1 (2) Sipoo Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys RUDUS OY:N JÄTTEEN KÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 24.10.2017 1) käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet; Puhdas betoni- ja tiilijäte 2) toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi; Betonijätteen vastaanotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Ruduksen vastaanottoohjetta ja ehtoja. Vastaanottoehdoissa vastaanotettavalle betonijätteelle määritellään vaatimukset siten, että raaka-aineesta pystytään tuottamaan tuoteselosteen mukaista, määritellyn laatuluokan vaatimukset täyttävää betonimursketta. Vastaanottokirjanpitoon kirjataan kuorman vastaanottoaika, syntypaikka, tuottaja, paino ja laatu. Jokaisesta vastaanotettavasta kuormasta pitää olla Jätelain 646/2011 mukainen siirtoasiakirja, jotka myös arkistoidaan vaatimusten mukaisesti. Hylätyistä kuormista kirjataan päivämäärä, jätteen syntypaikka ja tuottaja, hylkäysperuste ja arvio määrästä. Jos on syytä epäillä, että raaka-aine sisältää haitta-aineita, joita betonimurskeessa ei saa olla, tuottajan on osoitettava raaka-aineen haitattomuus. Mikäli haitattomuutta ei pystytä osoittamaan, jätettä ei oteta vastaan. Tahallisesta vääränlaisen jätteen tuomisyrityksestä seuraa sen tuojalle määräaikainen tai pysyvä toimituskielto. Vastaanottotarkastuksessa raaka-aineen puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Apuna käytetään esim. kuormantarkastustasoa tai kameraa. Vastaanottohenkilöstön toimintatapaa ja -kykyä seurataan jatkuvasti Ruduksen vastuuhenkilöiden toimesta. Vastaanottohenkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaan ja sitä mukaan kuin uutta tietoa tulee. Raaka-aineen puhtaus tarkastetaan vastaanottotilanteen lisäksi myös sen varastointivaiheessa sekä murskausvaiheessa. Mikäli haitallisia epäpuhtauksia havaitaan, ne poistetaan. Poisto suoritetaan tilanteen mukaan joko koneellisesti tai käsityönä. Vastaanottoehtojen vastaisen jätteen toimittajalle annetaan huomautus ja korvausvaatimus epäpuhtauksien poistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vastaanottoehtojen vastainen raaka-aine voidaan myös poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelylaitokseen tuojan laskuun. Raaka-aineen puhtautta seurataan lisäksi tarkkailemalla syntyvän murskeen laatua silmämääräisesti sekä ympäristökelpoisuutta koskevien testien avulla. 3) käsittelyprosessin kuvaus mukaan lukien selvitys käsittelyyn liittyvistä mahdollisista häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä tarkkailun kannalta keskeisistä käsittelyvaiheista; Betonijäte murskataan toimipaikoissa siirrettävällä murskauslaitoksella, joka yleisimmin on yksivaiheiden iskupalkkimurskain, johon on liitetty seulasto halutun raekoon tuottamiseksi. Murskauslaitoksessa on myös magneettierotin, jolla rauta poistetaan murskausvaiheessa. Lisäksi valmiista murskeesta poistetaan muut epäpuhtaudet käsin poimimalla purkuhihnalta. Suurimmat epäpuhtaudet, puu-, muovi ym. kappaleet, pyritään poistamaan mekaanisesti jo ennen murskaan syöttöä. Valmiit murskeet varastoidaan varastokasoihin laaduittain. Valmistettavien tuotteiden laatua seurataan ottamalla säännöllisin väliajoin näytteitä tuotteen teknisen laadun ja ympäristökelpoisuuden määrittämistä varten. Näytteet otetaan standardin SFS-EN 932-1 mukaisesti. Standardin mukaisesta näytteenottovaatimuksesta voidaan poiketa, jos sen mukainen näytteenotto ei materiaalin laadun tai tuotantoprosessin johdosta ole teknillisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Käsittelyyn mahdollisesti liittyvät häiriö-, vaara- ja poikkeukselliset tilanteet liittyvät jätteen mukana mahdollisesti tuleviin epäpuhtauksiin ja näiden tapahtumien estämiseksi suoritetaan kohdassa 2 kuvatut toimenpiteet. Käsittelyssä käytettävät laitteet pidetään toimintakuntoisina
