Kajaanin korjausvelkalaskenta Zenja Kahila 10.10.2017 Rapal Oy Panorama Tower Hevosenkenkä 3 02600 Espoo +358 9 6122 522 rapal.fi Kaikki tiedot Rapal Oy:n konsepteista ja niihin liittyvistä hinnoista sekä muista liikesalaisuuksiksi katsottavista asioista ovat luottamuksellisia ja niiden levittäminen kolmannelle osapuolelle ilman Rapal Oy:n suostumusta on kielletty. Optimaze.net ja Fore ovat Rapal Oy:n rekisteröimiä tavaramerkkejä.
Sisällysluettelo: 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2 Korjausvelan laskentatapa... 2 3 Korjausvelan laskelmat... 4 3.1 Tulokset...4 3.2 Laskennan lähtötiedot...7 3.3 Uudishintojen laskenta...8 3.4 Korjausvelan laskenta...9 4 Prioriteettilista... 11 5 Korjaustoimenpiteiden ajoittamisen säästöpotentiaali... 11 6 Korjausvelan kehittyminen 2017 2027... 13 7 Yhteenveto... 14 1
1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Korjausvelan laskentahanke aloitettiin Kajaanille joulukuussa 2016. Kyseessä on korjausvelan päivityslaskenta, sillä ensimmäisen kerran korjausvelka laskettiin Kajaanille 2014. Hankkeen tavoitteena on päivittää katujen ja vesihuoltoverkoston korjausvelka huomioiden saneeratut kohteet sekä kehittyneet laskentatavat. Lisäksi laskentaa on otettu mukaan hulevesijohdot sekä asemakaavan ulkopuolinen vesihuoltoverkosto. Tulosten perusteella laaditan prioriteettilista katujen ja vesijärjestelmien ylläpitoon sekä ennusteet korjausvelan kehityksestä tulevina vuosina. Tässä raportissa tarkastellaan katujen ja vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentaperiaatetta, laskennassa käytettyjä lähtötietoja ja tehtyjä oletuksia sekä laskelmien tuloksia. Lisäksi raportissa on kuvattu prioriteettilistan pisteytysperiaate, kerrottu katujen ja vesihuoltoverkoston samanaikaista korjauksista saatavista kustannussäästöistä sekä korjausvelan kehittymisestä tulevan kymmenen vuoden aikana, mikäli toimenpiteitä ei tehdä. Hankkeessa Rapal Oy:n osalta ovat toimineet seuraavat henkilöt: Zenja Kahila, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö Juho Loukonen, asiantuntija Verneri Lauksio, asiantuntija 2 Korjausvelan laskentatapa Korjausvelka on määritelty Kehto-foorumin jäsenten ja Rapal Oy:n tuottaman korjausvelan laskennan määrityshankkeen raportissa. Korjausvelka lasketaan omaisuuserän teknisen nykyarvon avulla, jota verrataan omaisuuserälle määritettyyn uudishintaan (pois lukien alustaosa eli maaleikkaukset yms. kertaluontoiset erät). On huomioitavaa, että korjausvelka kertoo omaisuuden kunnon tilasta, eikä korjaustoimenpiteiden kustannuksista. Arvioitaessa lopullisia kustannuksia korjausvelan poistamiseksi, määritetään korjausvastuu, joka on pääsääntöisesti suurempi kuin korjausvelka. Kohteen tekninen nykyarvo määritetään kuntotason avulla. Esimerkiksi mikäli kohteen uudisarvo on 100 euroa ja kuntotaso 40 %, on kohteen tekninen nykyarvo 40 euroa. Tällöin korjausvelka, eli rahamäärä joka tarvitaan korjausvelan poistamiseksi, olisi 60 euroa ilman optimikuntotason huomiointia. Koska käytännössä