Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Samankaltaiset tiedostot
Peltomaan rakenteen arviointi

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Peltomaan rakenteen arviointi

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Maanparannusaineiden käyttö peltoviljelyssä mitä maassa tapahtuu

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Vesistövaikutusten arviointi

Peltomaan laatutesti Testit TEHO-tiloilla

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

TEHO:ssa tuumasta toimeen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Huomio maan kasvukuntoon

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

RaHa-hankeen kokemuksia

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

TEHO-hankkeen raportteja, osa 2

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Neuvo 2020-Maatilojen neuvontajärjestelmän palvelut maatiloille. Tuomas Pennala ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Tukihaku 2018 Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut Hyvinkää Mäntsälä

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Tukihaku 2017 Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut Mäntsälä Hyvinkää

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Tukihakukoulutus Päätukihaku, aikataulut ja materiaali

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Yhteistyöllä hyvään lopputulokseen VILKKU-hankkeen loppuraportti. Janne Heikkinen ja Anu Tyni

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Peltovalvonnan havaintoja 2016

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

SANEERAUSKASVIT 2016

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Transkriptio:

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018

Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen tiedonvälityshanke, 2016-2018 Hanke välittää ajankohtaista tietoa pellon kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä sekä veden laadusta ja kuormituksesta Toiminta-alue Tuusula ja Mäntsälä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hallinnoi Yhteistyöhanke, konsortiossa mukana Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Muut yhteistyötahot Uudenmaan ELY-keskus, MTK-Uusimaa, ProAgria Etelä- Suomi ry, Mäntsälän kunta Päärahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisrahasto Kuva: Pasi Valkama

Tiedottamista ja tiedonvaihtoa Hanketta toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Ratkotaan yhteistuumin maatalouden vesiensuojelua koskevia kysymyksiä Yhteistyötä tutkimuslaitosten, muiden hankkeiden ja viljelijöiden kanssa Tiedon kotiuttaminen hankealueelle Pellonpiennartilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä Hyväksi koettujen toimenpiteiden edistäminen, uusien tekniikoiden edistäminen Toimenpiteiden vaikutusten seurantaa vesistössä Kuluttajille tietoa maatalouden ympäristöasioista Kuinka viljelijät huomioivat ympäristön ruoantuotannossa

Peltomaan laatutesti Maatilojen käyttöön tarkoitettu apuväline Havainnoidaan pellon kemiallista, fysikaalista ja biologista tilaa Havaintojen perusteella voidaan peltolohkolle tehdä toimenpidesuosituksia Koostuu kolmesta osiosta Itsearviointi Kuoppahavainnot Täydentävät mittaukset Kaikkien ympäristökorvaukseen sitoutuneiden täytyy tehdä ja palauttaa peltomaan laatutestin itsearviointiosio kunnan maaseutuelinkeino-viranomaiselle viimeistään 30.4.2018.

Peltomaan laatutestin itsearviointi Antaa taustatietoa lohkon ominaisuuksista Kartoittaa tilan viljelytekniikoita ja -tapoja Arviointilomake (480), arvosanat asteikolla 1-5 Mitä enemmän lohko saa pisteitä, sen parempi tilanne lohkolla on Itsearviointikohtia on yhteensä 16 Täyttö Vipu-palvelun kautta Vipu-palvelu varmistaa, että kaikille vaadittaville lohkoille on kirjattu arviot ennen kuin laatutestin voi palauttaa Itsearviointi täytyy tehdä kaikilta yli 0,5 hehtaarin suuruisilta peruslohkoilta, jotka ovat viljelijän hallinnassa viimeisimmässä tukihaussa. Jos kaikki peruslohkot ovat alle 0,5 hehtaaria, itsearviointi tehdään yhdestä viljelijän valitsemasta peruslohkosta.

Peltomaan laatutestin itsearviointi Itsearvioinnissa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti pellolla tehtäviin toimenpiteisiin ja pellon kasvukuntoon: Parannustoimet: ojitus ja kalkitus Viljelytoimet: viljelykierto, koneiden paino, ajokerrat, eloperäisen aineksen lisäys, kivennäislannoitus Maan ominaisuudet: pellon kuivuminen, muokkautuvuus, veden imeytyminen, mururakenteen kestävyys, poutivuus Kasvusto ja maaperäeliöstö: kasvuston kunto, ravinteiden puutos, kasvitaudit, maan biologinen aktiivisuus Jätä tiedot myös omaan käyttöön maatilalle.

Kuoppahavainnot Testin tärkein osa Kaivetun kuopan seinämistä ja kuopasta otetusta maanäytteestä tehdään aistinvaraisia havaintoja Maan rakenteesta Muruista Lohkeavuudesta Lierokäytävistä Juurikanavista Kasvustotähteen hajoamisesta Tehdyt havainnot pisteytetään asteikolla 0-2 Tarvittavat välineet: lapio, puukko ja mittanauha Sopivin ajankohta syksyllä sadonkorjuun jälkeen www.proagria.fi/www/peltomaan_laatutesti/index.php

Etsintäkuulutettu: Maanalainen elämä

Lohkeamispinnat teräviä Hajoamatonta kasvimassaa Massiivinen rakenne, ei muruja Juuret kasvavat vain halkeamia pitkin Ei lieronreikiä

Täydentävät mittaukset Tutkitaan pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuutta, lierojen määrää ja maahengityksen voimakkuutta Pintamaan vedenjohtavuus = kuinka nopeasti vesi imeytyy maahan Pohjamaan vedenjohtavuus = miten nopeasti pohjavesi liikkuu kairattuun reikään Lierojen määrä sinappivedellä kasteltu alue (50*50 cm) Kasteliero, peltoliero, onkiliero Maahengityksen voimakkuus = hajotustoiminnan vilkkaus Kammiomenetelmä, mitataan maasta vapautuvan, tietyssä ajassa muodostuvan hiilidioksidin määrä Kuvat: TEHO-hanke

Tulokset Testiosioiden tulokset tulevat hämähäkkiseittikuvioon Tulokset asteikolla 0-10

Ennen kevätkiireitä kannattaa laittaa itsearviointi kuntoon Yhteistiedot Hankevastaava Janne Heikkinen 040 314 4735 janne.heikkinen@tuusula.fi www.facebook.com/vilkkuhanke Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Hyrylänkatu 8 C PL 60, 04301 Tuusula Kuva: Anu Tyni