Aika 9.4.2018 klo 15:00-16:45 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone 138 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 92 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 93 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 94 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 5 95 Imatranajo 2018 yhteistyösopimus 6 96 Esteettömän asumisen työryhmän aloite hissiavustuksen 8 myöntämisperusteiden muutoksesta 97 Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynnit 20.5.2018 10 98 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Liikennevalojen 13 poisto 99 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: 20 Koirapalveluiden yleissuunnitelma ja "viiden" koirapuiston rakentaminen Imatran kaupungin alueelle 100 Lausunto Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen 28 luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi 101 Lausunto Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 31 voimassaolon jatkamisesta 102 Talouden kuukausiraportti 2/2018 32 103 Käyttöomaisuuden poistosuunnitelman muutos 33 104 Kaupunginvaltuuston päätösten 19.3.2018 täytäntöönpano 35 105 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 36 106 Saapuneet kirjeet 37 107 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 38 Sivu 1/39
Aika 9.4.2018 klo 15:00-16:45 Paikka Kaupungintalo, kokoushuone 138 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Helminen Anna Puheenjohtaja Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Jäsen Härkönen Timo Jäsen Lankinen Veikko Jäsen Luukkanen Heikki Pöytäkirjan tarkastaja Nissinen Anne Jäsen Saaristo Lilla Pöytäkirjan tarkastaja Telkkä Jani Jäsen Äikää Tarja Jäsen Poissa Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Muut osallistujat Hasu Rami Kaupunginjohtaja Heino Kaisa Hallintojohtaja Roslakka Kai Talousjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Käsitellyt asiat 92-107 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 17.4.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 17.4.2018 alkaen www.imatra.fi Sivu 2/39
92 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/39
93 Pöytäkirjantarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Heikki Luukkanen ja Lilla Saaristo. Sivu 4/39
94 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Mikko Airas selvitti Osallistu- ja vaikuta -työryhmän asioita - Anna Helminen selvitti kaupunkikehittämislautakunnan kokousasioita - Tommi Matikainen selvitti Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n asioita - Hanna-Kaisa Ellonen selvitti Imatrankosken päiväkodin sisäilmahavaintoja ja niiden perusteella käynnistettäviä toimenpiteitä - Heikki Luukkanen selvitti Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän asioita 2. Kaupungintalon tilajärjestelyt - Tilanhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turunen oli kokouksessa selvittämässä asiaa 3. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston päätös - Etelä-Karjalan työllisyysjohtoryhmän (samalla TYP-JORY) nimittäminen vuosille 2018-2019 4. Imatran työllisyystilanne helmikuussa 2018 - Työllisyystilanne Imatralla helmikuun lopussa oli hieman parempi kuin tammikuun 2018 lopussa. Työttömien työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä) määrä on laskenut. Työllistymistä edistävissä palveluissa oli enemmän asiakkaita ja avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto) - Raportti oheismateriaalina 5. Matkaraportit - Pietari 21. 23.3.2018 - Jiaxing 28.3. 1.4.2018 - Raportit oheismateriaalina 6. Kaupunginhallituksen miniseminaari 7.5.2018 klo 11 alkaen Kj:n päätösesitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 5/39
95 Imatranajo 2018 yhteistyösopimus IMR/116/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 82 26.3.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 82 Valmistelija: Heino Kaisa Oheismateriaali 1. Vastuumatriisi 2018 2. Vuosisopimus 2018 3. Puitesopimus 2018 Kaupunginisninööri Päivi Pekkasen selvitys 21.3.2018: Imatranajo-tapahtuman vastuita on käyty läpi Imatran Moottorikerho ry:n kanssa syksystä 2017 alkaen. Käytyjen neuvottelujen pohjalta puitesopimusta tapahtuman järjestämisvastuista ja toimeenpanosopimusta on päivitetty ja tarkennettu. Lisäksi on valmisteltu erillinen vastuumatriisitaulukko, jossa on kuvattu osapuolten panostukset tapahtumaan (toteutuneet kustannukset v. 2017). Vastuumatriisitaulukkoa päivitetään aina, kun kustannukset tämän vuoden osalta selviävät. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheismateriaalista ilmenevän aiemman osapuolten välillä voimassa olleen sopimuksen korvaavan puitesopimuksen yhteistyöstä liittyen Imatranajo RRkaturatakilpailutapahtuman järjestämiseen sekä puitesopimuksen toimeenpanosopimuksen Imatranajo RR - katuratakilpailutapahtumasta v. 2018. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungininsinöörin allekirjoittamaan sopimukset kaupungin lukuun, sekä hyväksymään sopimusluonnoksiin mahdollisesti tulevia teknisiä ja vähämerkityksellisiä muutoksia ennen niiden allekirjoittamista. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupungininsinöörin toimimaan sopimuksessa tarkoitetun yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Päätettiin jättää asia pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Oheismateriaali 1. Vastuumatriisi 2018 2. Puitesopimus 2018 Valmistelija: Heino Kaisa Sivu 6/39
3. Vuosisopimus 2018_päivitetty Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheismateriaalista ilmenevän aiemman osapuolten välillä voimassa olleen sopimuksen korvaavan puitesopimuksen yhteistyöstä liittyen Imatranajo RRkaturatakilpailutapahtuman järjestämiseen sekä puitesopimuksen toimeenpanosopimuksen Imatranajo RR - katuratakilpailutapahtumasta v. 2018. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupungininsinöörin allekirjoittamaan sopimukset kaupungin lukuun, sekä hyväksymään sopimusluonnoksiin mahdollisesti tulevia teknisiä ja vähämerkityksellisiä muutoksia ennen niiden allekirjoittamista. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupungininsinöörin toimimaan sopimuksessa tarkoitetun yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Hyväksyttiin. Sivu 7/39