korjausvelkaa ei ala kertymään uudelle kohteelle heti, korjausvelan määrityshankkeessa määritettiin ns. optimikuntotasot. Optimikuntotaso tarkoittaa kunnon tasoa, joka kohteelle sallitaan ennen kuin se vaatii korjaustoimenpiteitä. Esimerkiksi jos optimitaso on 80 %, korjausvelkaa alkaa kertymään kuntotason alittaessa optimikuntotason. Tällöin korjausvelan määrä on se rahasumma, joka tarvitaan optimikuntotason saavuttamiseksi. Esimerkiksi jos alun esimerkin kohteella olisi 80 % optimikuntotaso, korjausvelka olisi 60 euron sijaan 40 euroa. Tällä hetkellä optimikuntotasot on määritetty yhteisesti ainoastaan katukohteille. 2
Kuntoindeksi b. 100 % Optimikuntotaso a. 75 % Korjausvastuu Korjausvelka on rahamäärä, joka tulisi investoida, jotta omaisuus saataisiin kohtuulliseen kuntoon Korjausvelka Korjausvastuu on rahamäärä, joka tulisi investoida, jotta omaisuus saataisiin uutta vastaavaan kuntoon Aika, t Kuva 1: Korjausvelan laskentaperiaate kaduille Kohteen laskentahetken kuntotason määrittämiseksi voi olla useita tapoja. Katujen korjausvelkaa laskettaessa voidaan käyttää teoreettisia laskentamalleja tai mittaustiedon perusteella saatuja kuntotietoja. Katujen kuntotason määrittämisen laskentamallit on kehitetty yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ja ne on päivitetty 2016. Vesihuoltoverkoston korjausvelkalaskentaan ei tällä hetkellä ole valmiita laskentamalleja. Tässä projektissa vesihuoltoverkoston korjausvelka on määritetty kahdella tavalla; lineaarisella funktiolla sekä pelkästään putkien tavoiteiän perusteella. Tavoiteikä on putken ikä, jonka jälkeen oletetaan, että putki täytyy uusia. Lineaarisessa laskentatavassa on oletettu, että putkille alkaa kertymään korjausvelkaa seitsemän vuotta asennuksesta, minkä jälkeen kuntotaso laskee tasaisesti kohti nollaa tavoiteikään asti. Pelkästään tavoiteikään perustuvassa laskentatavassa taas putkelle ei kerry korjausvelkaa ennen kuin tavoiteikä on ylitetty, minkä jälkeen korjausvelkaa on heti 100 %. Olla olevissa kuvaajassa on havainnollistettu molemmat laskentatavat. Kuva 2: Korjausvelan laskentaperiaate vesihuoltoverkostolle 3
3 Korjausvelan laskelmat 3.1 Tulokset Alla olevissa taulukoissa on esitetty korjausvelkalaskennan tulokset sekä tulosten vertailu 2014 saatuihin lukuihin. Koska vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentatapa on muuttunut merkittävästi edellisestä laskentahetkestä, tässä projektissa laskenta tehtiin sekä uudella että vanhalla tavalla. Vanhalla tavalla lasketut, eli pelkästään tavoiteikää hyödyntävät, korjausvelkamäärät ovat suluissa taulukossa 1 sekä taulukossa 3 (2014 2017 tulosten vertailu). Korjausvelan muutoksiin vaikuttavat sekä katujen ja vesihuoltoverkoston kuntotasojen lasku, että laskentahetkien välissä tehdyt saneeraukset. Vuoden 2017 laskelmat sisältävät myös uusia alueita, kuten kevyen liikenteen väylät ja vesihuoltoverkoston osalta hulevesiputket sekä asemakaavan ulkopuolinen verkosto. Tuloksiin vaikuttavat myös laskentavan kehittyminen, kuten - Uudishintojen sisällön tarkentuminen (2014 laskelmissa oli mukana alustaosan kustannukset sekä liikaa työmaatehtäviä) - Hankeosamallien kehittyminen (erityisesti vesihuollon malleissa iso kehitys) - Korjausvelan laskentamallien kehittyminen (katujen korjausvelkamallit päivitettiin 2017 alussa yhteisprojektina KEHTO-kuntien kanssa) - Tarkemmat maaperätiedot (2014 käytettiin arvioitua maaperäjakaumaa, 2017 haettiin paikkatiedon avulla katukohtaiset maaperätiedot) Taulukossa 1 on esitetty tässä projektissa lasketut korjausvelan määrät, uudishinnat ja korjausvelan osuudet uudishinnasta, mikä kertoo omaisuuden velkaantumisesta. Uudishinnat kuvaavat, kuinka paljon maksaisi rakentaa kohteet kokonaan uudestaan. Hulevesijohtojen korjausvelka on tässä katujen alla, koska kyseiset kustannukset kohdistuvat kunnissa katupuolelle. Katujen uudishinnoista on vähennetty alustaosan kustannukset, eli kertaluontoiset työt, kuten maaleikkaukset ja pengerrykset. Alustaosan osuus on keskimäärin 10-20 %, riippuen katutyypistä ja pohjaolosuhteista. Sekä katujen että vesihuoltoverkoston uudishinnat sisältävät työmaatehtävät (21 %) sekä tilaajatehtävät (10 %). On huomioitavaa, että korjausvelka ja uudishinnat on tässä laskettu isoille massoille. Yksittäisten kohteiden arviot ovat näillä laskentamenetelmillä näin ollen melko karkeita. Taulukoissa 2 ja 3 on vertailtu vuosina 2014 ja 2017 korjausvelkalaskelmien tuloksia. Vesihuollon osalta vertailukelpoiset tulokset ovat taulukossa 3, jossa korjausvelka laskettiin pelkästään tavoiteikien perusteella. Taulukossa 4 on vertailtu uudishintoja, jotka vaikuttavat merkittävästi myös korjausvelan määriin. Katujen osalta 2017 lasketut uudishinnat ovat aiempia laskelmia merkittävästi pienempiä pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin 2014 tehdyistä laskelmista ei ollut vielä vähennetty alustaosaa ja hintoihin sisällytettiin enemmän tilaajatehtäviä. Toisekseen 2017 käytettiin tarkempia, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) karttainestosta saatuja maaperätietoja, kun taas 2014 arvioitua jakaumaa määräolosuhteista. Jakaumassa kaduista oletettiin 20 % sijaitsevan pehmeiköillä, kun taas tarkemmalla tarkastelulla huomattiin, että pehmeiköllä sijaitsevia katuja ei ollut lainkaan. 4
Vesihuoltoverkoston uudishintojen kasvu taas johtuu sekä maaperäolosuhteiden paremmasta huomioinnista että vesihuoltoverkoston Hola-mallien kehittämisestä. Vesihuoltomallien päivitetyt versiot tehtiin yhteistyössä HSY:n kanssa ja otettiin käyttöön 2016 alussa. Taulukko 1: Korjausvelkalaskennan tulokset 2017 Kohde Korjausvelka Korjausvelka /m2 tai /m Uudishinta Korjausvelan osuus uudishinnasta Pääkadut 5 M 17,76 / m2 21 M 25 % Kokoojakadut 4 M 20,57 / m2 15 M 31 % Tonttikadut 11 M 10,99 / m2 44 M 24 % Kevyen liikenteen väylät 6 M 10,72 / m2 25 M 23 % Jalkakäytävät 1 M 13,3 / m2 4 M 19 % Hulevesi 21 M (3 M ) 137,87 /m 49 M 43 % Kadut yhteensä 48 M (30 M ) 12,98 / m2 (vain kadut) 158 M 30 % (19 %) Vesijohdot 66 M (14 M ) 105,44 /m 183 M 36 % (8 %) Jätevesi 26 M (10 M ) 96,81 /m 87 M 30 % (11 %) Vesijärjestelmät yhteensä 92 M (24 M ) 107,82 /m 270 M 34 % (9 %) YHTEENSÄ 140 M (54 M ) 428 M 33 % (13 %) 5
