OMAVALVONTASUUNNITELMA 2017

Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaistyö Omavalvontasuunnitelma 21.6.2017 OMAVALVONTASUUNNITELMA 2017 Perhe- ja sosiaalipalvelut -osasto Karviaismäen toimintakeskus omavalvontasuunnitelma 21.6.2017 Sivu 1/22

ESIPUHE... 3 1 Toimintayksikköä koskevat tiedot... 4 2 ASIAKAS-/POTILASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot... 4 2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi... 4 3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 5 3.1 Toiminta-ajatus... 5 3.1.1 Toimintayksikön toiminta-ajatus... 5 3.2 Arvot ja toimintaperiaatteet... 5 4 RISKINHALLINTA... 7 4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat... 7 4.2 Riskinhallinnan työnjako... 7 4.3 Riskien tunnistaminen... 8 4.4 Riskien käsitteleminen... 8 4.5 Karviaismäen toimintayksikön riskien käsitteleminen... 9 4.6 Korjaavat toimenpiteet... 9 4.7 Muutoksista tiedottaminen... 9 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 10 5.1 Palvelutarpeen arviointi... 10 5.2 Päätös palvelusta... 10 5.3 Työ- ja päivätoiminnansuunnitelma sekä tukisuunnitelma... 10 5.4 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen... 10 5.5 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet... 10 5.6 Asiakkaan kohtelu... 10 5.7 Asiakkaan osallisuus... 11 5.8 Palautteen kerääminen... 11 5.9 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä... 11 6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA... 11 6.1 Neuvontanumerot... 11 6.2 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely... 12 7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 13 7.1 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta... 13 7.2 Ravitsemus... 13 7.3 Lääkehoito... 13 8 HENKILÖSTÖ... 14 8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta... 14 8.2 Karviasimäen toimintakekskuksen henkilöstön määrä ja rakenne... 14 8.3 Yksikön sijaisten käytön periaatteet... 15 8.4 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen... 15 8.5 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet... 15 8.6 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen... 15 8.7 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella... 15 9 TOIMITILAT... 16 9.1 Toimintayksikön tilojen kuvaus... 16 9.2 Tilojen käytön periaatteet... 16 9.3 Karviaismäen toimintakeskuksen siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt... 16 9.4 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta... 17 9.5 Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto... 17 10 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY... 18 10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö... 18 10.2 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste... 19 10.3 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot... 19 11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 19 Sivu 2/22

ESIPUHE Huhtikuun alussa 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain 47 mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Tämä on Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden vammaistyön vammaisten työ- ja päivätoiminnan yhteinen omavalvontasuunnitelma, joka koskee kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta yksiköitä, Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskusta, tuetun työllistymisen palvelua sekä vammaisten päivätoimintaa Toimintayksiköt laativat osaston yhteisen omavalvontasuunnitelman pohjalta omat suunnitelmansa. Osaston yhteinen omavalvontasuunnitelma ja toimintayksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat ovat saatavissa Helsingin kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi) ja toimintayksiköiden toimitiloissa esim. ilmoitustaululla. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoitokansioihin liitetään tiedote oma-valvontasuunnitelmasta ja henkilökunnalta voi pyytää oman kappaleen nähtäväksi. Kehitysvammaisten erityishuoltolain lisäksi omavalvontasuunnitelmassa on huomioitu perustuslakiin sekä kielilakiin kirjatut kielelliset oikeudet ja suunnitelma on näin ollen laadittu kaksikielisyyden näkökulmasta. Omavalvontasuunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain. Nina Sohlberg-Ahlgren va. vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikkö perhe- ja sosiaalipalvelut Sivu 3/22

1 Toimintayksikköä koskevat tiedot Toimintayksikön katuosoite Karviaistie 13 Postinumero 00700 Postitoimipaikka Hki Toimintayksikön vastaava esimies Lila-Marjut Rajamaa Puhelin 09 31073167 Sähköposti lila-marjut.rajamaa@hel.fi 2 ASIAKAS-/POTILASTURVALLISUUS- JA OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.1 Toimintayksikön suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot Toimintayksikön vastaava esimies Lila-Marjut Rajamaa Puhelin 09 31073167 Sähköposti lila-marjut.rajamaa@hel.fi 2.2 Suunnitelman seuranta ja raportointi Suunnitelmat päivitetään aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- /potilasturvallisuuteen liittyviä oleellisia muutoksia. Suunnitelma on nähtävillä asiakastiloissa olevalla ilmoitustaululla siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Suunnitelma on nähtävänä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/sote sekä toimintayksikköjen omilla verkkosivuilla. Sivu 4/22

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET 3.1 Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimen perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. 3.1.1 Toimintayksikön toiminta-ajatus Karviaismäen toimintakeskuksessa järjestetään monipuolista toimintakykyä kehittävää ja ylläpitävää päivä- ja työtoimintaa aikuisille kehitysvammaisille. Toiminnan perustana on aikuisen kehitysvammaisen henkilön jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen, osallisuuden mahdollistaminen ja toimiva vuorovaikutus. Näitä tuetaan erilaisissa työtehtävissä, toimintatuokioissa ja pienryhmissä. Yhteisöllisyyden kokeminen ja yhdessä tekeminen ovat toimintakeskuksen keskeisiä tavoitteita. 3.2 Arvot ja toimintaperiaatteet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö noudattaa Helsingin kaupungin palveluksessa ollessaan Helsingin kaupungin arvoja sekä kaupungin eettisiä periaatteita. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organisaatiokulttuuria, joka tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa ja käyttäytymisessä. Helsingin kaupungin arvot ovat Asukaslähtöisyys Ekologisuus Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Taloudellisuus Turvallisuus Osallisuus ja osallistuminen Yrittäjämielisyys Sosiaali- ja terveystoimen arvot tarkoittavat Asukaslähtöisyys Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen Toimintaamme ohjaa periaate Tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin auttaa? Sivu 5/22