96 Esteettömän asumisen työryhmän aloite hissiavustuksen myöntämisperusteiden muutoksesta IMR/313/00.02.21/2018 Esteettömän asumisen työryhmän esitys Valmistelija: Heino Kaisa Esteettömän asumisen työryhmän aloite/esitys 7.2.2018: Esteettömän asumisen työryhmä kokouksessaan 18.1.2018 päätti, että kaupunginhallitukselle tehdään esitys muuttaa hissiavustuksen myöntämisperusteita. Työryhmässä on edustajat sekä vammais- että vanhusneuvostosta. Työryhmän jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä voimassa olevat myöntämisperusteet eivät kohtele imatralaisia kerrostaloasujia tasapuolisesti, koska avustusprosentti taloa kohti on suuruudeltaan eri jos talossa on yksi tai useampi porras. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ei avusta yksittäisen portaan jälkiasennushissiä jos talossa on useampi porras. Eli hissien asennusten jakaminen useammalle vuodelle ei ole mahdollista Esitämme, että kaupunginhallituksen päätöksen 317 20.11.2017 hissiavustuksen myöntämisperusteet muutetaan päätöksen 78 13.3.2017 mukaiseksi. Avustusta maksettaisiin 7500 /porras ja lisäyksenä edelliseen päätökseen esitämme, että avustuksen suuruus ja maksatus päätetään kunkin kalenterivuoden marrasjoulukuussa sen jälkeen kun on varmasti tiedossa toteutuneiden jälkiasennushissien määrä. Tällä muutoksella varmistetaan, että kaikille hisseille maksetaan samansuuruinen avustus. Uutena asiana esitämme, että Imatran kaupunki myöntäisi avustusta esteettömyyden poistamiseen. Uutta määrärahaa tälle avustukselle ei tarvita. Näyttää siltä, että tänä vuonna jälkiasennushissejä ei rakenneta siinä määrin kuin vuonna 2017. Näin ollen hissiavustusrahaa jää käyttämättä. Käyttämättä jäävä raha voitaisiin käyttää esteettömyysavustukseen. Myöntämisperusteet olisivat samat kuin kaupungin kehittämisraha-avustuksessa. Avustusten suuruus määriteltäisiin sen jälkeen kun nähdään miten paljon hissiavustusta jää jäljelle. Esteettömyysavustuksen hakuaika päättyisi lokakuun lopussa. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää muuttaa 20.11.2017 317 vahvistamiaan hissiavustuksen myöntämisperusteita seuraavasti: hissiavustuksia koskevat päätökset tehdään loppuvuodesta marras-joulukuussa siten, että avustuksiin varattu vuosittainen määräraha jaetaan tasan saapuneiden avustuskohteiden hissien kesken enimmäisavustuksen ollessa kuitenkin 7.500 euroa/hissi; mahdollisesti käyttämättä jäänyt avustusmääräraha voidaan osoittaa esteettömyysavustusta hakeneille kohteille muuna Sivu 8/39
esteettömyysavustuksena Esteettömän asumisen työryhmän tarkemmin määrittelemien kriteerien ja hakuprosessin mukaisesti; päätökset hissi- ja esteettömyysavustusten myöntämisestä saatetaan erikseen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Hyväksyttiin. Sivu 9/39
97 Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynnit 20.5.2018 IMR/527/07.02.02.03/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 87 26.3.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 87 Valmistelija: Heino Kaisa Tapahtuma-asiantuntija Sari Saarisen selvitys asiasta 22.3.2018: "Kaupungin, seurakunnan, rajavartioston ja veteraanijärjestöjen yhteisessä neuvottelussa 19.2.1992 on sovittu Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynneistä Imatran sankarihaudoilla. Kunniakäyntien käytännön järjestelyistä on viimeksi neuvoteltu 8.3.2018. Kaatuneitten muistopäivänä 20.5.2018 tehdään kunniakäynnit klo 11.30 seuraaville sankarihaudoille: Vuoksenniska: (päätilaisuus) Imatrankoski: Tainionkoski: Rauhan kellot Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Karjalan itkuvirsi ja Vapaussoturien-muistomerkki Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Vaiennut linnake ja Veljesuhri -patsas Imatrankoskella ja Tainionkoskella lähetetään samanaikaisesti kaksi seppelpartiota. Vuoksenniskalla yksi. Partioita on kaikkiaan viisi. Kaupunki ja seurakunta nimeävät edustajansa jokaiseen partioon. Veteraanijärjestöt osallistuvat partioihin voimiensa mukaan. Imatran Seudun Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset nimeävät edustajansa Imatrankosken partioihin ja osallistuvat myös kaikkiin muihin partioihin Kaatuneitten muistopäivänä. Kaupungille ja seurakunnalle suositellaan, että ne nimeäisivät tilaisuuksiin edustajikseen luottamushenkilöitä tai virkamiehiä myös kaupunginhallituksen ja kirkkoneuvoston ulkopuolelta. Tänä vuonna Kaatuneitten muistopäivän päätilaisuus on Vuoksenniskalla. Imatran Seudun Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset ry:n nimeämä sotaorpo Erkki Päivärinta pitää tilaisuuteen sopivan lyhyen puheen." Sivu 10/39
Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajat kunniakäyntien partioihin seuraavasti: Vuoksenniska (päätilaisuus): Rauhan kellot Imatrankoski: Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Karjalan itkuvirsi ja Vapaussoturien muistomerkki ja Tainionkoski : Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Vaiennut linnake ja Veljesuhri-patsas ja Päätettiin jättää asia pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajat kunniakäyntien partioihin seuraavasti: Vuoksenniska (päätilaisuus): Rauhan kellot Imatrankoski: Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Karjalan itkuvirsi ja Vapaussoturien muistomerkki ja Tainionkoski : Viime sodissa kaatuneitten muistomerkki Vaiennut linnake ja Veljesuhri-patsas ja Sivu 11/39
Kaupunginhallitus nimesi kaupungin edustajat kunniakäyntien partioihin seuraavasti: Vuoksenniska (päätilaisuus): Veikko Hämäläinen Imatrankoski: Lilla Saaristo ja Veikko Lankinen Tainionkoski: Airi Aalto ja Arto Tikka Sivu 12/39
