Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(7) EUE2018-00794 EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM), Korhonen Ville(VNK), Saarinen Noora(STM) 16.03.2018 Asia Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat -neuvosto (työllisyys- ja sosiaaliministerit) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto 15.03.2018 Työ- ja sosiaaliministerit kävivät kokouksessaan kaksi periaatekeskustelua. Keskustelussa sosiaalisen Euroopan tulevaisuudessa korostettiin kestävää ja osallistavaa kasvua ja toimia muuttuvaan työelämään sopeutumiseksi, mm. työmarkkinoita, osaamista ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehittämällä. Toimenpiteiltä ja EU:n rahoitusinstrumenteilta kaivattiin joustavuutta, jotta paremmin voisi reagoida muutoksiin. Euroopan sosiaalirahastoa pidettiin tärkeänä välineenä inhimillisen pääoman kehittämisessä. Toinen periaateksekustelu koski sukupuolten välisiä palkkaeroja. Siinä kiinnitettiin huomiota palkkaerojen pysyvyyteen EU:ssa. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin ryhtyneet laajalti toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa naisjohtajuuden tukeminen, perhevapaajärjestelmien kehittäminen, palkka-avoimuus sekä erilaiset sanktiojärjestelmät. Myös EU voi tukea palkkatasa-arvo eri keinoin. Neuvosto hyväksyi yhteisen työllisyysraportin 2018, päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista, suosituksen oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista sekä työllisyyskomitean keskeiset viestit nuorisotakuun täytäntöönpanosta. Lisäksi neuvosto sai tiedoksi katsauksen työmarkkinajärjestöjen kanssa pidettävään huippukokoukseen ja komission antamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pakettiin sekä työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komiten työohjelmat vuodelle 2018. Muissa asioissa käytiin lyhyt keskustelu työntekijöiden lähettämistä koskevan uudistusdirektiivin tilanteesta.
2(7) Loppusuoralla olevat trilogineuvottelut on edelleen poliittisesti herkkä aihe. Usea maa peräänkuulutti direktiiviltä oikeusvarmuutta. Puheenjohtajana toimi Bulgarian työ- ja sosiaaliministeri Biser Petkov. Kokous oli kokonaisuudessaan julkinen. 1. Esityslistan hyväksyminen CZ ehdotti asialistalle lähetettyjen työntekijöiden direktiivin käsittelyn tilannekatsausta. Tällä lisäyksellä esityslista hyväksyttiin. 2. A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 6964/18 A-kohtien luettelo hyväksyttiin sellaisenaan. Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. Eurooppalainen ohjausjakso 2018 a) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan painopisteet: poliittinen ohjaus vuonna 2018 i) Yhteinen työllisyysraportti ii) Päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2018 Hyväksyminen 6255/18, 6570/18 + COR 1 b) 2018 maaraportit Komissio esitteli 6378/18 Neuvosto hyväksyi yhteisen työllisyysraportin 2018 ja päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista. Neuvosto kuuli myös komission esittelyn maaraporteista. Komissaari Dombrovskis totesi talouden kehityksen kulkevan yhdessä työmarkkinoiden ja sosiaalisen tilanteen kanssa. Komissio on nähnyt edistystä maakohtaisten suositusten toimeenpanossa. Uudistusten täytäntöönpano on kuitenkin haasteellista ja tehtävää on raha- ja finanssipolitiikan samoin kuin työmarkkinoita koskevan lainsäädännön kanssa. Komissaari muistutti rakenteellisten uudistusten tukiohjelmasta, jota voi hyödyntää tarvittavissa uudistuksissa. Ohjausjakson seuraava vaihe on intensiivinen keskustelu viranomaisten kanssa ja kansallisten uudistusohjelmien antaminen huhtikuussa. Komissaari Thyssen totesi, että työllisyys kasvaa koko ajan. EU:ssa on nyt 236 miljoonaa työllistä. Näin päästään 72 %:n työllisyysasteeseen. Köyhyysriskissä olevien määrä on myös vähentynyt. Komissaari kertoi sosiaalisista tulosindikaattoreista, jotka ovat osa ohjauskautta. Tulostaulukkoa käytetään maaraporttien pohjalla. Komissaari korosti, että solidaarisuus ja reiluus ovat avainasioita; ne näkyvät sosiaalisten oikeuksien pilarissa.
3(7) Työllisyyskomitean (EMCO) puheenjohtaja kertoi, että työllisyysaste on jo noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen talouskriisiä. Neuvoston päätelmät, jotka EMCO ja SPC ovat valmistelleet tuovat esille monia poliittiseen ohjaukseen liittyviä asioita. Niissä korostetaan, että pitää tarkastella myös koulutuspolitiikkaa ja osaamisen kehittämistä työpaikkojen määrän ja laadun lisäksi. Tärkeitä asioita ovat myös naisten työmarkkinoille osallistuminen, toissijaisten tulonhankkijoiden tilanne sekä tehokas työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävä vuoropuhelu. Sosiaalisen suojelun komitean (SPC) puheenjohtaja Totesi, että köyhyys- ja syrjäytymisriski on alentunut. Haasteita kuitenkin riittää mm. sosiaalisen suojelun järjestelmien tulee uudistamisessa ja toimivuuden parantamisessa. Kaksi valtuuskuntaa osallistui keskusteluun korostaen edellisten tavoin jäljellä olevia haasteita hyvästä kehityksestä huolimatta. Ikääntyminen ja tarve elinikäiseen oppimiseen investoimisesta mainittiin esimerkkeinä. 4. Investoiminen nuorisotyöllisyyteen: nuorisotakuun täytäntöönpano Työllisyyskomitean keskeisten viestien hyväksyminen 6149/18 + COR 1 Neuvosto hyväksyi EMCO:n keskeiset viestit nuorisotakuun täytäntöönpanosta. EMCO:n pj kertoi, että täytäntöönpanon seurantaa on tehty kahden vuoden välein. Pääviestintä on, että nuorisotakuun toimeenpanossa on edistytty vahvasti. Vahvimmat kannusteet kehittäneet jäsenmaat ovat olleet onnistuneimpia. Toimeenpanon kumppanuuksia tulee edelleen kehittää. Komissaari Thyssen piti EMCO:n viestejä tervetulleita. Komissaari totesi, että ne osoittavat vahvaa sitoumusta nuorisotakuun toteuttamiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Sosiaalisten oikeuksien pilari on vahvistanut sitoumusta nuorille. Nuorille tulee edelleen tarjota työllisyyttä ja koulutusta, jotta heidän työmarkkina-asemansa paranisi. 5. Suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 153, 166 ja 292 artikla) Hyväksyminen 6779/18 + ADD 1 Neuvosto hyväksyi suosituksen oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Komissio oli tyytyväinen suosituksen hyväksymisestä. Komissaari Thyssen korosti, että oppisopimus on hyvä keino saada osaavia ihmisiä työnmarkkinoille. Komissio katsoi, että suositus on riittävän joustava ottamaan huomioon jäsenmaiden erilaiset järjestelmät ja painotukset. Suosituksen 14 kriteeriä on tarkoitettu inspiroimaan puutteiden parantamista järjestelmissä. Komissio tarjoaa alustan tietojen vaihdolle ja vertaisoppimiselle sekä muita tukipalveluja. 6. Sosiaalisen Euroopan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen Periaatekeskustelu 6326/18 + COR 1 + ADD 1
4(7) Neuvosto kävi keskustelun Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuudesta seuraavalla rahoituskaudella. Komission, EMCO:n ja SPC:n lisäksi keskusteluun osallistui 25 valtuuskuntaa. Komissaari Thyssen totesi, että tulevaisuuden Eurooppaa kehitettäessä ihmisten pitäisi olla toimien keskiössä, jotta ylöspäin etenevää sosiaalista koheesiota lisättäisiin. Kaikki ihmisryhmät tulee ottaa huomioon osallistavaa yhteiskuntaa ja työmarkkinoille pääsyä edistettäessä. Innovaatioiden tekijöihin ja työpaikkoihin täytyy investoida jatkossakin ja etsiä ratkaisuja isoihin yhteiskuntaa koskeviin haasteisiin. Perustaitojen lisäksi laaja-alaisten taitojen tulee olla keskiössä. Nykyiset erillään olevat rahastot täytyy saada paremmin pelaamaan yhteen ja tulee keskittyä eniten EU:n lisäarvoa tuottaviin instrumentteihin. Komissaari katsoi, että inhimilliseen pääomaan liittyvistä asioista (Euroopan sosiaalirahasto) pitäisi keskustella myös TSTK-neuvostossa, eikä vain koheesiopolitiikasta vastaavien ministereiden kesken. EMCO:n puheenjohtaja totesi, että eurooppalainen ohjausjakso on antanut vastauksia siitä, mitkä politiikat ja toimenpiteet toimisivat. Uudistusten vauhti on ollut merkittää viimevuosina. On kuitenkin korostettu sidosryhmien mukana oloa. Ohjausjaksoa pitäisi kehittää, mutta ei pidä unohtaa, mitä voidaan tai ei voida tehdä. Yksi tärkeä asia on saada parempi ymmärrys siitä, mitä konvergenssi on. SPC:n puheenjohtaja totesi, että ESR on avainasemassa EU:n tasolla sosiaalisen ulottuvuuden rahoittamisessa. EMCO:n ja SPC:n yhteisessä keskustelussa nykyistä 7 vuoden rahoituskautta ja rakennetta pidettiin hyvänä jatkuvuuden varmistamiseksi. Monet jäsenet ilmaisivat tarpeen tukea sosiaaliseen pilariin sisältyviä asioita sekä pyrkiä tuloksellisempaan ja tehokkaampaan toimeenpanon. Suomi korosti puheenvuorossaan osallistavaa ja kestävää kasvua, reiluja sisämarkkinoita sekä kestävän kehityksen tavoitteita tärkeinä osana Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Hyvinvointitalous kuvastaa talouskasvun sekä työllisyysja sosiaalialan kehityksen tärkeää yhteyttä. Köyhyyden torjunnassa oleellista on talouden ja työllisyyden kasvu, koulutus sekä sosiaaliturvajärjestelmät. Naisten ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllissyttä edistämään tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä. Työelämän murroksessa osaamisen kehittäminen, erityisesti digitaalisten taitojen, on tärkeää työ- ja sosiaalilainsäädännön päivittämisen ohella. Työoloja on kehitettävä tuottavuuden ja työurien pidentämisen näkökulmasta. EU:n rahoitusinstrumenteilta kaivataan tulossuuntautuneisuutta, tehokkuutta ja temaattista keskittämistä. Koheesiopolitiikan pitäisi tukea rakenteellisia uudistuksia, kestävää kasvua, työllisyyttä, innovaatiovetoista taloutta sekä maahanmuuttovirtojen hallintaa kaikilla EU:n alueilla Muissa puheenvuoroissa nostettiin Suomen mainitsemien asioiden lisäksi EU:n rahoitusvälineiden joustavuutta, jotta voitaisiin nopeammin sopeuttaa niitä uusiin tilanteisiin. Euroopan sosiaalirahastoa pidettiin tärkeänä välineenä inhimillisiin voimavaroihin investoimisessa. Monet valtuuskunnat toivoivat sille riittäviä resursseja. Jäsenvaltioiden toimivaltaa työllisyys- ja sosiaalipoliittisissa toimissa korostettiin tavoiteltaessa ylöspäin etenevää kehitystä sosiaalisten oikeuksien pilarin viitoittamilla alueilla.
7. Sukupuolten palkkaerojen poistaminen: myötävaikuttaminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseen 5(7) Periaatekeskustelu 6423/18 Komissaari Jourova johdatteli keskusteluun muistuttamalla, että sukupuolten palkkaerot ovat edelleen huomattavia EU:ssa. Käydyssä keskustelussa jäsenvaltiot kertoivat näkemyksiään sukupuolten palkkaerojen syistä sekä toimenpiteistään ja käsityksistään keinoista kaventaa palkkaeroja. Jäsenvaltiot ovat ottaneet laajalti erilaisia keinoja asiantilan muuttamiseksi. Moni maa korosti holististen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä. Keskeisenä haasteena jäsenvaltiot pitivät työmarkkinoiden sukupuolista eriytymistä ja naisten työllistymistä ns. perinteisille aloille, kuten sote-sektorille. Jäsenvaltiot korostivat sitä, että stereotypioihin opiskeluvalinnoissa tulisi kiinnittää huomiota. Erityisesti naisia tulisi eräiden maiden mukaan saada enemmän luonnontieteellisille aloille. Myös naisten osuuden lisäämistä yritysten hallituksissa ja ylimmässä johdossa korostettiin. Monissa jäsenvaltioissa on kansallista lainsäädäntöä, joka tukee sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja näin ollen palkkakuilun kaventumista. Myös työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen nousi esiin, ml. perhevapaiden tasapuolinen jakautuminen. Eräiden maiden arvion mukaan naisten korkea työllisyysaste lisää palkkaeroja, kun taas toiset olivat kokeneet asian päinvastoin. Myös palkka-avoimuutta pidettiin tärkeänä. Useissa maissa on asetettu työnantajille voimakkaita sanktioita, mikäli ne toimivat vastoin palkkatasa-arvoa. EU-tason välineistä mainittiin palkka-avoimuustavoite, sosiaalirahastot sekä työ-elämä-paketti. Suomi oli pitkälti samoilla linjoilla muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomi ilmaisi tukensa komission aikeille työelämän tasa-arvon ja samapalkkaisuuden toteutumiseksi. Suomi kertoi rakenteellisista ja vakiintuneista toimintatavoistaan palkkaerojen kaventamiseksi, tasa-arvolaki mukaan lukien. Naisten korkea koulutustaso on myös kaventanut palkkaeroja erityisesti julkisella sektorilla. Myös sukupuolten edustus yritysten hallituksissa on tasapainottunut valtiovallan ja yritysten yhteistyön ansiosta. Työmarkkinoiden sukupuolinen eriytyminen kuitenkin selittää verrattain suuria palkkaeroja Suomessa. Suomi korosti palkkaavoimuutta tärkeänä. Muut asiat 8. a) Työmarkkinajärjestöjen kanssa pidettävä kolmikantahuippukokous Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Puheenjohtaja ja komissio kertoivat, että 21.3.2018 pidettävän kolmikantaisen huippukokouksen pääasiallisena aiheena on sosiaalisen pilarin tavoitteiden saavuttaminen. Keskustelun erityisinä teemoina ovat innovoinnin, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen monivuotisessa
