Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa Vuosi 2017 tilastojen ja kokemusten näkökulmasta Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä
Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet v. 2017 aikana Saajakotitaloudet (kaikki kotitaloustyypit vuoden aikana) Keskimääräinen etuus, /kk Kaikki 277 316 449,70 Yhden hengen kotitaloudet 206 643 417,28 Yksin asuvat 168 948 416,25 Muut yhden hengen kotitaloudet 59 751 421,80 Varsinaisiin asumismenoihin perustoimeentulotukea sai 242 822 kotitaloutta eli 88 % kaikista saajakotitalouksista. Lapsettomat parit 17 502 509,26 Lapsiperheet 57 075 549,52 Kahden huoltajan perheet 21 709 647,83 Yksinhuoltajaperheet 35 366 488,45 Tilasto: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Perustoimeentulotuen menot vuonna 2017 Asumismenojen osuus Menolaji Milj. %-osuus Perusosa 276,9 38 Varsinaiset asumismenoihin 315 44 Muut asumiseen liittyvät menot 31,2 4 Terveydenhoitomenot 66,5 9 Asumisen menot muodostavat lähes puolet (n. 48%) kaikista perustoimeentulotuen menoista. Apteekkien lääkeostot 34,9 5 Muihin menot 31,8 4 Menot yhteensä 722,1 100 Tilasto: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Saajakotitaloudet Keskimääräinen vuokra, /kk Asunnon keskimääräinen pinta-ala, m2 Kaikki asunnot Yhteensä 120 180 616 55,0 Yksin asuvat 74 933 536 44,1 Kahden huoltajan perheet 10 758 906 79,9 Yksinhuoltajaperheet 17 846 793 70,7 Valtion rahoittamat asunnot Yhteensä 63 378 633 57,2 Yksin asuvat 36 553 533 46,7 Kahden huoltajan perheet 6 960 905 78,9 Yksinhuoltajaperheet 11 311 798 71,0 Vapaarahoitteiset asunnot Yhteensä 56 802 597 52,5 Yksin asuvat 38 380 538 41,7 Kahden huoltajan perheet 3 798 906 81,6 Yksinhuoltajaperheet 6 535 783 70,1 Tilasto: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Perustoimeentulotuen saajakotitaloudet lokakuussa 2017, joilla ilmoitettuja vuokramenoja ja joilla tieto asunnosta
Perustoimeentulotuessa hyväksyttävät asumiskustannukset Asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on turvata hakijan asuminen. Huomioon otettavat asumismenoerät määräytyvät yleisestä asumistuesta annetun lain mukaan (YAL 938/2014 9 ). Vuokra-asumisen, omistusasumisen ja omakotitalon menot Tarpeellisten asumismenojen määrä arvioidaan todellisten kustannusten perusteella, jos kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Asumismenoina huomioidaan tarpeellisen suuruisina vuokraasunnossa: vuokra erikseen maksettavat todelliset vesi-, sähkö- ja lämmityskustannukset, saunamaksu 1 kerta/viikko ja kotivakuutuksen kustannukset
Miten asumisen kohtuullisuutta arvioidaan? Vuokra-asunnoille on määritelty kuntakohtainen enimmäiskustannus (Kelan vuokranormi) Lisäksi kohtuulliset tasot on määritelty vesimaksulle, talous- ja lämmityssähkölle sekä kotivakuutusmaksuille. Arvioinnissa otetaan kohtuullisten kustannuksien lisäksi huomioon perheen kokonaistilanne ja erityistarpeet. Jos vuokra-asumisen menot ylittävät kohtuullisen tason, selvitetään hakijalta, onko perheellä erityisiä perusteita, jotka puoltavat suuremman kustannustason mukaista asumista. Jos harkinnassa ei ilmene perusteita, jotka puoltavat suuremman kustannustason mukaista asumista, ohjataan hakija etsimään kohtuuhintaista asuntoa.
