KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.09.2013 17.1.2014 YHTEYSTIEDOT Kangasalan kunta Osoite: Kunnantie 1, 36200 Kangasala Nettisivut: www.kangasala.fi Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen Puh: 050 596 9124 markku.lahtinen@kangasala.fi Osoite: Jokipolventie 15, 37130 Nokia Puh: 040 5576 086 helena.vaisanen@kolumbus.fi OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 : Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. YLEISKAAVA JA SEN TARKOITUS Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa voidaan tietyin edellytyksin antaa määräys kaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Yleiskaavan laadinnan perusteena ovat maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavoitusta ohjaavat maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleiskaava voi koskea kunnan tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, laaditut selvitykset, kaavan sisältö ja vaikutusten arviointi. 1
SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Suunnittelualue käsittää Pakkalan ja Taustialan kyläalueet. Pohjoisessa mukana ovat Yli-Toukolan tila ja Suurimäki, lännessä rajana on Palkeenmäen metsän reuna, etelässä mukana on Ryälintien ja Pohjalahdentien väliin jäävä alue Sahalahden rantaosayleiskaavan rajaan saakka sekä idässä Mäki- Farmin tila ja Eskola. Rakentaminen keskittyy Pakkalantien, Tursolantien ja Moltsiantien läheisyyteen. Rakennuskantana ovat asuinrakennukset ja maatalouden rakennukset. Rakennuskannasta suurin osa on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, joitakin maatilojen rakennuksia on 1800-luvulta ja useita uudempia maatilojen tuotantorakennuksia 1900-luvun loppupuolelta ja 2000-luvulta. Alueella on merkittävää eläintuotantoa; useita broilerikasvattamoita ja yksi sikala. Kylässä on koulu, kauppa ja seurantalo sekä monenlaista pienyritystoimintaa. Maatiloja ympäröivät peltoalueet. Alueella ei ole yhtä yhtenäistä peltoaukeaa eikä laakeita näkymiä, vaan maisema on polveilevaa, vaihtelevaa ja lukuisten metsäsaarekkeiden täplittämää. Maatilojen päärakennukset, Vilpeilän koulu ja maatilojen tuotantorakennukset ovat maisemassa hallitsevia. Luonnonympäristöä ja metsiä on varsinaisella kyläalueella vähän. Peltoalueilla on muutamia arvokkaita kallioketoja. Pakkalanjärven rannassa peltoalueet ja asutus ulottuvat rantaan saakka. Suunnittelualueen itäosasta alkaa laaja metsäalue. Alue on historiallisesti hyvin merkittävä Sahalahden entinen keskus, joka on ollut asuttua aluetta jo esihistoriallisella ajalla. Kyläalueella on nähtävissä rakennetun ympäristön kehityskaari 1800-luvulta nykypäivään saakka. 2
SUUNNITTELUN TAVOITE Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Pakkalan kyläalueen säilyminen elinvoimaisena, viihtyisänä ja hyvänä elin- ja toimintaympäristönä. Yleiskaavatyön tavoitteena on määrittää Pakkalan alueen maankäyttö huomioiden: nykyiset ja uudet asuinrakennuspaikat maatalouden nykyiset ja tulevat tarpeet nykyiset ja tulevat palvelujen tarpeet arvokas kulttuuriympäristö ja maisemat arvokas luonnonympäristö Tavoitteena on maatalouden ja hyvän asuinympäristön tarpeiden yhteensovittaminen. Yleiskaavan on tuettava maatalouden toimintaa ja kehittämistä ja sen on turvattava hyvä asuinympäristö. Koska alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa, on tavoitteena määrittää uudet rakennuspaikat siten, että maanomistajia kohdellaan tasavertaisesti eikä kaavoituksesta koidu kenellekään kohtuutonta haittaa. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on hyväksynyt valtioneuvosto vuonna 2000 ja ne ovat alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ylin taso. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen aluevarausyleiskaava, jossa rakennuspaikkojen sijoittaminen tutkitaan rakennuspaikkakohtaisesti. Tarkoituksena on, että kaavoituksessa voidaan soveltaa maankäyttö ja rakennuslainrakennuslain pykäliä 44 ja 72, joiden mukaan rakennuslupa voidaan tietyin edellytyksin myöntää suoraan yleiskaavan mukaiselle rakennuspaikalle. Ranta-aluetta koskevat maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ranta-alueen suunnittelutarve ja muut ranta-alueita koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset. Alueelle voidaan osoittaa lomarakentamista ja myös yksittäisiä omakotitalojen rakennuspaikkoja, mutta ei tiiviimpää vakituista asumista. Jos rantavyöhykkeelle halutaan osoittaa alueita pysyvään asumiseen, osayleiskaavaa ei ole mahdollista käyttää rakennusluvan perusteena. Näillä alueilla rakentaminen ratkaistaan edelleen tapauskohtaisesti poikkeamismenettelyllä tai vaihtoehtoisesti on laadittava asemakaava, jonka ohjeena osayleiskaava on. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. 3
Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. SM 453, SM 454, SM 462 ja SM 840 Muinaisjäännöskohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöskohteita. Suunnittelumääräys: Muinaisjäännöskohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. mk 1 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan aluekokonaisuus, jossa sijaitsee merkittävää kotieläintuotantoa. Kehittämissuositus: Alueen suunnittelussa ja käytössä tuetaan ja vahvistetaan alueelle luonteenomaisia erikoistuotannon toimintamahdollisuuksia. MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan maatalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja/tai maisema-arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. akm 033 Arvokas kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan makunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. at Palvelukyläkeskus Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeät paikallis- ja kyläkeskukset. Suunnittelusuositus: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yleiskaavat ja asemakaavat Sahalahden hd osayleiskaava, kaavaehdotus 10.3.2009 4 Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleis-, asema tai rantakaavoja. Alueella on vireillä Sahalahden osayleiskaava. Kaavahanke on alkanut vuonna 2006 ja edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Sahalahden rantaosayleiskaavan on korkein hallinto-oikeus kumonnut vuonna 2008. Rantaosayleiskaavan laadinta on käynnistetty uudelleen.
