FASILITATIIVINEN POTILAS- OPISKELIJASUHDE Arja Suikkala, TtT, post doc -tutkija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos ja yliopettaja Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki arja.suikkala@utu.fi Terveydenhuollon opiskelijaohjauksen alueellinen koulutuspäivä 7.11.2018 Tyks, T-sairaala, Turku
the best teaching is that taught by the patient herself/himself (Osler 1904). Potilas on paras opettaja (Suikkala 2005)
Tavoitteena on esitellä tuloksia pilottitutkimuksesta, jossa CLES + T- mittarista modifioitujen väittämien lisäksi on 13 potilasopiskelijasuhdetta mittaavaa väittämää. herätellä pohtimaan, miten potilas-opiskelijasuhteita voidaan hyödyntää kliinisissä oppimisympäristöissä nykyistä enemmän.
4
Opiskelijaohjauksen laatusuositukset, s.12 https://kho-kliiniset-hoitotyon- opettajat.webnode.fi/_files/200000088-4ad314bcde/hoitoty%c3%b6n_laatusuositukset.pdf
Miksi? Sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöjen uudistamistyössä yhdistetään palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi; huomioitava myös koulutuksessa. Odotukset palvelujen käyttäjien osallistumisesta: Palveluiden suunnittelu ja arviointi Ihmiskeskeinen hoito (person-centred care). (Håkansson et al. 2018; Kitson et al. 2013, WHO 2015) Yksilön kunnioitus ja itsemääräämisoikeus on peruslähtökohta terveydenhuollossa. Asiakkaan/potilaan mieltymykset ja arvot ovat välttämättömiä näyttöön perustuvan toiminnan kulmakiviä. Edellyttää asiakkaan/potilaan osallistumista ja tiedon jakamista, jotta he voivat osallistua omaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon (Jylhä et al. 2017).
. Kuvio 1. Process model for concepts of patient empowerment, patient participation and patient-centeredness in health care. (Castroa et al. 2016, 1931)
Miksi? Opiskelijalle suhde potilaaseen on tärkeä, mutta myös haasteellinen (Suikkala 2007). Opiskelijat arvostavat potilaalta saamaansa palautetta (Suikkala 2007). Asiakas/potilaskeskeisellä orientaatiolla on positiivinen yhteys opiskelijan kompetenssiin ja päinvastoin (Castroa et al. 2016, Kajander- Unkuri et al. 2018). Potilaiden motivaatio terveysalan koulutukseen osallistumiseen on usein epäitsekäs; haluavat muuttaa käytäntöä paremmaksi ja heillä on elämäntilanteensa, terveydentilansa ja sen hoitoon liittyvää kokemuksellista tietoa (Leino-Kilpi et al. 2018). Ohjaajan tuki ja opiskelijan mahdollisuus puhua potilassuhteeseen liittyvistä kokemuksista ja tunteista tärkeää (myös negatiivista, kenelle?) (Suikkala 2007)
A. Opiskelijan, ohjaajan ja potilaan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö 1. Opiskelija-potilassuhde 2. Ohjaaja-potilassuhde 3. Opiskelija-ohjaajasuhde Potilas 2. A 1. Ohjaaja 3. Opiskelija Kuvio 2. Opiskelijan, potilaan ja ohjaajan väliset suhteet ohjatussa harjoittelussa (Ks. myös Bleakley & Bligh 2008)
Potilas aktiivisena osallistujana, opiskelijan oppimisen edistäjänä Potilas hoidon ja neuvojen vastaanottajna Potilas oppimisalustana (learning platform), jolla opiskelija harjoittelee taitoja Opiskelijan tausta ja kompetenssi Potilaan tausta ja sitoutuneisuus osallistua Hoito- ja oppimisympäristö Potilaan osallistumisen aste Määritteet potilaan osallistumiselle POTILAAN OSALLISTUMINEN KLIINISEEN OPETUKSEEN Kuvio 3. Yhteenveto potilaan osallistumista kliiniseen opetukseen (Suikkala, Koskinen & Leino-Kilpi 2018).
