Ideologia ja todellisuus tekstiilitaiteessa William Morris (1834-96) ja 1850-luvulla syntynyt Arts and Crafts liike (tunnettu tämän nimisenä 1887-) The Aesthetic Movement 1860-luvulta 1880-luvulle Heijastuksia Suomessa 1800-luvun lopulla Morrisin lähtökohdat Prerafaeliittinen ideologia usko vapaan ja sovelletun taiteen ykseyteen usko luovaan käsityöhön hyvän taidekäsityön perustana usko, että luova käsityö ja taiteen ykseys ilmeni ihanteellisella tavalla gotiikassa. Toimintaideaali suunnittelun ja toteutuksen yhdistyminen samassa persoonassa (myöhemmin Arts and Crafts liikkeen ideaali) Morrisin paradoksi: kuvakudokset Kuvakudosprosessi pitäytyi samaan työnjakoon, joka oli kehitetty Pariisin Gobelins-manufaktuurissa 1600-luvun loppupuolella, eli unohti luovan käsityön Keskittyi ajattelemaan kuvakudosten suunnittelua 1877 suunnittelijalle asetettavat vaatimukset: dekoratiivisuuden tuntemus, koloristisuus, piirtämiskyky ja perehtyneisyys kudontatekniikkaan 1888 kompositiolle asetettavat vaatimukset: objektien selkeät ääriviivat, värien rikkaus, kauniiden yksityiskohtien runsaus, kuten gotiikassa 1894 kuvatilan käsittely: kuvatasot lähellä toisiaan, kuten gotiikassa 1
William Morris 1890, The Orchard, vasen puoli, koko kuvakudos 224x476 Parry, L. 1983. William Morris Textiles. London: Weidenfeld and Nicolson, 114. Morrisin paradoksi: kirjonta 1861 perustetun yrityksen tuottoisin liiketoimi kirjontamallien myynti ohjeeksi kirjottu osa kuviota; mukana värjätyt langat ideaalina moitteettoman laadun aikaansaaminen ilman ajallisia paineita - puutarhan hoitoa silkki- ja kultalangoin William Morris n. 1880, Acanthus, kirjottu seinävaate, Morris &Co. Parry, L. 1983. William Morris Textiles. London: Weidenfeld and Nicolson, 27. 2
Taito taiteena? - Arts and Crafts perinteinen työnjako etenkin kirjonnassa: miehinen pää ja naiselliset kädet Marion Alford 1886 kirjassaan Needlework as Art: käsityön luovuus on taiteilijan intention toteuttamisessa oliko tarkoituksena saada naiset tyytymään käsityötaitoon taiteena? Marion Alford 1886. Needlework as Art. Taiteilijan yksilöllinen nerous ilmenee jo suunnitelmassa, vaikka se onkin tarkoitettu hänen kanssaan yhteistyössä toimivan käsityöläisen eli artisaanin käyttöön; sillä näiden kahden, pään ja käsien, pitää työskennellä yhdessä, tai muutoin ne estävät toistensa toiminnan tai tekevät siitä tehotonta. Artisaani, kuten nimikin sanoo, vaatii osuutta itse taiteesta; käsityöläinen osoittaa nimensä mukaisesti, että myös hänen on saatava esiin intentio eli suunnitelman käsityöllinen taidokkuus, sen mysteeri, sen sisäinen merkitys. Taito taiteena? - The Aesthetic Movement innoituksena Lontoon maailmannäyttelyssä 1862 esitellyt Morrisin yrityksen suunnitelmat ja japanilainen taidekäsityö pyrkimyksenä sisustustaide ja siinä käsin tehdyn suosiminen taiteellinen kirjonta näyttely-yhdistysten, kuten New York Society of Decorative Art (1877), edistämää etusija tekijöiden omille taiteellisille suunnitelmille mukana myös valmiiden ääriviivapiirustusten mukaan toteutetut kirjontatyöt, joissa osoitettu aistikkuutta pistojen ja värien suhteen mekaanisesti mallia jäljentäen tehdyt työt hylättiin 3
