 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 13 680 4 926 160 2 287 421 79 338 57 626 65 110 7 429 335 454 687 3 576 100 000 4 418 680 2 280 725 74 310 97 357 7 429 335 OP-Henkivakuutus Oy 26 865 3 906 151 2 381 452 168 427 144 847 17 276 6 645 018 365 612 0 90 830 3 727 210 2 379 708 64 638 17 020 6 645 018 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 5 443 5 841 380 0 26 569 50 071 43 569 5 967 032 698 734 181 0 5 138 481 0 101 488 28 148 5 967 032 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 15 737 2 382 086 466 089 8 974 59 361 39 593 2 971 840 146 033 3 330 55 000 2 279 305 464 725 17 219 6 228 2 971 840 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 842 1 080 854 0 19 596 16 860 14 402 1 132 554 194 410 2 046 0 928 125 0 7 099 874 1 132 554 Aktia Henkivakuutus Oy 1 909 658 834 208 853 3 138 3 558 13 560 889 852 69 826 0 2 100 602 035 210 298 2 298 3 295 889 852 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 3 465 561 638 243 736 5 682 9 091 7 605 831 217 58 151 63 0 525 009 244 693 1 878 1 423 831 217 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 2 973 75 842 69 624 0 320 1 008 149 767 22 668 16 0 55 990 69 343 35 1 715 149 767 Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia 7 42 557 3 797 1 047 960 616 48 984 6 357 165 0 38 563 3 503 56 340 48 984 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro 0 29 409 0 2 259 144 283 32 095 4 872 0 0 26 216 0 844 163 32 095 Henkiyhtiöt yhteensä 71 071 24 711 219 9 771 075 342 515 389 044 290 801 35 575 725 2 255 600 9 377 357 930 22 648 485 9 745 890 380 462 177 981 35 575 725
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 00120 Helsinki Faksi 020 7934 202 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi