Vammaissosiaalityön organisointi: työn kehittäminen ja työnjako mahdollistavan johtamisen välineinä 7.1.2018 Ajatuksia johtamisesta, sosiaalityön kehittämisestä ja osallisuudesta
Rovaniemestä: Rovaniemi on kahden suurjoen, Ounasjoen ja Kemijoen syleilyssä muodostunut, kehittyvä, kansainvälinen kaupan, hallinnon ja koulutuksen kaupunki. Rovaniemestä tuli kaupunki vuonna 1960 ja kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät uudeksi Rovaniemen kaupungiksi vuonna 2006 Kokonaispinta-ala n. 8000 neliökilometriä Asukkaita n.61.000 asukasta
Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palveluiden tehtäväalue on osa aikuisten ja työikäisten palvelualuetta Tehtävän tarkoitus: Vammaissosiaalityön palveluiden tarkoitus on edistää vammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä jokapäiväisessä elämässä. Palvelut: Vammaissosiaalityö ja ohjaus, työtoiminta ja päivätoiminta Henkilöstö:19 (palveluesimies, johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 2 ohjaajaa, työtoiminnan vastaava, päivätoiminnan vastaava ja 8 päivätoiminnan ohjaajaa) Asiakasmäärä: 1563 TA2017:n. 15 000 000
Taustaa Pieni työyhteisö, johon työntekijävaihdokset vaikuttavat suuresti Lisääntynyt vastakkainasettelu työntekijöiden ja asiakkaiden välillä Muutoksenhakujen lisääntyminen Työn kuormittavuuden lisääntyminen Muutoinkin esillä samat asiat kuin Invalidiliiton ja Talentian selvityksessä vammaispalveluiden ammattilaisten näkemyksistä: Työn haasteellisuuden lisääntyminen Huoli asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta Sujuvan yhteistyön tärkeys Osaamisen lisäämisen tärkeys jne.
Jatkuu Vammaissosiaalityön prosessi ei toiminut Emme tienneet mitä asiakkaat tarvitsevat/haluavat Työntekijät eivät voineet hyvin Luottamus kärsi kaikissa suhteissa
VamO-hanke Rovaniemi osatoteuttaja Kiinnostuksen kohteena palvelutarpeen arviointi ja sosiaalityön prosessi Kehittämässä kehittäjä-sosiaalityöntekijä, vammaissosiaalityön yksikkö ja asiakkaat Alueellinen osallisuusryhmä ja lisäksi omaisten ryhmä
Mitä olemme tehneet Asiakaskertomus/palvelutarpeen arviointi kirjataan järjestelmään asiakasta tavatessa säästää aikaa kirjoitettu teksti käydään läpi asiakkaan kanssa osallisuus; virheiden ja väärinymmärtämisen mahdollisuus pienenee yllättäen ei hankaloita asiakkaan ja työntekijän kohtaamista Palvelutarpeen arvioinnissa noudatetaan määrämuotoista kirjaamista
Jatkuu Teemaillat Tarkoituksena on pitää ko. iltoja 2 x vuodessa Vastataan osaltaan asiakkaiden toiveeseen yleisestä tiedotuksesta Järjestetyssä illassa aiheena oli palveluseteli vammaisten henkilöiden asumispalveluissa, henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttaminen ja lapsiperheiden kotipalvelu Osallistujat olleet tyytyväisiä tapaamiseen; halunneet jatkossakin tapaamisia Lisäksi tavattu asiakkaita henkilökohtaisen avun kilpailutuksen valmistelun tiimoilta
Jatkuu CP-liiton kehittämän Kykyri-lomakkeen käyttö palvelutarpeen arvioinnissa Auttanut sekä asiakasta että työntekijää hahmottaa asiakkaan avun ja tuentarpeita Asiakkaat olleet innostuneita ko. lomakkeesta Palveluohjaus Uudet asiakkaat ohjataan johtavalle sosiaalityöntekijälle