98 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Liikennevalojen poisto IMR/490/00.02.16/2018 Valtuustoaloite liikennevalojen poisto Virastokatu, Koulukatu ja Keskuskatu Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 29 20.3.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 29 KV 23.1.2017 9 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Liikennevalojen poisto Tiivistelmä aloitteesta "Tainionkoskentien suoran" liikennekäyttäytymiseen puuttuminen kiertoliittymämuutoksilla. Tarkoitus on kaupungintalon risteyksen lisäksi myös Koulukadun ja Keskuskadun vaarallisten valoristeyksien muuttaminen nopeutetusti kiertoliittymiksi. Aloitteen sisältö Näissä risteyksissä näkee jatkuvasti vaaratilanteita, joissa vihreällä liikkeelle lähteneet joutuvat tekemään hätäjarrutuksen välttääkseen Tainionkoskentietä toisinaan ylinopeutta punaisia päin ajavien alle jää misen. Kiertoliittymät hidastaisivat luonnollisella tavalla ajonopeuksia ja sujuvoittaisi muutenkin risteyksien liikennettä näillä liikennemäärillä. Nyt liikennevalot katkovat liikennettä ärsyttäen monia autoilijoita ja se johtaa kiirehtimiseen risteyksissä. Erityisesti urheilutalon risteys huolestuttaa, koska siinä liikutaan paljon turvattomilla mopoilla koulujen ja urheilutalon takia ja vieläpä neljästä suunnasta. Luonnollisena jatkumona tulee olla liikennevalojen poisto kokonaan Imatralta. Aikoinaan oli osana jokaisen pikkukaupungin imagokampanjaa tuoda kehitystä sinne liikennevalojen muodossa vaikka todellista tarvetta ei ollut. Kuitenkin kiertoliittymät toimivat aina liikenteen kannalta luonnollisella tavalla ja havainnointi keskittyy niissä itse liikenteeseen eikä valoihin. Saareksiinmäen valojen korvaamisesta on jo päätetty, mutta varsinkin urheilutalon risteys tulisi vaihtaa pikaisesti kertoliittymäksi. Erityisesti nuoret kuljettajat mopoilla, mopoautoilla ja autoilla ovat kokemattomuutensa takia vaarassa, samoin myös vanhimmasta päästä havainnointi- ja reagointikykynsä vuoksi. Näin ei saisi olla eikä ketään saisi uhrata näissä risteyksissä. Kiertoliittymä poistaisi tämän vaaran kokonaan. Kaupungintalon risteykseen on lisäksi etsittävä kevyen liikenteen huomioiva ratkaisu. Tainionkoskentien kaikki liikennevalot toimivat melko huonosti katkoen liikennevirtaa usein epäjohdonmukaisesti. Välillä seistään risteyksessä vaikka risteävää liikennettä ei ole Sivu 13/39
ollenkaan, joten vaihdetaan tilalle kiertoliittymät joustavan ja turvallisen liikenteen takaamiseksi. Liikennevalojen ylläpidosta säästyvät rahat tulisikin käyttää kiertoliittymiin. Vuoksenniskalla ei liikennevaloja tarvita ollenkaan - siellä pärjätään näissä nykyisissä valoristeyksissä pääosin normaaleilla väistö säännöillä. ST1:n risteyksessä on kaupungin parhaiten toimivat valot, mutta eihän niille tosiasiassa ole tarvetta. Asetetaan tavoitteeksi nykyisen maksuttoman pysäköinnin lisäksi liikennevaloton kaupunki. Aloitetaan tähän siirtyminen ensivaiheessa Tainionkoskentien kiertoliittymillä. Koska Imatran ajot tulevat saamaan jatkoa, olisi tämän kokoisen kaupungin helppoa saada lisää hyvää mainetta sujuvalla liikenteen järjestelyllä. Otetaan sloganiksi "Suomen ainoa liikennevaloton kaupunki, nauti sujuvasta liikenteestä Imatralla" tai "Pysäköi täällä maksutta ja liikennevaloja näet vain Imatran ajojen startissa!" Liite: Valtuustoaloite on pöytäkirjan liitteenä Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja valtuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti lähettää valtuusto-aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH 6.2.2017 34 Kj:n ehdotus: Valmistelija: Marita Toikka Kaupunginhallitus päättää, että asia lähetetään valmisteltavaksi kaupungininsinööri Lassi Nurmelle. Määräpäivä on 31.3.2017. Aloitteen esityksen vaikutusten arvioinnin lisäksi tulee huomioida sen kustannusvaikutukset. Hyväksyttiin. ------------------------ KH 3.4.2017 108 Valmistelija: Marita Toikka Kaupungininsinööri Lassi Nurmen ja liikenneinsinööri Päivi Pekkasen lausunto 27.3.2017: Liikennevalot ovat osa kokonaisvaltaista turvallista liikenneympäristöä yhdessä kiertoliittymien kanssa. Tällä hetkellä Tainionkoskentiellä ei ole havaittu merkittäviä liikenneturvallisuusriskejä. Nykyisellä valtuustokaudella turvattomia risteyksiä on muutettu kiertoliittymiksi merkittävä määrä yht. 11 kpl (Tiedonkatu, Lammassaarentie 3 kpl, Koulukatu, Tietäjänkatu, Karhumäenkatu, Tammiharju, Saareksiinmäki, Keskuskadun ja Tietäjänkadun liittymä, Sivu 14/39
Karjalantie-Torikatu) joista kolme viimeistä korvasivat myös liikennevalot liittymistä. Mikäli Tainionkoskentien kolme liikennevaloristeystä korvattaisiin kiertoliittymillä, niiden alustava hankekustannusarvio on yhteensä 2,7 milj. (sis. alv 24 %) jakautuen seuraavasti: Kaupungintalon liittymä 1,4 milj., Keskuskadun liittymä 0,6 milj. ja Koulukadun liittymä 0,7 milj.. Hankehyötykustannuksiltaan nämä eivät ole näkemyksemme mukaan tärkeimpiä investoivia kohteita vaan huomioiden hankehyödyt investointirahat kannattaa ohjata tällä hetkellä mm. korjausvelan poistamiseen. Liikenneympäristössä tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta kiertoliittymien rakentaminen otetaan uudelleen tarkasteluun Tainionkoskentien osalta. Tulevaisuudessa on linjattu, että Napinkulman liikennevaloliittymä palautuu kiertoliittymäksi samassa yhteydessä kun alueen muut investoinnit etenevät. Vuoksenniskan alueella liikennevalot toimivat parhaiten liikenneturvallisuutta lisäävänä tekijänä raskaan liikenteen tehdaskuljetuksien (mm. Rönkätie) liikenteen ohjauksessa. Tulevaisuudessa on tärkeää tarkastella Vuoksenniskan tilannetta kokonaisuutena huomioiden raskaan liikenteen erityistarpeet. Sekä Vuoksenniskan, että Mansikkalan alueen liikennejärjestelyt ja liikenneturvallisuus arvioidaan uudestaan edessä olevien palveluverkko muutosten yhteydessä. Alueiden kestävää liikkumista tukevat linjaukset tehdään vuoden 2017 aikana valmistuvassa Imatran kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelmassa." Kj:n ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteen ja sen johdosta annetun asiantuntijalausunnon tiedokseen. Vuoksenniskan ja Mansikkalan alueen liikennejärjestelyt sekä liikenneturvallisuus otetaan uudelleen arviointiin palveluverkko muutosten yhteydessä vielä vuoden 2017 aikana. Valtuustoaloite on käsitelty loppuun. Päätettiin, että asia siirretään kaupunkikehittämislautakunnan valmisteluun. KAUPKLTK 22.5.2017 45 Valmistelija: Päivi Pekkanen Mansikkalan koulukeskukseen liittyvän liikenneturvallisuus selvitykseen yhteydessä konsultilta (Ramboll) on tilattu Tainionkoskentien liikenteenvälityskyvyn selvitys. Selvityksessä tarkastellaan miten nykyiset ja oletetut tulevaisuuden liikennemäärät Sivu 15/39