2 (2) Sipoo Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys ja niiden kuntoa tarkistetaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan, että em. aineita ei joudu maaperään eikä pohjaveteen. 4) toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi; Toiminnassa syntyvien, käsittelyssä poistettavien jätteiden määriä seurataan ja ne ovat järjestelmästä raportoitavissa. Polttoaineiden ja energian kulutuksia seurataan ja päästöjä tarkkaillaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. 5) toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa ml. korjaavat toimet; Toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Pohjaveden likaantumisvaara voi syntyä alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä päästä häiriö- ja onnettomuustilanteessa maaperään ja pohjaveteen. Kaikki tuotantoalueella työskentelevät Rudus Oy:n ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristöluvan ehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Rudus Oy on myös kouluttanut koko henkilökuntansa ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksella ja henkilökunta on tietoinen mahdollisista ympäristöön kohdistuvista riskeistä ja niiden nopeasta torjumisesta. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä toimintaa valvovalle viranomaiselle. Ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään siihen, ettei laatupoikkeamia tai muita toiminnan virheitä tapahtuisi. Organisaatiota kaikilla tasoilla kannustetaan jatkuvasti tarkkailemaan prosesseja ja puuttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin. Mm. laadunvalvontatulosten kehitystrendien perusteella, työturvallisuus- ja ympäristövaaratilanneilmoituksilla sekä riittävällä yhteydenpidolla tuotantoketjun eri tasojen välillä pyritään keräämään tietoa ja suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla poikkeamien syntyä pystytään ehkäisemään. 6) toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi; Betonijätteen vastaanotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Ruduksen vastaanottoohjetta ja ehtoja sekä toimitaan kohdassa 2 esitetyllä tavalla laadun varmistamiseksi. 7) käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja paikat; Prosessissa syntyvät jätteen kerätään jakeittain erilleen ja toimitettaan luvan omaaviin käsittelypaikkoihin edelleen käsiteltäväksi. Tuotannossa syntyy pieniä määriä rakennusjätettä, kuten puuta, eristeitä sekä muovia ja ne toimitetaan paikalliselle jätehuoltoyhtiölle käsiteltäväksi. Vastaanotetusta erotellut raudat (alle 1 % tuotannosta) noutaa ulkopuolinen toimija (Kuusakoski Oy) edelleen käsittelyyn. 8) käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen; Kaikki tuotantoalueella työskentelevät Rudus Oy:n ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristöluvan ehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Rudus Oy on myös kouluttanut koko henkilökuntansa ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksella ja henkilökunta on tietoinen mahdollisista ympäristöön kohdistuvista riskeistä ja niiden nopeasta torjumisesta. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. 9) muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat Toiminnassa huomioidaan ympäristölupaehdot ja toimitaan niiden mukaisesti.
BASTUKÄRR, TALMA 14.11.2017 RUDUS OY:N JÄTTEEN KÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Päätös: MAANKAATOPAIKKA 1) käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet; Pilaantumattomien maa- ja kiviaineksien vastaanotto, välivarastointi, käsittely ja sijoitus. 2) toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi; Puhtaiden maa-aineksien vastaanotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Ruduksen vastaanotto-ohjeita ja ehtoja. Vastaanottoehdoissa vastaanotettavalle maa-ainekselle määritellään vaatimukset siten, että alueelle otetaan vastaan halutunkaltaisia materiaaleja ja määritykset täyttävää maa-ainesta. Alueelle maa-aineksia toimittavien tulee sitoutua noudattamaan Ruduksen vastaanottoehtoja. Vastaanottokirjanpitoon kirjataan kuorman vastaanottoaika, syntypaikka, tuottaja, määrä ja laatu. Jokaisesta vastaanotettavasta kuormasta pitää olla siirtoasiakirja (ellei viranomainen toisin määrää), jotka myös arkistoidaan vaatimusten mukaisesti. Hylätyistä kuormista kirjataan päivämäärä, jätteen syntypaikka ja tuottaja, hylkäysperuste ja arvio määrästä. Jos on syytä epäillä, että raaka-aine sisältää haitta-aineita, joita maa-aineksessa ei saa olla, tuottajan on osoitettava materiaalin haitattomuus. Mikäli haitattomuutta ei pystytä osoittamaan, maa-ainesta ei oteta vastaan. Tahallisesta vääränlaisen maa-aineksen tuomisyrityksestä seuraa sen tuojalle määräaikainen tai pysyvä toimituskielto. Vastaanottotarkastuksessa raaka-aineen puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Vastaanottohenkilöstön toimintatapaa ja -kykyä seurataan jatkuvasti Ruduksen vastuuhenkilöiden toimesta. Vastaanottohenkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaan ja sitä mukaan kuin uutta tietoa tulee. Maa-aineksen puhtaus tarkastetaan vastaanottotilanteen lisäksi tarvittaessa myös sen varastointivaiheessa. Mikäli haitallisia epäpuhtauksia havaitaan, ne poistetaan. Poisto suoritetaan tilanteen mukaan joko koneellisesti tai käsityönä. Vastaanottoehtojen vastaisen jätteen toimittajalle annetaan huomautus ja korvausvaatimus epäpuhtauksien poistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vastaanottoehtojen vastainen materiaali voidaan myös poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelylaitokseen tuojan laskuun. 