Ekologisuus Edistämme toiminnassamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ympäristön terveellisyyttä pitkäjänteisesti haittoja ennalta ehkäisten Tuemme yhteiskunnan ja työympäristön kestävää kehitystä Säästämme luontoa ja luonnonvaroja Toimintaamme kuvaa periaate Huolehdimme työpaikastamme kuin kodistamme Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Jaamme käytettävissä olevat voimavarat väestön tarpeet huomioon ottaen. Kohdennamme voimavarat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen Heitteille ei jätetä ketään Kohtelemme toisiamme reilusti ja tasapuolisesti Toimintaamme ohjaa periaate Kaikki toimemme rakentavat luottamusta Taloudellisuus Toimimme tuloksellisesti, tuotamme tai järjestämme palvelumme laadukkaasti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti Arvioimme palvelujamme niiden tuottaman hyvinvoinnin, terveyshyödyn, vaikuttavuuden ja asiakkaiden kokemusten perusteella Tunnistamme riskejä ja varaudumme niihin Toimintaamme ohjaa periaate Isännätöntä rahaa ei ole Turvallisuus Tarjoamiimme sosiaali- ja terveyspalveluihin voidaan luottaa kaikissa olosuhteissa, myös kriisitilanteissa Teemme hyvin, mitä lupaamme emmekä jätä avuntarvitsijaa yksin Potilas- ja asiakasturvallisuus on keskeinen toimintaamme ohjaava tekijä Käyttämämme tilat, laitteet, tarvikkeet, hoitomenetelmät ja hoito ovat asianmukaisia ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti Huolehdimme henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Edesautamme osaltamme Helsingin kehittymistä turvalliseksi ja sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi Toimintaamme ohjaa periaate: Ennakoimme ja huolehdimme Osallisuus ja osallistuminen Kuulemme sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä erityisesti palveluja tarvitsevia kaupunkilaisia Helsinkiläisten aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan sähköisillä ja vuorovaikutuksellisilla menetelmillä Helsinkiläinen on oman terveystietonsa omistaja Toimintaamme ohjaa periaate: Osallisuus ja osallistuminen ovat terveyttä ja hyvinvointia Yrittäjämielisyys Johtamistapa tukee henkilöstön mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata asiakkaistaan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa ammattitaidollaan työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaamiseen Jokaisella on vastuu toiminnan jatkuvasta parantamisesta Toimimme hyvässä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa kehittäessämme ja tuottaessamme palveluja Toimintamme kehittämistä ohjaa Intohimo parempaan Sivu 6/22

4 RISKINHALLINTA 4.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Toimialan linjajohdolla on vastuu riskienhallinnasta ja turvallisuuden järjestämisestä. Johdon on huolehdittava, että toimintaympäristön olosuhteet mahdollistavat turvallisen työn tekemisen, asiakaspalvelun sekä turvallisen ja laadukkaan hoidon. Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä omavalvonta perustuvat riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia otetaan huomioon monipuolisesti. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen virastopäällikkö ja linjajohto vastaavat asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Virastopäällikkö ja osastopäälliköt linjaavat ja asettavat tavoitteet viraston laadunhallinnalle ja asiakas-/potilasturvallisuudelle sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista osana muuta toimintaa. Osastopäälliköt ja toimistojen johtajat vastaavat osaltaan tavoitteiden eteenpäin toteuttamisesta ja seurannasta. Virastopäällikkö ja osastopäälliköt varmistavat kehittämistoimien toteutumisen mm. johdon katselmusten ja itsearviointien yhteydessä. Keskeiset henkilöstöä koskevat tiedot esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja toimitetaan talous- ja suunnittelukeskukseen liitettäväksi koko kaupungin yhteiseen henkilöstöraporttiin. Asiaka- ja potilasturvallisuutta mittaavien mittareiden tuloksia tulee tarkastella avoimesti sekä johtoryhmissä että henkilöstön kanssa. Henkilökunta osallistuu monin tavoin moniammatilliseen laadunhallinnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta oppimista ja oman toimintansa kehittämistä varten. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukaan olleiden kanssa. HaiPro ja SosPro -ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen ohjeen mukaisesti. Ilmoituksista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilökunnalle järjestetään toimialan sisäisiä asiakasturvallisuuskoulutuksia esimerkiksi Avekki, kommunikaatiokoulutukset ja haastaviin tilanteisiin suunnatut koulutukset. Lisäksi on tarpeen mukaan erillisiä infektioiden, lääkehoidon ja tapaturmien ehkäisyyn liittyviä koulutuksia. Työyhteisön koulutus ja työyhteisölle laadittavat turvaohjeet sekä tekniset turvajärjestelmät ovat ensisijaisia keinoja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvaohjeisiin on välttämätöntä. Turvallisuusongelmien tunnustaminen ja avoin käsittely luo pohjan turvallisuuskulttuurille. 4.2 Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, asiakas-/potilasturvallisuus ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Sivu 7/22