Vt. kaupungininsinöörin ehdotus: saadaan sujuvasti kulkemaan Tainionkoskentiellä erilaisissa katuympäristöissä. Tarkastelujakso on koko Tainionkoskentien 2+2- kaistainen osuus. Selvityksessä tarkastellaan kaikkien liikennevaloristeyksien muuttamista kiertoliittymiksi, sekä Tainionkoskentien muuttamista 1+1-kaistaiseksi. Kaistamäärän vähentäminen, mikäli se liikenteen välityskyvyn kannalta on mahdollista, alentaa myös kiertoliittymien rakentamiskustannuksia, sekä helpottaa kiertoliittymän asemointia erityisesti kaupungintalon risteykseen, joka nykyisillä kaistajärjestelyillä on ahdas kiertoliittymälle. Selvityksen valmistuttua se tuodaan kaupunkikehittämislautakunnalle tiedoksi ja selvitykseen perustuen esitetään ratkaisut Tainionkoskentien liikennejärjestelyistä. Oheismateriaali: Valtuustoaloite Kaupunkikehittämislautakunta merkitsee valmistelijan selvityksen tiedoksi ja asia otetaan uudelleen käsittelyyn Tainionkoskentien liikennejärjestelyselvityksen valmistuttua. Hyväksyttiin. KAUPKLTK 22.8.2017 56 Tiedoksiannot lautakunnalle: Kaupunkikehitysjohtajan ehdotus: 3. Mansikkalan koulukeskusta koskeva liikenneselvitys (vt. kaupungininsinööri Päivi Pekkanen) 4. Tainionkoskentien jatkosuunnittelun lähtökohdat (vt. kaupungininsinööri Päivi Pekkanen) Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Pekkanen Päivi Kaupungininsinööri Päivi Pekkasen selvitys 14.3.2018: Tainionkoskentien liikennevaloristeyksien muuttamisesta kiertoliittymiksi on tehty toukokuussa 2017 toimivuustarkastelu. Selvitystä on käsitelty kaupunkikehittämislautakunnan 22.8.2018 kokouksen tiedoksiannoissa. Tiivistelmä selvityksestä: Sivu 16/39
Työn pohjatiedoksi Tainionkoskentien liikennemäärät tarkastettiin liikennelaskennalla. Laskennoissa havaittiin selkeitä ruuhkahuippuja aamuisin klo 07:45 08:00 ja 08:45 09:00 sekä iltapäivisin klo 16 aikaan. Aamuisin liikennemäärä ruuhkahuipussa saattoi olla jopa 4- kertainen muihin 15 minuutin osuuksiin nähden. Iltapäivällä erot olivat maltillisempia. Laskentojen tuloksista havaittiin myös, että kuormaautoja liikkuu alueella suhteellisen vähän. Raskaan liikenteen osuus oli noin 2-5 % liittymästä riippuen. Laskentojen perusteella yli 75 % ajoneuvoista ajaa ylinopeutta ajonopeuden vaihdellessa pääasiassa 55-65 km/h välillä. Suurin mitattu nopeus oli 110 km/h. Liikenneviraston yleisen tieliikenne-ennusteen mukaan Etelä- Karjalan tieverkolla yhdysteillä henkilöautoliikenteen määrän on arvioitu kasvavan noin 15 % vuoteen 2030 mennessä. Mansikkalan yleiskaavan muutoksen yhteydessä vuonna 2012 on laadittu liikenne-ennuste, joka perustui Mansikkalan alueen kaupallisten toimintojen liikennetuotoksen merkittävään kasvuun. Liikenne-ennusteen taustalla oli suuri itäliikkuvuuden kasvun arvio. Nykytilanteessa aikaisemman ennusteen kaupallisien toimintojen laajennukset ovat pääosin toteutuneet, mutta Tainionkoskentien liikennemäärät eivät ole kasvaneet ennusteen mukaisesti. Selvityksessä liittymien toimivuutta tarkasteltiin nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna 2030. Toimivuustarkastelut perustuvat arvioon, että Tainionkoskentien ja siihen liittyvän liikenneverkon liikennemäärät kasvavat vuoteen 2030 mennessä keskimäärin noin 25 %. Yleisen tieliikenne-ennusteen lisäksi Tainionkoskentien liikenteen kasvuun on sisällytetty 10 prosenttiyksikön lisäys, jolla varaudutaan kaupallisten toimintojen kysynnän kasvuun. Työssä simulointiin neljä erilaista tarkastelutilannetta: 1. Nykyverkko, AHT (aamuhuipputunti) ja IHT (iltahuipputunti) 2017 liikennemäärät Nykyiset Tainionkoskentien kaistajärjestelyt on mitoitettu suurelle ajoneuvomäärälle. Vuoden 2017 liikennemäärillä jonoutuminen ja viivytykset ovat hyvin vähäisiä niin aamu- kuin iltahuipputuntinakin. Nykytilanteessa aamu- ja iltahuipputuntina kaikkien liittymien palvelutasot ovat A (erittäin hyvä). Iltahuipputuntina yksittäisten kääntyvien virtojen palvelutasot olivat C (tyydyttävä). Hetkittäiset maksimijononpituudet aamuhuipputuntina vaihtelevat liittymittäin ja suunnittain 5 35 metrin, iltahuipputuntina 5-55 metrin välillä. 2. Nykyverkko, AHT ja IHT 2030 liikennemäärät Vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä simuloitaessa nykyverkkoa lisääntyneet ajoneuvot kasvattivat maltillisesti hetkittäisiä maksimijononpituuksia ja keskimääräisiä viivytyksiä. Ennustevuoden liikennemäärillä liittymien kokonaispalvelutasot Sivu 17/39
ovat A (erittäin hyvä) ja B (hyvä) väliltä. Yksittäisten kääntyvien virtojen palvelutasot olivat heikoimmillaan D (välttävä). Hetkittäiset maksimijononpituudet aamuhuipputuntina vaihtelevat liittymittäin ja suunnittain 5 50 metrin välillä. 3. Tainionkoskentie 1+1 -kaistainen, AHT ja IHT 2030 liikennemäärät Simuloinneissa käy ilmi, että liittymien kapasiteetti heikkenee merkittävästi Tainionkoskentien muuttamisen jälkeen. Suoraan ajavien ajoneuvojen korkea määrä jonoutuu kaistoille tukkien myös kääntyvien ajoneuvojen pääsyn ryhmittymiskaistoille. Aamun tilanteessa on myös otettava huomioon korkeat kysyntäpiikit, jolloin liikenne jonoutuu vielä pahemmin. Tätä voidaan helpottaa kysynnän mukaan ohjatuilla liikennevaloilla, mutta tällöin sivusuuntien viivytykset kasvavat korkeiksi. Liittymien kokonaispalvelutasot ovat iltahuipputuntina B (hyvä). Yksittäisten kääntyvien virtojen palvelutasot olivat heikoimmillaan D (välttävä) tai F (erittäin huono). 4. Kiertoliittymät (Koulukadun, Keskuskadun ja Virastokadun liittymissä), Tainionkoskentie 1+1 -kaistainen, AHT ja IHT 2030 liikennemäärät Simuloinneissa käy ilmi, että liittymien kapasiteetti paranee kiertoliittymien ansiosta merkittävästi valo-ohjauksellisiin liittymiin verrattuna, Tainionkoskentien ollessa 1+1 -kaistainen. Aamu- ja iltahuipputunnin osalta kaikkien liittymien palvelutasot olivat A (erittäin hyvä). Kiertoliittymiä tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava häiriöherkkyys, jos liikennettä saapuukin yllättäen paljon (aamun ruuhkapiikki). Tähän voidaan varautua esimerkiksi lisäämällä vapaat oikeat kaistat Keskuskadulta Tainionkoskentielle etelään ja VT 6 rampeilta Tainionkoskentielle etelään. Suositukset selvityksen perusteella: Toimivuustarkastelujen perusteella voidaan sanoa, että nykyisten valo-ohjattujen liittymien muuttaminen kiertoliittymiksi on tarpeen, mikäli Tainionkoskentie muutetaan 1+1 -kaistaiseksi. Kiertoliittymien osalta on hyvä muistaa niiden häiriöherkkyys, jos liikennettä syystä tai toisesta tulee tavallista enemmän. Liittymät voidaan toteuttaa turbo-kiertoliittyminä (kaksikaistainen kiertoliittymä), mutta tämä vaatii Tainionkoskentieltä ainakin osittain 2+2 - kaistaisuutta (liikenteen pääsuunta), tai liittymiin voidaan kysynnältään suurimpiin suuntiin lisätä vapaita oikeita kaistoja. Kiertoliittymillä on välityskyvyn lisäksi myös ajonopeuksia hidastava vaikutus. Suoralla tiellä ajonopeudet voivat nousta hyvin korkeiksi etenkin ilta-aikaan ja valo-ohjauksen ollessa pois päältä. Kiertoliittymät hidastavat suurimpia ajonopeuksia, sillä kiertoliittymän Sivu 18/39