3) käsittelyprosessin kuvaus mukaan lukien selvitys käsittelyyn liittyvistä mahdollisista häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä tarkkailun kannalta keskeisistä käsittelyvaiheista; Maa-aineksien vastaanottohetkellä suoritetaan ensimmäinen tarkastus maa-aineksen soveltuvuudesta alueelle. Myös mikäli kuorman kippausvaiheessa havaitaan epäpuhtauksia tai maa-aines ei sovellu vastaanotettavaksi, kuorma käännytetään ja poistetaan alueelta. Maaperän suojelussa ja onnettomuustilanteissa noudatetaan Ruduksen ympäristöohjeita ja ohjeistuksia. Käsittelyssä käytettävät laitteet pidetään toimintakuntoisina ja niiden kuntoa tarkistetaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa huolehditaan, että em. aineita ei joudu maaperään eikä pohjaveteen. 4) toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi; Toiminnassa syntyvien, käsittelyssä poistettavien jätteiden määriä seurataan ja ne ovat järjestelmästä raportoitavissa. Polttoaineiden ja energian kulutuksia seurataan ja päästöjä tarkkaillaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Rudus Oy, PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinki, p. 020 447 711, f. 020 447 7410, www.rudus.fi Y-tunnus 1628390-6, Kotipaikka Helsinki, Alv. rek.
2 (2) 5) toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa ml. korjaavat toimet; Toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Pohjaveden likaantumisvaara voi syntyä alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä päästä häiriö- ja onnettomuustilanteessa maaperään ja pohjaveteen. Kaikki tuotantoalueella työskentelevät Rudus Oy:n ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristöluvan ehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Rudus Oy on myös kouluttanut koko henkilökuntansa ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksella ja henkilökunta on tietoinen mahdollisista ympäristöön kohdistuvista riskeistä ja niiden nopeasta torjumisesta. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueelle varataan öljynimeytysainetta riittävä määrä, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä toimintaa valvovalle viranomaiselle. Ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään siihen, ettei laatupoikkeamia tai muita toiminnan virheitä tapahtuisi. Organisaatiota kaikilla tasoilla kannustetaan jatkuvasti tarkkailemaan prosesseja ja puuttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin. Mm. laadunvalvontatulosten kehitystrendien perusteella, työturvallisuus- ja ympäristövaaratilanneilmoituksilla sekä riittävällä yhteydenpidolla tuotantoketjun eri tasojen välillä pyritään keräämään tietoa ja suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla poikkeamien syntyä pystytään ehkäisemään. 6) toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi; Puhtaiden maa- ja kiviaineksien vastaanotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Ruduksen vastaanotto-ohjeita ja ehtoja sekä toimitaan kohdassa 2 esitetyllä tavalla laadun varmistamiseksi. 7) käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja paikat; Prosessissa mahdollisesti syntyvät jätteet kerätään jakeittain erilleen ja toimitetaan luvan omaaviin käsittelypaikkoihin edelleen käsiteltäväksi (esim. Turun Seudun Jätehuolto). 8) käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen; Kaikki tuotantoalueella työskentelevät Rudus Oy:n ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia ympäristöluvan ehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee. Rudus Oy kouluttaa koko henkilökuntansa ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksella ja henkilökunta on tietoinen mahdollisista ympäristöön kohdistuvista riskeistä ja niiden nopeasta torjumisesta. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. 9) muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat; Toiminnassa huomioidaan ympäristölupaehdot ja toimitaan niiden mukaisesti.