Taulukko 2: Korjausvelkatulosten vertailu 2014-2017, vesihuollon korjausvelka laskettu lineaarisen funktion avulla. Kohde Korjausvelka 2014 Korjausvelka 2017 Huomiot Pääkadut 12 M 5 M Kokoojakadut 7 M 4 M Tonttikadut 20 M 11 M Jalkakäytävät 1 M 1M KLV - 6 M Eivät olleet mukana 2014 Hulevesi - 21 M Eivät olleet mukana 2014 Kadut yhteensä 39 M 48 M Vesijohdot 7 M 66 M Jätevesi 11 M 26 M Vesihuoltoverkosto yhteensä 18 M 130 M Tulokset eivät ole vertailukelpoisia, nyt isompi laskenta-alue ja erilainen laskentatapa Yhteensä 57 M 157 M Taulukko 3: Vesihuoltoverkoston korjausvelkatulosten vertailu 2014-2017, yhteneväinen laskentatapa Kohde Korjausvelka 2014 Korjausvelka 2017 Vesijohdot 7 M 14 M Jätevesijohdot 11 M 10 M Hulevesijohdot - 3 M 6
Taulukko 4: Uudishintojen vertailu 2014-2017 Kohde Uudishinnat 2014 Uudishinnat 2017 Huomiot Pääkadut 35 M 20 M Kokoojakadut 32 M 13 M Tonttikadut 82 M 38 M Jalkakäytävät 4 M 4 M KLV - 21 M Kadut yhteensä 150 M 97 M Eroon vaikuttavat mm. maaperätiedon katukohtainen huomiointi Vesijohdot 66 M 182 M Jätevesi 42 M 86 M Hulevesi - 48 M Vesihuoltoverkosto yhteensä 108 M 318 M Eroon vaikuttavat isompi laskenta-alue, mallien kehittyminen, maaperätietojen ja huomiointi Yhteensä 258 M 416 M 3.2 Laskennan lähtötiedot Laskelmissa käytettiin Kajaanin kaupungin toimittamia lähtötietoja. Ensimmäisen kerran lähtötiedot kerättiin 2014 ja tuolloin tehtiin myös ensimmäiset laskelmat. Päivitystä varten lähtötiedot toimitettiin uudestaan siten, että niissä oli mukana 2014 2017 tehdyt saneeraukset sekä uusien laskenta-alueiden tiedot. Laskennassa hyödynnettiin sekä vanhoja että uusia lähtötietoja. Lähtötietojen käsittelyssä käytettiin seuraavia oletuksia Katujen toiminnalliset luokat on haettu 2014 aineistoista. 7
Jos kadun saneeraukset ilmoitettiin prosentteina vuodessa, oletettiin että saneeraan aina uutta osuutta. Kadusta lohkaistiin aina korjatun prosentin mukainen osuus, joka merkittiin saneeratuksi ko. vuoden mukaan. Uuden aineiston katujen puuttuvia rakennusvuosia haettiin vanhoista aineistoista. Niille, joiden rakennusvuosia ei löytynyt lainkaan, käytettiin keskiarvoon perustuvia rakennusvuosia katutyypeittäin (Pääkadut -55, kokoojakadut -63, tonttikadut -75, kevyen liikenteen väylät -86). Katukohtaiset maaperätiedot haettiin GTK:n aineistosta. Kartoittamattomille kaduille käytettiin samaa maaperäjakaumaa, kuin mikä oli käytössä 2014 laskelmissa. Putkien puuttuvia asennusvuosia täydennettiin Kajaanin toimesta. Jäljelle jääneille on käytetty putkityypin keskiarvoa, +-10 vuotta jakaumaa. Putkille, joilla ei ollut halkaisijaa, käytettiin putkityypin kohtaista keskiarvohalkaisijaa (vesijohdot 142,2 mm, jätevesijohdot 223,7 mm ja hulevesijohdot 300 mm). 