SOVELTUVUUSVAATIMUKSET LIITE 1 Tarjoajan on täytettävä seuraavat kelpoisuutta koskevat vaatimukset. Tarjoaja, joka ei täytä kelpoisuudelle asetettuja vaatimuksia, suljetaan pois tarjouskilpailusta. Pää- ja arkkitehtisuunnittelijan kelpoisuusehdot Kelpoisuutensa osoittamiseksi ja laadun arviointia varten tarjoajan on esitettävä selvitys tiimin jäsenten toimeksiannon kannalta soveltuvasta koulutuksesta ja kokemuksesta. TIIMI Kelpoisuusehdot 1 Arkkitehtisuunnittelun projektinvetäjä/ pääsuunnittelija Nimettävä vähintään yksi projektinvetäjä/ pääsuunnittelija - Koulutus ja kokemus Arkkitehtisuunnittelun projektinvetäjällä/ pääsuunnittelijalla tulee olla Valtioneuvoston asetuksen 214/2015 ja siihen liittyvän Ympäristöministeriön ohjeen (Liite 1a) 4.1 :n tai 5.1 :n mukainen pätevyys ja riittävästi viimeisen 5 vuoden aikana kilpailuosallistumisia sekä vähintään 5 vuoden ajalta kokemusta toimeksiannon kannalta soveltuvista suunnittelutehtävistä. Pää- ja arkkitehtisuunnittelijan yrityksen kelpoisuusehdot YRITYS Kelpoisuusehdot 2 Oikeudellinen muoto Osake-, kommandiitti- tai avoin yhtiö tai vastaava ulkomainen oikeushenkilö. 3 Yhteiskuntavelvoitteet ja vastuuvakuutus - ote esim. Tilaajavastuu.firaportista tai vastaavat tilaajavastuulain mukaiset todistukset 4 Laadunvarmistus ja varamiesjärjestelmä - selvitys 5 Tietomallintaminen ja ohjelmiston sopiminen kaavasuunnittelujärjestelmään - selvitys Tarjoajan yhteiskuntavelvoitteiden tulee olla hoidettu. Palveluntuottajalla tulee olla liiketoimintaansa koskeva vastuuvakuutus, jonka vahingonkorvauksen suuruus on vähintään 100 000 euroa Tarjoajalla on oltava käytössään laadunvarmistusmenetelmä. Tarjoajalla tulee olla käytössä varamiesjärjestelmä, joka takaa hankkeen tavoitteenmukaisen ja laadullisen lopputuloksen aikaansaamisen mahdollisissa sairastumis- tms. häiriötilanteissa. Tarjoajalla tulee olla valmius tietomallintamiseen ja ohjelmiston tulee olla yhteensopiva kaavasuunnittelujärjestelmään (Tekla GIS, Auto CAD).
Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella arkkitehtisuunnitteluun osallistuvan yrityksen ja henkilöstön soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan: TIIMI Arkkitehtisuunnittelun projektinvetäjä/pääsuunnittelija Kelpoisuusehdot Selvitykset projektinvetäjän/pääsuunnittelijan koulutuksesta. Selvitykset rakennussuunnittelukokemuksesta: Luettelo viimeisen viiden (5) vuoden aikana suunnitelluista hankkeista, joissa pääsuunnittelija on ollut pääsuunnittelija tai rakennussuunnittelija (asuinkerrostalo, julkinen rakennus, majoitusrakennus/hotelli). Luettelossa on mainittava kohde, vaativuustaso (Valtioneuvoston asetus 214/2015, 4.1 tai 5.1 ), suunnittelu- ja valmistumisvuosi sekä rakennuttaja. Muu henkilöstö ja alikonsultit Selvitykset muun henkilöstön koulutuksesta Selvitykset rakennussuunnittelukokemuksesta: luettelo viimeisen kahden (2) vuoden aikana suunnitelluista hankkeista, joissa suunnittelija on ollut mukana. Luettelossa on mainittava kohde, vaativuustaso (Valtioneuvoston asetus 214/2015, 4.1 tai 5.1 ), suunnittelu- ja valmistumisvuosi ja rakennuttaja. Yritys Selvitys tietomallintamisesta ja suunnittelujärjestelmästä Selvitys laatujärjestelmästä (tehty pvm, hyväksytty pvm, malli: oma, RAKLI-SKOL-ATL, ISO 9001 tms.)
Rakennuttajan/ rakennusliikkeen kelpoisuusehdot YRITYS Kelpoisuusehdot 1 Oikeudellinen muoto Osake-, kommandiitti- tai avoin yhtiö tai vastaava ulkomainen oikeushenkilö. 2 Yhteiskuntavelvoitteet ja vastuuvakuutus sekä tapaturmavakuutus - ote esim. Tilaajavastuu.firaportista tai vastaavat tilaajavastuulain mukaiset todistukset Tarjoajan yhteiskuntavelvoitteiden tulee olla hoidettu ja tarjoajalla tulee olla vastuuvakuutus. Palveluntuottajalla tulee olla liiketoimintaansa koskeva vastuuvakuutus, jonka vahingonkorvauksen suuruus on vähintään 1000 000 euroa. Tarjoajalla tulee olla tilaajavastuulain mukaiset voimassaolevat todistukset sekä todistukset maksuvelvoitteiden suorittamisesta. 3 Laadunvarmistus - selvitys 4 Kokemus vastaavista hankkeista - selvitys Tarjoajalla on oltava käytössään laadunvarmistusmenetelmä. Tarjoajan tulee osoittaa, miten yritys takaa hankkeen tavoitteenmukaisen ja laadullisen lopputuloksen aikaansaamisen mahdollisissa häiriötilanteissa. Tarjoajalla tulee olla pääurakoitsijana/ rakennuttajana kokemusta vastaavista hankkeista, joiksi katsotaan seuraavat: julkinen rakennus (yli 1000 kem 2 ) asuinkerrostalo (yli 1000 kem 2 ) hotelli/ majoitusrakennus (yli 1000 kem 2 ). Hankkeiden tulee olla Valtioneuvoston asetuksen 214/2015, 4.1 :n tai 5.1 :n vaatimusluokan mukaisia. Hotellioperaattorin/investorin kelpoisuusehdot YRITYS 1 Yhteiskuntavelvoitteet - ote esim. Tilaajavastuu.fi-raportista tai vastaavat tilaajavastuulain mukaiset todistukset Kelpoisuusehdot Tarjoajan yhteiskuntavelvoitteiden tulee olla hoidettu.
Hotellioperaattorin valintakriteerit Kriteeri Kansainvälinen brändi eli TripAdvisor tunnistaa - ote TripAdvisorista Liikevaihto: Yli 10 M majoitusliiketoimintaan, kun tarkastelujakso on viisi (5) viime vuotta. - majoitustoiminnan liikevaihto hotelleittain Track record: Viimeisen viiden (5) vuoden aikana käynnistetyt hotellihankkeet. - hotelli nimi - hotellin sijainti - hotellin toiminnan aloitusvuosi Viimeisen viiden (5) vuoden aikana käynnistettyjen hotellihankkeiden koko. - hotelli nimi - hotellin koko (huoneluku) Innovaatiot: Lisäarvo Rovaniemen matkailutarjontaan - hotellikonseptin kuvaus Innovaatiot: Ekologisuus. Kulutusindikaattoreita verrataan Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa esitettyyn kehitykseen seuraavien osalta: - energia - vesi - jäte http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=062 2b65a-119f-410a-b2-2a900128f008 Innovaatiot: Kiertotalous - vertailu Sitran laatimaan Suomen kiertotalouden tiekarttaan (Sitra julkaisuja 117) https://www.sitra.fi/julkaisut/selvityksiäsarja/selvityksia117.pdf Innovaatiot: Arktinen design ja arkkitehtuuri (tarjoajan viitekuvat konseptin designista) Yhteensä Pisteytys 0 p= ei tunnista 10 p= tunnistaa (maksimi 10 p) 0 p= viimeisen viiden (5) vuoden aikana ei kertaakaan ole ylittänyt 10 M 10 p= viimeisen viiden (5) vuoden aikana vähintään kerran on ylittänyt 10 M (maksimi 10 p) 0 p= ei yhtään 10 p= vähintään yksi (maksimi 10 p) 0 p= ei mainintaa tai yhdessä alle 25 huonetta 5 p= yhdessä hotellissa 25-49 huonetta 10 p= yhdessä hotellissa 50 huonetta/ enemmän (maksimi 10 p) 0 p= vastaava konsepti kuin Rovaniemellä olemassa olevassa hotellissa 10 p= uudenlainen konsepti (maksimi 10 p) 0 p= Kulutusindikaattoreita ei esitetä 10 p= Kulutusindikaattorit on suhteutettu Rovaniemen kaupungin ympäristöraporttiin (maksimi 10 p) 0 p= hankkeessa ei ole kiertotalouteen liittyviä innovaatioita 10 p= hankkeessa on mietitty konkreettisia kiertotalouden sovelluksia (maksimi 10 p) 0 p= konsepti ei profiloidu arktisen desiginin ja arkkitehtuurin osalta 10 p= konsepti perustuu arktiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin (maksimi 10 p) Maksimi p
Arviointikriteerit ja pisteet Pää- ja arkkitehtisuunnittelija, pää- ja arkkitehtisuunnittelijan yritys sekä rakennusliike/rakennuttaja saavat aina vähintään 10 pistettä 4.1 :n mukaisesta suunnittelukohteesta. Mikäli tarjoajilta löytyy 5.1 :n mukainen suunnittelukohde, saa tarjoaja täydet 20 pistettä kymmenen pisteen sijasta. Pää- ja arkkitehtisuunnittelija Pää- ja arkkitehtisuunnittelijan yritys Ainakin yksi 4.1 :n mukainen vaativa rakennussuunnittelutehtävä (10 p) Ainakin yksi 5.1 :n mukainen poikkeuksellisen vaativa rakennussuunnittelutehtävä (20 p) Ainakin yksi 4.1 :n mukainen vaativa rakennussuunnittelutehtävä (10 p) Ainakin yksi 5.1 :n mukainen poikkeuksellisen vaativa rakennussuunnittelutehtävä (20 p) Rakennusliike/ rakennuttaja Ainakin yksi 4.1 :n mukainen vaativa rakennuskohde (10 p) Ainakin yksi 5.1 :n mukainen poikkeuksellisen vaativa rakennuskohde (20 p) Hotellioperaattori Kansainvälinen brändi (10 p) Liikevaihto (10 p) Track record (10 p) Hotellihankkeet (10 p) Innovatiivisuus (40 p) Palvelun tarjoajiksi valitaan tämän asiakirjan kohtien mukaisesti eniten pisteitä saaneet. Tasapisteissä jatkoon valitaan arvalla tai hankintailmoituksen mukaisesti kaupunginhallituksen päätöksellä. Tässä asiakirjassa viitataan Valtioneuvoston asetukseen 214/2015 ja siihen liittyvään Ympäristöministeriön ohjeeseen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015), joka on hankintailmoituksen liitteenä 1a.
Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi. Helsingissä 12.3.2015 Ylijohtaja Helena Säteri Yliarkkitehti Erja Väyrynen 1
Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015 SISÄLLYS Yleisiä ohjeita 3 Rakennussuunnittelutehtävien vaativuus 4 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus 7 Pohjarakenteiden suunnittelutehtävien vaativuus 10 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävien vaativuus 13 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävien vaativuus 16 Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien ja kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävien vaativuus 19 sivu Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 d (41/2014) Suunnittelutehtävien vaativuusluokat Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä. 2
YLEISIÄ OHJEITA Tämä ohje liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 120 d :ään ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Asetuksessa säädetään uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaus- ja muutostyötä koskevien rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä keskeisillä rakentamisen suunnittelualoilla: rakennussuunnittelussa kantavien rakenteiden suunnittelussa pohjarakenteiden suunnittelussa ilmanvaihdon suunnittelussa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelussa rakennusfysikaalisessa suunnittelussa ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelussa. Ohjeen sisältö seuraa asetuksen rakennetta: asetuksessa säädetään suunnittelualoittain, milloin suunnittelutehtävän vaativuusluokka määräytyy vähäiseksi, tavanomaiseksi, vaativaksi ja poikkeuksellisen vaativaksi; ohjeet kohdistuvat erikseen kunkin suunnittelualan vaativuusluokkiin asetuksen pykälän ensimmäinen momentti ja siihen liittyvä ohje koskevat aina uuden rakennuksen suunnittelutehtäviä ja toinen momentti ohjeineen koskee korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtäviä. Asetuksen säännökset (taulukon vasemmassa sarakkeessa) ovat velvoittavia. Ohjeet (taulukon oikeassa sarakkeessa) eivät ole velvoittavia. Ohjeita ja esimerkkejä annetaan asetuksen yhtenäisen soveltamisen tueksi. Suunnittelutehtävä sekä sen vaativuusluokitus voi kohdistua kokonaiseen rakennukseen tai sen osaan. Samassa suunnittelukohteessa eri suunnittelualojen suunnittelutehtävät voivat sijoittua eri vaativuusluokkiin. Määritelmiä Mitä ohjeissa mainitaan rakennuksesta, sovelletaan myös rakennelmaan. Suojellulla rakennuksella tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetuilla asema-, yleis-, tai maakuntakaavoilla suojeltuja taikka muun lain tai asetuksen nojalla suojeltuja rakennuksia. Suojellulla rakennuksella ei tarkoiteta rakennuksia, joita koskee asemakaavan aluekohtainen säilyttämismääräys (Ympäristöministeriö 2003: Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, Opas 12, kohta 8.2); nämä kohteet on huomioitu ohjeissa erikseen. Suojeltu ympäristö on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annetuilla kaavoilla taikka muun lain tai asetuksen nojalla suojeltu ympäristö- tai rakennuskokonaisuus. Kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaat ympäristöt on luetteloitu inventoinneissa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009) tai valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (Valtioneuvoston päätös 5.1.1995 maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä). 3
Asetus 2.1 Rakennussuunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava rakennus on yksikerroksinen ja kooltaan pieni, muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. 2.2 Rakennussuunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava korjaus- ja muutostyö on yksinkertainen ylläpitokorjaus. RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Ohje Vähäinen rakennussuunnittelutehtävä Suunniteltava rakennus on yksikerroksinen ja kooltaan pieni, enintään noin 25 neliömetrin suuruinen ja muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi vaja, liiteri, pieni katos Rakennuksen käyttötarkoituksesta tai koosta riippumatta korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vähäinen aina, kun kyseessä on yksinkertainen ylläpitokorjaus, joka ei vaikuta rakennuksen teknisiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin eikä rakennuksen ulkonäköön. Tavanomainen rakennussuunnittelutehtävä 3.1 Rakennussuunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on yksi- tai kaksikerroksinen ja kooltaan pienehkö, arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Suunniteltava rakennus on enintään kaksikerroksinen, ja siinä voi lisäksi olla kellarikerros ja ullakko ja kooltaan pienehkö, kerrosalaltaan enintään noin 300 neliömetrin suuruinen ia arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi omakotitalo tai rivitalo ympäristöön tai rakennuspaikalle, josta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia kuten väljälle ja maastoltaan tasaiselle rakennuspaikalle tai taajaman tai asemakaava-alueen ulkopuolelle teollisuus-, varasto- tai maatalousrakennus yksittäinen vapaa-ajan rakennus tai saunarakennus 3.2 Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on tavanomainen, jos korjausja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tavanomaiset eikä rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyössä arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tavanomaiset ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi pientalon tai maatalousrakennuksen peruskorjaus tai laajennus liike- tai muun huoneiston sisätilojen korjaus- ja muutostyö tavanomainen korjaus- tai muutostyö rakennuksessa, jota koskee asemakaavan aluekohtainen säilyttämismääräys eikä suunnittelu vaikuta säilytettäväksi tarkoitettuihin ominaispiirteisiin vähäinen käyttötarkoituksen muutos 4
Vaativa rakennussuunnittelutehtävä Asetus 4.1 Rakennussuunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) suunniteltavassa rakennuksessa on enemmän kuin kaksi kerrosta tai rakennus on muuten kooltaan suuri; 2) rakennuksen on täytettävä korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksensa tai ominaisuuksiensa vuoksi; 3) rakennuksen ympäristöstä aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennuksen arkkitehtuurin sovittamiselle kaupunkikuvaan tai maisemaan; taikka 4) rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Suunniteltava rakennus on yli kaksikerroksinen tai kooltaan suuri, kerrosalaltaan yleensä yli 300 neliömetrin suuruinen tai Suunniteltavan rakennuksen on täytettävä korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksena tai ominaisuuksiensa vuoksi, esimerkiksi asuinkerrostalo, rivitalo tai ns. kaupunkipientalo liike-, majoitus- tai toimistorakennus koulu, päiväkoti tai terveyskeskus kirjasto tai liikuntarakennus toiminnallisesti tai teknisesti vaativa tuotantorakennus rakennuksella on useampi kuin yksi käyttötarkoitus tai Rakennus suunnitellaan ympäristöön, josta aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennuksen arkkitehtuurin sovittamiselle kaupunkikuvaan tai maisemaan, esimerkiksi tiiviisti rakennetulle alueelle kuten taajaman keskustaan rakennustyyliltään yhtenäiselle alueelle näkyvästi avoimeen kaupunkikuvaan tai maisemaan tai taajaman rantaalueelle. tai Rakennus suunnitellaan paikkaan, josta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi vaihtelevat tai muutoin vaikeat maastonmuodot vaikeita melu- tai muita ympäristöhaittoja suuri tonttitehokkuus maanalainen rakentaminen asemakaavan aluekohtainen säilyttämismerkintä 4.2 Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat, esimerkiksi pääkäyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi toimistotiloista asuinkäyttöön tai tuotantorakennuksesta liikuntatiloiksi turvallisuuden ja terveellisyyden korkeat vaatimukset vaikuttavat merkittävästi rakennuksen suunnitteluun, esimerkiksi asuinrakennuksen muutos päiväkodiksi tai rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi ullakkorakentaminen tai muu lisärakentaminen kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti vaativassa ympäristössä tai tyylillisesti yhtenäisellä alueella tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi asuinkerrostalon tai toimistorakennuksen peruskorjaus, johon liittyy tilajaon tai julkisivun muutoksia suojellun rakennuksen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä, vaikka korjaus tai muutos ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin, kuten sisätilojen korjaus- ja muutostyö julkisivuiltaan suojellussa rakennuksessa 5