Taito taiteena? - asenteita Suomessa Suomen Käsityön Ystävät (1879) innosti naisia koristeaiheiden kehittelyyn ja Helsingin Käsityökoulu (1881) opetti ornamenttisuunnittelua Käytännössä perinteellistä työnjakoa suunnittelevan taiteilijan ja toteuttavan käsityöläisen välillä ei kuitenkaan kyseenalaistettu Käsityökoulun piirissä pyrittiin yhdistämään edustustyöt kuuluisien miestaiteilijoiden nimiin, kuten Edelfelt ja Berndtson Käsityötaidossa nähtiin taidetta. Vuosikertomus Keisarinnan sermin kirjonnasta 1885: Neiti Snellman suoritti työn...erinomaista taiteellista taitavuutta ja makua osoittaen... Keisarinnan sermi 1885, kirjonta atlas-silkille, 158x305 [suunnittelu arkkitehti H.Rancken, mahdollisesti Edelfeltin idealuonnokseen pohjautuen] Kuva Museovirasto. Suunnittelun ja toteutuksen yhdistyminen? - Bauhausin kudontaluokka tekstuurin korostaminen taktiilisen herkkyyden harjoittaminen luovan materiaalin käytön edellytyksenä perusvärien ja -muotojen suosiminen kompositioissa taiteilijan ja käsityöläisen yhdistyminen nähtiin lähinnä suunnittelumetodina, jonka päämääränä kuitenkin oli prototyyppejä teollisuudelle 4
Bauhaus/Anni Albers - tekstuuri Tekstiilitaiteen edellytyksenä luova materiaalin käyttö Taiteilijan opittava käyttämään hyväkseen langansuuntaa ja pintakiiltoa, sileyttä ja karheutta, karkean ja hienon materiaalin yhdistelmän reliefimäisyyttä Taktiilisen kokemuksen esteettiselle puolelle kuuluvat muotoelementit yhtä tärkeitä kuin alueellinen jaottelu ja väri Bauhaus/Anni Albers - kudonta Kudontaprosessissa keskeistä kankaan sisäisen struktuurin ja sen ulkoisten vaikutusten huomioon ottaminen Kankaan rakentamisen vaatima kurinalaisuus estää taiteilijaa sortumasta pelkkään pinnan koristeluun, joka on vaarana kirjontatekniikoita käytettäessä. Gunta Stölzl 1927-28, kuvakudos, osittain kelim, 142x110 Thomas, M., Mainguy, C. & Pommier, S. 1985. Textile Art. New York: Rizzoli, 195. 5
Uusi suomalainen tekstiilitaide - Bauhausin vaikutus? Bauhaus-kuvamateriaalia lehdistölle Weimarin näyttelystä vuonna 1923 Arttu Brummer (1891-1951) vuonna 1924 tekstiilitaiteilijoiden pitää kutoa itse ilman maalattuja malleja, sillä vain taiteellinen kutoja pystyy luomaan elävän pinnan Eva Anttila (1894-1993) vuonna 1924 kompositioissa pitää ottaa huomioon kudonnan vaatimukset ja kankaan tekniset ominaisuudet Eva Anttila taidekudonnasta 1929 Oleellisimmat ajatukset hyvin lähellä Anni Albersin myöhemmin julkaistuja bauhausilaisia näkemyksiä Toiselta puolen on kudontatekniikalla melkein itsenäinen kyky luoda omintakeisia kauneusarvoja. Näihin, kudotun pinnan salaisiin kauneusarvoihin perehtyy taiteilija harjoittelemalla ja kokeilemalla eri materiaaleilla. Eva Anttila Naamat 1930, luonnos, pastelli, 43x54; kuvakudos, osittain pujotettu, 94x108 Salo-Mattila, K. 1987. Picture vs. Weave. Helsinki, kuvat 23 ja 24. 6
Käsityön merkitys tekstiilitaiteessa? 1800-luvun ideaali luovasta käsityöstä taiteen perustana laimeni taiteilijan pyrkimykseksi ymmärtää tekemistä Miehinen pää pyrki vakuuttamaan naiselliset kädet siitä, että käsityön taito oli taidetta Suunnittelu ja toteutus yhdistyivät samassa persoonassa vasta Bauhausin pedagogiikassa ja uudessa tekstiilitaiteessa 1920-luvulla Lähteet Salo-Mattila, K. 1997. Picture vs. Weave. Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum of the Genre. Helsinki: University of Helsinki, Department of Art History. Salo-Mattila, K. 2000. Keisarinnan sermi. Naiskäsityön suhde taiteeseen 1800- luvun loppupuolella. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kotitalousja käsityötieteiden laitos. 7