Terveysalan opiskelijoiden arviot opiskelija-potilas-suhteesta Summamuuttuja ja väittämät (asteikolla 1-10) VSSHP n=923 Keskiarvo Potilas-opiskelijasuhde 8.60 Olen toiminut potilaiden/asiakkaiden kanssa yhteisymmärryksessä molempien parasta silmällä pitäen 9.4 Olen kuunnellut potilaiden/asiakkaiden mieltä painavia asioita 9.3 Olen rohkaissut potilaita/asiakkaita 9.2 Potilaat/asiakkaat keskustelivat kanssani luottamuksellisista asioista 9.1 Potilaat/asiakkaat keskustelivat kanssani tunteistaan 8.8 Potilaiden/asiakkaiden toiveet ovat ohjanneet toimintaani 9.0 Olen oppinut tuntemaan potilaani/asiakkaani yksilöllisenä persoonana 8.8 Potilaat/asiakkaat ovat olleet oman tilanteensa asiantuntijoita 8.7 Potilaat/asiakkaat esittivät minulle mielipiteitä hoitoaan/palveluaan koskevissa asioissa 8.6 Potilaat/asiakkaat antoivat minulle arvokasta tietoa sairauteensa liittyvistä asioista 8.7 Olen potilaiden/asiakkaiden pyynnöstä kertonut heidän asioitaan muille hoitoon osallistuville ammatti-ihmisille 8.8 Potilaat/asiakkaat antoivat minulle palautetta toiminnastani 7.5 Potilaat/asiakkaat neuvoivat minua hoitotoimissa, eli miten minun tulisi toimia 5.9
ASIAKAS/POTILAS KESKIÖÖN Kliinisessä oppimisympäristössä asiakkaan/ potilaan perspektiivi on merkityksellinen opiskelijan oppimisen edistäjänä ja palautteen antajana, jota voidaan edistää osaamistavoitteita tukevalla ohjauksella (ks. myös Kajander-Unkuri et al. 2018, Suikkala 2007, Suikkala et al. 2018). arja.suikkala@utu.fi
Tunneäly ja empatia korostuvat entisestään Tunneäly ja empatia korostuvat entisestään
Kirjallisuutta Bleakley A, & Bligh J. 2008 Student learning from patients: let s get real in medical education. Advances in Health Sciences Education. Theory and Practice 13 (1):89 107. Castroa, E..M., Van Regenmortelb, T., Vanhaechtd, K. Sermeusd, W. & Van Heckef A. 2016. Patient empowerment, patient participation and patient-centeredness in hospital care: A concept analysis based on a literature review. Patient Education and Counseling 99, 1923 1939. Jylhä, V, Oikarainen, A, Perälä M-L & Holopainen A. 2017. Facilitating evidence-based practice in nursing and midwifery in the WHO European Region. World Health Organization. http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0017/348020/wh06_ebp_report_complete.pdf?ua=1 Håkansson Eklund J, Holmström IK, Kumlin T, Kaminsky E, Skoglund K, Höglander J, Sundler AJ, Condén E, Summer Meranius M.2018 Same same or different? A review of reviews of personcentered and patient-centered care. Patient Education and Counselling. 26. doi: 10.1016/j.pec.2018.08.029 Kajander-Unkuri S, Meretoja R, Katajisto J, Leino-Kilpi H & Suikkala A. 2018. Self-assessed professional competence of nursing students during nursing education a cross-sectional survey. Nurse Education in Practice (submitted) Kitson, A., Marshall, A., Bassett, K. & Zeitz, K. 2013. What are the core elements of patient-centred care? A narrative review and synthesis of the literature from health policy, medicine and nursing. Journal of Advanced Nursing 69(1):4-15. doi: 10.1111/j.1365-2648.2012.06064.x. Koskinen S. 2016. Nursing students and older people nursing Towards a future career. Annales Universitatis Turkuensis D 1224. Academic dissertation. Department of Nursing Science. Faculty of Medicine. University of Turku. Available at http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-6438-3. Leino-Kilpi, H, Koskinen, S & Suikkala A. 2018. Opiskelijan ja potilaan välinen suhde. Teoksessa Terhi Saaranen, Meeri Koivula, Heidi Ruotsalainen, Carola Wärnå-Furu ja Leena Salminen (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja Tietosanoma Oy. Tallinna, 234 252. Scammell J, Heaslip V & Crowley E 2016. Service user involvement in preregistration general nurse education: A systematic review. Journal of Clinical Nursing 25(1-2), 53-69, doi: 10.1111/jocn.13068 Suikkala, A. 2007. Nursing student-patient relationship and associated factors. Annales Universitatis Turkuensis D 788. Turku. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-3463-8 Suikkala A, Koskinen S & Leino-Kilpi H. 2018. Patients involvement in nursing students clinical education: A scoping review. International Journal of Nursing Studies https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2018.04.010 World Health Organization. WHO global strategy on people-centred and integrated health service: Interim report. Geneva: World Health Organization, 2015.