Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Informaatioteknologian tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen

Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...5 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...5 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...7 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...8 3 INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA...9 4 PÄÄAINEET...13 4.1 TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE...13 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...13 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...14 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...15 4.2 TIETOTEKNIIKKA...16 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...16 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...17 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...18 5 LIITTEET...19 2

1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. 3

Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 4

2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 153 107 16,6 69,9 132 80 12,4 60,6 303 177 27,5 58,4 203 111 17,3 54,7 179 89 13,8 49,7 106 49 7,6 46,2 88 30 4,7 34,1 1164 643 100,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa Tieto puuttuu 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 5

Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Tieto puuttuu Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 6

Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. 7

Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä Tieto puuttuu 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Tieto puuttuu 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.3.1 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 8

3 Informaatioteknologian tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi informaatioteknologian tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Pääaine Valmistunut Vastannut %:ia vastanneista Vastaus% Tietojärjestelmätiede a 49 22 73,3 44,9 Tietotekniikka 39 8 26,7 20,5 88 30 100,0 34,1 a. Sisältää myös tietojenkäsittelytieteen tiedot. Tietotekniikalta valmistuneiden vastausprosentti oli erittäin pieni, kuten yleensäkin informaatioteknologian tiedekunnan vastausprosentti.. Koko yliopiston vastausprosentti oli 55. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen tai Uudellemaalle. Seuraavaksi yleisin maakunta oli Pirkanmaa. Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 15 50,0 9 30,0 2 6,7 30 100,0 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2545 euroa kuukaudessa. Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneet tienasivat keskimäärin 2553 euroa kuukaudessa ja tietotekniikalta valmistuneet 2526 euroa kuukaudessa. Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaisessa kokopäivätyössä oli viidesosa vastaajista, ja työttömän ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erinomainen. 9

Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 19 63,3 6 20,0 4 13,3 30 100,0 Valmistuneet arvioivat pääaineen ja ATK-taidot tärkeimmiksi tekijöiksi työelämässä. Myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot, projektiosaaminen ja alan työkokemus nähtiin tärkeiksi tekijöiksi. Järjestökokemuksella ja harrastuksilla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä, kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Pääaine Atk-taidot Projektiosaaminen Viestintä-/vuorovaiktustaidot Alan työkokemus Organisointikyky Kielitaito Sattuma Pro gradu Arvosanat Muu työkokemus Kansainvälinen työ-/opiskelukokemus Harrastukset Sivuaineet Järjestötoiminta Muu koulutus Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 1 27 1 4 24 4 8 17 1 11 17 4 8 17 3 11 15 1 15 13 4 14 11 8 13 7 5 18 6 9 16 4 14 11 4 11 15 3 5 23 1 16 12 1 11 17 1 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan ja internetin käyttö. Töitä oli etsitty myös henkilökohtaisten suhteiden kautta. Työnantajan työtarjous, henkilökohtaiset suhteet ja oma-aloitteinen yhteydenotto osoittautuivat kaikkein tehokkaimmiksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti työsuhteeseen. Yliopiston rekrytointipalvelua tai työvoimatoimistoa puolestaan käytti työnhakuun vain pieni osa vastaajista. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Henkilökohtaiset suhteet Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työitä Internetin kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Vastannut lehti-ilmoitukseen Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Työvoimatoimiston kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 12 3 12 9 7 11 13 2 10 8 11 7 15 3 6 13 9 2 17 5 2 21 2 1 10

Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen kannalta. Vastaajat ilmoittivat tärkeimmäksi sivuaineeksi hyvin erilaisia oppiaineita, joista useat olivat kauppatieteellisiä aineita. Taulukko 3.6: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Johtaminen Yristysstrategiat Matematiikka Laskentatoimi Tietoliikenne Kasvatustiede Elektroniikka Filosofia Johtaminen ja organisaatio Kansantaloustiede Markkinointi Multimedia Opettajan pedagogiset opinnot Psykologia Yritysstrategiat Tieto puutuu 8 26,7 2 6,7 2 6,7 2 6,7 2 6,7 2 6,7 2 6,7 30 100,0 Toiseksi tärkeimmäksi sivuaineeksi työllistymisen ja työelämän kannalta oli ilmoitettu hiukan muita useammin johtaminen. Taulukko 3.7: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Johtaminen ja organisaatio Johtaminen Kielet Markkinointi Matematiikka Psykologia Taloustieteet 21 70,0 3 10,0 30 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Selvästi suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat myös olevan tyytyväisiä tutkintoonsa, sillä suurin osa suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. 11

Taulukko 3.8: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Muu Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 43 17 17 17 13 7 Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneista tasan puolet oli käyttänyt Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja. Taulukko 3.9: Tutkimus- ja rekrytointipalvelu käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Kyllä Ei Tieto puuttuu 15 50,0 14 46,7 30 100,0 12