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveystoimen turvallisuustoiminta on kokonaisuus, jolla pyritään turvaamaan viraston mahdollisimman häiriötön perustehtävän toteuttaminen ja palvelutuotanto niin arkipäivässä ja normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Turvallisuustyötä johtaa virastopäällikkö ja linjajohto sosiaalija terveystoimen johtosäännössä 1 määritellyllä tavalla. Turvallisuuden hallinta on osa organisaation kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Kaupungin riskienhallintaohje 2 määrittelee vastuut ja menettelytavat riskienhallinnan toteuttamisessa. Viraston oma ohjeistus 3 kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysviraston turvallisuustoiminnan kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveystoimen vammaisten työ- ja päivätoiminnan kaikissa toimipisteissä laaditaan kokonaisvaltaiset, vuosittain tarkistettavat turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat, joissa käsitellään henkilökunnan, asiakkaiden ja kiinteistön turvallisuuteen riskienarvioinnin perusteella vaikuttavat uhkatekijät ja varautumistoimenpiteet näiden varalle. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat sisältävät pelastuslain ja työturvallisuuslain edellyttämät vaatimat asiat. Suunnitelma sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita ennaltaehkäistään, miten niihin varaudutaan ja millä tavalla tapahtuvissa onnettomuustilanteissa toimitaan. Työpaikan vaarojen arviointi tehdään yhteistoiminnallisesti ja kirjataan Työsuojelupakki-ohjelmaan. Myös työterveyshuollon lakisääteisissä työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työpaikan olosuhteet ja arvioida niiden terveydellinen merkitys. 4.3 Riskien tunnistaminen Asiakasturvallisuutta edistetään ja kehitetään vammaisten työ- ja päivätoiminnassa asiakastyön dokumentoinnin, osto- ja tukipalvelujen, alueellisen yhteistyön, fyysisen ympäristön ja lääkehoito-osaamisen osalta. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit omalle esimiehelleen. Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että työntekijöiden on viipymättä ilmoitettava työnantajalle havaitessaan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Asiakkaisiin kohdistuneista vaaratapahtumista työntekijät tekevät ilmoituksen HaiPro- tai SosPro-järjestelmän kautta. Työsuojelupakkiin tehdään ilmoitus työntekijöihin kohdistuneista turvallisuuspoikkeamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista. 4.4 Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esimiehellä, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Helsingin kaupunki on laatinut työhyvinvoinnin edistämisestä kaupunkitasoisen suunnitelman. Haipro, SosPro ja Työsuojelupakki ovat välineitä suunnitelman seurannan toteuttamisessa. HaiPro-ilmoitusten 1 Kaupunginhallitus 6.6.2012, 202 2 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Helsingin kaupunkikonsernissa 10.10.2011, khs 14.11.2011, 1022 3 Pysyväisohje Henkilö-, toimitila- ja rikosturvallisuuden yleisohje PYSY071 28.2.2014 Sivu 8/22

käsittely ja seuranta on kuvattu liitteessä 1 HaiPro-ilmoitusten käsittely sosiaali- ja terveysvirastossa. SosPro - ilmoitusten käsittely ja seuranta on kuvattu liitteessä 3. 4.5 Karviaismäen toimintayksikön riskien käsitteleminen Vammaisten työ- ja päivätoiminnan yksiköissä ja jaoksessa käsitellään riskit vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa useammin. Karviasmäen toimintakeskuksessa käsitellään riskejä tarvittaessa välittömästi tai vähintään kuukausittain henkilöstön kuukausikokouksen yhteydessä. Vammaistyön rajoitustoimenpidetyöryhmä seuraa toteutuneita rajoitustoimenpiteitä. 4.6 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. HaiPro-järjestelmässä toimenpiteet kirjataan kohtaan Kuvaus toimenpiteiden toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain edellyttämä työntekijän ilmoitusvelvollisuus on kuvattu tämän suunnitelman kohdassa 7.9. 4.7 Muutoksista tiedottaminen Esimiehet vastaavat toiminnan toteutumisesta ja sitä tukevasta riittävästä ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä tiedottavat tarvittavista muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille. Sivu 9/22

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 5.1 Palvelutarpeen arviointi Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan ja kartoitetaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Asiakkaalle tehdään työ- ja päivätoiminnan suunnitelma Effica- asiakastietojärjtelmään vähintään kerran vuodessa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön itsemääräämisoikeus ja voimaantuminen. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä tuen tarve. Palvelutarpeen arviointi kattaa mm. fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn. 5.2 Päätös palvelusta Asiakkaaksi työ- ja päivätoimintaan haetaan oman asuinalueen sosiaalityön kautta. Päätöksen palvelusta tekee asiakkaan vastuu sosiaalityöntekijä. 5.3 Työ- ja päivätoiminnansuunnitelma sekä tukisuunnitelma Palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä palvelua koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja toimintakyvylleen asetetut tavoitteet. Suunnitelman avulla seurataan asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvia muutoksia. Pitenpiaikainen suunnittelu kirjataan myös tukisuunnitelmaan, joka liitetään oheistiedostona Efficaasiakastietojärjestelmään. 5.4 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5.5 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Mahdolliset rajoitustoimenpiteet toteutetaan lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4. 5.6 Asiakkaan kohtelu Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden kohtelu pohjautuu kaupungin arvoihin 1 ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin 2. Nämä käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa jo perehdytysvaiheessa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä toimintayk- 1 Arvot on käsitelty kohdassa 2.2 2 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 : Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sivu 10/22