Muut suunnitelmat Pakkala-Lahdenkulman alue oli kesällä 2005 Kylä-kyllä! projektin kohdealueena. Kylien alueille laadittiin kesällä 2005 yhdessä kylien asukkaiden kanssa maankäytön suunnitelma, jossa pyrittiin löytämään kyläalueilta uudisasutukselle sopivia paikkoja. Projekti oli Pirkanmaaseutu ry:n hallinnoima. Suunnitelman pohjana olivat maanomistajien mailtaan ehdottamat rakennuspaikat, luontoselvitys, arkeologiset inventoinnit, rakennusinventointi, maisema-analyysi sekä asutushistoriallinen selvitys. Pakkalan osayleiskaavoitusta varten olemassa olevat selvitykset ja lähtöaineisto: Sahalahden luontoselvityksen esiselvitysosuus (Suunnittelukeskus Oy, Marja Nuottajärvi, 2005). Sahalahden luontoselvityksen jatko-osuus (Suunnittelukeskus Oy, Marja Nuottajärvi, 2006). Sahalahden maisemaselvitys (Kangasalan kunta, Sanna Karppinen, 2006) Sahalahden rakennusinventointi (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen, 2005-06). Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset (Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo 2005. Kangasala, Sahalahti, Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2011) Sahalahden Pakkalan kylän broilerikasvattamoiden ja sikaloiden hajupäästöjen leviämismallilaskelmat (Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Katja Lovén ja Harri Pietarila, 2008) Sahalahden osayleiskaava, raportit 1-6 sekä osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Kylä Kyllä!-hankkeen raportti Lahdista Leipää, Pirkanmaaseutu ry, 2005 Kylä Kyllä!-hankkeen raportti uudet rakennuspaikat, 2005 Selvitykset ja muu lähtöaineisto Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pakkalan kylästä on olemassa paljon selvityksiä ja suunnitelmia, joita on tehty Sahalahden osayleiskaavan, rantaosayleiskaavoituksen ja Kylä Kyllä!-hankkeen aikana. Sahalahden alueen maisemaselvitys 2005 Maaperä: rakentamiseen soveltuvat alueet Olemassa olevien selvitysten riittävyyttä arvioidaan kaavahankkeen aikana ja tarvittaessa hankitaan lisää selvityksiä. Pakkalan osayleiskaavoitusta varten hankittavia selvityksiä: Emätilatarkastelu suunnittelualueelta Arkeologinen täydennysinventointi muinaisjäännöksiksi luokiteltavista kylänpaikoista ja muista historiallisen ajan jäännöksistä Sahalahden alueen maisemaselvitys 2005 Maisema-alueet: Pakkala 5
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Pakkalan osayleiskaavoituksen vaikutusten arvioinnin painopisteet: Asumisen tarpeet sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Alueelle luonteenomaisen erikoistuotannon (kotieläintuotannon) toimintamahdollisuuksien tukeminen ja vahvistaminen. Niiden elinkeinojen tukeminen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. Palvelujen tukeminen ja säilyttäminen. Viljelymaiseman ympäristöarvojen ja luonnonarvojen säilyminen, rakentamisen sopeuttaminen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön, kulttuuriympäristön arvojen edistäminen. Kunnallistekniikan järjestäminen, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus. OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset ja vuorovaikutus Pakkalan osayleiskaavoitus koskee merkittävästi alueen maanomistajia ja maanomistajien osallistuminen kaavoitustyöhön on onnistuneen lopputuloksen edellytys. Kaavoitustyön aikana järjestetään mahdollisuus henkilökohtaisiin kontakteihin maanomistajien ja kaavan laatijan välillä. Tapaamiset voidaan järjestää esimerkiksi maastokatselmuksien muodossa suunnittelualueella. Koska kaavoituksen sisällöllä on merkittävästi vaikutusta alueella toimiville kotieläintuotannon yrityksille ja alueen asukkaille, järjestetään molempien kanssa kaavoituksen aikana tapaamisia. Koska suunnittelualueeseen sisältyy useita maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriaan ja maisemaan liittyviä arvoja sekä maakuntakaavassa osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue, on tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa tärkeää heti hankkeen alusta lähtien. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaikutuksia on selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavahankkeen osallisia ovat: Alueen maanomistajat Alueen asukkaat Alueella toimivat yritykset Kunnan hallintokunnista kasvatus- ja opetuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja kaavoituslautakunta Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Vattenfall Verkko Elisa Oyj Kangasalan Vesi - liikelaitos Kangasalan nuorisovaltuusto Maaseutuasiamies MTK Kangasala Kantri ry Kangasalan Yrittäjät ry Saarioinen Oy Vilpeilän Valpas Kangasalan luonto Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys Pakkalanjärven suojeluyhdistys Kunta vastaa hankkeen hallinnoinnista ja ylin vastuu hankkeesta kuuluu kunnalle. Kunta tukee hankkeen etenemistä ja kaikkia osapuolia tyydyttävän kaavaratkaisun löytymistä. Kaavoitusta ohjaa kaavoituslautakunta ja hanketta varten nimetään ohjausryhmä. 6