Poikkeuksellisen vaativa rakennussuunnittelutehtävä Asetus 5.1 Rakennussuunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) suunniteltavan rakennuksen on täytettävä poikkeuksellisen korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksensa tai ominaisuuksiensa vuoksi; 2) rakennus suunnitellaan suojeltuun tai muutoin kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön tai kaupunkirakenteellisesti erittäin merkittävään ympäristöön; taikka 3) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä. Ohje Suunniteltavan rakennuksen on täytettävä arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset poikkeuksellisen korkeat vaatimukset käyttötarkoituksensa tai ominaisuuksiensa vuoksi, esimerkiksi merkittävä hallinto-, kulttuuri- tai kirkkorakennus monialainen sairaala- tai yliopistokompleksi suuri liike-, majoitus- ja kongressikeskus ydinvoimala, telakka tai muu harvoin toteutettava teollisuus- tai tuotantorakennus vaativille erityiskäyttäjäryhmille suunniteltava rakennus kuten näkövammaisten toimintakeskus yli 16-kerroksinen rakennus tai Rakennus sijoittuu suojeltuun ympäristöön tai suojellun rakennuksen välittömään läheisyyteen tai rakennuspaikka sisältyy valtakunnalliseen inventointiin, jolloin suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa rakennuksen koosta ja käyttötarkoituksesta riippumatta tai Rakennus sijoittuu kaupunkikuvallisesti, historiallisesti, maisemallisesti tai kaupunkirakenteellisesti erittäin merkittävään ympäristöön, esimerkiksi kaupunkikuvallisesti yhtenäisen keskusta-alueen täydennysrakentaminen ydinkeskustan aukion reunalle sijoittuva rakennus ympäröivää matalaa rakennuskantaa merkittävästi korkeampi rakennus tai Suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien käyttöä kokeellisessa tai muutoin ainutkertaisessa ratkaisussa, josta ei ole kokemusperäistä tietoa, esimerkiksi kokeellinen rakennusmateriaalien käyttö kuten innovatiivinen puurakennus kokeellinen nolla- tai plusenergiarakennus oletettuun palonkehitykseen perustuva mitoitus Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua. 5.2 Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen arvokkaasta ympäristöstä tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat merkittävässä rakennuksessa, esimerkiksi suuren kulttuurirakennuksen peruskorjaus ja laajennus tai rakennuksen arvokkaasta ympäristöstä aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi suojellussa tai muutoin arvokkaassa ympäristössä rakennuksen laajennus kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ikkunoihin, ulkoseinämateriaaliin tai kattomuotoon liittyvä korjaus- tai muutostyö kaupunkikuvallisesti arvokkaassa ympäristössä tai rakennuksen pääkäyttötarkoituksen muutos tai muu teknisesti tai toiminnallisesti merkittävä muutos, joka vaikuttaa voimakkaasti rakennuksen arkkitehtonisiin ratkaisuihin, esimerkiksi teollisuusrakennuksen muuttaminen konserttitilaksi toimistorakennuksen kokeellinen muuttaminen plusenergiarakennukseksi Jos korjaus- tai muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen, on rakennussuunnittelutehtävä poikkeuksellisen vaativa silloin kun muutos vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi peruskorjaus rakennuksessa, jonka sisätilat on suojeltu linjasaneeraus rakennuksessa, jonka porrashuone on suojeltu ullakkorakentaminen tai muu lisärakentaminen rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu 6
KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Vähäinen kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 6.1 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava rakennus on yksikerroksinen ja kooltaan pieni, muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja rakennuksen kantavat rakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset. Ohje Rakennus tai rakennelma on yksikerroksinen ja kooltaan pieni eli pinta-alaltaan ja korkeudeltaan pieni ja muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja rakenteissa käytetään tavanomaisia materiaaleja ja käytäntöön vakiintuneita ratkaisuja Esimerkiksi vaja, liiteri, pieni katos 6.2 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava korjaus- ja muutostyö on yksinkertainen ylläpitokorjaus. Rakenteiden yksinkertaisuuden vuoksi erityissuunnitelmaa ei yleensä tarvita, vaan rakenteet voidaan riittävästi esittää rakennussuunnitelmassa. Rakennuksen koosta tai käyttötarkoituksesta riippumatta kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on vähäinen aina, kun kyseessä on yksinkertainen ylläpitokorjaus, joka ei vaikuta rakennuksen teknisiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin. Tavanomainen kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 7.1 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on yksi- tai kaksikerroksinen ja kooltaan pienehkö, rakennuksen kantavat rakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja. Ohje Suunnitellaan kantavat rakenteet enintään kaksikerroksiseen rakennukseen, jossa voi lisäksi olla kellarikerros ja ullakko ja kooltaan pienehköön, kerrosalaltaan yleensä enintään 300 neliömetrin suuruiseen rakennukseen ja kantavien rakenteiden jänneväli on enintään kuusi metriä ja kantavat rakenteet ja niiden liitokset ovat suunniteltaville materiaaleille tyypillisiä ja voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita Käytettäessä esivalmisteisia rakenneosia, joiden suunnittelijalla on ollut tehtävän edellyttämä pätevyys, jänneväli voi olla suurempi kuin kuusi metriä, kuitenkin enintään 10 metriä Esimerkiksi pientalo tai vapaa-ajan rakennus, jossa rakenteet ovat tavanomaiset teollisuus-, varasto- tai maatalousrakennus. 7.2 Kantavien rakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen ominaisuuksista aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön kantavien rakenteiden tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset tavanomaisessa pienehkössä kohteessa, jossa työnaikainen tuenta ei ole erityisen vaativaa Esimerkiksi asuinrakennuksen tai muun enintään kaksikerroksisen rakennuksen tyypillisten rakenteiden korjaus- ja muutostyö tavanomaisia menetelmiä ja vakiintuneita ratkaisuja käyttäen 7
Vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 8.1 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) suunniteltavassa rakennuksessa on enemmän kuin kaksi kerrosta tai rakennus on muuten kooltaan suuri; taikka 2) kantavien rakenteiden on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien tai muun ominaisuuden vuoksi. Ohje Kantavat ja jäykistävät rakenteet suunnitellaan rakennukseen, jossa on enemmän kuin kaksi kerrosta, esimerkiksi betoni- tai teräs- tai liittorakenteinen rakennus, jossa on 3 12 kerrostasoa kellarikerrokset mukaan lukien rakennus, jonka puurakenteisten kerrosten lukumäärä on 3 8 ja jossa lisäksi voi olla yksi tai useampi kellari tai Suunnitellaan kantavat ja jäykistävät rakenteet 1-2 -kerroksiseen rakennukseen, joka on kooltaan suuri, esimerkiksi kerrosalaltaan vähintään 300 neliömetrin suuruinen kantavien rakenteiden jänneväli on vähintään 6 metriä hallimainen rakennus, jonka jänneväli on yleensä enintään 25 metriä tai joka on huomattavan korkea tai Kantavien rakenteiden on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien tai muun ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi rakenne on raskaasti kuormitettu ja pistekuormat tai dynaamiset kuormat ovat suuria rakenne on tavanomainen jännitetty rakenne kuten sarjavalmisteinen betonielementti rakenteilta edellytetään erityisominaisuuksia kuten keveyttä, poikkeavaa muotoilua tai epätavallisen materiaalin käyttöä rakenteilta edellytetään erityisominaisuuksia arkkitehtonisten tai taloteknisten ratkaisujen tai muiden vaatimusten kuten energiatehokkuuden, äänitekniikan tai paloturvallisuuden vuoksi 8.2 Kantavien rakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi kantavien rakenteiden peruskorjaus yli kaksikerroksisessa tai muutoin suuressa rakennuksessa korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen johdosta kantavien rakenteiden kuormitus kasvaa kantaviin rakenteisiin suunnitellaan rei ityksiä tai loveuksia, jolloin kantavien rakenteiden toiminta voi rasitusten kasvaessa muuttua, vaikka kuormitus ei kasvaisikaan korjaus- tai muutostyö edellyttää merkittäviä työnaikaisia tuentoja kantavien rakenteiden korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin 8
Poikkeuksellisen vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 9.1 Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) kantavien rakenteiden on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien tai muun ominaisuuden vuoksi; 2) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä; taikka 3) suunniteltavan rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta voi aiheutua vakavia vahinkoja ihmisille tai ympäristöön. Ohje Kantavien ja jäykistävien rakenteiden tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, jos rakennus on erittäin suuri, esimerkiksi betoni- tai teräs- tai liittorakenteinen rakennus, jossa on yli 12 kerrostasoa kellarikerrokset mukaan lukien rakennus, jossa on yli 8 puurakenteista kerrosta rakennus, jonka jonkin kerroksen kerroskorkeus on poikkeuksellisen korkea tai Rakennuksen kuormat ovat poikkeuksellisia tai kyse on jännitetystä erikoisrakenteesta, esimerkiksi suuri jänneväli, yleensä yli 25 metriä, kuten stadion tai jäähalli muuttuvien kuormien osuus kokonaiskuormituksesta on suuri dynaamiset kuormat ovat merkittävän suuria paikalla jännitetty vaativa erikoisrakenne tai jännitetty vaativa esivalmistettu rakenneosa, joka ei ole sarjavalmisteinen betonielementti tai Kantavien ja jäykistävien rakenteiden suunnittelu on poikkeuksellisen vaativaa rakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen tai muiden erityisvaatimusten vuoksi, esimerkiksi rakennus on erityisen hoikka (korkeus / lyhyemmän sivun pituus > 4) tai rakennuksen kantava runko on vino tai muutoin poikkeuksellisen muotoinen pitkäjännevälinen avaruusrakenne tai kupolirakenne rakenteiden värähtelyn hallinta on erityisen vaativaa tai Suunnitellaan kokeellinen tai muutoin ainutkertainen kantava rakenne, jolle ei ole valmiita suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään rakennetekniikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa, esimerkiksi poikkeuksellinen liitto- tai erikoisrakenne suunnitteluun liittyy kantavien rakenteiden, rakennusosien, elementtiliitosten tai muiden uusien, erittäin vaativien ratkaisujen tuotekehitys Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua tai Rakennuksessa on samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä tai rakenteiden vaurio voi tuottaa vakavaa vahinkoa ympäristöön, esimerkiksi stadion, lento- tai satamaterminaali tai muu erittäin suuri yleisötila korkea masto tai torni rakennetussa ympäristössä suuri säiliö, jonka sisältö on ympäristölle haitallista. 9.2 Kantavien rakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, esimerkiksi vaativan rakenteen staattista toimintaa muutetaan merkittävästi käyttötarkoitusta muutetaan kantavien rakenteiden kannalta merkittävästi vaativammaksi, kuten teollisuusrakennuksen muuttaminen suureksi yleisötilaksi edellytetään poikkeuksellisen vaativia työnaikaisia tuentoja tai Rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia esimerkiksi suojellussa rakennuksessa, jossa korjaustyö vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi kantavien rakenteiden korjaus- ja muutostyö rakennuksessa, jonka sisätilat on suojeltu julkisivuun liittyvien rakenteiden korjaus rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu. 9
POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Asetus Ohje Pohjarakenteiden osalta ei määritetä vähäistä suunnittelutehtävää Tavanomainen pohjarakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 10.1 Pohjarakenteiden suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on kooltaan pienehkö, sen pohjarakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Suunnitellaan pohjarakenteet kooltaan pienehköön, yleensä enintään kaksikerroksiseen rakennukseen, jossa voi lisäksi olla tavanomainen kellarikerros ja pohjarakenteet ovat teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan yksinkertaiset ja pohjarakenteisiin kohdistuu vain tavanomaisia kuormia ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia ja rakennuspaikan maaperän rakennettavuus on hyvä ja pohjarakennusmenetelmät ovat yksinkertaisia ja käytäntöön vakiintuneita Esimerkiksi pientalo tai vapaa-ajan rakennus tai näihin rakenteiltaan rinnastuva muun käyttötarkoituksen rakennus, ja rakennus sijaitsee kallio- tai moreenialueella tai karkearakeisten maalajien alueella. 10.2 Pohjarakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset eikä rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen ominaisuuksista aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyössä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen ominaisuuksista ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia ja rakennuspaikan maaperän rakennettavuus on hyvä Esimerkiksi pienehkön rakennuksen kuten pientalon perustusten vahvistaminen tai korjaaminen, kun maaperän rakennettavuus on hyvä 10
Vaativa pohjarakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 11.1 Pohjarakenteiden suunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) pohjarakenteiden on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi; taikka 2) suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Pohjarakenteiden on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi rakennus on kooltaan suuri, yleensä vähintään kolmikerroksinen rakenteisiin kohdistuu dynaamisia tai muutoin poikkeavia kuormia rakennuksessa on merkittävässä määrin maanalaisia tiloja, jotka edellyttävä vesitiiviitä rakenteita tai Suunnitellaan pohjarakenteet kohteeseen, jonka ympäristön ominaisuudet ovat vaativia, esimerkiksi tiiviistä kaupunkirakenteesta aiheutuu erityisvaatimuksia tärinärasitus on voimakas tai Rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, kun maaperän rakennettavuus on huono, esimerkiksi rakennuspaikka sijaitsee hienorakeisten maalajien alueella tai täytemaalla rakennuspaikan maaperä on eloperäinen rakennuspaikalla on sortumavaara 11.2 Pohjarakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat, esimerkiksi rakennuksen laajentaminen edellyttää uusien pohjarakenteiden rakentamista olemassa olevien rakenteiden viereen kellarin syventäminen kalliolle perustetussa rakennuksessa tai Rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi asuinkerrostalon perustusten vahvistaminen tai korjaaminen, kun maaperän rakennettavuus on huono rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen johdosta perustusten kuormitus kasvaa pohjarakenteiden korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin 11
Poikkeuksellisen vaativa pohjarakenteiden suunnittelutehtävä Asetus 12.1 Pohjarakenteiden suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) pohjarakenteiden on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, kuormien, rakenteen vaativuuden tai muun ominaisuuden vuoksi; 2) suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia; 3) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä; taikka 4) suunniteltavan rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta voi aiheutua vakavia vahinkoja ihmisille tai ympäristöön. Ohje Pohjarakenteiden tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, esimerkiksi rakenteisiin kohdistuu erityisen suuria dynaamisia tai muutoin erityisen suuria ja poikkeuksellisia kuormia rakennuksessa on poikkeuksellisen paljon pohjavedenpinnan tai naapurirakennuksen perustusten alapuolelle ulottuvia tiloja merkittävä osa suuresta rakennuksesta sijoittuu maan alle tai Suunniteltavan rakennuksen ympäristöstä aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi pohjarakenteisiin kohdistuu erittäin voimakas tärinärasitus rakennuspaikka erittäin tiiviissä kaupunkirakenteessa tai Rakennuspaikan maaperän rakennettavuus on erityisen huono, esimerkiksi rakentaminen edellyttää paalutusta turve- tai liejumaalla rakennuspaikalla on poikkeuksellisista syistä aiheutuva sortumavaara tai Suunniteltava ratkaisu on kokeellinen tai muutoin ainutkertainen, jolle ei ole suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään rakennetekniikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa, esimerkiksi pohja- ja kuormitusolosuhteet ovat erittäin epätavalliset pohjarakentamisessa käytetään erityismenetelmiä pohjarakenteille asetetaan poikkeuksellisia vaatimuksia poikkeuksellisuus edellyttää erityisselvityksiä sekä erityistoimenpiteitä, joilla voidaan varmistua pohjarakenteiden toiminnasta. Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua tai Rakennuksessa on samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä tai pohjarakenteiden vaurio voi tuottaa vakavaa vahinkoa ympäristöön, esimerkiksi stadion, lento- tai satamaterminaali tai muu erittäin suuri yleisötila korkea masto tai torni rakennetussa ympäristössä säiliö, jonka sisältö on ympäristölle haitallista 12.2 Pohjarakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen ominaisuuksista aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat rakennuksen ympäristön, rakennuspaikan tai rakennuksen ominaisuuksien vuoksi, esimerkiksi erittäin vaativa heikkokuntoisten perustusten vahvistaminen pohjarakenteiden korjaustyössä käytetään tavanomaisesta poikkeavia materiaaleja ja menetelmiä kellaritiloja lisätään tai syvennetään paaluille perustetussa rakennuksessa suojellun rakennuksen pohjarakenteiden korjaus- ja muutostyö, joka vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin 12
Asetus 13.1 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava rakennus on muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja ilmanvaihdon tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat vähäiset. 13.2 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltu korjaus- ja muutostyö on yksinkertainen ylläpitokorjaus. ILMANVAIHDON SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Vähäinen ilmanvaihdon suunnittelutehtävä Ohje Suunniteltava rakennus on muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja ilmanvaihdon toimintaperiaate ja suunniteltava laitteisto ovat yksinkertaisia Kohteen ilmanvaihdon toiminnallisen ja teknisen yksinkertaisuuden vuoksi ei erityissuunnitelmia yleensä tarvita, vaan kohteen ilmanvaihto voidaan riittävästi esittää rakennussuunnitelmassa. Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on rakennuksen ominaisuuksista riippumatta vähäinen aina, kun kyseessä on yksinkertainen ylläpitokorjaus, joka ei vaikuta ilmanvaihdon teknisiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin eikä rakennuksen ulkonäköön. Tavanomainen ilmanvaihdon suunnittelutehtävä Asetus 14.1 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta tai koosta ei aiheudu ilmanvaihdolle tai sisäilman laadulle erityisiä teknisiä eikä toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja. 14.2 Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Suunnitellaan ilmanvaihto rakennukseen, jonka käyttötarkoituksesta tai koosta ei aiheudu ilmanvaihdolle tai sisäilman laadulle erityisiä teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja Esimerkiksi tavanomaisen, yleensä enintään kolmikerroksisen asuinrakennuksen ilmanvaihto yleensä enintään kaksikerroksisen muun käyttötarkoituksen rakennuksen ilmanvaihto Korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai muusta ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate on tavanomainen ja se säilytetään ennallaan korjaus- ja muutostyö ei vaikuta merkittävästi ilmanvaihdon teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin tai rakennuksen arkkitehtuuriin 13
Vaativa ilmanvaihdon suunnittelutehtävä Asetus 15.1 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävä on vaativa, jos ilmanvaihdon on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, käyttäjämäärän tai käyttötarkoituksen tai muun ominaisuuden vuoksi. Ohje Ilmanvaihdon on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, käyttäjämäärän tai käyttötarkoituksen tai muun ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi vaativa, yleensä yli kolmikerroksinen asuinrakennus yli kaksikerroksinen liike-, toimisto- tai teollisuusrakennus tai rakennus, jossa on useampi käyttötarkoitus tai Vaativan käyttötarkoituksen vuoksi rakennuksessa edellytetään erityistä lämmön tai kosteuden hallintaa tai sisäilman puhtautta, esimerkiksi hoitoalan rakennus kuten sairaala tai vanhainkoti elintarvikealan tuotantorakennus tai Ilmanvaihdon on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset rakennuksen ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi rakennuksen arkkitehtonisten tai rakenteellisten ratkaisujen vuoksi taikka muiden vaatimusten kuten energiatehokkuuden, äänitekniikan tai paloturvallisuuden vuoksi rakennuksen sijainnista johtuu meluun tai ilman epäpuhtauksiin liittyviä vaatimuksia 15.2 Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatetta muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan ilmanvaihdon kannalta vaativammaksi, kuten asuinrakennuksen muuttaminen kokoontumisrakennukseksi rakennuksessa on laaja kosteus- tai homevaurio ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin 14