sikön esimieheen, sosiaalityöntekijäänsä, vammaisten työ- ja päivätoiminnan päällikköön tai kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Yksiköissä kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. 5.7 Asiakkaan osallisuus Vammaisten työ- päivätoiminan yksiköissä toimii asiakasraadit. Ne arvioivat ja tekevät ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Asiakkaat voivat osallistua myös erilaisiin kyselyihin, joita tehdään sekä toimipisteissä että virastotasoisesti. Karviaismäen toimintakeskuksessa kokoontuu säännöllisesti 1x kuukaudessa myös koko toimintayksikön yhteinen työpaikkakokous, jossa käsitellään toimintakeskuksen toimintaa ja asiakaiden esiintuomia toimintaehdotuksia. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkailla tai hänen nimeämällä edustajalla on mahdollisuus osallistua palvelun laadun arviointiin mm. antamalla palautetta yksikön työntekijöille ja esimiehille sekä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, joissa toimintaa käsitellään. 5.8 Palautteen kerääminen Asiakaspalautetta saadaan arjessa päivittäisten kohtamisten yhteydessö sekä erilaisten kyselyiden avulla. Palautetta saadaan asiakkailta ja heidän omaisiltaan myös yksikköjen asiakaspalautelaatikoihin jätettyjen viestien sekä kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta. 5.9 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakkaiden palautteisiin vastataan viipymättä, ja palautteet käydään läpi henkilöstön ja tarvittavien palveluntuottajien kanssa mm. kuljetuspalvelut. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. Kyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteista saatua tietoa käsitellään työyksiköissä ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Palautetietoa käytetään myös koulutustarpeita arvioitaessa. 6 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Ongelmallista asiaa kannattaa selvittää ensin omassa työ- ja päivätoiminnan yksikössä. Mikäli asia ei näin selviä, voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään tai vammaisten työ- ja päivätoiminan päällikköön. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirastossa toimii asiakkaiden neuvonnassa apuna sosiaaliasiamies ja vammaisasiamies. 6.1 Neuvontanumerot Sosiaalipalvelujen neuvontaa annetaan kaikissa sosiaalipalvelujen yksiköissä kuten palvelukeskuksissa, sosiaali- ja lähityön ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, joissa toimii sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Kaupungin verkkosivut http://www.hel.fi/www/helsinki/fi tarjoavat tietoa Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista. Kehitysvammahuollon palveluista ensisijaisesti ohjausta ja neuvontaa saa asiak- Sivu 11/22

kaan omalta sosiaalityöntekijältä sekä asiakkaan käyttämästä toimintakeskuksesta. Asiakkaan akuutti tilapäishoito kotona tapahtuneen kriisin vuoksi virka-aikana: Järjestelyihin ryhtyy toimintakeskuksen henkilökunta. Kun akuuttipaikkaa tarvitaan virka-aikana, soitetaan ensimmäiseksi lyhytaikaishoidonkoordinaattorille. Häen loma-aikanaan sijainen on joku vaso/etelän sosiaalityöntekijöistä. Tarvittaessa voi toimintayksiköstä soittaa myös suoraan lyhytaikaishoitoyksiköihin, joita ovat ryhmäkodit Hyvönen, aurinkolahti, Pihlajisto, Solina ja Sampola A(Killinmäki). Alle 18-vuotiaan akuuttipaikkat ovat Sofianlehdon osasto Visiitissä. Jos paikkaa ei saada muuten järjestettyä, otetaan jonkun ryhmäkodin akuuttipaikka käyttöön. Näissä ryhmäkodeissa on mahdollisuus yöpyä ja henkinen valmius vastaanottaa kiireellisesti asuinpaikkaa tarvitseva henkilö. Tarvittaessa on mahdollista ottaa akuuttikäyttöön myös muu vapaana oleva paikka. Näissä tilanteissa asiakkaan sosiaalityöntekijä on yhteydessä joko lah-koordinaattoriin tai sastyöryhmän puheenjohtajaan, joka alkaa selvittää tilannetta. Jos sosiaalityöntekijä ei tavoita ketään yllämainittuja henkilöitä, eikä lyhytaikaispaikoille mahdu, sosiaalityöntekijä voi ohjata kiireellisesti paikkaa tarvitsevan asiakkaan ryhmäkodin akuuttipaikalle. Akuuttipaikalle menneelle asiakkaalle pyritään järjestämään toinen paikka mahdollisimman pian. Ryhmäkotien akuuttipaikat sijaitsevat Rastilankallion ryhmäkodissa ja Laajasalon ryhmäkodissa. Helsingin sosiaalipäivystys puh. 020 696 006. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys on päivystävä sosiaaliviranomainen. 6.2 Muistutusten, kantelujen ja muiden valvontapäätösten käsittely Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltoa muutoin järjestettäessä. Muistutus kohdistuu asiakkaan sosiaalihuollon tosiasialliseen järjestämiseen eli viranomaisen menettelyyn; erityisesti siihen, miten asiakas on kokenut kohtelunsa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Muistutus tehdään vammaisten työ- ja päivätoiminta yksikön esimiehelle tai työ- ja päivätoiminnan päälikölle. Muistutus on vapaamuotoinen ja sen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiasta sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. Pysyväisohjeessa 1 määritellään menettelytavat vahinkoa ja vahingonkorvausta koskevissa asioissa, jotka sisältyvät vahingonkorvauslakiin. Tämän lain mukaisesti korvataan myös sosiaali- ja terveysvirastossa asiakkaille ja heidän omaisilleen, sosiaali- ja terveysviraston tai toisen kaupungin viraston henkilökunnalle, toiselle virastolle ym. sosiaali- ja terveysviraston toiminnassa aiheutuneet vahingot. Hallintolain mukaan muistutukseen on annettava vastaus ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalle on pyynnöstä kerrottava vastauksen arvioitu antamisajankohta ja vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Muistutukseen ja kanteluun vastaamiselle on asetettu kohtuullinen vastaamisaika, joka on yksi kuukautta muistutuksen ja kantelun saapumisesta yksikön tietoon. Pysyväisohjeissa 2 on määritelty toimintatavat, miten asiakkaiden tekemiin muistutuksiin ja kanteluihin vastataan. Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään yksiköissä läpi ja havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan välittömästi. 1 Pysyväisohje Vahinkoa ja vahingon korvaamista koskevat ohjeet PYSY032 29.10.2013 2 Pysyväisohje Lausuntojen ja vastausten valmistelu kanteluihin ja muistutuksiin PYSY038 1.5.2014 Sivu 12/22