4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Analysoimatta jää kuitenkin tietojenkäsittelytiede, koska tässä pääaineessa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Tietojenkäsittelytieteen tiedot on yhdistetty tietojärjestelmätieteen tietoihin. 4.1 Tietojärjestelmätiede Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 49 henkilöä pääaineena tietojärjestelmätiede (sisältää myös tietojenkäsittelytieteen tiedot). Heistä 22 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 45. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneista yli puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Runsas neljäsosa vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä loistava. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 13 59,1 6 27,3 2 9,1 22 100,0 Minulle työllistyminen onnistui sujuvasti, mutta hai kyllä valmistuttuani todella määrätietoisesti. Aloitin työt nyk. työnantajallani 2 vuotta ennen valmistumista. Työmarkkinatilanne oli työnhakijan kannalta silloin parempi kuin nyt. Jos olisin joutunut hakemaan töitä kuin valmistuin 2003, olisin töiden saanti ollut huom. vaikeampaa. Esim. omalla työnantajallani on ollut ns. ulkoinen rekrytointikielto syksystä 2001. Oma aktiivisuus ratkaisee paljon varsinaisen koulutuksen ohella. Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin erilaisissa asiantuntija- ja opetustehtävissä. 13

Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkijakoulutettava Suunnittelija Projektipäällikkö Software manager Opettaja Assistentti Järjestelmäasiantuntija Yliassistentti Tietoturva-asiantuntija Kehityspäällikkö System analyst Konsultti Software engineer Tuotepäällikkö Acconut manager Usability engineer Asiantuntija ATK-suunnittelija Tekninen asiakasneuvoja 2 9,1 2 9,1 2 9,1 22 100,0 Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Muutama vastaaja oli yliopiston tai korkeakoulun tai pienen yrityksen palveluksessa. Työn saanti IT-alan korkeasuhdanteen aikana oli merkittävä koulutusta vastaavan työpaikan saannin syy. Nyt on tilanne hankalampi siten että hakuprosessi olisi pidempi. Mielestäni opiskeluaikana ei informoida tarpeeksi työelämän kannalta tärkeistä kursseista ja linjoista. Mielestäni ohjelmistotuotanto (-tekniikka nykyisin?) on työelämän kannalta ehdottomasti paras linja tai ainakin sen linjan kurssien sisällöt ja vastaavat tiedot on osattava pärjätäkseen työelämässä. Toisaalta tiedekunnassa on pääaineita, kuten käytettävyysoppi jotka ansaitsivat vain sivuaineen aseman. Tällä alalla on hyvä tietää käytettävyydestä mutta erikoistuneelle siihen työpaikat ovat todella kiven alla. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2553 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan tietojärjestelmätieteeltä valmistunut ansaitsi 3400 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pieni Suurin Keskiarvo Keskihajonta 22 1690,00 3400,00 2552,58 502,77 Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kaikki oli olleet työssä valmistumishetkellä. 14

Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Vuoden puolenvälin jälkeen yksikään tietotekniikalta ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Myös määräaikaista työtä tehtiin melko paljon, mutta osa-aikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kaksi työsuhdetta vuoden aikana. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla tietojärjestelmätieteeltä valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli neljän ja kuuden kuukauden välillä. Aloitin tietotekniikan opiskelun oikeaan aikaan, koska olen ollut vakituisessa työsuhteessa (täysipäiväisessä) kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien. Valmistumistani ei ole toistaiseksi kysellyt yksikään työnantaja eikä sillä sinänsä ole ollut vielä merkitystä. Nykyisillä IT-alan opiskelijoilla ei kyllä tule olemaan näin helppoa työllistymisen suhteen. Työsuhteet jatkuvasti määräaikaisia, sillä sukupuoleni takia olen uhka työnantajalle. Lyhyimmät määräaikaiset suhteet jopa vain parin kuukauden mittaisia. Tutkimuksessa esiin tulevat tiedot ovat siis useasti eri työpaikasta yhden vuoden aikana. (Tietojenkäsittelytiede.) 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Tietojärjestelmätieteeltä valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Vastaajat ilmoittivat hyvin erilaisia sivuaineita, mutta hiukan muita useammin mainittiin yritysstrategiat. Suurin osa tärkeiksi koetuista sivuaineista oli kaupallisia aineita. Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Yristysstrategiat Kasvatustiede Johtaminen Laskentatoimi Filosofia Johtaminen ja organisaatio Kansantaloustiede Markkinointi Multimedia Tietoliikenne Tieto puuttuu 6 27,3 3 13,6 2 9,1 2 9,1 2 9,1 22 100,0 15

Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Johtaminen ja organisaatio Johtaminen Kielet Markkinointi Psykologia Taloustieteet 15 68,2 2 9,1 22 100,0 Tutkimusmenetelmien opetus maisteritutkinnossa olematonta ei pohjaa tutkijana toimimiseen. Koulutukseen olen ollut tyytyväinen Vielä kun koulutusta vastaavaa työtä olisi paremmin tarjolla muuallakin kuin pääkaupungin seutuvilla. Toisen vuoden projektista löytyi osa-aikatyötä opiskelujen ajaksi. Tämän työkokemuksen perusteella sain nykyisen työni. Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä pitäisi lisätä, sillä ilman työkokemusta on vaikea saada työtä, ellei ole jotenkin saanut naamaansa ja osaamistaan työntekijää hakevan yrityksen tietoon. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä tietojärjestelmätieteeltä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vajaa puolet vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Muu Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 45 18 14 14 14 5 4.2 Tietotekniikka Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 39 henkilöä pääaineena tietotekniikka. Heistä 8 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 21. Vastausprosentti oli hyvin pieni. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Tietotekniikalta valmistuneista kolme neljäsosaa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Loput vastaajista olivat jatko-opiskelijoina tai tutkijakoulutettavina. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erinomainen. 16

Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 6 75,0 2 25,0 8 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa suunnittelutehtävissä. Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Ohjelmistosuunnittelu Tuotepäällikkö Laboratorioinsinööri Interoperability leader Tutkijakoulutettava Assistentti Ohjelmistosuunnittelija 2 25,0 8 100,0 Tietotekniikalta valmistuneiden työnantaja oli kyselyhetkellä pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu tai pieni, alle 250 henkilöä työllistävä yritys. Koulutuksen pitäisi vastata täysin nykyistä työtäni. Tietoliikennettä lukeneena teleyrityksessä töissä. Silti opinnoista (siis pääaineen) hyödyksi on ollut n. 5 % ja pakollinen sivuaine matematiikka on ollut täysin turha. Tästä huolimatta en olisi nyk. työssäni ilman alan koulutusta. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2526 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan tietotekniikalta valmistunut ansaitsi 3000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 8 1690,00 3000,00 2526,38 463,34 Tietotekniikalta valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kolme neljäsosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Tietotekniikalta valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Selvästi suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen työsuhteen, ja työsuhde 17

vastasi hyvin heidän koulutusta. Määräaikaista työtä tehtiin hyvin vähän ja osa-aikaista työtä ei ollenkaan ensimmäisen työvuoden aikana. Valmistuneet olivat solmineet korkeintaan kaksi työsuhdetta ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla tietotekniikalta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja yhdentoista kuukauden välillä. 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Tietotekniikalta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli matematiikka. Taulukko 4.2.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Matematiikka Elektroniikka Opettajan pedagogiset opinnot Psykologia Tietoliikenne 2 25,0 2 25,0 8 100,0 Taulukko 4.2.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tieto puuttuu Johtaminen ja organisaatio Matematiikka 6 75,0 8 100,0 Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä tietotekniikalta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas kolmasosa vastaajista ilmoitti, että suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Osa opiskelisi lisää sivuaineita ja osa vaihtaisi pääainetta. Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 38 25 25 13 13 13 18

5 Liitteet Liite 1: Kyselylomake KYSELY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA LUKUVUONNA 2002-2003 VALMIS- TUNEILLE MAISTEREILLE TAUSTATIEDOT 1. Nimi T-paidan koko 2. Syntymävuosi 3. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 4. Kotikuntasi ennen opintoja Jyväskylän yliopistossa? 5. Nykyinen kotikuntasi? 6. Opintojen aloitusvuosi ja valmistumisaika (kk/vuosi) 7. Suoritettu tutkinto 8. Pääaine ja koulutusohjelma 9. Opiskelitko tai olitko töissä ulkomailla opintojesi aikana? 1 Kyllä 2 En 10. Olitko mukana ainejärjestössä, ylioppilaskunnassa tai yliopiston hallinnossa? 1 Kyllä 2 En NYKYINEN TILANNE JA VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖHISTORIA 11. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tämän hetken pääasiallista toimintaasi? 1 Vakituinen kokopäivätyö 7 Työvoimapoliittinen koulutus, tukityöllistetty 2 Määräaikainen kokopäivätyö 8 Päätoiminen opiskelija 3 Vakituinen osa-aikatyö 9 Jatko-opiskelija, tutkijakoulutettava 4 Määräaikainen osa-aikatyö 10 Apurahalla työskentely 5 Yrittäjä 11 Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma, hoitovapaa 6 Työtön 12 Muu, mikä? Jos olet tällä hetkellä työttömänä, siirry kysymykseen 18. 12. Nykyinen työnantajasi on 1 Suuri yritys, yli 250 työntekijää 6 Valtion virasto 2 Pieni yritys, alle 250 työntekijää 7 Yliopisto / korkeakoulu 3 Valtionyhtiö tai liikelaitos 8 Valtion tutkimuslaitos 4 Järjestö, säätiö tms. 9 Kunta tai kuntayhtymä 5 Oma yritys, toiminimi 10 Muu, mikä? 13. Nykyinen ammattinimikkeesi? 19