Poikkeuksellisen vaativa ilmanvaihdon suunnittelutehtävä Asetus 16.1 Ilmanvaihdon suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) ilmanvaihdon on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksen, sisäilmaston tavoitetason tai muun ominaisuuden vuoksi; taikka 2) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä. Ohje Ilmanvaihdon on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset rakennuksen käyttötarkoituksen, sisäilmaston tavoitetason tai muun ominaisuuden vuoksi. Rakennuksen erityisluonteesta aiheutuu poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia lämmön ja kosteuden hallintaan tai sisäilman laatuun, esimerkiksi suuri jäähalli tai uintikeskus hoitolaitoksen eristysosasto erityistä puhtaustasoa vaativa rakennus tai tila tai Ilmanvaihtojärjestelmän poikkeuksellisen korkeat vaatimukset voivat liittyä myös turvallisuuteen, toimintavarmuuteen, ääniolosuhteisiin tai varustelutasoon, esimerkiksi sairaalan leikkausosasto konserttisali maanalainen toimintakeskus tai Suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä, kun suunnitellaan ilmanvaihtoon ainutkertainen ratkaisu, jolle ei ole valmiita suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään ilmanvaihtotekniikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa. Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua. 16.2 Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, esimerkiksi vaikean kosteus- tai homevaurion korjaustyöstä aiheutuu ilmanvaihdolle poikkeuksellisia vaatimuksia tai Rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu ilmanvaihdon suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksesta aiheutuu poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia rakennuksen lämmön ja kosteuden hallintaan tai sisäilman laatuun tai Suojellun rakennuksen ilmanvaihdon korjaus- ja muutostyö, joka vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja muutostyö suojellussa sisätilassa julkisivussa näkyvien ilmanvaihtojärjestelmän osien kuten lauhduttimien tai iv-konehuoneen muutostyö rakennuksessa, jonka julkisivut kattoineen on suojeltu 15
KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTON SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Asetus 17.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltava rakennus on muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja vesi- ja viemärilaitteistoa koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat vähäiset. 17.2 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on vähäinen, jos suunniteltu korjaus- ja muutostyö on yksinkertainen ylläpitokorjaus. Vähäinen kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä Ohje Suunniteltava rakennus on muuhun käyttöön kuin asumiseen tai työntekoon tarkoitettu ja vesi- ja viemärilaitteistoa koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat vähäiset vesi- ja viemärilaitteiston toimintaperiaate ja suunniteltava laitteisto ovat yksinkertaisia Kohteen vesi- ja viemärilaitteiston toiminnallisen ja teknisen yksinkertaisuuden vuoksi ei erityissuunnitelmaa yleensä tarvita, vaan laitteet ja pintavesien johtamistapa voidaan riittävästi esittää rakennussuunnitelmassa. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on rakennuksen ominaisuuksista riippumatta vähäinen aina, kun kyseessä on yksinkertainen ylläpitokorjaus, joka ei vaikuta vesi- ja viemärijärjestelmän teknisiin tai toiminnallisiin ominaisuuksiin eikä rakennuksen ulkonäköön. Tavanomainen kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä Asetus 18.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta ja koosta ei aiheudu vesi- ja viemärilaitteistolle erityisiä teknisiä eikä toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja. 18.2 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjausja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Suunnitellaan vesi- ja viemärilaitteisto rakennukseen, jonka käyttötarkoituksesta tai koosta ei aiheudu vesi- ja viemärilaitteistolle erityisiä teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja Esimerkiksi tavanomaisen, yleensä enintään kolmikerroksisen asuinrakennuksen vesi- ja viemärilaitteisto yleensä enintään kaksikerroksisen muun käyttötarkoituksen rakennuksen vesi- ja viemärilaitteisto Korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja, esimerkiksi järjestelmän toimintaperiaate on tavanomainen ja se säilytetään korjaus- ja muutostyössä ennallaan, kuten asuinkerrostalon linjasaneeraus, jossa putket sijoittuvat pääosin entisiin kuiluihin korjaus- tai muutostyö ei vaikuta merkittävästi vesi- ja viemärijärjestelmän teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin tai rakennuksen arkkitehtuuriin 16
Vaativa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä Asetus 19.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on vaativa, jos vesi- ja viemärilaitteiston on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, käyttäjämäärän, käyttötarkoituksen tai muun ominaisuuden vuoksi. Ohje Vesi- ja viemärilaitteiston on täytettävä korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen koon, käyttäjämäärän, käyttötarkoituksen tai muun ominaisuuden vuoksi, esimerkiksi vaativa, yleensä yli kolmikerroksineen asuinrakennus yli kaksikerroksinen liike-, toimisto- tai teollisuusrakennus tai rakennus, jossa on useampi käyttötarkoitus tai Vesi- ja viemärijärjestelmän on täytettävä korkeat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset muiden ominaisuuksien vuoksi, esimerkiksi rakennuksen arkkitehtonisten tai rakenteellisten ratkaisujen vuoksi taikka muiden vaatimusten kuten energiatehokkuuden, äänitekniikan tai paloturvallisuuden vuoksi rakennuspaikan, esimerkiksi vaikean maaperän vuoksi 19.2 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjausja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi vesi- ja viemärijärjestelmän toimintaperiaatetta muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan vesi- ja viemärijärjestelmän kannalta vaativammaksi, kuten varastorakennuksen muuttaminen teollisuusrakennukseksi vesi- ja viemärilaitteiden korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin 17
Poikkeuksellisen vaativa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä Asetus 20.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) vesi- ja viemärilaitteiston on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksen tai ominaisuuden vuoksi; 2) suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen toimintaan liittyy vakavia ympäristöriskejä; taikka 3) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä. Ohje Vesi- ja viemärilaitteiston on täytettävä poikkeuksellisen korkeat tekniset tai toiminnalliset vaatimukset rakennukseen käyttötarkoituksen tai muun ominaisuuden vuoksi. Rakennuksen erityisluonteesta aiheutuu poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia vesi- ja viemärilaitteiston turvallisuuteen, käyttöikään, kestävyyteen, toimintavarmuuteen, energiatehokkuuteen, varusteisiin tai vedenkäsittelyprosessiin, esimerkiksi sairaalan leikkausosasto kemian teollisuuden tai elintarviketeollisuuden tuotantorakennus uintikeskus tai Suunniteltavan rakennuksen toimintaan tai sijaintiin liittyy vakavia ympäristöriskejä, esimerkiksi prosessiteollisuuden rakennus suuri vedenpuhdistamo tai Suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä, kun suunnitellaan vesi- ja viemärijärjestelmän ainutkertainen ratkaisu, jolle ei ole valmiita suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään vesi- ja viemärijärjestelmään liittyvän tekniikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa. Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua. 20.2 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjausja muutostyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Vesi- ja viemärilaitteiston korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai Rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksesta aiheutuu poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia vesi- ja viemärijärjestelmän toiminnalle tai Suojellun rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmän korjaus- ja muutostyö, joka vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi vesi- ja viemärijärjestelmän korjaus- ja muutostyö suojellussa sisätilassa vesi- ja viemärijärjestelmän linjasaneeraus rakennuksessa, jonka porrashuone on suojeltu ja putkinousuja tms. joudutaan sijoittamaan porrashuoneeseen 18
RAKENNUSFYSIKAALISTEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN JA KOSTEUSVAURION KORJAUSTYÖN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Rakennusfysiikan ja kosteusvauriokorjauksen osalta ei määritetä vähäistä suunnittelutehtävää Tavanomainen rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Asetus 21.1 Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. 21.2 Rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset eikä rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Rakennusfysikaalisessa suunnittelussa tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tavanomaisia ja voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi rakennuksessa on tavanomainen lämpö- ja kosteusrasitus ääniympäristöltä ei edellytetä erityistä laatua tavanomaisen piha- ja oleskelualueita ja parvekkeita koskevan meluntorjunnan lisäksi Rakennusfysikaalisessa korjaus- ja muutostyössä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai muusta ominaisuudesta ei aiheudu rakennusfysikaaliselle suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi rakennuksen korjattavat ominaisuudet ovat selkeästi määritettäviä eikä korjaustyö vaikuta rakennuksen ulkonäköön, kuten pientalon lämmön- tai ääneneristyksen parantaminen 21.3 Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunnittelun kohteessa on selkeästi määritettäviä ja rajattavia kosteus- tai homevaurioita eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Kosteusvaurion korjaus- ja muutostyössä kosteus- tai homevauriot ovat selkeästi määritettäviä ja rajattavia ja rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi vauriot ovat pääosin pintarakenteissa tai rakenteiden sisäiset vauriot ovat selvästi rajattavalla alueella, ja vauriot ovat yksinkertaisin menetelmin havaittavia ja niiden syntymissyy on ilmeinen, kuten putkivauriosta tai puutteellisesta kosteuseristyksestä aiheutunut vesivahinko rajatulle alueelle 19
Vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Asetus 22.1 Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) suunniteltavaan rakennukseen kohdistuvasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta aiheutuu erityisiä vaatimuksia suunnittelulle; taikka 2) suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennusfysikaaliselle suunnittelulle. Ohje Suunniteltavaan rakennukseen kohdistuvasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta, kuten ulkopuolinen lämpö- tai kosteusrasitus tai voimakas tai pienitaajuinen ääni- tai värähtelyrasitus, aiheutuu erityisiä vaatimuksia suunnittelulle, esimerkiksi rakennuksen sijainti vesistön läheisyydessä aiheuttaa voimakkaan ulkopuolisen kosteusrasituksen vedenpaineelle alttiit rakenteet tai rakennuksen muoto aiheuttavat vaatimuksia vesitiiviyden suunnittelulle arkkitehtonisista ratkaisuista kuten laajoista ikkunapinnoista aiheutuu voimakas lämpörasitus rakennuksen sijainti pääliikenneväylän, sataman tai voimalaitoksen läheisyydessä aiheuttaa voimakkaan ulkopuolisen ääni- tai värähtelyrasituksen tai suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu rakennusfysikaaliselle suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi rakennukseen kohdistuu voimakas sisäpuolinen lämpö- tai kosteusrasitus taikka sisäpuolinen ääni- tai värähtelyrasitus (desibeli-arvot alaviitteessä) rakennuksen ääniympäristöltä edellytetään erityistä laatua mm. musiikin kuuntelun, viihtyisyyden, puheen ymmärrettävyyden tai toiminnan luottamuksellisuuden vuoksi rakennuksen arkkitehtonisten, rakenteellisten tai taloteknisten ratkaisujen taikka muiden vaatimusten kuten energiatehokkuuden tai paloturvallisuuden vuoksi 22.2 Rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusfysikaalisen korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat, esimerkiksi rakennusfysikaalista toimintaa parannetaan, esimerkiksi kerrostalon julkisivun korjauksen yhteydessä korjaus edellyttää rakennusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista tai Rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi käyttötarkoitusta muutetaan rakennusfysiikan kannalta vaativammaksi käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennuksen ääneneristyksen oleellista parantamista, kuten liikerakennuksen muuttaminen asunnoiksi rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin, kuten akustiikkaa ja äänenvaimennusta parantava sisäpuolinen korjaus- tai muutostyö rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu 22.3 Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos suunnittelun kohteessa on laajoja kosteustai homevaurioita tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista. Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelun kohteessa on laajoja kosteus- tai homevaurioita rakenteiden sisällä tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista, esimerkiksi laajan kosteusvaurion johdosta julkisivua ja muita rakenteita ja lämmöneristeitä on uusittava rakenteissa on rakennusmateriaaliperäisiä tai rakennuksen käytöstä rakenteisiin kulkeutuneita haitta-aineita rakennuksen vanhojen rakennetyyppien analysointi ja korjausvaihtoehtojen rakennusfysikaalisen toiminnan arviointi on vaativaa kosteusvaurion korjaustyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin, kuten sisätilojen laaja kosteusvauriokorjaus rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu 20
Poikkeuksellisen vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Asetus 23.1 Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) suunniteltavaan rakennukseen kohdistuvasta voimakkaasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia suunnittelulle; 2) suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta, rakenteiden vaativuudesta tai muusta ominaisuudesta aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia rakennusfysikaaliselle suunnittelulle; taikka 3) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä. Ohje Voimakkaasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta kuten poikkeuksellisen ankarasta säärasituksesta, alttiudesta voimakkaille tuulille tai voimakkaille viistosateille aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia suunnittelulle, esimerkiksi meren tai muun suuren vesistön rannikolla sijaitseva erittäin korkea rakennus veden päälle kokonaan tai osittain sijoittuva rakennus tai Voimakkaasta rakennuksen rakenteita rasittavasta sisäilmastosta aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia suunnittelulle, esimerkiksi erikoisvarastot, joissa kosteudelle ja lämpötilalle on poikkeuksellisia vaatimuksia ylipaineistetut tilat tai Rakennuksen vedeneristys on poikkeuksellisen vaativaa merkittävästi vedenpaineelle alttiiden rakenteiden tai rakennuksen poikkeuksellisen muodon vuoksi, esimerkiksi rakennuksessa on yli yhden kerroksen tai yli 4 metrin korkuisia vedenpaineisia tiloja tai sellaisia vedenpaineelle alttiita rakenteita, joissa mahdollinen vuoto aiheuttaa merkittävän riskin kosteusvaurioille rakennuksen ulkovaipan poikkeuksellinen monimuotoisuus tuottaa erittäin runsaasti eri rakennetyyppien liitoksia, mistä aiheutuu lisävaatimuksia vedeneristyksen ja vesitiiviyden suunnittelulle tai Rakennuksen käyttötarkoituksesta, rakenteiden vaativuudesta tai muusta ominaisuudesta aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia suunnittelulle, esimerkiksi teollisuus- tai tuotantolaitos tai uimahalli, jonka toiminnasta aiheutuu rakenteille poikkeuksellista kemiallista rasitusta tai Rakennuksen käyttötarkoituksesta aiheutuu poikkeuksellisia vaatimuksia tilojen meluttomuudelle, tärinättömyydelle, ääneneristävyydelle tai akustiikalle, esimerkiksi meluton tai tärinätön teollisuus- tai tutkimustila rakennus, jonka ääniympäristöltä edellytetään poikkeuksellisen korkeaa laatua musiikin kuuntelun tai puheen ymmärrettävyyden vuoksi tai Suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä, kun suunnitellaan rakennusfysikaalinen ainutkertainen ratkaisu, jolle ei ole valmiita suunnitteluohjeita tai josta ei ole kokemusperäistä tietoa, jolloin edellytetään rakennusfysiikan teoreettisten perusteiden syvällistä hallintaa, esimerkiksi suunnitteluun liittyy uusien, rakennusfysikaalisesti erittäin vaativien rakenneratkaisujen tuotekehitys Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua 23.2 Rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Rakennusfysikaalisen korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat, esimerkiksi rakennuksen meluttomuudelle, tärinättömyydelle, ääneneristävyydelle tai akustiikalle on asetettu poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia, esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan rakennusfysiikan kannalta olennaisesti vaativammaksi ja muutoksesta aiheutuu poikkeuksellisia 21
vaatimuksia rakennuksen lämpö- tai kosteustekniselle toiminnalle tai Suojellun rakennuksen rakennusfysikaalinen korjaus- tai muutostyö, joka vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi julkisivun lämpöeristyksen tai ikkunoiden ääneneristävyyden parantaminen rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu suojellun sisätilan äänitekninen korjaaminen erityismenetelmillä, jos vanhoja materiaaleja ei voida poistaa rakennussuojelullisista syistä 23.3 Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1) rakennuksessa on laajoja rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevauriota aikaisemmasta kosteusvaurion korjauksesta huolimatta; 2) rakenteiden kosteusfysikaalinen toiminta on varmistettava erityisillä teknisillä järjestelmillä tai erityismenetelmillä; taikka 3) rakennuksen käyttötarkoituksesta, sisäilmaston tavoitetasosta tai muusta ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia. Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelun kohteessa on laajoja rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevauriota aikaisemmasta kosteusvaurion korjauksesta huolimatta, esimerkiksi rakenteiden laajojen sisäisten kosteus- ja homevaurioiden syytä ei ole pystytty poistamaan aikaisemman korjauksen yhteydessä, minkä johdosta vaurioiden esiintyminen jatkuu tai rakenteiden kosteusfysikaalinen toiminta on varmistettava erityisillä teknisillä järjestelmillä tai erityismenetelmillä, esimerkiksi kosteusvaurion korjaussuunnittelu edellyttää poikkeuksellisen vaativaa rakennusfysikaalisen toiminnan ja korjaushistorian arviointia kosteusvaurion korjaukseen liittyy erityisiä teknisiä järjestelmiä esimerkiksi vaativan alipaineistamisen toteuttamiseksi vaurioituneita materiaaleja ei voida poistaa rakennussuojelullisista syistä tai rakennuksen käyttötarkoituksesta, sisäilmaston tavoitetasosta tai muusta ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia esimerkiksi, rakennuksen käyttötarkoituksesta aiheutuu poikkeuksellisen korkeat vaatimukset sisäilman puhtaudelle tai lämmön ja kosteuden hallinnalle, kuten sairaalan laaja kosteusvauriokorjaus rakenteissa on poikkeuksellisen runsaasti rakennusmateriaaliperäisiä tai rakennuksen käytöstä rakenteisiin kulkeutuneita haitta-aineita tai Suojellun rakennuksen kosteusvaurion korjaustyö, joka vaikuttaa suojeltuihin ominaispiirteisiin, esimerkiksi sisätiloiltaan suojellun rakennuksen vaikean kosteusvaurion korjaus, joka edellyttää rakennushistoriallisen tutkimuksen, rakennus- ja rakennesuunnittelun sekä taloteknisen suunnittelun vaativaa yhteensovittamista Desibeli-arvot (db): Ulkopuolinen ääni- tai värähtelytaso on voimakas, jos se ylittää tavanomaisen tieliikenteestä tai teollisuuden tuotantotoiminnasta aiheutuvan ääni- tai värähtelytason (yli 75 db tai 0,30 mm/s). Rakennuksen sisäpuolinen äänirasitus on voimakas, jos se ylittää melutason ohjearvoista (VNp 993/92) säädetyt melutasot. Voimakkaalla pienitaajuisella äänellä tarkoitetaan ääntä, joka ylittää 37 db (ulkopuolinen äänitaso) tai 42 db (sisäpuolinen äänitaso) taajuuskaistalla 20 200 hertziä (Hz). 22