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan tavoitteena on tukea elämänhallintaa ja voimaantumista, tarjota sosiaalista osallisuutta ja vertaistukea. Karviasmäessä toiminnan keskiössä on asiakkaiden jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen. Jokaisella asiakkaallamme on oma, yksilöllinen, päivä- ja viikko-ohjelmansa. Asiakkaat osallistuvat oman päiväohjelmansa mukaisesti erilaisiin toimintaryhmiin tai suorittavat tehtäviä itsenäisesti. Työtoimintajamme ovat mm. kasvien hoito ryhmät, pihatyöt, askarteluryhmä, tarinaryhmä, kotitalousryhmät, siivoustyöt, käsityöt, silppurointi, alihankinta, postin kuljetus, pyykinhuolto ja keittiötyöt. Yhteisöllisyyttä tuetaan yhdessä tekemällä ja kokemalla. Toimintaamme kuuluvat itseilmaisun mahdollistavat toiminnat, kuten draama, musiikki, vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja erilaiset tapahtumat. Omaa, myönteistä, minäkuvaa tuetaan elämysten kautta, joita voidaan tarjota liikunnan, musiikin ja draaman avulla sekä talon aistihuoneissa. Toimiva vuorovaikutus on kaiken toimina lähtökohta. Asiakkaiden kanssa vastavuoroiseen kommunikaatioon panostetaan käyttämällä vuorovaikutuksen tukena viittomia, kuvakommunikaatiota sekä tuoksu- ja esinekommunikaatiota. Puhetta tukevilla ja korvaavilla menetelmillä havainnollistetaan esim. asiakkaiden päivä- ja viikko-ohjelmia. Kalentereiden avulla viestitetään tärkeät kodin ja toimintakeskuksen tapahtumat. 7.1 Hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia seurataan ja dokumentoidaan säännöllisesti asiakastietojärjestelmään Terveys Effica. 7.2 Ravitsemus Asiakkaiden ravitsemuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin vammaistyön asukasruokaopasta. 1. 7.3 Lääkehoito Vammaisten työ- ja päivätoiminnassa noudatetaan yksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa jota seurataan ja päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään vuosittain. Yksiköissä on riittävä määrä lääkehoidon hallitsevaa henkilöstöä. STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Sosiaali- ja terveysviraston Turvallinen lääkehoito pysyväisohje päivitetääv v.2016. 1 Vammaistyön asukasruokaopas http://helmi/sote/ohjeet/hoitoohjeet/hoito%20ja%20toimenpideohje/vammaistyön%20asukasruokaopas.pdf Sivu 13/22

8 HENKILÖSTÖ 8.1 Henkilöstön määrä, rakenne ja ammattien harjoittamisen edellytykset ja valvonta Toimintayksikössä on monipuolinen ja yksikön asiakastarpeita vastaava henkilöstö. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaali- ja terveystoimen ohjeistuksen mukaan 1 työnantaja tarkistaa ennen päätöstä palvelukseen ottamista, että palkattavalla henkilöllä on tutkinnon lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että sekä laillistetut että nimikesuojatut ammattihenkilöt on merkitty Valviran rekisteriin. Sosiaali- ja terveysvirasto vaatii ostopalvelujen hankkimista koskevissa tarjouspyynnöissä myös yksityistä palvelun tuottajaa tarkistamaan ko. asiat palkattavalta työntekijältä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuo oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalihuollon henkilöstölle ja Valviralle uusia velvoitteita ja tehtäviä. Ammattihenkilölaki varmistaa ja turvaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia ja asiakasturvallisuutta aiempaa paremmin. 8.2 Karviasimäen toimintakekskuksen henkilöstön määrä ja rakenne Nimike Määrä johtava ohjaaja 1 ohjaaja(laki 272/2005 8: soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto(esim. 4 lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto) ohjaaja (Laki 272/2005 10 4 mom: soveltuva korkeakoulututkinto (esim. 4 sosionomi AMK) sekä siirtymäsäännösten mukaan aikaisempi opistoasteinen tutkinto) hoitoapulainen 2 Yhteensä 11 Sivu 14/22

8.3 Yksikön sijaisten käytön periaatteet Asiakkaiden hoito ja asiakasturvallisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä henkilöstömäärästä ja osaamisesta. Sijaisia hankittaessa arvioidaan ensin talon sisäiset työjärjestelymahdollisuudet ja omien varahenkilöiden käyttö. Äkillisesti tarvittavat sijaiset hankitaan pääasiassa Seure Henkilöstöpalvelun kautta. Vammaisten työ- ja päivätoiminnassa toiminta järjestellään niin, ettei sijaisia tarvitsisi käyttää. Käytössä on yksi varahenkilö. 8.4 Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen Henkilöstösuunnittelua tehdään ennakoivasti muutamaksi vuodeksi eteenpäin riittävän ja osaavan henkilöstön turvaamiseksi. Valtuustokauden virastotasoisessa strategiasuunnitelmassa on suunniteltu henkilöstötarvetta ja tämän toteutumista seurataan strategisilla seurantamittareilla. Suunnitelmat toimeenpannaan vuositasona talousarviossa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa. 8.5 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön rekrytointi perustuu kaupungin virkoja ja työsuhteisia tehtäviä koskeviin ohjeisiin, kaupungin talousarvion noudattamisohjeisiin, sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjettiohjeisiin sekä täyttölupia ja henkilökunnan palvelukseen ottamista koskeviin ohjeisiin 1. Työvoiman muutostarpeet esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on ammattihenkilöille määritelty kelpoisuusvaatimukset, jotka ilmoitetaan aina työpaikkailmoituksessa. Työntekijöiden soveltuvuus ja luotettavuus työtehtäviin arvioidaan rekrytointitilanteessa. Opiskelijoiden toimimisesta sijaisina ja palkkaamisesta on omat ohjeensa 2. 8.6 Henkilöstön osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen Henkilökunta osallistuu laadunhallinnan ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta toiminnastaan. Muistutukset ja kantelut käsitellään tapahtumassa mukana olleiden kanssa. HaiPro- ja Sos- Pro-ilmoitukset käsitellään työpaikoilla erillisen ohjeen mukaisesti. Henkilökunnalle järjestetään viraston sisäisiä asiakasturvallisuuskoulutuksia. Intranetissä on koko henkilökunnan käytettävissä asiakasturvallisuussivusto. Sinne on koottu yleistietoa asiakasturvallisuudesta ja kerrotaan viraston omasta toiminnasta sen edistämiseksi.helsingin sosiaalija terveysviraston henkilöstö vastaa toimintansa asiakasturvallisuudesta. 8.7 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella Mikäli työntekijä huomaa tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, on hänen sosiaalihuoltolain 48 mukaan ilmoitettava siitä viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on käynnistettävä toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi (49 ). SosPro on sosiaalihuollon epäkohtien ilmoitus- ja raportointimenettelyyn kehitetty sovellus, joka mahdollistaa epäkohtien käsittelyn ja raportoinnin organisaation eri tasoilla. Ilmoitusmenettely on työntekijöille helppokäyttöinen. Ilmoitusmenettelyn avulla kiinnitetään huomiota epäkohtiin ja niiden uhkiin, ja edis- Sivu 15/22