Kohtuullisten vuokramenojen ylittäminen tilastojen valossa Kotitaloustyyppi Yhteensä Ilmoitetut vuokramenot yli kuntakohtaisen normin Vuokramenot yli kuntakohtaisen normin ja kohtuullistettu Vuokramenot kuntakohtaisen normin, huomioitu kokonaisuudessaan Lkm Lkm %-osuus Lkm %-osuus ylitystapauksista Lkm %-osuus ylitystapauksista Yhteensä 91 762 39 701 43,3 4 907 12,4 30 449 76,7 Helsinki 14 922 6745 45,2 901 13,4 5209 77,2 Hirvensalmi 17 5 29,4 -- -- -- -- Hollola 238 74 31,1 5 6,8 65 87,8 Honkajoki 10 -- -- -- -- -- -- Tilasto: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Vuokramenojen huomioiminen perustoimeentulotuen menoissa, Joulukuu 2017
Vuokravakuus turvaa asunnon saannin Hakijalla tulee olla oikeus perustoimeentulotukeen, kun vuokravakuudesta päätetään. Muuton tulee olla perusteltu ja vuokrattavan asunnon olla kustannuksiltaan kyseisen kunnan kohtuullisen tason mukainen. Vuokravakuushakemusta ratkaistaessa käytetään kuitenkin tarvittaessa yksilöllistä harkintaa. Vuokravakuus annetaan kirjallisena maksusitoumuksena. Kela sitoutuu korvaamaan vuokranantajalle vahingon, joka aiheutuu siitä, ettei tuensaajana oleva vuokralainen täytä vuokrasuhteeseen kuuluvia velvoitteitaan. Poikkeustilanteessa vuokravakuus voidaan myöntää rahana. Jos vuokranantaja katsoo olevansa oikeutettu käyttämään vuokravakuutta, hänen tulee tehdä siitä Kelalle perusteltu kirjallinen vaatimus.
Perustoimeentulotukena myönnetyt vuokravakuudet v. 2017 (myöntö- ja osamyöntöratkaisut) Vuokravakuuksien lukumäärä Vuokravakuuden saaneiden asiakkaiden lukumäärä Myönnettyjen vuokravakuuksien summa, Yhteensä 41 508 35 614 34 758 845 Ei makseta rahana 40 861 35 202 34 295 223 Maksetaan rahana 647 635 463 622 Realisoituneet vuokravakuudet Asiakkaiden lukumäärä Maksetut vakuudet, Realisoituneet vakuudet 1 205 819 486 Tilasto: Kela, Tilasto- ja tietovarantoryhmä
Kohdattuja haasteita Kohtuullisten asumisen rajojen ylläpito Ennen Kela-siirtoa kunnat määrittivät oman kotikuntansa kohtuullisen vuokratason. Haasteena on, miten Kela jatkossa ylläpitää ja saa ajantasaista tietoa eri kuntien vuokra-asumisen tilanteesta, jotta taso vastaisi kuntien tosiasiallista tilannetta. Kunnissa ei ole tarjota yksinasuville kohtuuhintaisia asuntoja ja asiakkaille joudutaan hyväksymään suuremmat vuokrakustannukset. Kelassa selvitetään parhaillaan, mikä olisi paras tapa ylläpitää normeja ja olisiko kuntakohtaisille normeille mahdollista kehittää vaihtoehtoa (esim. kuntaryhmäkohtaiset normit). Vuodelta 2018 saadaan tarkkaa tilastotietoa siitä, miksi normeja ylitetään.
Kohdattuja haasteita Kelan ja kuntien välinen yhteistyö asiakkaan asumistilanteen selvittämiseksi ja halvemman asunnon etsimisen tukemiseksi. Kelasta on tehty turhia ohjauksia kunnan sosiaali- ja asuntopalveluihin ja jätetty huomioimatta asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuus. Asiakkaat ovat Kelan päätöksistä virheellisesti tulkinneet, että Kela pakottaa asiakkaan muuttamaan kohtuullisen tason ylittävästä asunnosta. Kelassa on pyritty vähentämään turhia ohjauksia kuntaan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Asiakkaan kokonaistilanne pyritään aina selvittämään Kelassa olevien tietojen perusteella. Sosiaalityöntekijöiden tekemiin selvityksille on annettu suuri painoarvo. Kela on kehittänyt päätöstekstin muotoilua.
Kohdattuja haasteita Vuokravakuuden myöntäminen tilanteessa, jossa asiakkaan vuokravakuus toistamiseen realisoituu (esim. asiakas toistuvasti jättää vuokraamansa asunnot siivottomaan kuntoon ja hajottaa asuntoa tai sen irtaimistoa) Asiakkaan asuminen tulee turvata, mutta toisaalta asiakkaan elämänhallinnanongelmiin tulee pystyä puuttumaan. Yllä kuvatuissa tilanteissa ei ole tarkoituksenmukaista myöntää vuokravakuutta ennen kuin asiakkaan tilannetta on tarkemmin selvitetty sosiaalityön parissa. Kyseisen asiakasryhmän asiakkaat tarvitsevat usein tuettuja asumispalveluita, joten vuokravakuuden myöntäminen tavalliseen vuokra-asuntoon ei välttämättä ole asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Yhteistä prosessia tilanteen sujuvaan hoitamiseen kehitetään Kelan ja aikuissosiaalityöntekijöiden verkostossa.
Kiitos! Venla Saarinen suunnittelija Kela, Etuuspalvelut, Toimeentulotukiryhmä