14. Vastaako nykyinen työ koulutustasi alaltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 15. Vastaako nykyinen työ koulutustasi tasoltaan? 1 Kokonaan 2 Osittain 3 Ei lainkaan 16. Vaadittiinko nykyiseen työhösi ylempi korkeakoulututkinto? 1 Kyllä 2 Ei 17. Nykyinen bruttopalkkasi /kk 18. Mitä olet tehnyt yliopistosta valmistumistasi seuranneina kahtenatoista kuukautena? Ohje: Merkitse jokainen työsuhde tai muu toiminta kronologisessa aikajärjestyksessä. Esimerkki: 1. kuukausi täydennyskoulutus 2. kuukausi työttömyys 3. kuukausi määräaikainen työ 4. kuukausi - A - - vakituinen työ - osa-aikainen työ - määräaikainen työ - työttömyys - täydennyskoulutus - äitiys/isyysloma tai hoitovapaa - jatko-opinnot - toisen alan opinnot - yrittäjänä Vastasiko työ koulutustasi? Kyllä Ei 1. kuukausi 2. kuukausi 3. kuukausi 4. kuukausi 5. kuukausi 6. kuukausi 7. kuukausi 8. kuukausi 9. kuukausi 10. kuukausi 11. kuukausi 12. kuukausi 19. Oletko tehnyt valmistumisesi jälkeen kahta tai useampaa työtä tms. yhtä aikaa? 1 Kyllä, mitä kohdassa 18 mainitsemistasi 2 En 20. Olitko jo töissä kun valmistuit? 1 Kyllä 2 En 20

TYÖNHAKUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 21. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystä työpaikan saamiseen omalla kohdallasi? Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 1 Pääaine - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 2 Sivuaineet - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 3 Arvosanat - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 4 Pro gradu - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 5 Kielitaito - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 6 ATK-taidot - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 7 Alan työkokemus - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 8 Muu työkokemus - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 9 Järjestötoiminta - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 10 Kans.väl. työ/opiskelukokemus 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 Ei merkitystä Vähän Jonkin Varsin Hyvin verran paljon merkittävä 11 Harrastukset - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 12 Viestintä-/vuorovaikutustaidot 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 13 Organisointikyky - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 14 Projektiosaaminen - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 15 Sattuma - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 16 Muu koulutus - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 17 Muu, mikä? 1 - - - - - - 2 - - - - - - - 3 - - - - - - - 4 - - - - - - - 5 22. Mikä ovat kaksi tärkeintä sivuainettasi työllistymisen tai työelämän kannalta? (Jos vain yhdellä sivuaineella on merkitystä, merkitse vain yksi sivuaine. Jos sivuaineilla ei ole merkitystä, kirjoita Ei merkitystä ) 1 Tärkein sivuaine, mikä? 2 Toiseksi tärkein sivuaine, mikä? 23. Mitä seuraavia työnhakumenetelmiä olet käyttänyt?/minkä avulla olet saanut työpaikan valmistumisesi jälkeen? En käyttänyt Käytin menetelmää Sain työpaikan 1 Vastannut lehti-ilmoitukseen - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 2 Työvoimatoimiston kautta - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 3 Oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 4 Työnantaja tarjonnut työtä - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 5 Henkilökohtaiset suhteet - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 6 Yliopiston rekrytointipalvelun kautta - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 7 Harjoittelun/kesätyön jatkona - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 8 Internetin kautta - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 9 Muu, mikä? 1 - - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - - - - - 3 4. Käytitkö opiskeluaikanasi yliopiston rekrytointipalvelua? (ohjauspalvelu, koulutus, sähköpostilista tms.) 1 Kyllä, mitä? 2 En 21

25. Jos aloittaisit yliopisto-opintosi nyt, mitä tekisit? 1 Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan 2 Vaihtaisin pääainetta 3 Vaihtaisin sivuainetta tai aineita 4 Opiskelisin lisää sivuaineita, mitä? 5 Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon 6 Muu, mikä? KOMMENTTISI KOSKIEN TYÖNSAANTIA, KOULUTUSTASI TAI TÄTÄ TUTKIMUSTA: Kiitos 22