tetään laadukkaiden sosiaalipalvelujen toteuttamista etsimällä niihin parannuskeinoja. Keskeistä järjestelmän käytössä ja epäkohtien käsittelyssä on syyllistämätön toimintakulttuuri ja ilmoitusten yhteinen käsittely yksikössä. Yhteisen käsittelyn tarkoituksena on keskustella ja sopia, millaisin toimenpitein edistetään laadukkaiden sosiaalipalvelujen toteuttaminen ja ehkäistään epäkohtien syntyminen. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijä tekee ilmoituksen HaiPro-järjestelmään. Järjestelmä ohjaa ilmoituksen yksikön lähiesimiehelle. Lähiesimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan uhan poistamiseksi ja sen lisäksi ilmoitettava asiasta erikseen nimetylle sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tämä ilmoitus tehdään myös HaiPro-järjestelmässä Sosiaalihuollon johtava asiantuntija saa HaiPro-järjestelmästä herätteet kaikista ilmoituksista. Hän raportoi tiedot ilmoituksista ja kehittämistoimista osaksi viraston sosiaalista raportointia ja toimii sovitusti johtavan viranhaltijan työparina ilmoituksiin liittyvissä asioissa. 9 TOIMITILAT Kolmikielisestä palvelukartasta löytyy tiedot toimipisteistä ja kuinka niihin pääsee. Palvelukartasta voi tarkistaa myös mitä kunnallisia palveluja valitun kadun lähellä on ja mihin palvelupiiriin katu kuuluu. Kiinteistönhuoltoon liittyvistä kysymyksistä vastaa viraston tilahallinto. 9.1 Toimintayksikön tilojen kuvaus Toimintakeskus sijaitsee osoitteessa Karviaistie 13, 00700 Helsinki. Tontin omistaa kiinteistöviraston tonttiosasto ja rakennuksen kiinteistöviraston tila-keskus. Tilat ovat liikuntaesteettömät ja sijaistevat yhdessä kerroksessa. Tilat jakaantuvat erilaisiin ryhmätyötiloihin, yhteiseen salitilaan, aistihuoneisiin, opetuskeittiöön, keittiöön, sekä asiakkaiden pukuhuone-, suihku-, ja wc tiloihin, sekä henkilökunnan toimisto-, tauko- ja pukuhuonetiloihin. Lisäksi toimintaa tapahtuu talon piha-alueilla. Asiakkaat käyttävät useita eri tiloja ja toimintoja päivänsä aikana. Aktiivisten toimintatuokioiden välillä asiakkailla on mahdollisuus lepotuokioon tarvittaessa tai hän voi itsenäisesti toimia sisällä tai pihaalueella liikkuen. 9.2 Tilojen käytön periaatteet Tilojen käytön periaatteista on virastolla pysyväisohje 1. 9.3 Karviaismäen toimintakeskuksen siivous- ja pyykkihuoltojärjestelyt Toimintakeskuksen ylläpitosiivouksesta vastaa Helsingin kaupungin palvelukeskus. Ylläpitosiivous tehdään 3 x viikossa. Lisäksi tilojen perussiivous( kuten ikkunat, seinäpinnat, lattioiden peruspesut) tehdään tarvittaessa erillisen sopimuksen mukaan. Pyykkihuoltoa ja tilojen siistimistä tehdään myös asiakkaiden kanssa yhtenä työtoimintanamme. Sivu 16/22

9.4 Asiakastietojen sähköisen käytön omavalvonta THL:n määräyksessä 2/2015 Määräys omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja laitteista edellyttää asiakastietojen sähköisen käytön omavalvontaa. Tästä omavalvonnasta on sosiaali- ja terveysvirastossa oma erillinen suunnitelmansa. 9.5 Asiakkaiden apuvälineet/hankinta, käyttö ja huolto Sosiaali- ja terveystoimen laitteista ja tarvikkeista ohjeistetaan henkilökuntaa pysyväisohjeessa. Terveydenhuollon laitteiden hallinnointi ja vaaratilanteista ilmoittaminen sosiaali- ja terveysvirastossa, Pysy090. Sivu 17/22