Kaupungininsinöörin päätösesitys: muoto pakottaa kuljettajan hidastamaan ajonopeutta myös silloin, kun liittymässä ei ole muita liikkujia. Nykyinen katualue mahdollistaa lisäkaistojen toteuttamisen liittymiin myöhemmin, jos niille on tarvetta. Varsinkin lisäkaistoilla varustettuna kiertoliittymät eivät kuitenkaan ole kävelyn ja pyöräilyn kannalta turvallisin ratkaisu. Kiertoliittymien yhteydessä alikulkuja suositellaan autoliikenteen määrän ylittäessä jollain haaralla 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenneviraston ohjeiden mukaan nopeusrajoituksen ollessa taajama-alueella 50 km/h ja myös liikennemäärän (KVL) ollessa yli 4000 tulisi suojatiet varustaa liikennevaloilla. Mikäli Tainionkoskentien liittymiä muutetaan kiertoliittymiksi, tulisi jalankulun ja pyöräilyn risteämiskohdat autoliikenteen kanssa toteuttaa eritasoratkaisuina. Liikennemuotojen erottelun tarve korostuu koulun lähialueilla. Syksyllä 2017 kaupungin investointityöryhmä esitti Keskuskadun kiertoliittymän rakentamista elinkeinopoliittisten investointien listalle ja kohde on sisällytetty vuoden 2018 talousarvioon. Kaupunginhallitus on antanut kohteelle aloitusluvan. Muut liittymät poistuvat sitä mukaa, kun niihin saadaan rahoitus. Tainionkoskentien profiilin muuttamista osittain 1+1 -kaistaiseksi tulee tarkastella samassa yhteydessä kun kiertoliittymät rakentuvat Tainionkoskentielle. Vuoksenniskan liikennevalojen tarpeellisuuteen on vastattu 27.3.2017 lausunnossa. Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä kirjatun kaupungininsinöörin selvityksen perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Liikennevalojen poisto. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi edellä ilmenevän kaupungininsinöörin selvityksen aloitteessa tarkoitetuista liikennejärjestelyistä ja merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. Sivu 19/39
99 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Koirapalveluiden yleissuunnitelma ja "viiden" koirapuiston rakentaminen Imatran kaupungin alueelle IMR/10/00.02.16/2018 Valtuustoaloite koirapalveluiden yleissuunnitelma ja viiden koirapuiston rakent Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 6 15.1.2018 Kaupunkikehittämislautakunta 28 20.3.2018 KV 121 11.12.2017 Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Koirapalveluiden yleissuunnitelma ja "viiden" koirapuiston rakentaminen Imatran kaupungin alueelle Tiivistelmä aloitteesta Kennelliiton arvion mukaan koirien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti niin kuntalaisten kuin matkailijoiden keskuudessa. Matkailijat ja kaupungissa vierailijat tarvitsevat monipuolisia lemmikkieläinpalveluja mm. nykyaikaisia ja oikeasti ohjeistettuja, hyvin havaittavia ja helppokäyttöisiä koirapuistoja. Koiranomistajat ovat myös toivoneet Imatralle koirapuistoa jo useiden vuosien aja. Imatran sosialidemokraattien valtuustoryhmä esittää, että Imatran kaupunki laatii A) koirapalveluiden yleissuunnitelman kaupunkiin B) rakentaa alueelle viisi koirapuistoa. SD valtuustoryhmä esittää koirapuiston kohteiksi seuraavat kaupunginosat Vuoksenniska, Rajapatsas, Meltola, Karhumäki, Ukonniemi alueet. Esimerkkinä luonnollisesta koirapalvelun toteutuskohteesta niin vesi- kuin maalla matkailijat huomioiden olisi matkailun, virkistyksen kuin urheilun monikäyttöalue Ukonniemi. Aloitteen sisältö SD valtuustoryhmä esittää, että Imatran kaupunki laatii koirapalveluiden yleissuunnitelman kaupunkiin ja rakentaa alueelle viisi koirapuistoa kuntalaisten lemmikkieläinten sekä lemmikkieläinten kanssa matkailevien turistien käyttöön. Koirapalveluiden yleissuunnitelma Koirapalveluiden yleissuunnitelma tulee olla osana Imatran kaupungin tulevien vuosien hyvinvoinnin ja elinvoinnin kehitysohjelmaa. Koirapalveluiden yleissuunnitelman toteutus tulee porrastaa vuosille 2018-2021. Yleissuunnitelman tavoitteina tu- Sivu 20/39
lee olla laadukas ja turvallinen koirapalveluiden toteuttaminen kaikille niin kuntalaisille kuin kunnassa matkaaville koirien omistajille. Koirapuiston rakentaminen Koirapalvelusuunnitelman sisältönä tulee olla koirapuistojen rakentaminen vuosina 2018-2021, ylläpito sekä ympäristön turvallinen hallinta. Lemmikkieläinten luoma sosiaalinen ympäristö Kuten edellä on todettu, Kennelliiton arvion mukaan koirien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Tämän päivän perheessä on yhä useammin lapsien lisäksi lemmikkieläimiä ja yhä useammin se on koira. Koirat tarvitsevat päivittäistä liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä, johon koirapuistot sekä muut koirapalvelut antavat entistä paremmat mahdollisuudet. Koirat edistävät myös omistajiensa sosiaalista kanssakäymistä, terveyttä ja perheiden luonnollista ulkoiluaikaa. Kaupungin laajuus ja tasavertainen palvelun tarjonta Imatran kaupungin laajuus ja kaupunginosien sijainnit sekä lemmikkien omistajien tasapuolinen palvelu vaatii koirapalveluille kaupunkikokonaisuuden huomioivan yleissuunnitelman ja usean koirapuiston rakentamista kaupunkiin. Koirapalveluiden kestävä kehitys tulee myös huomioida yleissuunnitelmassa Koirapuistojen rakentaminen / ylläpito Koirapuistojen kehityksessä tulee huomioida myös koirapalveluiden ylläpito, työllistämisen vaikutus, jatkuva kunnossapito sekä nykyisten lemmikkieläinpalveluiden lisääminen esim. kolmannella sektorilla on valmius ko. palveluiden tuottamiseen. Alueiden kehittämisessä tulee huomioida lapsi- ja koiraperheiden tarpeet, puistoalueet ja muu ympäristörakentaminen esim. lasten leikkikentän rakentaminen koirapuistojen läheisyyteen. Koulutuskentät Uusia koulutuskäyttöön soveltuvia alueita ehdotetaan varattavaksi eri puolilta kaupunkia. Koulutuskentille laaditaan opastus alueen käytöstä, puhtaanapidosta ja mahdollisista käytön rajoituksista. Koirapolku Koirapolku tulee kartoittaa kaupunkialueelle. Koirapolkujen Sivu 21/39