3.3 Uudishintojen laskenta Uudishinnat laskettiin sekä katu- että vesihuoltoverkostolle Hola-ohjelmiston hankeosamalleilla. Laskelmissa huomioitiin muun muassa maantieteellinen sijainti ja maaperätiedot. Yksikköhinnat laskettiin katu- ja putkityypeittäin. Vesihuoltoverkostolle yksikköhinnoissa huomioitiin putkien halkaisijat ja materiaalit sekä asiakkaan toimittamat varustemäärät per kilometri. On huomioitavaa, että laskenta tehtiin isoille massoille eikä kohdekohtaisia detaljeja ollut mahdollista huomioida. Katujen uudishinnat laskettiin seuraavilla hankeosamalleilla: 211.2121 Pääkadun ajorata 211.2122 Kokoojakadun ajorata 211.2124 Tonttikadun ajorata 215.2 Kevyen liikenteen väylä 211.2412 Jalkakäytävä / pyörätie (katu) Katujen yksikköhinnoista on vähennetty alustaosan, eli kertaluonteisten töiden, kuten maaleikkausten osuus. Alustaosan suuruus riippuu katutyypistä ja pohjaolosuhteista mutta on keskimäärin 17 %. Yksikköhinnat sisältävät työmaatehtävät ja niihin on lisäksi lisätty kymmenen prosenttia tilaajatehtäviä. Vesijärjestelmien uudishinnat laskettiin hankeosilla 411.1 Vesijohtojärjestelmä 412.1 Jätevesijärjestelmä 413.1 Hulevesijärjestelmä Laskelmissa on huomioitu varusteet Kajaanin toiveiden mukaan seuraavasti: Hulevesikaivoja 32 kpl/km Jätevesikaivoja 21 kpl/km Vesijohdon ilmanpoistokaivoja 1 kpl/km 8
Vesijohdon sulkuventtiilejä 6 kpl/km Hulevesiputkien maaperätiedot on haettu katuaineistosta. Jäte- ja vesijohtoputkien maaperätiedot on laskettu koordinaattipisteistä. Kartoittamattomille putkille on käytetty kartoitettujen putkien maaperäjakaumaa. Samoin kuin kaduille, myös putkien yksikköhintoihin on lisätty kymmenen prosenttia tilaajatehtäviä. Alustaosaa ei putkien yksikköhinnoista vähennetä. Vedessä oleville putkille ei Foressa ole laskentamalleja, joten niiden yksikköhinnaksi on arvioitu 500 /m. 3.4 Korjausvelan laskenta Tässä projektissa katujen kuntotaso on määritetty laskennallisten mallien perusteella rakennus-ja saneerausvuosien avulla. Mallit on kehitetty yhdessä kuntaliiton kanssa KEHTO-hankkeessa ja ne on päivitetty 2017 alussa. Kevyen liiketeen väylien ja jalkakäytävien kuntotason määrittämisen ei ole omia laskentamalleja, vaan näiden kuntotasot on määritetty samoilla perusteilla kuin tonttikaduilla. Optimikuntotasoina on käytetty 90 % (pääkadut), 75 % (kokoojakadut), 65 % (tonttikadut) ja 65 % (kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät). Optimikuntotaso kertoo, kuinka hyvässä kunnossa kunta haluaa pitää kadut ja asiakas voi itse muuttaa optimikuntotasoja korjausvelan raportointi-excelissä. Korjausvelka lasketaan optimikuntotason ja uudishinnan avulla, jolloin korjausvelka = uudishinta x optimikuntotaso uudishinta x (kuntotaso laskentahetkellä). Vesihuoltoverkoston korjausvelka on laskettu kahdella tavalla: lineaarisen funktion ja tavoiteikien avulla sekä pelkästään tavoiteikiä hyödyntäen. Ensimmäisessä laskentatavassa putkille alkaa kertymään korjausvelkaa 7 vuoden jälkeen putkiston asennuksesta tai uusinnasta, ja sata prosenttia korjausvelkaa tulee täyteen viisi vuotta tavoiteiän ylittymisen jälkeen. Pelkästään tavoiteiän mukaisessa laskentatavassa putkilla ei ole korjausvelkaa ennen kuin tavoiteikä on ylittynyt ja tavoiteiän ylittymisen jälkeen oletetaan, että putki täytyy uusia, jolloin sen korjausvelka on sata prosenttia. Putkien tavoiteiät ovat putkityyppi- ja materiaalikohtaisia, ja tässä samoja kuin 2014 käytetyt. Tavoiteiät on esitetty taulukossa 5, 6 ja 7. 9