Osallistuminen Kaavahankkeeseen voi osallistua seuraavasti: Seuraamalla hankkeen etenemistä ja tutustumalla asiakirjoihin kaavahankkeen omilta nettisivuilta www.kangasala.fi -> Asuminen ja ympäristö -> Tontit ja kaavoitus -> Kaavoitus -> Vireillä olevia yleiskaavoja Tutustumalla nähtävillä olevaan aineistoon ja kertomalla siitä mielipiteensä. Kaava-aineistot ovat tutustuttavissa koko kaavahankkeen ajan kaavan nettisivuilla ja kunnanvirasto II:ssa, Urheilutie 13. Jättämälllä kaavaluonnoksesta mielipiteen ja kaavaehdotuksesta muistutuksen niiden nähtävilläoloaikana. Osallistumalla yleisötilaisuuteen. Yleisötilaisuus järjestetään kaavahankkeen valmisteluvaiheessa ja siitä tiedotetaan tarkemmin. Ottamalla suoraan yhteyttä Kangasalan kunnan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtiseen. Ottamalla suoraan yhteyttä kaavan laatijaan Helena Väisäseen. Kaavan laatijan kanssa voi sopia henkilökohtaisesta tapaamisesta tai maastokatselmuksesta. Tiedottaminen Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan: Sydän-Hämeen Lehdessä Kunnan nettisivuilla www.kangasala.fi -> Asuminen ja ympäristö -> Tontit ja kaavoitus -> Kaavoitus -> Vireillä olevia yleiskaavoja Sähköpostitse niille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa kaavan laatijalle sähköpostitse. Viranomaisten kanssa osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään pitämällä valmisteluvaiheessa viranomaisneuvottelu, järjestämällä tarvittava määrä työneuvotteluja ja käymällä viranomaisten kanssa keskustelua koko kaavahankkeen ajan. Valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kunnan lautakunnilta pyydetään lausunnot kaavan valmisteluvaiheessa ja kaavaehdotuksesta. Mielipiteisiin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaiheessa niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille ja osoitteensa ilmoittaneille. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja sähköisellä ilmoitustaululla. Lähetä yhteystietosi sähköpostitse kaavan laatijalle, niin saat ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä. Ota yhteyttä suoraan kaavan laatijaan. Voit halutessasi sopia henkilökohtaisen tapaamisen. Kaavan laatija Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen helena.vaisanen@kolumbus.fi puh. 040 5576 086 7
KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Lähtötietojen kerääminen kaavan laatimista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Viranomaisneuvottelu Ohjausryhmän kokous I Yleisötilaisuus ja yhteistyö maanomistajien, asukkaiden, yritysten ja kyläyhdistyksen kanssa. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä-syksy 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Syksy 2013 Osallistuminen yleisötilaisuuteen Kaavan laatijaan voi ottaa yhteyttä ja kaavan laatijan kanssa voi sopia tapaamisen paikan päällä. Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kulttuuriympäristön suojelun tarpeet ja aluerajaukset, suojelumääräysten laatiminen. Luonnosuojelun tarpeet ja aluerajaukset. Uusien rakennuspaikkojen määrittäminen. Kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Ohjausryhmän kokous II Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen. Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Valmisteluvaiheen mielipiteiden ja viranomaisten lausuntojen yhteenveto, vastineiden laatiminen. Ohjausryhmän kokous III Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Kaavaselostus liitteineen. Ohjausryhmän kokous IV Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Talvi 2014 Yhteistyö maakuntamuseon kanssa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyö maanomistajien kanssa. Yhteistyö maanomistajien, asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa. Kevät 2014 Osallistuminen yleisötilaisuuteen. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä - syksy 2014 Yhteistyö maanomistajien, asukkaiden, yritysten ja yhdistysten kanssa. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Talvi 2014-15 Kaavasta on mahdollista valittaa 30 pv:n sisällä päätöksestä. 8