ROVANIEMI Kaupunginhallitus TEKNINEN: 1267 /2014 PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 09.01.2017 Sivu 1 7 Valionrannan ja Koskipuiston alueen arkkitehtuurikilpailu- 2. vaihe, Valionranta matkailupalveluiden alue Aikaisemmat päätökset KH 2.12.2013 484 KH 16.12.2013 507 KH 3.2.2014 50 Kaupunginarkkitehti TO 5.12.2016 Rovaniemen kaupunginhallitus on 2.12,2013 päätöksellään käynnistänyt kaksivaiheisen ideakilpailun Valionrannan-Koskipuiston alueelle. kaksivaiheinen kilpailu on käsittänyt seuraavat vaiheet: 1. Ideakilpailu, joka järjestettiin kutsukilpailuna ja sen voittaneen ehdotuksen perusteella alueelle laadittiin yleiskaava. Ideakilpailuun valikoitui kolme ryhmää: - YIT rakennus OY/ Arkkitehtitoimisto JKMM OY/ Seppo Aho, Maarit Aho/ Trafix - Oulun Rakennusteho Oy/ Arkkitehdit M3/ Johanna Erkkilä/ Plaana Oy - Kukkola-yhtiöt/ Arkkitehtitoimisto Viiri-Ylinenpää Oy/ Seppo Kukkola/ Sito Oy Ideakilpailun voitti Iltatuulen viesti (Kukkola-yhtiöt, Arkkitehtitoimisto Viiri-Ylinenpää). Valionrannan-Koskipuiston osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.5.2016 38 ja kaava on kuulutettu voimaan 30.6.2016. Kilpailun ensimmäinen vaihe on päättynyt. 2. KH:n päätöksen mukaan hyväksytyn kilpailuehdotuksen ensimmäisessä vaiheessa tehneet osallistuvat kilpailun toiseen vaiheeseen eli tontinluovutuskilpailuun. Lopullisesti tontinluovutuskilpailun osallistujista päätetään ideakilpailun tulosten jälkeen. Tontinluovutuskilpailun tulosten perusteella alueelle laaditaan asemakaava. Kilpailu järjestetään Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen määrittelemänä kutsukilpailuna SAFA:n kilpailusääntöjen (23.5.2008) kohdan 4 mukaisesti kutsukilpailuna. Rovaniemen kaupunki on neuvotellut 1. vaiheen kilpailutyöryhmien edustajien kanssa jatkotoimista - 17.10.2014 keskusteltiin tontinluovutuskilpailun ajankohdasta suhteessa yleiskaavamuutokseen ja todettiin, että ennen 2. vaiheen käynnistämistä yleiskaavan tulee olla lainvoimainen (liite 1) Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Rovaniemi, 24.3.2017 pöytäkirjanpitäjä
ROVANIEMI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 09.01.2017 Sivu 2-7.6.2016 kokouksessa pohdittiin tontinluovutuskilpailun menettelyä ja parasta mahdollista toimintaperiaatetta ja päätettiin viedä kaupunginhallitukselle tiedoksi neuvottelun tulokset (liite 2) - 22.9.2016 kokouksessa pyydettiin ryhmiä arvioimaan halukkuuttaan olla mukana kilpailun 2. vaiheessa ja tiedusteltiin mahdollisista muutoksista alkuperäisessä ryhmässä (liite 3) - 2.11.2016 kokouksessa todettiin ryhmien tilanne ja päätettiin viedä asia KH:n ratkaistavaksi (liite 4) Koska 2. vaiheeseen valitut ryhmät ovat vetäytyneet hotellikilpailusta tai ryhmien kokoonpano on vielä auki, tulee kaupunginhallituksen tehdä päätös 2. vaiheen keskeyttämisestä. Kaupunginhallitus voi käynnistää hotellikokonaisuutta koskevan kaavoituksen omana kaavanaan ja asuinkerrostaloja koskevan kaavoituksen omanaan. Koska voimassaolevassa yleiskaavassa hotellialueelle on osoitettu katuyhteys asuinkerrostaloalueen kautta, tulee asemakaavat laatia rinnakkain tai ainakin niin, että asuinkerrostalojen kaavan katuyhteys hotellille on toteutettu, kun hotellialuetta toteutetaan. Lainvoimaisessa osayleiskaavassa Valionrantaan on osoitettu keskustatoimintojen alue (C-2). Alueelle saa sijoittaa majoitusrakennuksia sekä virkistysuimalan ja/tai talviuintikeskuksen yleiseen käyttöön. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. C-2 alue kuuluu myös Kaupunkikuvallisesti arvokas alueeseen, jonka alueelle laadittavassa asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten massoitteluun ja kaupunkikuvaan. Aluekokonaisuuden ja sen rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Rakennusten likimääräinen enimmäiskorkeus mitattuna viereisen kadun pinnasta on 20-22 m. Kaavamääräykseen liittyvän ohjeen mukaan asemakaavoitettavan alueen rakennetun ympäristön laatua voidaan selvittää arkkitehtuurikilpailuun tai vastaavan laatuun perustuvan tarkastelun avulla. Valionrannan C-2 alueen hotellialueen toteuttamiseksi on tärkeää löytää kilpailutettu toimija, joka toteuttaa hankkeen. Koska KH:n päätöksen 2.12.2013 4 mukaisen kilpailun 2. vaiheelle ei ole enää edellytyksiä, voidaan jatkohanke toteuttaa jollain seuraavista kumppanuuskaavoituksen tavoista (Lähde: VTT Tiedotteita 2393): Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Rovaniemi, 24.3.2017 pöytäkirjanpitäjä
ROVANIEMI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 09.01.2017 Sivu 3 Parhaiten Valionrannan hotellialueen kaavoitukseen soveltuu kilpailullinen kumppanuuskaavoitus (vaihtoehto 3). Tämä vaihtoehto antaa tulevalle toteuttajalle mahdollisuuden tuoda lisäarvoa kaavoitukseen. Lisäksi kaavoitukseen sidottu kilpailuttaminen nopeuttaa hankkeen toteuttamista ja antaa tarjoajille mahdollisuuden kilpailla myös toimintakonseptien paremmuudesta. Kilpailullisessa kumppanuuskaavoituksessa yrityksen valintaprosessi käynnistetään normaalisti asemakaavaluonnoksen jälkeen. Luonnoksen perusteella järjestetään ehdotus- tai ideakilpailu. Parhaat ehdotukset valitaan jatkoon. Yritykset kehittävät suunnitelmiaan kunnan johdolla ja kaavoituksessa hyödynnetään yritysten ideoita. Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Rovaniemi, 24.3.2017 pöytäkirjanpitäjä
ROVANIEMI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 09.01.2017 Sivu 4 Rovaniemi voi tässä tapauksessa aikaistaa kilpailutuksen vaihetta seuraavasti: - kaupunki käynnistää kaavan ja laittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville - OAS:n pohjalta laaditaan ideakilpailu hotellikokonaisuuden toiminnallisesta sisällöstä ja arkkitehtonisesta laadusta - 2-3 ideaa valitaan jatkoon, - ideat työstetään asemakaavaluonnoksiksi - luonnoksista saadun palautteen sekä KH:n määrittämien kriteereiden perusteella valitaan yksi idea kaavaehdotuksen pohjaksi - voittanut ehdotus työstetään saadun palautteen perusteella hyväksyttäväksi kaavaksi - hanke voidaan toteuttaa lainvoimaisen asemakaavan perusteella Liite 5. Rakennusliikkeen/rakennuttajan, arkkitehdin ja operaattorin valintakriteerit Esitys Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen: Kaupunginhallitus päättä, että KH:n 2.12.2013 4 päätöksen mukainen kaksivaiheinen kilpailu lopetetaan kahden työryhmän vetäydyttyä kilpailusta. Kaupunginhallitus päättää käynnistää kilpailullisen kumppanuuskaavoituksen Valionrannan osayleiskaavan C-2 alueelle. Kaupunginhallitus päättää, että työryhmät haetaan HILMA-ilmoituksen mukaisella ilmoittautumismenettelyllä ja kilpailuun valitaan vähintään kaksi ja enintään kolme ryhmää KH:n päättämien liitteen 5 mukaisilla valintakriteereillä. Kaupunginhallitus 9.1.2017, 7 : Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaupunginarkkitehti Tarja Outilaa. Maarit Airaksinen esitti Terhi Suoraniemen, Jarmo Juntusen, Liisa Helinin, Maarit Simoskan, Reijo Sulasalmen, Riku Tapion ja Aatos Nätyngin kannattamana, että lisäksi kaupunginhallitus päättää, että strateginen hallinto käynnistää Valionrannan kaavoituskilpailuun liittyen Rovaniemen asukkaiden mielipidekyselyn, missä Rovaniemeläiset voivat kilpailuun osallistuville, valmistelijoille sekä päätöksentekijöille kertoa oman vaikuttamismahdollisuuden alueen toimivuuden ja kehityksen suhteen. Kannanotot ja terveiset sähköisesti strategiseen hallintoon 22.2.2017 mennessä. - mitä asioita kilpailijoiden tulisi pohtia ja tukia? - miten kilpailutehtävä tulisi määritellä? - mitä asioita arvostaa Valionrannan tulevaisuudessa? - millaista on elämä Valiorannan tulevaisuudessa? - mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota ehdotusten arvioinnissa? - miten kilpailutehtävä olisi määriteltävä? Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Rovaniemi, 24.3.2017 pöytäkirjanpitäjä
ROVANIEMI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 09.01.2017 Sivu 5 Näin saatuja palautteita hyödynnettäisiin kilpailuohjelman laadinnassa ennen arkkitehtuurikilpailun käynnistämistä. Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti ja hyväksyi yksimielisesti Airaksisen esityksen. Lisätietoja kaupunginjohtaja Esko Lotvonen puh 0400 231 096 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi kaupunginarkkitehti Tarja Outila puh 040 701 2435 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi Täytäntöönpano: Strateginen kaavoitus Muutoksenhaku: oikaisuvaatimus kaupunginhallitukselle Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa: Rovaniemi, 24.3.2017 pöytäkirjanpitäjä
76 82 77 7 7 7 8 82 82 8 3 84 84 86 84 85 85 8 4 87 86 87 89 90 90 89 93 94 OTE VOIMASSA OLEVASTA YLEISKAAVASTA Rovaniemi **.*.20** Etunimi Sukunimi Osviitta palvelupiste 7 9 87 76 7 5 85 86 88 82 93 91 92 8 3 76 82 8 8 8 75 8 3 85 86 1:2000 0 40 120 160 200 m Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta.
