Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1B, kevät 2018 Puutarhan pohjapiirros ja leikkaukset tuntitehtävä 3.4.2018 1
Päivän ohjelma: 9:15-10:00 Alustus ja tehtävänanto salissa 220. Tasonvaihdosten ja korkeuserojen esittäminen: korkeuskäyrät, viivapaksuudet, varjostukset. 10:00-12:00 Piirretään pohjapiirros ja kolme leikkausta. Ohjaajat kiertävät piirustussalissa neuvomassa. 13:15-15:00 Piirrosten esittely pienryhmissä. 2
LOPPUKRITIIKISSÄ VAADITTAVAT ASIAKIRJAT 3-5 kpl A1-kokoista planssia Lyhyt selostusteksti Sijaintikartta Lehtisaaresta 1/10 000 Polkua esittävät asiakirjat (välikritiikistä) Työmalli Puutarhasta 1/100 (välikritiikistä, edelleen työstettynä) Pohjapiirros Puutarhasta 1/100. (Puutarhan pohjapiirroksessa esitetään maastonmuodot, kasvillisuusalueet ja puut (ei lajeja), rakenteet (mahdolliset muurit, portaat, pergolat, altaat tms.), pintamateriaalit, pääreitit ja keskeiset toiminnot. Korkeusasemat esitetään korkeuskäyrin (0,2 m käyrävälit ja tarvittaessa korkeuspistein) merkittynä. Pohjapiirros varustetaan pohjoisnuolella. Pohjapiirroksen on oltava varjostettu.) Leikkaukset Puutarhasta 1/50 (väh 3 kpl) Leikkausten tulee esittää myös leikkauspinnan takana näkyviä asioita. Tunnelma- tai perspektiivikuvia Puutarhasta (väh. 2 kpl) Mahdollinen muu materiaali: Keskeiset luonnokset ja muistiinpanot, mahdolliset suunnittelun innoittajat, referenssikuvat tms. liitetään pääasiassa luonnosvihkoon. Halutessaan suunnitteluprosessia tai referenssikuvia voi näyttää myös planssilla. Tekijän nimi merkitään kaikkiin töihin 3
korkeuskäyrät viivapaksuudet varjostukset 4
KORKEUSKÄYRÄT Korkeuskäyrä on ääriviiva, joka syntyy kun maaston muotoa leikataan vaakasuuntaisesti 5 Kuvalähde: Booth, Norman K. (1983): Basic elements of landscape architectural design
Strom & Nathan (1985): Site engineering for landscape architects Mitä tiheämmin korkeuskäyrät on esitetty, sitä tarkemman tiedon piirros välittää maaston muodoista. Leikkauksen konstruointi.
Korkeuskäyrät eivät koskaan risteä! korkeuskäyrä 8 kulkee muurin ulkoseinämää pitkin Pystysuoran tasoeron kohdalla käyrät kulkevat päällekkäin 7 Kuvalähde: Booth, Norman K. (1983): Basic elements of landscape architectural design
Strom & Nathan (1985): Site engineering for landscape architects Aksonometrinen tarkastelu paljastaa miten korkeuskäyrät kulkevat pystysuoran tasoeron kohdalla Pohjapiirrokseen näitä käyriä ei piirretä, vaan ne sulautuvat muurin ulkoseinämän paksumpaan viivaan
harjanne laakso Pohjapiirros Leikkaus A-A Korkeuskäyrien avulla osoitetaan harjanteet ja laaksot Suomessa karttoja havainnollistetaan pienillä väkäsillä jotka osoittavat alamäkeen (veden valumissuunta) 9 Kuvalähde: Booth, Norman K. (1983): Basic elements of landscape architectural design
Kupera rinne Kovera rinne Leikkaus A-A Pohjapiirros Korkeuskäyrien tiheys osoittaa rinteen jyrkkyyden 10 Kuvalähde: Booth, Norman K. (1983): Basic elements of landscape architectural design
Käytävän tai tien korkeuskäyrät piirretään tasaisin välimatkoin poikkisuuntaan Untermann (1973): Grade easy
Tyypillisiä kaltevuuksia: 1:50 2% (2 cm nousua metrin matkalla) vähimmäiskaltevuus ulkoalueilla 1:20 5% (5 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus liikuntaesteisille 1:3 33% (33 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus nurmikolle ja ulkoportaille 50 cm enimmäiskorkeus pystysuoralle tasonvaihdokselle ilman putoamista estävää kaidetta 12