Rudus Oy Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.11.2017 Viite 1510032145-001 RUDUS OY BASTUKÄRRIN LOUHINTA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELYN VAIHEISTUS
RUDUS OY BASTUKÄRRIN LOUHINTA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELYN VAIHEISTUS Päivämäärä 28.11.2017 Laatija Tarkastaja Niina Tuokko Marjo Valtanen Kuvaus Suunnitelmaselostus Viite 1510032145-001 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Mitoitusperusteet 1 3. Hulevesien hallinta 2 4. Hulevesien hallinnan vaiheistaminen 6
1 1. JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena oli esittää Bastukärrin louhinta-alueen hulevesienhallinnan vaiheistusta. Selvityksen yhteydessä tutkittiin hulevesien syntymistä suunnittelualueella nykytilassa sekä louhinnan aikana. Työssä määritettiin tarpeelliset viivytystilavuudet ja esitettiin vettä viivyttäville ja puhdistaville laskeutusaltaille ohjeellinen sijainti. Tämä suunnitelma on yleispiirteinen ja tarkentuu louhintatoiminnan edetessä. Louhinta-alueen ollessa pinta-alaltaan suuri, kaikkia yksityiskohtia toiminnan etenemisestä ei ole vielä tiedossa. Aiemmissa selvityksissä on tutkittu purkureitit alueen ulkopuolisiin vesistöihin. Vesien purkureittinä on tutkittu mahdollisuutta johtaa hulevedet viivytyksen jälkeen Parmanojan kautta Keravanjokeen louhinnan alkuvaiheessa ja Ruddammsbäckenin kautta Sipoonjokeen loppuvaiheessa. Kumpikin vesistö on mahdollinen purkureitti, kunhan vedet viivytetään ja niistä poistetaan kiintoainetta laskeuttamalla ennen johtamista suunnittelualueen ulkopuolelle. 2. MITOITUSPERUSTEET Hulevesien viivytystarpeet mitoitettiin vertaamalla alueella nykytilassa syntyvän hulevesivirtaaman aiheuttamaa kertymää louhinnan aikana syntyvään kertymään. Alue on nykytilassa metsäistä, joten valumakertoimena käytettiin arvoa 0,1. Louhintatilanteessa suunnittelualueen ollessa louhepinnalla, käytettiin valumakertoimen arvoa 0,3. Valumakertoimet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Valumakertoimet. Maankäyttö Valumakerroin nykyinen luonnontila 0,1 louhinnanaikainen tilanne 0,3 Mitoittavaksi sateen pituudeksi muodostui 30 minuuttia, joka vastaa aikaa, jonka aikana vesi ehtii kulkeutua louhinnan vaihealueiden kauimmaisista pisteistä purkupisteelle. Sateen toistuvuutena nykytilan arvioimisessa käytettiin kerran vuodessa toistuvaa sadetta ja viivytystä mitoitettaessa kerran kahdessa vuodessa toistuvaa sadetta. Viivytysjärjestelmien mitoittamista harvinaisemmille rankkasateille ei pidetty tarpeellisena, koska vaihealuekohtaiset viivytysratkaisut sijoitetaan louhinta-alueen sisään, jolloin mitoitussadetta rankemmalla sateella vesi nousee louhintamontussa, eikä kiintoaines ei pääse poistumaan sieltä suoraan purkuvesistöön ennen louhinnan yhtymistä ympäröivään maastonpintaan. Lisäksi tulvatilanteissa syntyvät vesimäärät eivät aiheuta suuria henkilö- tai omaisuusvahinkoja, vaan lähinnä vaikeuttavat toimintaa louhinta-alueella harvinaisemmilla rankkasateilla. Ilmastonmuutoksen aiheuttama 20 % lisäys huomioitiin mitoituksessa.