Jatkuu Asiakasprosessi Asiakaskyselystä ja osallisuusryhmän palautteesta selvinnyt, että asiakkaita hämmentää/ärsyttää asiat, jotka on helposti korjattavissa kunhan ne tiedetään Laadittu yksityiskohtainen prosessi, jossa ohjeet myös työntekijälle; miten hakemuksen jälkeen toimitaan, mitä kerrotaan kun asiakkaaseen otetaan yhteyttä; miten asiakkaan prosessi jatkuu esim. kotikäynnin jälkeen; miten asiat kirjataan järjestelmään jne Suunniteltu saatekirjeitä asiakkaille: kotikäynnin tarkoitus, miten asiakas voi varautua tilanteeseen, mitä seuraavaksi tapahtuu jne
Jatkuu Yhdyspintatyön kehittäminen Varsinkin ikäihmisen palveluiden, terveydenhuollon ja lapsiperheiden palveluiden kanssa
Osaamisen kehittäminen Itsearviointi 2 x vuosi liittyen tehtäviin (juridishallinnolliset, psykososiaaliset ja palvelujen koordinointiin liittyvät) ja asiantuntijuuteen (tiedollinen ja taidollinen) Työn systemaattinen arviointi ja kehittäminen; työntekijän kanssa käydään läpi satunnaisesti valitun asiakkaan prosessi
Työhyvinvointi Henkilöstötoimen kanssa aloitettu yhteishanke, jotta saisimme enemmän tietoa työntekijän kokemasta työn kuormittavuudesta Perinteinen työhyvinvointikysely kertoo siitä heikosti
Johtajan rooli kehittämistyössä johtajan rooli kehittämistyössä hyvin samanlainen kuin esimiehen tehtävät muulloinkin: työn tekemisen mahdollistaminen Muutokseen motivointi Olemme yhdessä, sosiaalityöntekijät ja asiakkaat, määritelleet kehittämisen kohteita sekä VamOssa että muutoin, mutta johtaja määrittelemään lopuksi mitkä kohteet/tavoitteet ovat ajankohtaisimmat ja tärkeimmät Kuten muulloinkin johtajan tehtävänä on rohkaista, tukea ja kannustaa työntekijää työssä ja järjestää työyhteisön käyttöön riittävät resurssit (kehittämis-) työlle; aikaa, välineitä, koulutusta jne. johtajan myös seuraa kehittämistyön tuloksia ja huolehtii, että tavoitteet saavutetaan
Nyt Meillä on hyvä kehittämisen ilmapiiri: alkutilanne motivoinut muutoksen haluamista; luottamus kasvanut kehittämisen myötä; muutokset helpottavat työtä Meillä on innostunut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Hanke tuo kehittämiseen jämeryyttä Meillä on nyt enemmän luottamusta toisiimme ja itseemme ja osaamista Me olemme nyt lähempänä asiakasta Me odotamme innolla mitä vielä tulee
Yksi esimerkki siitä miksi asiakkaiden osallisuuden kautta kertyvä tieto on ensiarvoisen tärkeää 24.1.2018 julkaistiin Sitran selvitys (128), jossa kerrottiin uudesta raportointimallista, sote-tietopaketeista, jotka tuottavat maakunnan järjestäjälle vertailukelpoisen tilannekuvan kunkin maakunnan väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta ja kustannuksista. Toiminta- ja taloustiedon yhdistäminen toisiinsa ja kiinnittäminen asiakkaan henkilötietoon on merkittävä muutos nykytilaan ja välttämätöntä tulevaisuuden tiedolla johtamiseen. Tiedot yhdistämällä voidaan tunnistaa nykyistä paremmin eri asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä niiden tuottamiseen käytetyt resurssit. Vertailutieto auttaa näkemään maakunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä. Sote-tietopakettien perusteella maakunta-järjestäjä voi arvioida oman alueen tuotannon tehokkuutta ja rakennetta.