10 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY 10.1 Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä ohjeistus ja käyttö Sosiaali- ja terveystoimi vastaa omassa toiminnassaan syntyneiden asiakasasiakirjojen rekisterinpidosta henkilötietolain 1 mukaisesti. Asiakastyöhön liittyviin tehtäviin osallistuvat saavat käsitellä asiakasasiakirjoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Sosiaalihuollon toimintayksikössä työskentelevien käyttöoikeudet asikasasiakirjoihin sisältyviin tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. Sähköisessä asiakastietojärjestelmässä tulee olla käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä, jonka avulla kullekin käyttäjälle voidaan määritellä tämän tehtävien mukaiset käyttöoikeudet asiakasasiakirjoihin ja asiakastietojärjestelmän eri toimintoihin. Sähköisten asiakastietojärjestelmien käyttäjä tulee yksilöidä ja tunnistaa siten, että käyttäjä todennetaan yksiselitteisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Laki luo juridisen perustan kirjaamiselle ja tietojen luovuttamiselle. Jokaiselle sosiaalihuollon asiakkaalle tulee laatia palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus (7 ). Asiakkaan tulee olla mukana suunnitelmaa laadittaessa ja häntä on kuultava ennen päätöksentekoa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toiveet ja mielipide. Sosiaalihuollon asiakkaan tiedot ovat salassa pidettäviä (suhteen luonteesta riippumatta), myös osoite, jos sen perusteella pystyy päättelemään, että henkilö kuuluu sosiaalihuollon piiriin. Tietoja voidaan antaa täysi-ikäisen asiakkaan suostumuksella edellyttäen, että hän ymmärtää suostumuksen merkityksen. Jos suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa kieltää tiedon luovuttamisen, voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin antaa salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi, toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Lisäksi tietoja voidaan antaa terveydenhuollon yksiköille ja joissakin tilanteissa muulle viranomaiselle kuten poliisille tai tuomioistuimelle sekä asiakkaan lailliselle edustajalle. Henkilöstölain (523/1999) mukainen tarkastusoikeus. Tarkastusoikeus (26 ) tarkoittaa, että jokaisella on oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on tallennettu. Henkilöstölain 26 :n 3 momentin nojalla henkilöllä on oikeus tarkastaa häntä koskevat tiedot veloituksetta kerran vuodessa. Mikäli asiakas haluaa jäljennöksiä, niistä ei peritä maksua. Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain, jos siitä, kun asianomainen edellisen kerran sai tarkastettavakseen rekisterin tiedot, on kulunut vähemmän kuin vuosi. Hallintolaki (434/2003, 9 ) velvoittaa viranomaista käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tekstin tulee olla asiakasta kunnioittavaa. Asiakkaasta kirjataan vain käyttötarkoituksen kannalta tarpeellinen tieto. Arkaluonteisia tietoja kirjataan vain jos tiedot ovat hoidon kannalta välttämättömiä. Edellä mainittujen lakien lisäksi asiakastietojen käsittelyä ja säilytystä ohjaavat mm seuraavat lait ja asetukset: Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) STM:n asetus (99/2001) potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä Arkistolaki (831/1994) 1 Henkilötietolaki 523/1999 Sivu 18/22

SOSV Pysyväisohje 1.0.11 2.12.2008 Ajantasainen lainsäädäntö ja STM:n asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi 10.2 Yksikön rekisteriseloste tai tietosuojaseloste Rekisteriselosteet ovat nähtävissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilla ja rekisteriselosteen voi pyydettäessä saada kirjallisena. http://www.hel.fi/static/helsinki/rekisteriselosteet/sotev/sotev-vammaispalvelun-asiakasrekisteri.pdf 10.3 Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviraston tietosuojavastaava on Mikko Kilpiä, mikko.kilpia@hel.fi Toimintayksikön tietosuojakysymyksiin vastaa yksikön esimies: Lila-Marjut Rajamaa 11 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja päiväys Helsingissä xx.x.2016 Allekirjoitus Toimintayksikön johtajan allekirjoitus Sivu 19/22

Liite 1 HaiPro-ilmoitusten käsittely Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa HaiPro-vaaratapahtumailmoituksen tekijä laatii ilmoituksen kiinnittäen huomiota tapahtumahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Jokainen työntekijä voi tehdä HaiPro-ilmoituksen havaitsemastaan potilasturvallisuutta vaarantavasta tapahtumasta (haittatapahtuma tai läheltä-pititilanne) intranetissä olevan linkin kautta. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Ilmoitusten käsittelijät (lähiesimies ja ensisijainen sijainen tai toiminnan luonteen vuoksi joku muu esim. osastonlääkäri) saavat viestin sähköpostiinsa uusista ilmoituksista. Viestit katsotaan päivittäin ja arvioidaan käsittelyn kiireellisyys. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Lähiesimies tekee lisämerkinnät ja aloittaa saapuneiden ilmoitusten käsittelyn kahden viikon kuluessa. Ylemmälle tasolle siirretään kaikki tapahtumat, jossa asiakkaalle/potilaalle on tapahtunut vakava haitta. Ylemmälle tasolle voidaan siirtää käsiteltäväksi asioita, joihin halutaan tulosyksikköä laajempi käsittely tai joilla on merkittävää informaatioarvoa esim. yksikkö-/jaostasolla. 1) Tulosyksikön kokouksissa (esim. osasto/tiimikokouksissa) käsitellään oman tulosyksikön HaiPro-raportteja vähintään kerran kuukaudessa ja yksittäisten ilmoitusten aiheuttamia toimenpiteitä aina kun tapahtumat ovat ajankohtaisia. 2) Esimiesten kokouksissa esim. osastonhoitaja- ja lääkärikokouksissa käsitellään yksikkötason raportit huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet vähintään 2 kertaa vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista. 3) Jaos- ja/tai yksikkötason potilasturvallisuusvastaavia HaiPro-järjestelmässä ovat esim. ylihoitajat, jaoksen tai yksikön johtajat, joille tulee ilmoitus sähköpostiin ylemmälle tasolle siirretyistä ilmoituksista. Hän arvioi ilmoituksen saatuaan, mikä on ylemmälle tasolle siirretyn ilmoituksen oikea käsittelyfoorumi, vaatiiko käsittely esim. johtoryhmän käsittelyn. 4) Jaoksen ja/tai yksikön johtoryhmä käsittelee sille lähetetyt vaaratapahtumailmoitukset ja arvioi tarpeen toimintakäytäntöjen muutokseen. Asian käsittelyn lopputulos kirjataan johtoryhmän muistioon soveltuvalla tavalla. Asian esittelijä kirjaa käsittelyn tuloksen Haipro -lomakkeelle, informoi Haipro -ilmoituksen tehneen osaston käsittelijää jatkotoimista ja lähettää tiedon eteenpäin asianomaisille vastuuhenkilöille jatkokäsittelyä tai toimenpiteitä varten. Tällaisia vastuuhenkilöitä voivat olla linjajohdon lisäksi esim. potilastietojärjestelmien pääkäyttäjät, hygieniahoitajat ja infektiolääkärit, opetushoitajat tms., jotka omalla toiminta-alueellaan voivat käsitellä esiin tulevia potilasturvallisuusriskejä ja tarvittaessa esittää täsmennyksiä ohjeistuksiin. Johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä käsittelee asiakas/potilasturvallisuuden tilaa sekä HaiPro-raportteja vähintään kaksi kertaa vuodessa huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet. Sivu 20/22

