Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai



Samankaltaiset tiedostot
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Varhaisen välittämisen

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työhyvinvointi ja johtaminen

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy , Vanha ylioppilastalo

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Aktiivisen tuen avaimet

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Miten jaksamme työelämässä?

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Työhyvinvointia työpaikoille

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Työssä vai työkyvyttömänä

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Työkykyjohtamisen tila

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Hyvinvointia työstä Tiina Rajala. Työterveyslaitos

Hyväksytty johtokunta TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

CASE KONECRANES. Jenni Talja

Työkykyriskit ennakoiden haltuun

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen

Kela kuntouttaja 2009

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Transkriptio:

Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi

Työterveyskeskus Edistää kaupungin henkilöstön, ö työyhteisöjen öj sekä organisaatioiden i id terveyttä ja työkykyä Asiakkaana (n= 40 000) kaupungin kaikkien virastojen ja liikelaitosten henkilöstö ja osa tytäryhtiöistä Neljä työterveysasemaa henkilöstömäärä 160 Palveluista l vastaa työterveyshuoltotiimi, tii i johon kuuluvat työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi sekä työfysioterapeutti

Työterveyshuollon vanha ja uusi Asiantuntijaselvitys MITTAUS SUOSITUS - taustalla viitearvot, suositukset ym. mennään tarkistamaan ovatko asiat oikein - käytössä mittari tai vast. johon suositukset perustuvat - suoritetaan objektiivinen mittaus normaaliolosuhteissa - asiantuntija vertaa tuloksia viitearvoihin ja antaa ohjeita, suosituksia, i pakotteita miten tilanne pitäisi korjata - asiantuntija tietää miten asioiden pitäisi olla ja miten ne korjataan rooli (myös osallistava variantti olemassa) Oppimisprosessin mahdollistaja/ohjaaja -on osallistavaa työ(toiminnan) tutkimista -on työpaikkojen toimijoiden oppimisprosessi AINEISTO TEHTÄVÄT -tth omalta osaltaan dokumentoi ja jäsentää työtä ja muutosta peiliksi työntekijöille ja esimiehille = työpaikan hlöstö itse analysoi ja ratkaisee miten asioiden pitäisi olla ja miten asioita korjataan / kehitetään -tth:n roolin muutos mittaajasta oppimisprosessin mahdollistajaksi -arvioinnin kontekstista ongelmien ratkaisujen edistämisen kontekstiin 3

Vakinaisen henkilöstön ikäprofiili 1200 Keski-ikä 46,5 Miehet 46,4 1000 Naiset 46,5 800 600 400 200 0-19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65-4

Henkilöstöstä ja toimialoista Naisia 75,1% Yli puolet henkilöstöstä toimii sosiaali- ja terveystoimen töissä 5

50 Työterveyshuollosta kirjoitettujen sairauspoissaolojen jakaumat tautiluokittain2005 2005 20092009 45 40 43 42 40 35 pro osenttia (%) 30 25 20 24 23 19 15 10 5 10 12 15 6 5 4 4 4 3 0 Tuki ja liikuntaelinten sairaudet (%) Mielenterveyden ongelmat (%) Hengityselinten sairaudet (%) Erilaiset vammat ja ulkoiset syyt (%) Hermoston sairaudet (%) 2007 43 24 10 6 4 2008 42 23 12 5 4 2009 40 19 15 4 3 6

Työkyvyttömyyseläkkeet 2009 (%) 45 40 35 30 25 20 Tuki ja liikuntael. Mielenterv. häiriöt 15 10 5 0 Helsinki Espoo ja Vantaa Kunta alayhteensä 7

Työyhteisön toimintaa ja esimiestyötä edistävät palvelut Työhyvinvoinnin y johtamisen tuki ja konsultaatio Työhyvinvointiriskien tunnistaminen t i ja toimenpiteiden suunnittelu TTH Toiminnan suunnittelu Työterveysraportointi Esimiespalvelut Työkyvyn tuen palvelut (patu, tykyarvio, terv.tark) Sairauspoissaolojen hallinta Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio TYÖPAIK KASELVI TYS Työyhteisöpalvelut Ergonomiaselvitykset Työyhteisön tuki kriisitilanteissa Työyhteisön kehittämishankkeet TYKE/L.Haakana 2009

Menetetty työkyky 5% Työkyvyn menettämisen uhka 15% Vaikeuksia selviytyä työssä 30% Erinomainen suorituskyky 50% Työhyvinvoinnin johtaminen ja työelämän laadun kehittäminen Tyke 9

