MITÄ ON NYT JA MIKÄ TULEE MUUTTUMAAN

Samankaltaiset tiedostot
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Askeleet sote-muutokseen

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Sote-ala edelläkävijämarkkinana markkinoiden muotoutuminen ja yritysvaikutukset

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Itä-Suomen aluetulokset

Mitä tutkijat ehdottavat

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.

Länsi-Suomen aluetulokset

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntapulssi. Kysely sote-uudistuksesta Tiedoteliite N=278 Kohdejoukko: 1862 Vastausprosentti: 15%

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lausuntopyyntö STM 2015

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Lausunto lakiesityksestä valinnanvapauslaiksi Esperi Care Oy

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Sote- ja maakuntauudistuks en tilanne Riina Nevamäki Pääministerin poliittinen erityisavustaja

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Sote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Sote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Lausuntopyyntö STM 2015

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Uudistumisella tuottavuusloikka

Sote- ja maakuntauudistus

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Oma Häme kuntakierros Forssa

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Avauspuheenvuoro. Erityisavustaja Tuomas Vanhanen, Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? tilaisuus, EK 28.9.

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote ja yleislääkärit

Lounais-Suomen aluetulokset

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Kuka kokkaa sotessa? Ruokahuollon tulevaisuus sote-uudistuksessa.

Valtiovarainvaliokunta perjantai / HE 15/2017. Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Maakunta- ja sote-uudistus

Transkriptio:

MITÄ ON NYT JA MIKÄ TULEE MUUTTUMAAN SOTE-FOORUMI 3.5.2018 Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi

SOTE-UUDISTUKSEN HISTORIAA Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän nykyisen uudistusprosessin katsotaan alkaneen jo vaalikaudella 2003 2007 Koko palvelujärjestelmän uudistamisella haluttiin valmistautua näköpiirissä oleviin tulevaisuuden haasteisiin mm. väestön ikärakenteen nopea muutos, huoltosuhteen heikkeneminen, lisääntyvä työvoiman tarve, julkisen talouden kestävyysvaje Tavoitteeksi asetettiin hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa Suunnittelutyön tuloksena syntyi Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke (ns. Paras-hanke), josta säädettiin oma lakinsa vuonna 2005 Paras-hanketta toteutettiin silloisten hallitusten ohjauksessa vuodet 2005 2011 Vaalikaudella 2011 2015 yrite in edistää yhdessä ja erikseen kuntaja sote-rakenteen uudistuksia laihat tulokset! 7.5.2018 2

SOTE-UUDISTUKSEN KESKEISET TAVOITTEET Seuraavista keskeisistä tavoitteista laaja yksimielisyys: 1. Palveluiden saatavuuden parantaminen 2. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus palveluiden saatavuuden suhteen terveys-/hyvinvointierojen pienentäminen sitä kautta 3. Kestävyysvajeen pienentäminen Kyseisten tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen onnistuu vain koko palvelujärjestelmän tuottavuutta merkittävästi parantamalla 7.5.2018 3

KEINOT SEKOITTUNEET TAVOITTEISIIN Sote-integraatio ja sen parantaminen Valinnanvapauden lisääminen Järjestäjätahon vahvistaminen Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Kilpailun lisääminen Digitalisaation hyödyntäminen jne. Kaikki edellä mainitut ovat yksittäisiä keinoja eivät sote-uudistuksen tavoitteita! Kaikkia näitä tarvitaan 7.5.2018 4

SUUREN SOTE-UUDISTUKSEN TARVE Sote-palveluiden tuottavuutta voidaan parantaa lukuisilla yksittäisillä keinoilla, joista monet ovat käyttöönotettavissa jo nykyisen palvelujärjestelmän aikana Sote-palvelujärjestelmään kohdistuvat haasteet ovat kuitenkin niin suuria, että nyt tarvitaan kokonaisvaltainen uudistaminen ajatustavan muutos ja rakenteellinen sote-uudistus Nykyinen sirpaleinen, hallintokeskeinen ja monilta osin tehoton palvelujärjestelmä (esim. riittävät kannusteet puuttuvat) ei pysty vastaamaan nykyisiin eikä varsinkaan seuraavien vuosikymmenien haasteisiin Sote-uudistus vaikuttaa kaikkien kansalaisten elämään ja alan toimijoiden toimintaympäristöön suoraan tai välillisesti 7.5.2018 5