Materiaali Tavoiteikä A 60 M 45 PE 55 PEH 65 PEL 50 PELM 45 PEM 60 PVC 60 RST 60 SGV 60 T 45 V 40 Taulukko 5: Vesijohtojen tavoiteiät Materiaali Tavoiteikä B 50 PE 55 PEH 60 PVC 65 V 40 Taulukko 6: Hulevesijohtojen tavoiteiät Materiaali Tavoiteikä B 45 PE 50 PEH 55 PEM 50 PVC 60 RST 55 S (polyest.) 30 V 40 Taulukko 7: Jätevesijohtojen tavoiteiät 10
4 Prioriteettilista Prioriteettilistan tavoitteena on paikallistaa omaisuuserät, joiden kunto vaatii nopeita korjaustoimenpiteitä. Lisäksi tavoitteena on paikallistaa sellaiset kohteet, joissa on kannattavaa kunnostaa sekä katu- että vesikohde samaan aikaan, jolloin saadaan kustannussäästöjä verrattuna siihen, että ko. kohteissa korjattaisiin katu ja sen yhteydessä olevat vesijärjestelmät erikseen. Prioriteettilistan kohteet pisteytettiin kuuden kategorian mukaan. Jokainen kohde voi saada kunnosta, laajuudesta ja toiminnallisesta luokastaan riippuen 0 7,5 pistettä. Pisteet toimivat vertailukuina, joiden perusteella saadaan kohteiden kiireellisyysjärjestys toisiinsa verrattuna. Alla olevassa taulukossa on listattu pisteytyksessä käytetyt kategoriat sekä niistä saatavat pistemäärät. Taulukko 8: Prioriteettilistan pisteytyksen kategoriat Kategoria Pisteet Osoitteen kokonaiskorjausvelka 0 2 Katuosien korjausvelka-aste 0 1 Katuosien toiminnallinen luokka 0 1 Katuosien kokonaispinta-ala 0 1,5 Putkien yhteispituus 0 1 Putkien keskimääräinen halkaisija 0 1 Osoitekohtaisessa prioriteettilistassa kohteet on listattu osoitteittain niin, että listan kärjessä ovat nopeinten korjaustoimenpiteitä vaativat kohteet. Osoitteet sisältävät kaikki sen alle kuuluvat kadut ja vesijärjestelmät, eli yhden osoitteen alla voi olla esimerkiksi pää- ja kokoojakadut sekä vesijohto- ja jätevesiputkia. Jokainen osoite saa yllä kuvatun pisteytyksen mukaisen vertailuarvon, joka määrää sen sijainnin prioriteettilistalla. 5 Korjaustoimenpiteiden ajoittamisen säästöpotentiaali Katujen ja vesijärjestelmien samanaikaisesta saneerauksesta saavuttavat hyödyt perustuvat kaivuu- ja täyttötöiden yhdistämisellä saavutettaviin kustannussäästöihin. Vesijärjestelmien vaihtamisen kannattavuus kadun saneerauksen yhteydessä riippuu siitä, kuinka syvälle kadun rakenteisiin saneeraustoimet kohdistuvat. Paikkakuntakohtaiset erot johtuvat alueen maaperän sekä katujen toiminnallisten luokkien jakaumasta. 11
Alla on esitetty Kajaanin kaupungille lasketut kustannussäästöt neljälle erilaiselle skenaariolle. Säästöpotentiaali on laskettu verrattuna tilanteeseen, jossa kadun ja vesijärjestelmien korjaukset tehdään eri aikaan. Laskelmat perustuvat Forella tehtyihin kustannusarvioihin. Laskelmissa ei ole huomioitu sujutuksia. Taulukko 9: Säätöpotentiaali katu- ja vesihuoltoverkoston samanaikaisesta korjauksesta 27 % 33 % 45 % 65 % Kadun päällysteen uusiminen Uusiminen kantavaan kerrokseen asti Uusiminen jakavaan kerrokseen asti Uusiminen suodatinkerrokseen asti Kuva 3: Tien rakennekerrokset 12