merkitsemisellä luodaan koiramyönteistä ilmapiiriä ja osoitetaan, että ainakin tietyillä poluilla koiran ulkoiluttaminen on sallittua tai jopa suotavaa. Koirametsä Koirametsän perustamista alueelle selvitetään. Koirametsät ovat laajoja, aitaamattomia metsäalueita, joilla koiran vapaana pitäminen on sallittua maanomistajan luvalla ja metsästyslain puitteissa. Alue osoitetaan kyltein. Koirametsiä on niin isoissa kuin pienissä kaupungeissa mm. Helsingissä ja Heinolassa. Yhteiskäyttöreitit Yhteiskäyttöreittejä tulee perustaa tarvittaessa ja nämä tulee suunnitella yhteistyössä alueen asukkaiden ja reitin käyttäjien kanssa. Yhteiskäyttöreitit ovat latureittejä, joilla koiran ulkoiluttaminen on sallittua. Koiran omistajien mukaan talvella ulkoilutusreitit vähenevät, kun latureiteillä ei saa kävellä. Koirien uimapaikka Koirille tulee järjestää luvallisia uimapaikkoja sopivilta rantaalueilta eri puolelta kaupunkia. Koiria, pois lukien virantoimituksessa tai palvelutehtävässä olevat koirat, ei järjestyslain mukaan saa viedä yleisille uimarannoille joten omistajille ja koirille turvallisia, luvallisia uittopaikkoja tarvitaan." Liite: Valtuustoaloite on pöytäkirjan liitteenä Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH 6 15.1.2018 Valmistelija: Heino Kaisa Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää saattaa aloitteen valmisteltavaksi kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut vastuualueelle. Valmisteluprosessista vastaa kaupungininsinööri, jonka tehtävänä on valmistella asia laajassa yhteistyössä oman vastuualueensa, sekä kaupungin hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen asiantuntijoiden kanssa siten, että valmisteluun sisällytetään myös kaupungin Osallistu ja vaikuta ohjelman mukaisia kuntalaisten ja sidosryhmien kuulemisja osallistamistoimenpiteitä, sekä tarpeellisin osin päätösvaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Valmistelun määräaika on 15.3.2018. Sivu 22/39
Hyväksyttiin. KAUPKLTK 28 20.3.2018 Valmistelija: Luhtanen Erika Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen koirapalveluiden yleissuunnitelman laatimiseksi ja "viiden" koirapuiston rakentamiseksi Imatran kaupungin alueelle. Valtuustoryhmä esittää, että Imatran kaupunki laatii koirapalveluiden yleissuunnitelman kaupunkiin ja rakentaa alueelle viisi koirapuistoa kuntalaisten sekä lemmikkieläinten kanssa matkailevien turistien käyttöön. Koirapalveluiden yleissuunnitelman lisäksi palvelusuunnitelmaan sisällytetään koirapuistojen rakentamista vuosille 2018 2021 huomioimalla lemmikkieläinten luoma sosiaalinen ympäristö sekä kaupungin laajuus ja tasavertainen palvelujen tarjonta. Suunnitelmassa kartoitetaan olemassa olevat koulutuskentät ja selvitetään niiden käyttömahdollisuus. Olemassa olevia koulutuskenttiä, koirapolkuja ja metsiä sekä yhteiskäyttöreittejä ja uimapaikkoja kartoitetaan ja uusien perustamista selvitellään. 1. Koirapalveluiden yleissuunnitelma Koirapalveluiden yleissuunnitelman laatiminen toteutetaan opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutusohjelmassa ja osin omana työnä. Opinnäytetyön tekijänä on Janette Kruunari ja opinnäytetyö valmistuu vuoden 2018 aikana. Suunnitelmassa huomioidaan laajalti koirapalveluiden toteutumismahdollisuudet Imatralla; olemassa olevat palvelut kartoitetaan sekä uusien palveluiden mahdollisuudet selvitetään. Työssä suunnitellaan koirapuistoja sekä tarkastellaan koulutuskenttien, koirapolkujen ja metsien, yhteiskäyttöreittien ja uimapaikkojen nykyiset ja tulevat sijainti- ja toteutusmahdollisuudet. Koirapalveluiden yleissuunnitelmassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä lisätään asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja terveysliikunnan lisäämistä koirien avulla. Suunnitelman laatimisessa otetaan mukaan eri toimijoita ja siihen sisällytetään kuntalaisten ja sidosryhmien kuulemis- ja osallistamistoimenpiteitä. 2. Koirapuiston rakentaminen Imatralla ei ole ennestään yhtään koirapuistoa ja siksi on tärkeää selvittää kaupunkilaisten mielipidettä koirapuistojen sijainneista. Kysely tehdään keväällä 2018 ja siinä esitetään valmiita kohteita, joiden soveltuvuus kaavallisesti koirapuiston paikaksi on selvitetty. Kyselyssä on myös mahdollista ehdottaa omaa sijaintipaikkaa. Kyselyn tuloksia tarkastellaan ja huomioidaan koirapuistojen sijoittamispäätöksiä tehtäessä. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Imatraa valtuustoaloitteen mukaisissa kaupunginosissa. Imatralla on mahdollista rakentaa koirapuistoja alueille, joihin on hyvät kulkuyhteydet ja joilla ei aiheudu häiriötä lähiasukkaille ja joiden kaavamerkintä mahdollistaa rakentamisen Sivu 23/39
(liite 1). Koirapuiston rakentamisen kustannusarvio laaditaan ja yhden koirapuiston suunnitelma tehdään v. 2018. Koirapuiston rakentamiseen varataan investointirahaa vuodelle 2019. Koirapuiston käyttökokemusten perusteella voidaan harkita useamman koirapuiston rakentamista. 3. Lemmikkieläinten luoma sosiaalinen ympäristö Koirapuistojen sijoittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon mahdollisuus lähialueella tapahtuvan muun liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäämiseen sekä koiranomistajien että muiden asukkaiden välillä. Koulujen ja ulkoilualueiden välitön läheisyys lisää mahdollisuutta yhdistää koiranomistajien perheiden yhteisiä liikuntahetkiä. Imatralla on hyvät ulkoilumahdollisuudet koirien kanssa, mutta koirapalveluilla voidaan parantaa ja lisätä koiranomistajien ja heidän lemmikkiensä viihtyvyyttä edelleen. Aidatut ja koirille osoitetut alueet lisäävät puolestaan muiden ulkoilijoiden turvallisuutta, koska tarve koirien irtipitämiseen esim. lähimetsissä vähenee. 4. Kaupungin laajuus ja tasavertainen palvelun tarjonta Koirapalveluiden sijoittuminen eri puolille kaupunkia on välttämätöntä Imatran laajuuden vuoksi. Palveluiden sijainti huomioidaan suunnittelussa ja pyritään tasapuolisuuteen eri kaupunginosien välillä. Erityyppisiä palveluita voi sijaita eri puolilla kaupunkia. Myös palveluiden saavutettavuus on tärkeää ja palveluiden ketju läpi kaupungin olisi suotavaa. Kohteiden sijainti on hyvä olla kohtuullisen matkan päässä joukkoliikenteen pysäkeistä, jotta julkisilla kulkuvälineillä pääsee kohteeseen. Myös pysäköintipaikkojen kohtuullinen läheisyys on tärkeää. Koirapalveluita voidaan sijoittaa olemassa olevien ulkoilureittien läheisyyteen, jolloin niiden yhteiskäyttöä voidaan lisätä. 5. Koirapuiston rakentaminen/ylläpito Imatran kaupunki suunnittelee ja rakentaa koirapuistot. Näin taataan laadukas lopputulos ja pystytään huomioimaan koirapuistolle asetetut vaatimukset. Ylläpidosta vastuu jakautuu seuraavasti: Imatran kaupungilla on vastuullaan 1. rakenteiden ylläpito ja tarvittaessa uusiminen 2. aitojen, porttien ja muiden kiinteiden rakenteiden kunnon tarkkailu ja ylläpito 3. roska-astioiden tyhjennys 4. maapohjan kunnon tarkkailu ja ylläpito Koirapuiston käyttäjät 1. alueen yleinen siisteys ja jätösten kerääminen roskaastioihin 2. ilmoitusvelvollisuus ongelmakohdista Sivu 24/39
