Aikuiskoulutusseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun

Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Click to edit Master title style

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta, OKM/35/010/2018

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018

#ammattiosaaminen2023

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Aikuiskoulutuksen haasteet

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

#ammattiosaaminen2023

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Talouskasvu tarvitsee osaavat tekijänsä. Riikka Heikinheimo Johtaja Osaaminen ja koulutus

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Askeleita kohti 2030-luvun korkeakoulutusta

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Nuorisotakuu Pasi Rentola

AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan

Osaamiskuopasta työelämään

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Korkeakoulutuksen visio, tutkintoon johtavan ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittäminen ja osaamisella soteen -hanke

Prolainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Akava ry. Yleisesitys

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Jukka Lerkkanen

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Click to edit Master title style

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Ajankohtaista - korkeakoulutus. Maija Innola

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Suomen koulutussektori muutoksessa. Tapio Varmola Haikon kartano

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

10 askelta onnistumiseen

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Transkriptio:

Aikuiskoulutusseminaari Syyskuu 2018 6.9.2018 1

Työikäisen väestön koulutuspohja Peruskoulu 13% Toinen aste 45% Korkea-aste 42% 20-24 vuotiaista jopa neljännes keskeyttää ammatilliset opintonsa Opiskelijat valmistuvat moniin maihin verrattuna keskimääräistä vanhempina

Työikäinen väestön työllisyys Tilastotiedon mukaan vain 40% työikäisestä väestöstä on töissä Lähes 36% ammateista muuttuu tai katoaa teknologian vaikutuksesta 10-20 vuoden sisällä Osaamista vaativat työpaikat lisääntyvät Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on noin 43% Ylemmän korkeakoulun suorittaneiden työllisyysaste on 86% Alemman kk-asteen 81,5 ja keskiasteen 68%

Kohtaanto-ongelma Kesällä 2018 työttömiä työnhakijoita 270 000 ja avoimia työpaikkoja noin 46 000 Korkea työttömyys ja kohtaanto-ongelma haittaavat kilpailukykyä 600 000 työikäisellä on vakavia puutteita luku-, lasku- tai digitaidoissa Työttömyyden välittömät kustannukset ovat noin 6 miljardia euroa Henkilöt, jotka hyötyisivät koulutuksesta eniten, saavat sitä vähiten

Pajaosuuden ohjelma osa 1 (10 min.) 1. IDEAT LIIKKEELLE: Sokrates käveli yhdessä oppilaidensa kanssa opettaessaan ja Einsteinin kerrotaan kurvailleen pyörällä ympäri yliopiston puistikkoa.

Pajaosuuden ohjelma osa 1 (10 min.) IDEAT LIIKKEELLE: Jakaudutaan 4 ryhmään: 2 x 10 henkilöä ja 2 x 12 henkilöä 4 rinkiä: sisäympyrään puolet ja ulkokehälle puolet Keskustelua - 4 tarinaa Muistele omia kokemuksiasi aikuiskouluttajana: Missä me organisaatioina olemme parhaimmillamme? Missä on onnistuttu ja mikä kaikesta huolimatta toimii? Mikä askarruttaa nykytilassa?

Pajaosuuden ohjelma osa 2 (30 min.) 3 merkityksellistä tulevaisuuteen vaikuttavaa asiaa kultakin sektorilta: Mikä on vialla? Mikä ei toimi? Miten ongelmat korjataan? Löytyykö kenties parhaista käytännöistä ratkaisu? Kirjaa 3 keskeisintä muutostekijää - mihin pitää puuttua. Kukin omalle lehdelle. Lisää samalle paperille myös ratkaisuehdotus/ ehdotukset kuhunkin muutostekijään. Laadi twiitti: lyhyt kiteytetty twiitti kussakin ryhmässä. Mitä terveisiä tuleville päättäjille vaalien alla? #aikuiskoulutus @oajry. Twiitti lähtee liikkeelle purun yhteydessä. Ratkaisuja etsivät ryhmät 1. Korkeakoulu jatkuvan oppimisen väylänä, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ 2. Lukio kohtaa aikuisen, erityisasiantuntija Olavi Arra, OAJ 3. Työelämä ja ammatillinen koulutus työikäisen osaamisen kehittäjinä, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, OAJ 4. Vapaa sivistystyö laaja-alaisena sivistäjänä, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, OAJ

