Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Samankaltaiset tiedostot
Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Kemeralain uudistaminen

Metsäteiden ajankohtaisasiat. Ilppo Greis Tieisännöitsijät

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsänhoito. Metsänomistajat

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Tien pito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon. Tien tekeminen

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Tukien pääperiaatteita

Puukauppa Metsään ABC

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsäautoteiden rakentamisen taloudellinen kannattavuus

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

Metsäohjelman seuranta

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Missä kunnossa metsätie on?

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

kannattava elinkeino?

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Metsäohjelman seuranta

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Energiapuu ja metsänhoito

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Sisällys. Tiejaosto 2/2017

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Metsäohjelman seuranta

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Energiapuun korjuun laatu 2014

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Juurikäävän torjunta

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Transkriptio:

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Metsätiet Metsänomistajien talouskoulu Lahti 22.2.2018 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme lauri.laaksonen@mhy.fi

2 Metsänomistajan kannalta olennaisia asioita Metsäteiden kunto ja merkitys tulee ottaa huomioon osana muita metsätalouden toimenpiteitä Tulevat hakkuumahdollisuudet ja hakkuut, metsän uudistaminen ja hoitotoimenpiteet, energiapuun korjuu ja varastointi, lannoitukset, jne. Katse tulee suunnata jopa 20-25 vuoden päähän Tarpeen hahmottaa laajempi kokonaisuus tiehankkeen merkitys ulottuu lähes aina useampien metsätilojen vaikutusalueelle Metsänomistajat ovat avainasemassa - yhtään tietä ei rakenneta eikä perusparanneta jos maanomistajat eivät ole itse aktiivisia

3 Kulkukelpoisuuden merkitys Ympärivuotisen puuhuollon toimivuuden ehto Metsäkuljetusmatka ja korjuukelpoisuus ovat tärkeimpiä leimikon puun hinnoittelutekijöitä Kesäleimikoista pulaa, voidaan myydä koska vaan, selvä hintaetu - kysytäänkö joskus erityisesti talvileimikoita? Talvikelejä korkeintaan 3 kk vuodessa mutta vain talvella korjattavien osuus 60 % Tukee muuta elinkeinotoimintaa ja metsien virkistyskäyttöä Metsätilan arvo nousee Muut kulkutarpeet kuin puunkorjuu Puunkuljetuksen realiteetit ovat kaikille maanomistajille samat

4 Kulkukelpoisuuden merkitys

Metsätiehankkeen kustannukset 5 Tiehankkeenkustannustekijöihin vaikuttavat useat eri tekijät: Suunnitteluun käytetty työmäärä ja suunnittelun taso voivat vaihdella tapauskohtaisesti Toteutuksen kustannustekijöistä oleellisimpia ovat tieluokka, maaperäolosuhteet ja tien sijainti Suurin yksittäinen kustannustekijä tien tekemisessä on päällysrakenne. Päällysrakenteen hintaan vaikuttavat käytettävä materiaali, kuljetusmatka ja määrä Edullisimmaksi tien tekeminen muodostuu, mikäli päällysrakenteet saadaan välittömästi hankkeen vaikutusalueelta ja kohde sijaitsee muuten kantavalla maaperällä

Metsätiehankkeen kustannukset 6 Uuden metsätien rakentamisen (varsi- ja aluetiet) keskikustannukset ovat 20-25 000 /km. (vaikeat kohteet jopa 30 000 - / km) Suunnittelukustannusten osuus 2 500 3 000 / km + alv. Tietoimituksen kustannukset 1 000 1 500 / km Pohjatyöt 7 500 9 500 + alv. Päällysrakennetyöt ja materiaalit 9 000 11 000 / km +alv. Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 16-20 000 / km + alv (Etelä-Suomi).

Metsätiehankkeen kustannukset 7 Metsätien perusparannuksen (varsi- ja aluetiet) keskikustannukset ovat 13-15 000 /km. (vaikeat kohteet jopa 20 000 - / km) Suunnittelukustannusten osuus 1 500 2 000 / km + alv. Pohjatyöt 4 500 5 000 + alv. Päällysrakennetyöt ja materiaalit 7 000 8 000 / km +alv. Kemera-tuen jälkeen maanomistajien maksettavaksi jää 8 500 10 000 / km + alv. (Etelä-Suomi) Arvonlisäverovelvolliset voivat vähentää alv:n osuuden verotuksessa Tienrakennuskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan 15 % vuosipoistoin

8 Kemera-avustukset ja muut tuet Kemera-tukea voi saada metsätiehankkeisiin vain jos kyseessä on vähintään kahden tilan (eri omistajat) yhteishanke. Poikkeuksen tästä tekevät vain yhteismetsät Metsätiehankkeista laaditaan aina suunnitelma. Hankkeen toteutusta ei voi aloittaa, ennen kuin suunnitelma on hyväksytty metsäkeskuksessa Kemera-tuki metsätien rakentamishankkeen toteutukseen on Etelä-Suomessa 20 % ja perusparannushankkeisiin 35 % todellisista arvonlisäverottomista hankekustannuksista Keski-Suomessa vastaavat tuet ovat 35 % ja 45 % ja Pohjois-Suomessa 50 % ja 60 %

Kemera-tuen edellytykset Tien on liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan rajoittaa kelirikon aikana Uusi metsätie ja perusparannettava yksityistie tulee rakentaa metsätienormien mukaiseksi Yksityistielain mukaiset tieoikeudet (tietoimitus) sekä osakkuudet ja tieyksiköt (tietoimitus tai tiekunnan päätös) tulee olla vahvistettu 9