Koirapuiston rakentamisen alustava kustannusarvio on n. 30 000. Ylläpidon kustannukset ovat n. 3000 /vuosi. 6. Koulutuskentät Imatralla sijaitsevat koulutuskentät ovat eri koiraharrastusyhdistysten ylläpitämiä ja heidän kanssaan pitää keskustella alueiden käytöstä ja mahdollisuudesta lisätä kohteet koirapalveluverkkoon. Uusien harrastuskenttien tarpeellisuutta ja sijainteja kartoitetaan yleissuunnitelmassa. Nykyisin käyttämättömien kenttien käyttöä koiraharrastuksiin selvitellään. 7. Koirapolku Koirapolku voi sijaita jo olemassa olevalla polulla tai se voidaan osoittaa kulkemaan polun vieressä. Tämä on tärkeää varsinkin poluilla, jotka ovat talvisin hiihtäjien latu-uria. Imatralla Paajalan kaupunginosassa sijaitsee koirille osoitettu polku, joka kulkee Paajalan kuntopolun sisäpuolella. Tämä mahdollistaa koirien ulkoilutuksen myös talvisin siten, ettei hiihtolatua pitkin kävellä vaan käytetään koirapolkua. Uusia koirapolkuja kartoitetaan ja ne voidaan merkitä kyltein. 8. Koirametsä Koirametsän paikkaa kartoitetaan yleissuunnitelman yhteydessä ja se sijoitetaan kaupungin omistamalle alueelle, johon pääsee kohtuullisen lähelle pysäköimään tai julkisilla kulkuvälineillä. Alueen on oltava kuitenkin syrjäinen, ettei koirista ole haittaa lähiasukkaille. Metsän käyttöä on opastettava alueopasteella, jossa kerrotaan aikataulu, milloin metsässä saa pitää koiran irti ja miten pitää käyttäytyä muita alueella liikkuvia kohtaan. Myös tiedottaminen alueen koosta ja sijainnista on tärkeää. Metsästyslaissa säädetään koiran kiinnipitovelvollisuudesta: Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. (Metsästyslaki 51 ). Tämä on huomioitava tiedottamisessa ja alueen käyttäjien on oltava tästä tietoisia. 9. Yhteiskäyttöreitit Selvitetään yhteiskäyttöreittien nykyisiä sijainteja ja mahdollisten uusien reittien perustamista yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Reittien sijainnista on tärkeää tiedottaa hyvin, jotta kaikki käyttäjät tietävät kohteiden sijainnin ja käyttötarkoituksen. 10. Koirien uimapaikka Koirien uittaminen on sallittua kaikkialla muualla paitsi virallisilla uimarannoilla. Sivu 25/39
Liitteet Koirille voidaan osoittaa omia uimapaikkoja eri puolille kaupunkia (Vuoksi, Saimaa, Immalanjärvi). Kohteita kartoitetaan ja käyttömahdollisuuksia selvitetään. 11. Kustannukset Palveluiden kustannuksista suurimman osan muodostavat mahdollisten koirapuistojen rakentaminen ja ylläpito (kohdassa 5). Myös koirapolkujen, -metsien ja yhteiskäyttöreittien ja muiden alueiden mahdollinen perustaminen, ylläpito, tiedottaminen ja opastaminen aiheuttavat kustannuksia. Kustannuksiin vaikuttavat kohteiden valmiustaso ja perustamisen aiheuttamat kustannukset, jotka tarkentuvat suunnitelmien myötä, samoin vuosittaiset ylläpitokulut. 12. Koirien jätökset 1. Koirapuisto vaihtoehtojen tarkastelu 2018 Imatran kaupungin puistoroska-astioihin on luvallista laittaa koirankakkapussit, koska kaupungilla ei ole erikseen koirankakkaroskiksia. Osallistumme koirankakkaroskiskampanjaan, jossa puistoroska-astioihin kiinnitetään tarra, joka ilmaisee, että koirankakkapussin voi laittaa roskikseen. Kaupunkilaiset osallistetaan koirankakkaroskis-kampanjaan. Pientalon omistaja voi kiinnittää tarran omaan roska-astiaansa ja näin ilmaista, että ohikulkeva koiranomistaja voi pudottaa koirankakkapussin talon roska-astiaan. Kaupunki painattaa ja jakaa tarroja. Tämä kannustaa kaupunkilaisia keräämään koirankakat ja huolehtimaan ympäristöstä. Kaupungininsinöörin päätösesitys: Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä kirjatun kaupunginpuutarhuri Erika Luhtasen selvityksen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen koirapalveluiden yleissuunnitelmasta. Hyväksyttiin.Hyväksyttiin. Merkittiin, että tämän pykälän osalta esittelijänä toimi kaupungininsinööri Päivi Pekkanen ja sihteerinä kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs. Tämän kokouksen käsittely Valmistelija: Kaisa Heino Liitteet Sivu 26/39
1. Koirapuisto vaihtoehtojen tarkastelu 2018 Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupunginpuutarhuri Erika Luhtasen edellä ilmenevän selvityksen koirapalveluiden yleissuunnitelmasta ja koirapuistoista. Koirapuistoja koskevien rakentamis- ja ylläpitokulujen sisällyttämistä kaupungin talousarvioon käsitellään ensimmäisen kerran vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Valtuusto merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. Sivu 27/39
100 Lausunto Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi IMR/415/00.02.17/2018 Kuntalaisaloite/jatkoaloite Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaiseman kokonai Käsittelyhistoria Imatran seudun ympäristölautakunta 31 20.3.2018 Aiempi käsittely: Imatran seudun ympäristölautakunta 31 Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Wikström Anna-Maija Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry ovat tehneet Imatran kaupungin kaavoitustoimelle ja päättäjille jatkoesityksen 12.4.2014 tekemänsä kuntalaisaloitteen tueksi. Kuntalaisaloitteessa esitettiin, että kaupunki laatisi laajan toimenpideohjelman Immalanjärven arvokkaan luontoja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Asiaa käsiteltiin kaupungin luottamuselimissä v. 2014 ja päätettiin (kvalt 20.10.2014 58), että Imatran seudun ympäristöviranomainen hakee hankkeelle hankerahoitusta. Ympäristöviranomainen etsi hankerahoitusta vuosina 2014 2017 mm. Euroopan maaseuturahastolta (leaderhanke), mutta esitetyt hankesuunnitelmat eivät saaneet rahoitusta. Imatran seudun ympäristöviranomaisella ei ole omaa hankerahaa, vaan rahoituksesta neuvotellaan aina erikseen kunkin kunnan kanssa Imatran seudun kuntien kesken solmitun yhteistoimintasopimuksen (2009) mukaisesti. Ympäristöinsinööri Helena Kaittolan lausunto: Nyt vireille tulleessa paikallisten luontoyhdistysten jatkoesityksessä ehdotetaan seuraavaa: 1. Kaupungin omistuksessa olevien arvokkaiden luontokohteiden suojelemista kaupungin 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Merkittävin kohde on Immalanjärven luoteispuolen terveleppälehto. 