6 Korjausvelan kehittyminen 2017 2027 Alla on esitetty korjausvelan määrän vapaa kehitys vuosille 2016 2026, mikäli korjausinvestointeja ei tehdä. Kaavion oikeanpuoleinen asteikko kuvaa kertyvän korjausvelan kokonaismäärää ja vasemmanpuoleinen omaisuuseräkohtaista määrää. Ennusteet on laskettu teoreettisten mallien avulla. Kuva 4: Korjausvelan kasvu Kajaanin kaupungissa ilman toimenpiteitä Pitkällä aikavälillä korjausvelkaa kertyy laskelmien perusteella vuosittain keskimääräisesti seuraavasti: Taulukko 10: Korjausvelan kasvu vuosittain. Suluissa vesihuollon korjausvelan kasvu tavoiteikien mukaan laskettuna. Kohde Korjausvelan kasvu % Korjausvelan kasvu Kadut 1,4 % 1 109 000 Kevyen liikenteen väylät 1,5 % 448 000 Vesijohdot 1,3 % (0,1 %) 2 375 000 (214 000 ) Jätevesijohdot 1,3 % (0,5 %) 1 156 000 (441 000 ) Hulevesijohdot 1,7 % (3 %) 812 000 ( 1 478 000 ) 13
7 Yhteenveto Kajaanin kaupungille on tässä projektissa laskettu korjausvelka kaduille ja kevyen liikenteen väylille sekä vesijärjestelmille (vesijohdot, jätevesijohdot, hulevesijohdot) asiakkaan toimittamien lähtötietojen mukaisesti. Edellisen kerran korjausvelka laskettiin Kajaanille vuonna 2014. Laskelman tulokset on viety raportointi-exceliin, jossa asiakas voi suodattaa tietoja esimerkiksi katutyyppien/putkityyppien perusteella, vaihtaa katujen optimikuntotasoja sekä muuttaa korjausvelkaa kohdekohtaisesti. Korjausvelkalaskelmien perusteella Kajaanin kaupungille on tehty osoitekohtainen prioriteettilista korjausvelan poistamiseksi. Listan tavoitteena on nostaa esiin kriittisimmät kohteet, joissa on samanaikaisesti korjausvelkaa sekä kadulla, että sen alla olevilla vesijärjestelmillä. Katujen ja vesijärjestelmien samanaikaisesta korjaamisesta saatavat säästöt on tässä laskettu Fore-ohjelmistolla. Säästöpotentiaali on laskettu verrattuna tilanteeseen, jossa katu- ja vesikohteet korjataan eri aikoihin. Koska kustannussäästöt perustuvat kaivuu- ja täyttötöiden yhdistämiseen, suurimmat hyödyt saadaan kohteissa, jossa katujen korjaustoimenpiteet ylettyvät syvempiin rakenteisiin. Korjausvelan kehitys on laskettu kymmenelle vuodelle eteenpäin vuodesta 2017 alkaen. Ennusteiden perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vuosittaisia investointeja tarvitaan, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Lisäksi voidaan varautua tuleviin korjausvelan piikkeihin ja mahdollisesti jakaa kustannuksia edellisille vuosille. On huomioitavaa, että ennusteet kertovat korjausvelan, ei korjausvastuun kertymisestä. Korjausvastuu on se rahamäärä, jolla kohde korjataan uutta vastaavaan kuntoon ja on korjausvelkaa suurempi luku. Tämän raportin ennusteet on laskettu teoreettisten mallien avulla, eikä katujen mitattuja kuntotasoja ollut tässä vaiheessa käytettävissä. 14