5) Toimistojen johtoryhmä ja /tai laajennettu johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja (sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) vähintään kerran vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista. 6) Osaston johtoryhmä käsittelee HaiPro-raportteja (sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) vähintään kerran vuodessa. 7) Potilasturvallisuuden seurantaryhmä käsittelee viraston HaiPro-raportit (sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) kerran vuodessa ja vie asian viraston johtoryhmään. Liite 2 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella HaiProjärjestelmässä Sosiaalihuollon tehtävissä henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. 1) Työntekijä tekee ilmoituksen HaiPro:ssa esimiehelle/toiminnasta vastaavalle henkilölle. 2) Ilmoituksen vastaanottanut henkilö jatkolähettää saamansa ilmotuksen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. 3) Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. 4) Asiasta on ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. 5) Osastojen johtoryhmät käsittelevät HaiPro-raportteja vähintään kerran vuodessa. 6) Viraston johtoryhmälle raportoidaan HaiPro-raportit kerran vuodessa muun vuosiraportoinnin yhteydessä (asiakas-/potilasturvallisuus-/omavalvontaraportti). Liite 3 Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltolain perusteella SosPro-järjestelmässä Jos työntekijä huomaa tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, on hänen sosiaalihuoltolain 48 mukaan ilmoitettava siitä viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on käynnistettävä toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi (49 ). Sivu 21/22

SPro on sosiaalihuollon epäkohtien ilmoitus- ja raportointimenettelyyn kehitetty sovellus, joka mahdollistaa epäkohtien käsittelyn ja raportoinnin organisaation eri tasoilla. Ilmoitusmenettely on työntekijöille helppokäyttöinen. Ilmoitusmenettelyn avulla kiinnitetään huomiota epäkohtiin ja niiden uhkiin, ja edistetään laadukkaiden sosiaalipalvelujen toteuttamista etsimällä niihin parannuskeinoja. Keskeistä järjestelmän käytössä ja epäkohtien käsittelyssä on syyllistämätön toimintakulttuuri ja ilmoitusten yhteinen käsittely yksikössä. Yhteisen käsittelyn tarkoituksena on keskustella ja sopia, millaisin toimenpitein edistetään laadukkaiden sosiaalipalvelujen toteuttaminen ja ehkäistään epäkohtien syntyminen. SPro-raportointijärjestelmää käytetään kaikilla ydintoiminnan osastoilla. Ilmoitusten käsittelijät (yksikön esimies ja ensisijainen sijainen tai toiminnan luonteen vuoksi joku muu) saavat sähköpostiinsa tiedon ja kuvauksen uusista ilmoituksista. Viestit katsotaan muutaman päivän sisällä. Yksikön esimies selvittää asian ja tekee tarvittavat toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Välittömiä toimenpiteitä vaativat asiat käsitellään heti. Hän kirjaa tiedot sähköiseen lomakkeeseen ja seuraa että tarvittavat toimenpiteet tehdään. Yksikön esimies voi tarvittaessa pyytää ohjeita ja neuvoa omalta esimieheltään. Ylemmälle tasolle siirretään kaikki tapahtumat, jossa asiakkaalle on tapahtunut vakava haitta. Ylemmälle tasolle voidaan myös siirtää käsiteltäväksi asioita, joille halutaan tulosyksikköä laajempi käsittely tai joilla on merkittävää informaatioarvoa esim. yksikkö-/jaostasolla. Ilmoituksen tekijä voi seurata ilmoituksen käsittelyä SosProssa. Seuranta 1)Tulosyksikön kokouksissa (esim. osasto/tiimikokouksissa) käsitellään oman tulosyksikön SosProraportteja vähintään kerran kuukaudessa ja yksittäisten ilmoitusten aiheuttamia toimenpiteitä aina kun tapahtumat ovat ajankohtaisia. 2)Esimiesten kokouksissa käsitellään yksikkötason raportit huomioiden myös toteutuneet kehittämistoimet vähintään 2 kertaa vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista. 3)Toimistojen johtoryhmät käsittelevät SosPro-raportteja (sis. myös toteutuneet kehittämistoimet) vähintään kerran vuodessa ja toimintakäytäntöjen muutoksia aiheuttavat ilmoitukset aina kun se on ajankohtaista. 4)Osastojen johtoryhmät käsittelevät SosPro-raportteja vähintään kerran vuodessa. 5)Viraston johtoryhmälle raportoidaan SosPro-raportit kerran vuodessa muun vuosiraportoinnin yhteydessä (asiakas-/potilasturvallisuus-/omavalvontaraportti). Sivu 22/22