2. Kaavamerkinnöillä varmistetaan riittävän leveät rantojen suojavyöhykkeet metsänhakkuiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi sekä virkistys- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. 3. Maisematyölupien ehtojen uudelleen arviointi. Suo- ja metsäfoorumien järjestäminen, joissa perehdytään vesiensuojelun huomioon ottavaan metsänhoitoon, mm metsän jatkuvaan kasvatukseen. Imatran seudun ympäristötoimi suhtautui myönteisesti luontojärjestöjen saman aiheiseen aloitteeseen v. 2014 ja teki yhteistyössä kaavoituksen ja luontojärjestöjen kanssa hankesuunnittelua, mutta ei saanut hankkeelle rahoitusta. Ehdotettu Immalanjärven luoteispuolen tervaleppälehdon Sivu 28/39
Oheismateriaali 1. Jatkoaloite Imatran kaupungille 2018 Vs. ympäristöjohtajan päätösesitys: suojeleminen kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueena on kannatettavaa, samoin muiden arvokkaiden luontokohteiden suojelu. Imatran kaupunki on alkamassa yleiskaavan laatimisen. Alkavan yleiskaavatyön yhteyteen tulee sisällyttää luonto- ja kulttuurimaisemaselvitysten kartoitus. Niitä tukeva toimenpideohjelma tulisi sisällyttää yleiskaava-aineistoon tehtäviin selvityksiin. Näin yleiskaavassa voitaisiin huomioida luonnonsuojelutarpeet ja sisällyttää kaavaan tarpeelliset kaavamerkinnät ja määräykset. vesistön, rantojen ja arvokkaiden maisemien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi (mm. rantojen suojavyöhykkeet). Maisematyöluvat myönnetään kaavan mukaisesti. Jos kaavamerkintöjä muutetaan, se luo uuden mahdollisuuden muuttaa maisematyölupien myöntämisehtoja ympäristöä paremmin huomioon ottavaksi. Suo- ja metsäfoorumit, joissa perehdytään vesiensuojelun huomioon ottavaan metsänhoitoon, sopii hyvin Imatran seudun ympäristötoimen työnkuvaan ja se voi olla aktiivinen niiden järjestämisessä kaavoitusprosessin rinnalla. Luontojärjestöt ovat tuottaneet mm. Immalanjärven aluetta koskevia luontoselvityksiä. Oheismateriaalina Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesitys Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Imatran seudun ympäristölautakunta kannattaa Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä- Karjala ry:n tekemää jatkosesitystä Immalanjärven luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi. Lautakunta antaa Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n jatkoesityksestä Immalanjärven luontoja kulttuurimaisemakokonaisuuden suojelemiseksi ympäristöinsinöörin johdannossa esittämän lausunnon. Ympäristölautakunnan lausunto saatetaan kaupunkikehitysjohtajan ja kaupunginhallituksen tietoon. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Sivu 29/39
Valmistelija: Heino Kaisa Oheismateriaali 1. Jatkoaloite Imatran kaupungille 2018 Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Imatran seudun ympäristölautakunnan asiassa antaman lausunnon. Merkittiin tiedoksi. Sivu 30/39
101 Lausunto Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaolon jatkamisesta vuoden 2020 loppuun IMR/278/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan päätöksen perusteella pyydetään sopijakunnilta sekä aluehallintovirastolta lausunnot voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamisesta vuoden 2020 loppuun. Tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turusen selvitys: Etelä-Karjalan pelastuslautakunta päätti kokouksessaan jatkaa vuosille 2013-2016 vahvistetun pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun. Perusteena jatkamiselle oli pelastustoimen järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille vuoden 2019 alussa. Hallitus päätti jatkaa maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Pelastustoimen uudistus tulee voimaan samanaikaisesti. Sisäministeriö suosittelee 16.11.2016 antamallaan kirjeellään, että jos pelastustoimen alueen riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja jos viimeisin palvelutasopäätös ei ole selkeästi puutteellinen, voidaan viimeisimmän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa jatkaa. Edellä kuvattuun perustuen on perusteltua, että voimassaoloaikaa jatketaan ja asiaa tarkastellaan uudelleen maakuntauudistuksen voimaantulon yhteydessä. Lausuntopyyntö pelastustoimen palvelutasopäätöksestä liitteineen ovat kokouksen oheismateriaaleina. Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätös 2013-2018 2. Pelastuslautakunnan pöytäkirjaote 1.2.2018 5 3. Lausuntopyyntö pelastustoimen palvelutasopäätöksestä Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan, että Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloa voidaan jatkaa vuoden 2020 loppuun asti. Hyväksyttiin. Sivu 31/39
102 Talouden kuukausiraportti 2/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja rahoitushallintopalvelut 4.4.2018, talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törönen: "Helmikuun talouden kuukausiraportti. Toimintakate Kumuloitunut toimintakate (tammikuu - helmikuun) toteutui 0,7 M suunniteltua paremmin. Vuoden lopun toimintakatteen ennuste on tällä hetkellä +20.000 suunniteltua parempi. Verotulot Kumuloitunut verotulo (tammikuu - helmikuun) toteutui 1,1 M suunniteltua paremmin. Loppuvuoden verotuloennuste on 1,1 M suunniteltua parempi. Vuosikate Kumulatiivinen vuosikate (tammikuu helmikuu) toteutui 2,2 M suunniteltua paremmin. Hyvää vuosikatteen kehitystä selittää suunniteltua parempi toimintakate ja verotulot ja tästä johtuen myös vuoden lopun vuosikatteen ennuste on 1,3 M suunniteltua parempi. Tilikauden tulos Kumulatiivinen tilikauden tulos (tammikuu helmikuu) toteutui 3,4 M suunniteltua paremmin ja tästä johtuen myös vuoden lopun tulosennuste on 2,6 M positiivinen. Kaupungin talous on kaiken kaikkiaan toteutunut suunniteltua paremmin. Vastuualueiden kirjalliset toiminnan katsaukset ovat luettavissa helmikuun osalta kunkin vastuualueen toiminnan katsauksissa. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee talouden kuukausiraportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 32/39