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Tarvitaan alan palvelumarkkinoiden kehittämistä, jotta niitä voidaan hyödyntää asetettujen sotetavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteitä palvelumarkkinoiden kehittämiseksi: 1. Järjestämisvastuun ja tuotannon eriyttäminen 2. Kilpailuneutraliteetin toteuttaminen ja tuottajien välisen kilpailun hyödyntäminen 3. Asiakasohjauksen lisääminen / valinnanvapauden toteuttaminen 7.5.2018 6

VASTUULLISET JA TOIMIVAT SOTE-MARKKINAT 1/2 Vastuu lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisestä 100-prosenttisesti julkisella sektorilla Julkinen sektori määrittelee palvelulupauksen lainsäädäntö, politiikkaohjelmat, tavoitteet Pääosa rahoituksesta verovaroista tai lakisääteisistä vakuutuksista (esim. työtapaturma- ja liikennevakuutukset) Julkinen sektori päättää verorahoituksen kohdentamisesta ja määrittelee sote-politiikan tavoitteet Aloilla, joilla on ns. luonnollinen monopoli, julkinen sektori vastaa myös pääosin tuotannosta, esim. erityisvaativa sairaanhoito näissäkin palveluissa kannattaa kuitenkin hyödyntää palveluhankintoja tai palveluseteleitä, esim. syöpähoidot 7.5.2018 7

VASTUULLISET JA TOIMIVAT SOTE-MARKKINAT 2/2 Julkinen järjestämisvastuu (sis. sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamisen ja viranomaistehtävät: päätökset ja valvonta) on eriytetty palvelutuotannosta Palveluntuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla säännöillä mitään palveluntuottajaa ei suosita esim. verotuksen tai tukien tai laatuvaatimusten osalta - kilpailuneutraliteetti Markkinoilla toimii useita palveluntuottajia ja useita ostajia (asiakkaan valinnanvapaus asiakasohjaus) Loppukäyttäjäasiakasta suojelee vastuullisen järjestäjän lisäksi mm. kuluttajansuojalaki Palveluntuottajien välistä kilpailua valvoo asiakkaiden, julkisuuden ja alan lupaviranomaisten lisäksi KKV 7.5.2018 8

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN / HE 2018 Tavoite 1: Palveluiden saatavuuden parantaminen Toteutuu: Kun hyödynnetään laajasti käytettävissä olevat resurssit yksityinen sektori mukaan Tavoite 2: Nykyistä oikeudenmukaisempi palveluiden saatavuus terveyserojen kaventaminen Toteutuu: Kaikilla mahdollisuus päästä palveluiden piiriin asiakasmaksulla Tavoite 3: Arvioidun kustannusten kasvuvauhdin taittaminen vuoteen 2029 mennessä 3 mrd. eurolla Toteutuu: Edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista: järjestämisvastuun vahvistaminen, rahoituksen yksinkertaistaminen ja oikeuden kannusteiden luominen sekä tuottajien välisen kilpailun lisääminen ja sen hyödyntäminen 7.5.2018 9

TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN ELEMENTTEJÄ 1. Järjestämisvastuun keskittäminen ja järjestäjän vahvistaminen: purkaa byrokratiaa ja mahdollistaa toiminnan tehostamisen. 2. Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja oikeiden kannusteiden luominen sekä osaoptimointimahdollisuuksien poistaminen / vähentäminen. 3. Markkinoiden avaaminen lisää palveluntuottajien välistä kilpailua, joka kannustaa uusien toimintamallien, teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntämiseen sekä nopeuttaa niiden leviämistä. 4. Uudessa palvelujärjestelmässä kannusteita etäpalveluiden hyödyntämiseen - esim. kapitaatiokorvaus. Jo nykyisin arviolta 20 prosenttia perusterveydenhuollon asiakaskäynneistä voidaan hoitaa etänä etähoidot tehostavat toimintaa, mutta riittävät kannusteet puuttuvat. 5. Palveluntuottajien välinen aito ja rehellinen kilpailu mahdollistaa yksikköhintojen (hoidettu potilas tai suoritettu toimenpide) laskun. Tästä on lukuisia esimerkkejä muun muassa palvelusetelien hyödyntämisen osalta. Kilpailu tehostaa myös julkisen sektorin palveluntuottajien toimintaa. 7.5.2018 10

TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN ELEMENTTEJÄ 6. Uusien tutkimusmenetelmien ja tekoälyn hyödyntämisessä valtava potentiaali, mm. diagnostiikka 7. Nopea ja oikea-aikainen hoitoonpääsy parantaa vaiku avuu a vähentää kustannuksia koko hoitoketjun osalta 8. Järkevä ammattilaisten välinen työnjako: esimerkiksi työterveyshuollossa jo käytetyt toimintamallit tai mahdollisuus mennä suoraan erikoislääkärille ns. selvissä tapauksissa (julkisella sektorilla ei useinkaan näin ole). 9. Digitalisaation hyödyntäminen hoiva- ja hoitotyössä sekä hallinnossa ja rahoituksen organisoinnissa, esimerkiksi sähköinen tiedonsiirto sekä tietovarantojen ja -sisältöjen hyödyntäminen. Rutiinitehtäviä koneiden hoidettavaksi, esim. tilastointi, laskutus ja riskiryhmien seulonta potilasaineistosta sekä erilaiset ohjeet, neuvot ja vinkit omahoitoon ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Hoitoon sitouttamien parantaa sen vaikuttavuutta. 10. Mahdollisuus nostaa investointien käyttöastetta ja hyödyntää muutenkin käytettävissä olevia resursseja tehokkaasti. 7.5.2018 11

SOTEN JATKOVALMISTELUSTA Keskeiset lait (järjestämis-, maakunta-, valinnanvapauslaki) Valmistelussa sote-palveluiden rahoitusperiaatteet / lait Alue- ja sote-lakien eduskuntakäsi ely 3 6/2018 Pääosa laeista voimaan 7/2018? Uuden lainsäädännön mukaiset pilottikokeilut alkavat syksyllä 2018 rahoitusta 200 milj. euroa? Maakuntavaalit 10/2018 maakunnat aloittavat 1/2019 Sote-järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1/2020 alkaen Aikataulu on tiukka, mutta toteutuskelpoinen LPY on sitoutunut soten tavoitteisiin ja uudistuksen toteuttamiseen 7.5.2018 12

SOTE-LAINSÄÄDÄNNÖN MERKITYS / HE Sote-uudistukseen liittyvät lait luovat kehykset, määrittelevät pelisäännöt ja näyttävät suuntaa tulevalle kehitykselle Lainsäädäntö ei tee tuloksia, mutta mahdollistaa niiden tekemisen! Tavoitteiden saavuttamien ratkaistaan toteutusvaiheessa Hallituksen esitys soten uudistamiseksi ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvä ja tasapainoinen toteutettavaksi Sote-lainsäännön kaatuminen eduskunnassa olisi onnettomuus Suomelle ja suomalaisille Vastuuntuntoinen päättäjä arvioi soten kaatumisen vaikutuksia objektiivisesti: siirtyykö tavoitteiden saavuttaminen entistä kauemmaksi? Mitä tapahtuu palveluiden saatavuudelle ja oikeudenmukaisuulle? 7.5.2018 13