10 Kunnossapito edellyttää investointeja

Metsätiehankkeen kannattavuus 11 100 m lisää metsäkuljetusmatkaan lisää korjuukustannuksia keskimäärin 0,20 / m3 Kesäkorjuukelpoisen leimikon hintaero talvikorjuukelpoiseen jopa 4-6 /m3 Tienrakentaminen nostaa pitkällä aikavälillä kantohintoja tien vaikutusalueella keskimäärän 1-1,5 /m3 Puunhankinnan ja tuottamisen yleiskustannukset laskevat ja työt tuottavuus kasvaa Tieolosuhteiden keskimääräisiä kustannusvaikutuksia: Maanmuokkauksessa on 0 50 euroa/ha Istutuksessa 0 100 euroa/ha Taimikonhoidossa 0 50 euroa/ha Taimien siirrossa noin 20 euroa/ha

Metsätiehankkeen kannattavuus Korjuukustannus muodostuu pääasiassa Metsäkuljetusmatkasta Puuston runkotilavuudesta Metsäkuljetusmatkan vaikutus korjuukustannukseen: 100 = keskiarvo (Salminen 2016) 12

Metsätiehankkeen kannattavuus 13 Esimerkki metsäkuljetusmatkan vaikutuksesta korjuukustannuksiin: Puunkorjuun keskikustannukset (Metsäteho 2015) Uudistushakkuu t 8,35 /m3 Harvennushakkuut 14,12 /m3 Ensiharvennukset 17,41 /m3 Keskikuljetusmatka päätehakkuilla 300 m (hakkuu 100 ja 500 m etäisyydellä varastosta) Hyöty jos matka lyhenee 500 metristä keskiarvoon säästö 8,54 %. Säästö korjuukustannuksissa: 8,35 /m3 x 8,54 % = 0,71 /m3 Lisäksi syntyy hakkuutähdettä n. 13 % ainespuun määrästä Säästö korjuukustannuksissa: 0,09 /m3

Metsätiehankkeen kannattavuus Esimerkki kaukokuljetuksen vaikutuksesta korjuukustannuksiin: Kaukokuljetuksen keskikustannukset ja matkat (Metsäteho -15) 7,4 snt/km/m3 93 km Yhden kuorman (65 m3) kustannus ilman telausta: 0,074 x 65m3 x 93 km=514,67 Telaamisen lisäkustannus n. 17 % 14 Telaamisen lisäkustannus kuormaa kohti: 0,074 x 65 m3x 93 km x 1,168 =601,13 Kokonaiskustannusero per kuutiometri: (601,13 514,67 ) / 65 m3= 1,33 /m3

Metsätiehankkeen kannattavuus Metsänhoitotöissä etäisyydellä on suurin vaikutus taimien kuljetukseen työmaalle Metsäalan työehtosopimuksen mukainen lisäkorvaus taimien kantamisesta: 15

Metsätiehankkeen kannattavuus 16 Taimien kuljettamisen lisäkustannukset voidaan laskea esimerkiksi seuraavalla tavalla: Taimimäärä x kävelykerrat x korvauskerroin = kokonaiskustannuslisä Kustannusvaikutus hehtaarin uudistusalalla: Istutustiheys 1 800 2 300 kpl/ha Etäisyys tiehen 250 metriä Taimet 100 kpl/laatikko = 20 laatikkoa / ha Lisäkustannus /ha: 20 laatikkoa x 100 kpl/laatikko x 0,017 /taimi = 34,00 Kuljetusmatka yli 500 m siirto traktorilla tai mönkijällä Noin tunnin lisätyö: 50 / ha

Metsätiehankkeen kannattavuus LASKELMA METSÄTIEHANKKEEN KANNATTAVUUDESTA Perusparannus Uusi metsätie yksikkö Tien tekemisen / perusparannuksen lähtökustannus 14,0 20,0 /m Valtion tuki (perusparannus - 35 %, uusi tie - 20 %)* 4,9 4,0 /m Omarahoitusosuus (65-80 %) 9,1 16,0 /m Verovähennykset (poistot puun myyntiverotuksessa) 2,7 4,8 /m Maanomistajan nettokustannus 6,4 11,2 /m Hehtaarikohtainen reaalikustannus (15 m tietä / ha) ilman verovähennystä 136,5 240,0 /ha Kantoraha-arvon nousu tien vaikutusalueella keskim. Kantorahatulon lisäys hakattaessa puuta keskimäärin 3 225 /m3 /ha 75 m3/ha (3,0 x 75 m3) Kustannusvaikutus metsänhoitotöihin 0-200 /ha Maanomistajan nettokustannukset tiehankkeesta 95,6 168,0 /ha Tiehankkeen tuottama keskimääräinen voitto maanomistajalle 129,5 57,0 /ha 17 Hintoihin lisätään alv. 24 %. Laskelma on suuntaa antava keskimääräisin luvuin 500 hehtaarin suuralueelle. Siinä ei ole huomioitu vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Mitä suuremmat ovat välittömät hakkuumahdollisuudet ja hoitotyötarpeet, sitä kannattavampaa tien parantaminen tai uuden tien rakentaminen on.

Metsätiehankkeen kannattavuus Epäsuorasti ja muuten kuin suoraan euromääräisesti mitattavissa olevat hyödyt: Pääsy metsään helpottuu todennäköisyys hoitaa hakkuut ja hoitotyöt ajallaan kasvaa Korjuuaikataulu nopeutuu rahat nopeammin tilille Lyhyemmät metsäkuljetusmatkat vähemmän korjuuvaurioita Marjastajat, sienestäjät ja metsästäjät sekä muut virkistyskäyttäjät hyötyvät hyvistä tieyhteyksistä 18 Metsäteillä on tärkeä merkitys myös palontorjunnassa ja pelastustoiminnassa Jne.