VOIMASSA OLEVA YLEISKAAVA YLEISKAAVAEHDOTUS YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Katuyhteystarve. 75 75 84 84 77 76 77 77 76 77 Maantien alue. 76 76 76 76 77 77 85 85 75 75 Meluntorjuntatarve. Liikenteen melualueella sijaitsevan alueen ottaminen yleiskaavassa suunniteltuun käyttöön perustuu asemakaavaan, jossa ratkaistaan alueen rakennusten ja pihojen riittävä suojaus melulta. A-painotettu melutaso asuinrakennuksen sisällä ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db eikä yöohjearvoa 30 db. 82 82 76 76 77 77 75 75 84 84 85 85 76 76 77 77 82 77 82 77 88 88 76 76 84 84 91 87 87 86 86 Vesialue. 92 92 93 93 89 82 89 82 86 86 97 90 98 90 98 99 99 97 85 85 88 88 95 84 95 84 75 75 95 95 94 94 84 82 82 89 84 91 89 91 76 87 76 86 86 77 77 85 77 76 76 86 88 85 75 86 88 85 82 82 87 87 95 95 109 108 98 84 82 97 82 84 84 107 1 06 105 93 108 107 1 06 105 98 84 97 111 112 104 109 104 93 110 103 90 103 110 102 102 101 1 00 99 97 98 101 1 00 99 97 98 90 111 85 96 89 96 89 77 75 112 87 87 87 96 86 86 97 Kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten massoitteluun ja kaupunkikuvaan. Aluekokonaisuuden ja sen rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Rakennusten likimääräinen enimmäiskorkeus mitattuna viereisen kadun pinnasta on 20-22 m. Ohje: Asemakaavoitettavan alueen rakennetun ympäristön laatua voidaan selvittää arkkitehtuurikilpailuun tai vastaavan laatuun perustuvan tarkastelun avulla. 85 93 97 91 92 89 93 89 85 99 75 99 75 96 96 91 92 76 87 76 87 96 95 96 95 98 94 98 94 77 77 77 77 Asuinkerrostalojen alue. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. 82 76 76 85 85 88 88 87 86 102 101 108 82 108 102 101 87 86 95 86 95 86 82 105 105 90 90 76 75 75 107 107 76 82 99 99 84 77 77 77 1 04 1 04 5 767 84 84 84 106 106 109 109 85 1 08 1 08 1 13 95 95 88 Uimaranta. Tulvakorkeus. HQ 1/100 tulvamallilaskennan mukainen tulvakorkeus (keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus HW 1/100 N2000-korkeusjärjestelmässä). Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Rakennuksen alimmat kastuvat rakenteet on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset osoita muuta taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. tulvakorkeus on joskus ylitetty (esim. jääpatotulva), tämä korkeampi korkeus on otettava määrääväksi alimpia rakentamiskorkeuksia määritettäessä. 107 107 88 96 96 77 11 2 91 89 11 2 91 89 94 94 76 1 10 1 00 1 13 1 10 1 00 75 Yleinen pysäköintialue. 91 75 75 96 Vesiliikenteen alue. Alueelle ei saa osoittaa veneenlaskupaikkaa. 85 1 11 82 1 11 84 75 84 82 76 77 97 97 93 93 89 89 1 03 98 82 1 03 98 82 94 94 77 93 94 94 93 86 86 88 88 102 1 01 75 102 1 01 75 76 76 92 92 82 82 85 85 76 84 76 84 75 75 92 92 88 1 05 1 05 88 99 90 99 90 89 91 91 1 04 1 04 82 82 100 95 93 93 95 100 82 82 77 77 96 96 87 88 87 88 84 84 85 86 85 86 84 84 89 89 90 90 97 97 87 87 77 91 88 76 91 76 98 98 Palvelujen ja hallinnon alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa vapaa-aikaa tukevia toimintoja sekä kahviloita, ravintoloita ja tapahtuma-aukioita varten. 88 75 77 82 87 87 94 94 86 76 75 89 89 76 75 92 84 92 84 77 92 85 92 89 89 91 77 82 90 93 93 90 90 87 87 Virkistysalue. 88 88 86 86 91 85 90 92 84 76 77 75 90 91 91 84 84 85 91 76 77 75 92 86 86 90 90 82 82 76 75 86 75 76 85 85 92 92 91 91 94 94 89 89 77 93 87 96 87 96 88 77 93 92 92 88 86 76 86 76 92 92 89 82 89 82 91 82 82 88 87 89 84 90 93 93 90 88 89 89 84 89 87 87 87 91 86 85 84 77 92 85 90 90 91 77 91 94 86 94 86 97 97 93 94 93 94 91 91 75 76 91 91 77 77 98 90 76 98 90 93 94 92 94 95 95 96 92 96 93 85 97 97 89 89 89 88 88 91 87 102 92 82 98 96 86 101 82 84 101 82 84 84 89 89 92 90 102 96 99 99 90 86 84 98 89 91 87 82 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue/leirintäalue. Leirintäalueen toimintoja kehitetään ympärivuotiseksi huomioimalla virkistys ja urheilu. 93 75 95 95 93 85 103 97 97 85 85 90 90 76 97 98 77 75 76 97 98 77 75 100 100 90 88 88 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue/yleinen pysäköintialue. Alueen pinta-alasta noin puolet on osoitettava urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. 88 88 97 82 101 89 77 75 89 77 95 94 92 95 94 75 93 93 92 82 89 89 101 98 89 98 97 91 91 89 97 76 88 76 87 87 97 88 82 90 82 90 86 86 84 99 84 96 99 96 85 85 104 97 97 86 88 104 88 88 86 1 02 87 1 02 88 87 89 89 1 03 1 03 1 00 1 00 77 77 89 89 87 87 75 75 82 82 76 76 85 85 98 98 82 82 105 105 84 84 97 97 96 96 92 92 86 86 86 84 86 84 93 93 88 Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset: Asemakaavassa tulee osoittaa autopaikkoja asuinrakentamisen alueilla vähintään 1 ap/100 k-m2 ja enintään 1 ap/ k-m2 sekä hotelli-, liike-, toimitilaja toimistorakennusten alueilla vähintään 1 ap/150 k-m2. Korkeustiedot on ilmoitettu N2000-järjestelmässä (N43+0.504m). Muuntamot ja merkittävät yhdyskuntatekniikan edellyttämät johdot osoitetaan viheralueille. Tarvittavat rasitteet ja aluevaraukset osoitetaan asemakaavassa. Yleiskaava-alueen raja. 103 90 Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tulee arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. 92 86 91 75 75 84 97 97 96 96 91 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Aluetta kehitetään ympärivuotiseen käyttöön. Ohje: Alueelle voidaan osoittaa asukkaita ja matkailijoita palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja, kuten skeittipuisto, tennis, rullaluistelu, hiihto, luistelu, lumiveistokset jne. Toiminnallisia ratkaisuja voidaan tutkia hankkeiden ja kilpailujen avulla. 86 Kevytliikennepainotteisena katuna kehitettävä alue. 89 89 82 85 91 92 92 87 90 84 Ohjeellinen moottorikelkkailureitti. 91 91 85 85 87 92 90 92 90 86 Ohjeellinen ulkoilureitti. 75 82 88 Yhdystie/kokoojakatu. 85 85 106 106 Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa sijoittaa majoitusrakennuksia sekä virkistysuimalan ja/tai talviuintikeskuksen yleiseen käyttöön. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. Uimaranta-alue. Alueelle sallitaan uimarantaa uimarantaa ja ja leirintäaluetta leirintäaluettapalvelevien palvelevienrakennusten rakennustenjaja rakenteiden rakentaminen. rakenteiden rakentaminen ei kuitenkaan virkistysuimalaa eikä talviuintikeskusta. KORJ. 13.4.2016 (KH 11.4.2016 137)