2.00 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 Harjoitus: Konstruoi 0,2m korkeuskäyrät siten, että ne esittävät pohjapiirroksessa kaltevuutta 1:20. Käytä harjoituksessa apuna suhdeviivainta! 1.Piirrä paperille 20m x 20m suuruinen alue mittakaavassa 1:100. Tämä on pohjapiirros. 2 leikkaus 3 2.Piirrä neliön yläpuolelle vaakasuuntainen 20m pitkä viiva (L) ja sen toiseen päähän pystyviiva (D) 1m. Yhdistä viivojen päät hypotenuusalla niin että syntyy kolmio (katso oheinen dia kaltevuuksista). Tämä on leikkaus. 3.Piirrä nyt leikkaukseen vaakaviivoja 0,2m välein (katso periaate, dia nro 6). 4.Projisoi käyrät hypotenuusan ja vaakaviivojen leikkauspisteistä pohjapiirrokseen. Kirjoita lopuksi käyriin korkeuslukemat. 1 4 Nyt voit kokeilla tehdä saman jollain muulla kaltevuudella, esimerkiksi 1:4. Miten käyrien tiheys pohjapiirroksessa muuttuu? pohjapiirros 13
KALTEVUUKSISTA G= D/L G = % D= korkeusero L= pituus G D Rakentamisessa luiskien, kattojen, lattioiden ym. kaltevuus ilmoitetaan usein kulmakertoimena, joko prosentteina tai suhdelukuna. Lattioiden ym. kaltevuutta kutsutaan myös kaadoksi. (Kulmakerroin on matematiikassa kaksiulotteisessa koordinaatistossa y- koordinaatin muutoksen Δy ja sitä vastaavan x-koordinaatin muutoksen Δx suhde, jonka tarkoitus on kuvata suoran kaltevuutta) Kaltevuus lasketaan jakamalla korkeusero pituudella. Mitä suurempi suoran kulmakerroin on, sitä jyrkemmin suora nousee ylöspäin. Esimerkiksi 5% kaltevuus (1:20) merkitsee 5 cm nousua yhtä vaakasuuntaista metriä kohti. Tällä tavoin ilmoitetaan myös rinteen jyrkkyys urheilussa. L 14
korkeuskäyrät viivapaksuudet varjostukset 15
VIIVAPAKSUUDET Pihapiirrokset ja puutarhasuunnitelmat esitetään yleisimmin mittakaavassa 1:100 tai 1:200, noudatetaan rakennuspiirustusten merkintäperiaatteita soveltuvin osin Merkintätavoissa voi ottaa vapauksia, käytä merkintöjen selitystä piirroksen vieressä pintamateriaalien rajat esitetään ehjällä, keskivahvalla viivalla portaat, muurit, terassit ym rakenteet hieman paksummalla viivalla kuin pintamateriaalit tasonvaihdoksissa kuten tukimuureissa ja reunakivissä esitetään yleensä paksumpi viiva pudotuksen puolella Katokset ja pergolat esitetään kuten arkkitehtipiirustuksissa: seinät, pilarit ym leikkautuvat rakenneosat ehjällä viivalla ja leikkaustason yläpuolelle jäävät rakenteet pistekatkoviivalla Rakennukset esitetään tilanteesta riippuen joko kattokuvana tai maantasokerroksen pohjapiirroksena 16 Eeva Lahti 2009
kasvillisuutta voi esittää esimerkiksi symboleilla tai rastereilla yläpuolella olevat puun latvukset esitetään ohuemmalla viivalla siten, että latvuksen läpi näkyy alla oleva pinta ja matalampi kasvillisuus
VIIVAPAKSUUDET Korkeuskäyrät on hyvä erottaa muista viivoista käyttämällä esimerkiksi katkoviivaa, käyrät tulee nimetä esim +2.20, numero kirjoitetaan pienellä tekstikoolla mieluiten aina käyräviivan ylärinteen puolelle Piirros tekstitetään ja korkeuspisteitä merkitään tasanteille, muurien yläpintoihin jne Merkitse pohjapiirrokseen aina pohjoisnuoli ja mittakaavajana Salla Salovaara 2015 18
korkeuskäyrät viivapaksuudet varjostukset 19
VARJOSTUKSET Puiden latvusten heittämä varjo esitetään yleensä todellista lyhyempänä Auringon tulosuunnan voi esityskuvissa valita vapaasti, yleensä alaviistoon piirretyt varjot tukevat parhaiten suunnitelman kolmiulotteisuutta Maarakenteiden kuten portaiden ja tukimuurien varjostaminen tuo esiin pintojen tasoerot Väritettyjen puutarhasuunnitelmien varjostuksissa kannattaa kokeilla sinisen ja violetin sävyjä mustan sijaan Elsi Lehto 2010 20
Esimerkkejä aiempien vuosien harjoitustöistä: pohjapiirros ja leikkaukset 21
Tuomas Airas 2017 22
Anna Mäkelä 2017 23
Linnea Westerlund 2016 24