6(7) rahoituskehyksessä, uudet työn muodot sekä taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen kasvun ja kestävyyden vahvistamiseksi Komissio piti pääteemaa tervetulleena ja korosti jatkuvan yhteistyön tärkeyttä työmarkkinaosapuolten kanssa. b) Sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevä paketti Komission tiedotusasia Komissaari Thyssen esitteli lyhyesti 13.3. annetun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketin. Paketti sisältää ensinnäkin komission tiedonannon sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta. Lisäksi se sisältää asetusehdotuksen Euroopan työviranomaisen perustamiseksi. Viranomainen keskittyisi työvoiman vapaan liikkuvuuden tukemiseen tiedottamalla liikkuville kansalaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lisäksi viranomainen tarjoaisi kehikon rajat ylittävien työtarkastusten toteuttamiseksi kansallisten viranomaisten välillä. Paketin kolmantena osana komissio antoi ehdotuksen suositukseksi sosiaaliturvasta kaikille. Myöhemmin komissio antaa myös myöhemmin ehdotuksen eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luomiseksi. Tunnuksella pyritään luomaan tehokas väline liikkuvien ihmisten sosiaaliturvaoikeuksien tarkistamiseen. c) Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea Sosiaalisen suojelun komitean työohjelma 2018 Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat 6572/18, 6569/18 Komiteoiden puheenjohtajat esittelivät komiteoiden työohjelmat vuodelle 2018. Osallistuminen eurooppalaiseen ohjausjakoon vie suuren osan molempien komiteoiden ajasta ja resursseista. Työllisyyskomitea tarkastelee lisäksi palkkakehityksen dynamiikkaa mm. yhdessä EKP:n kanssa. Lisäksi se seuraa pitkäaikaistyöttömyyttä koskevien suositusten täytäntöönpanoa, käy vuoropuhelua Turkin kanssa, käy vuoropuhelua muiden komiteoiden kanssa ja tarkastelee mm. työmarkkinoiden eriytymistä. Sosiaalisen suojelun komitea tekee syväanalyysin eläkkeiden riittävyydestä, tarkastelee varhaislapsuusasioita sekä arvioi digitalisaation sosiaalisia vaikutuksia. d) Debriefing lähettämistä koskevan direktiiviin trilogineuvotteluista Erään valtuuskunnan vaatimuksesta puheenjohtajamaa kertoi työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin loppuvuonna 2017 aletuista trilogineuvotteluista. Puheenjohtaja korosti, että neuvottelujen loppuunsaattaminen on toimielinten yhteinen prioriteetti. Puheenjohtaja kertoi panostaneensa trilogineuvotteluihin paljon. Se kertoi puolustaneensa neuvotteluissa voimakkaasti neuvoston yleisnäkemystä. Parlamentin kanssa on kyetty nyt sopimaan tekstistä alustavasti. Puheenjohtaja pitää tekstiä tasapainoisena kompromissina. Trilogineuvotteluja jatketaan ensi viikolla, minkä jälkeen saavutettu väliaikainen sopimus tuodaan neuvostoon hyväksyttäväksi. Kuusi jäsenvaltiota totesi, että neuvottelutulos tarvitsee vielä selkeän viimeisen loppusilauksen ollakseen oikeudellisesti ja toimeenpanon kannalta valmis ja selkeä. Ne muistuttivat asian poliittisesta merkityksestä sekä tarpeesta saada direktiiville mahdollisimman laaja jäsenvaltioiden tuki. Kolme jäsenvaltiota
7(7) puolestaan ilmaisi olevansa hyvin huolissaan alustavasta sopimuksesta ja vaativat neuvotteluille jatkoaikaa, suhteessa mm. liikennealalla käytäviin erityisneuvotteluihin. Kaksi jäsenvaltiota ilmaisi voimakkaan tukensa alustavalle sopimukselle. Suomen edustajat Työministeri Jari Lindström Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila Erityisavustaja Jami Arvola Erityisavustaja Kari Synberg Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki, EUE Erityisasiantuntija Riikka-Maria Turkia, EUE Erityisasiantuntija Antero Kiviniemi, EUE Hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM Erityisasiantuntija Sarita Friman, STM Suunnittelija Noora Saarinen, STM EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen, VNK Asiakirjat Asiakirjat mainittu kohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan sosiaalirahasto, sosiaalipolitiikka, työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikkaterveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, tasa-arvo OM, STM, TEM EUE, OKM, SM, UM, VM, VNK, YM