Työurien pidentäminen ja sairauspoissaolojen hallinta Uhka työkyvyn y y menettämiseen ->Ammatillinen kuntoutus Osatyökykyisyys Työn ja terveyden yhteensovittaminen Osatyökykyisen seuranta Työkykyarvio ----------------------------------------------------------------------- 60pv PATU 30pv VATU 20pv Terveystarkastukset - työhön tullessa - lakisääteisesti riskityössä -ikäryhmän mukaisesti ikäryhmän mukaisesti Työ- ja terveyskysely TYKE/L.Haakana 2009

Mistä on kyse, kun työntekijä ei tee mitä hänen pitäisi A B C D EI TIEDÄ EI OSAA EI KYKENE EI VIITSI Perustehtävän Koulutus, Työterveyshuollon Hallinnolliset selkiyttäminen perehdytys toimet toimet Vaikka näyttäisi olevan kyse D:stä, on usein viisasta lähteä liikkeelle A:sta, B:stä ja C:stä usein pitkä kaava on kohteliaampi työntekijälle, turvaa asian rauhanomaista etenemistä,,ja varmistaa esimiehen selustaa. Vesa Talvitie 2006

Sairaanhoito työterveyshuollossa Lääkäri tekee diagnoosin, määrittää hoidon ja kuntoutuksen tarpeen Akuutti neuvonta ja ohjauskäynti fysioterapiassa Tarvittaessa myöhemmin työkuntoneuvontakäynnit fysioterapiassa Tarvittaessa työnkuormituksen arviointi ja ergonomiaohjaus työpaikalla Tarvittaessa fysiatrin konsultaatio 13

Esimiehen ja työntekijän toiminta työkyvyn y y parantamiseksi Esimies Työntekijä a Havainto Kokemus Jäsentäkää työkykyongelma b Kuvailkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarpeelliset muutokset Valitkaa toimenpiteet c Sopikaa työkyvyn kehittämisestä i tä Toimikaa sopimuksen mukaan Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä Tilanteen uudelleenarviointi Kohentunut työkyky ja hyvinvointi 14

Työurien pidentäminen ja sairauspoissaolojen hallinta Uhka työkyvyn y y menettämiseen ->Ammatillinen kuntoutus Osatyökykyisyys Työn ja terveyden yhteensovittaminen Osatyökykyisen seuranta Työkykyarvio ----------------------------------------------------------------------- 60pv PATU 30pv VATU 20pv Terveystarkastukset - työhön tullessa - lakisääteisesti riskityössä -ikäryhmän mukaisesti ikäryhmän mukaisesti Työ- ja terveyskysely TYKE/L.Haakana 2009

Paluun tukemisen idea Pitkät sairauspoissaolot aktivoivat eläkkeelle siirtymisen ajatuksia. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat sairauden lisäksi monet muut ei-lääketieteelliset tekijät Poissaolojen tarpeetonta pitkittymistä voidaan ehkäistä tukemalla työhön paluuta Työn muutosmahdollisuuksien puuttuminen voi lisätä uudelleen sairastumisen riskiä

Työurien pidentäminen ja sairauspoissaolojen hallinta Uhka työkyvyn y y menettämiseen ->Ammatillinen kuntoutus Osatyökykyisyys Työn ja terveyden yhteensovittaminen Osatyökykyisen seuranta Työkykyarvio ----------------------------------------------------------------------- 60pv PATU 30pv VATU 20pv Terveystarkastukset - työhön tullessa - lakisääteisesti riskityössä -ikäryhmän mukaisesti ikäryhmän mukaisesti Työ- ja terveyskysely TYKE/L.Haakana 2009

Sairaus- ja työtapaturmapoissaolot 2005-2009 pituuden mukaan 40,0 35,0 30,0 34,6 33,9 32,2 31,6 29,8 25,0 20,0 15,0 16,7 16,7 17,3 18,5 20,0 14,9 13,9 13,6 13,4 15,8 15,7 15,7 15,1 15,4 15,0 21,5 20,2 20,2 19,3 19,1 10,0 5,0 0,0 1-3 pv 4-7 pv 8-14 pv 15-30 pv yli 30 pv 2005 2006 2007 2008 2009

Työhyvinvointikysely 2009, nuoret Nuoret alle 25 -vuotiaat ovat kaupungilla tyytyväisimpiä työhönsä Kokevat, että työn ja yksityiselämänyhteensovittaminen on otettu hyvin huomioon Nuorten oman kokemuksen mukaan heidän toimeliaisuutensa ja vireytensä on ollut ikäryhmistä heikoin!!! 22

Työterveyskeskus pyrkii visionsa mukaisesti toimimaan työterveyspalveluiden ammatillisena uudistajana ja valtakunnallisena edelläkävijänä.