OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA
KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA Varhaiskasvatus ELTO eli erityislastentarhanopettaja, KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa henkilökunnan apuna ja konsulttina. ELTO/KELTO osallistuu usein myös toiminnan ja mahdollisen kuntoutuksen suunnitteluun ja arviointiin. Erityinen tuki HOJKS Kasvatuskumppanuus Kasvatusvastuullinen päivähoidossa tarkoittaa erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeen perusteella annettavaa päivähoitoa. on henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma tehdään lapsille, joille on tehty erityisen tuen päätös. on suhde, jossa varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen yhdessä. päiväkodissa on lastentarhanopettajan lisäksi lastenhoitaja, joka hoitaa, kasvattaa ja ohjaa lapsia. LTO eli lastentarhanopettaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija, joka tukee ja ohjaa lasten kasvua ja kehitystä sekä vastaa ja suunnittelee pedagogista toimintaa. Suhdeluku määräytyy päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa. Päivähoidossa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi säädetyn ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta tai enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden. Vastaavasti enintään 13 osapäivähoidossa (alle 5t/pv) olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden tulee olla vähintään yksi kelpoisuuden omaava henkilö. Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma tehdään lapselle päiväkodissa yhdessä kasvatushenkilöstön ja vanhempien kanssa. Vasuun kootaan tietoja lapsen tavoista, opituista asioista, kehittämiskohteista yms., ja se päivitetään 1-2 kertaa vuodessa.
Perusopetus Alakoulu Erityisopetus Kuraattori Pienluokkaopetus S2-opetus Tukiopetus Entinen ala-aste, 1-6-luokat Opetusta pienemmässä ryhmässä, voi olla myös puheopetusta. Opetusta antaa erityisopettaja. Koulun sosiaalityöntekijä Oppilaille, joilla on oppimis-/sopeutumisvaikeuksia. Ryhmässä on korkeintaan kymmenen oppilasta. Opettajana toimii erityisluokanopettaja. Suomen kielen lisäopetusta oppilaille, jotka ovat maahanmuuttajia tai toinen huoltajista on maahanmuuttaja. Oma luokanopettaja/aineenopettaja/erityisopettaja opettaa yhdelle tai useammalle oppilaalle. Tukiopetusta on annettava, mikäli oppilas sitä tarvitsee. Tuntikehys/tuntiresurssi Tuntimäärä, jolla oppilaita opetetaan. Jos tuntikehystä leikataan, niin luokkakoot/opetusryhmät kasvavat. Tukiopetustunnit ovat myös tuntikehyksessä. Teknisessä/tekstiilityössä/kotitaloudessa ryhmäkoko saa olla korkeintaan 16. Valmistava opetus Yleisopetus Yläkoulu Opetusta maahanmuuttajaoppilaille. Ryhmässä on kymmenen oppilasta. Normaali luokkaopetus Entinen yläaste, 7-9-luokat Ammatillinen koulutus Lähiopetus Tuntimäärä, jonka opettaja opettaa opintoviikosta. Vaihtelee yksiköissä (18-28) Näyttö Näytön arviointi Opettajan resurssi Opintojakso Opintoviikko Työssäoppimisjaksoon liittyvä oppilaan kyseisen jakson taitoja osoittava työpäivä. Työpaikkaohjaaja, oppilas ja oppilaan opettaja suorittavat arvioinnin yhdessä. Tuntimäärä, joka annetaan opetukseen (18-28 h/ opintoviikko). Työssä oppimisen valvontaan ja näyttöön annetaan (1,5 h/oppilas/viikko) Tutkinnon osa muodostuu yhdestä tai useammasta opintojaksosta. Opiskelija saa 38 tunnin suorituksen. Opetusta saa vain 18 28 tuntia.
Tutkinnon osa Työpaikkaohjaaja Työssäoppiminen Kokonaisuus, joka muodostuu useimmiten 10 tai 20 opintoviikosta. Arvioidaan näytöllä. Työpaikan vastuuhenkilö oppilaan oppimisesta (arvioi näytön yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa). Työpaikoilla tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista tiettyyn kurssiin liittyvää työpaikan antamaa opetusta. Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus Aikuiskoulutukseen kuuluu koulujärjestelmän aikuissovellusten (esim. aikuislukiot ja ammatillisten oppilaitosten ym. aikuiskoulutuslinjat) ohella myös mm. työnantajien järjestämää henkilöstökoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pääsääntöisesti työttömille tarkoitettua työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista koulutusta. Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Toimii kolmella pääsektorilla: koulutus voi olla työvoimaviranomaisten hankkimaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, omaehtoista koulutusta tai työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta. Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisilla koulutuksen pituus vaihtelee riippuen aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Ammatillinen tutkinto Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (entiset kouluasteen tutkinnot) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillinen täydennyskoulutus Koulutusta, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa. Ammatillinen täydennyskoulutus on yleensä lyhytkestoista ja työnantajan rahoittamaa kurssikoulutusta. Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Henkilöstökoulutus Tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin. Tutkinto, jonka suorittaminen vaatii vielä ammattitutkintoakin syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Suoritetaan erillisissä tutkintotilaisuuksissa näytöin. Työnantajan järjestämää koulutusta työntekijöilleen. Työnantaja osallistuu koulutuskustannuksiin. Yleensä lyhytkestoista täydennyskoulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Voi johtaa joissakin tapauksissa tutkintoon, esimerkiksi ammattitutkintoon.
Näyttötutkinto Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus Yleiskäsite näyttönä suoritettavasta ammatillisesta tutkinnosta. Näyttötutkinnot (=aikuistutkinto, työelämän tutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Termi viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. (Vrt. työpaikka- ja työvoimakoulutus.) Työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. Työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelijat työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Opiskelijan toimeentulo koulutuksen aikana määräytyy työttömyysturvan mukaisesti. Kuula-opisto Musiikin perusteet Päättötodistus Tasosuoritus Musiikin teoriaa tai historiaa käsittelevä oppiaine. Tutkintotodistus joka sisältää tasosuorituksen soitossa tai laulussa, ja musiikin perusteiden suorituksia sekä yhteismusisointia. Koe. Joko soittokoe, laulukoe tai musiikin perusteiden koe.
YHTEYSTIEDOT Toimisto Kauppapuistikko 4 as 20 65100 VAASA Puhelin: (06) 3170 867 taina.saikkonen@netikka.fi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Jarmo Juupaluoma Puhelin: 050 355 3056 jarmo.juupaluoma@vaasa.fi Jyrki Jokinen Puhelin: 040 756 8618 jyrki.jokinen@vaasa.fi Jonna Rinta-Rahko Puhelin: 050 363 3641 jonna.rinta-rahko@vaasa.fi Pääluottamusmiehet Jarmo Juupaluoma Puhelin: 050 352 9200 jarmo.juupaluoma@vaasa.fi Antero Mattsson Puhelin: 040 087 0338 antero.mattsson@vaasa.fi Tommy Nyman Puhelin: 044 762 3228 tommy.nyman@novia.fi Kenneth Cederborg Puhelin: (06) 324 2811 kenneth.cederborg@yrkesakademin.fi Reijo Mäkelä Puhelin: 040 596 3069 reijo.makela@puv.fi