Pajaosuuden ohjelma osa 3 (45 min.) Aikuisväestön eliksiiriä koulutuksella Jokaisesta ryhmästä yksi jäsen kertoo muutostekijät ja ratkaisuehdotukset. Aikaa n. 10 min. per ryhmä. Laita ryhmän twiitti maailmalle! #aikuiskoulutus #jatkuvaoppiminen @oajry Loppukeskustelua yhdessä: Palauterinki kerro omat ajatukset ja tuntemukset. Tärkein oivallus/ ajatus. Ryhmien töitä hyödynnetään eduskuntavaaleihin vaikuttamisessa. Jatkuvan oppiminen (elinikäinen oppiminen): asiantuntijuuden ja perustaitojen kehittäminen mahdolliseksi elämän eri tilanteissa.

Jatkuva oppiminen kaipaa panostuksia Osaajapulan taittaminen, työllisyyden parantaminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen ovat mittavia tavoitteita. Aikuisten jatkuvan oppimisen edistäminen edellyttää korkeakouluilta uusia toimia ja henkilöstöä. Korkeakoululakia esitetään muutettavaksi niin, että korkeakoulujen rooli aikuisten osaamisen kehittämisessä korostuu. Tilauskoulutus laajenee, tutkinnon osien suorittaminen mahdolliseksi, erillisvalinnat joustavimmiksi ja vieraskielisten ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suoritusajat 60-120 op mittaiseksi OAJ:n mielestä rahoitusta lisätehtävän hoitamiseen ei voida ottaa korkeakoulujen perusrahoituksesta. Jatkuvan oppimisen rahoitus on tultava nykyisen rahoituskehyksen ulkopuolelta.

Taitotakuu auttamaan ylös osaamiskuopasta Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joiden osaaminen on pelkän peruskoulun varassa. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 43%. Toisen asteen koulutus puolittaa työttömyysriskin. Moni aikuinen tarvitsee tutkinnon lisäksi koulutusta myös perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä digitallisen ongelmanratkaisutaidon vahvistamiseen. OAJ:n mielestä tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin osaamiskuopassa olevien aikuisten tavoittamiseksi ja koulutuskokonaisuuksien räätälöimiseksi niin, että joustavia koulutusmahdollisuuksia on tarjolla myös työssäkäyville ja työttömyysriskissä oleville aikuisille. Tähän on osoitettava riittävät resurssit.

Korkeakouluvisiossa paljon hyvää päättäjien sitouduttava linjauksiin Vision tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon asiantuntijuuden kehittäminen on mahdollista elämän eri tilanteissa, korkeakoulut keskittävät osaamistaan ja rakentavat vahvat globaalit verkostot. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan halutaan satsata yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän niin, että julkinen ja yksityinen panostus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tällä hetkellä luku on vain 2,9 prosenttia. Henkilöstön hyvinvointi ja opiskelijalähtöisyys ovat tärkeitä pointteja uudessa korkeakouluvisiossa. OAJ:n mielestä visio on oikean suuntainen ja toivoo, että siihen panostetaan myös käytännön tasolla. Päättäjien on sitouduttava vision linjauksiin yli hallituskausien, ja tämän pitää näkyä korkeakoulutuksen ennustettavana rahoituksena.

Korkeakoulujen rahoitus ennakoitavaksi ja opiskelijamääriä nostettava Korkeakoulujen rahoitusmallin korjaaminen on yksi keskeisiä toimia, joilla voitaisiin vahvistaa opetuksen ja tutkimuksen laatua. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sekä perusrahoituksen on oltava ennakoitavaa. Rahoitusta yritystuista tulisi siirtää TKI-toimintaan. Suomalaisen osaamistason nostamiseen tarvitaan korkeakouluihin enemmän aloituspaikkoja uusille opiskelijoille. Lisäksi korkeakoulujen on palveltava kasvavassa määrin aikuisväestöä osaamisen kehittämisessä. Korkeakoulut tarvitsevat rahoitusta esimerkiksi erikoistumiskoulutusten järjestämiseen. Korkeakouluja ja tutkintojärjestelmää kehittäessä on huomioitava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset osaamiset ja vahvuudet.

z 6.9.2018 13