2 3. HULEVESIEN HALLINTA Bastukärrin louhinnan vaiheet B sekä C1-C6 on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Louhinnan vaiheet B sekä C1-C6. Kuvissa 2 ja 3 on esitetty louhinta-alueeseen vaikuttavat valuma-alueet nykytilassa sekä louhinnan myötä valuma-aluejaossa tapahtuva muutos. Muutos vaikuttaa Parmanojan valumaalueeseen, jonka vesistä osa virtaa louhinnan myötä lännen sijasta etelään Ruddammsbäckeniin ja sieltä Sipoonjokeen.
Kuva 2. Suunnittelualueeseen vaikuttavat valuma-alueet nykytilassa. Valuma-alueiden purkupisteet on osoitettu nuolilla. 3
4 Kuva 3. Suunnittelualueeseen vaikuttavat valuma-alueet louhintatoiminnan aikana. Valuma-alueiden purkupisteet on osoitettu nuolilla. Taulukko 2. Louhinnan eri osa-alueiden mitoitusvirtaamat, viivytystilavuudet sekä viivytysrakenteiden sallitut purkuvirtaamat. louhinnan vaihe C1 C2 C3 C4 C5 C6 B mitoitusvirtaama, l/s 380 70 260 330 380 260 60 viivytystarve, m3 530 100 360 450 530 360 90 Eri osa-alueilla louhinnan aikana muodostuvat virtaamat sekä tarvittavat viivytystilavuudet on esitetty taulukossa 2. Virtaamat, viivytystilavuudet ja viivytysrakenteiden sallitut purkuvirtaamat on esitetty luvun 2 mukaisesti kerran kahdessa vuodessa esiintyvän 30 minuutin sateen mukaisesti. max purkuvirtaama, l/s 90 20 60 70 90 60 20
5 Hulevesien hallinta perustuu periaatteelle, jossa aktiiviselle louhinta-alueelle rakennetaan viivytys- ja laskeutustilavuutta tasaamaan virtaamaa ja poistamaan vedestä kiintoainesta. Viivytyksen ja laskeutuksen jälkeen vedet johdetaan painovoimaisesti, milloin se on mahdollista, eteenpäin purkuvesistöön. Jos vettä ei voida johtaa painovoimaisesti, vedet pumpataan laskeutusaltaasta pois. Altaat pyritään sijoittamaan niin, että vesi saadaan ohjattua altaisiin altaan lyhyen sivun puoleisesta päädystä. Näin vedelle saadaan mahdollisimman pitkä virtausmatka altaassa. Tulovirtaama pyritään jakamaan niin, että se tulee altaaseen ylivuotokynnyksen yli, jotta virtaama jakautuu tasaisesti koko altaan leveydelle. Altaiden purku tulee järjestää ylivuotokynnyksen yli. Suositeltava altaan pituuden suhde leveyteen on 1:3...7, jotta altaassa saavutetaan mahdollisimman hyvä laskeutusteho. Altaiden syvyydeksi suositellaan 1,5 m. Taulukon 2 mukaisilla viivytystilavuuksilla altaisiin saadaan järjestettyä kahden tunnin viipymä, jonka aikana altaiden pohjalle ehtii laskeutua noin 0,015 mm kokoinen kiintoaines (siltti). Kuvassa 4 on esitetty laskeutusaltaiden alustavat sijainnit louhinnan vaihealueilla. Sijainnit ovat viitteellisiä ja jokaisen altaan sijainti ja tarkempi asettelu tulee tarkistaa rakentamisen yhteydessä. Kuva 4. Laskeutusaltaiden suositellut sijainnit louhinta-alueella. Sijainnit ovat viitteellisiä.
6 4. HULEVESIEN HALLINNAN VAIHEISTAMINEN Louhinta toteutuu useiden vuosien aikana ja vain osalle aluetta kerrallaan kohdistuu aktiivista maa-aineksenottoa. Hulevesienhallintarakenteet voidaan toteuttaa vaiheittain louhintatyön edetessä. FCG:n vuonna 2012 tehdyssä suunnitelmassa Bastukärr II kaava-alueelle on esitetty biosuodatusta osaksi hulevesienhallintajärjestelmään. Tätä tarkasteltiin myös YVA-menettelyssä. Biosuodatusta tai käsittelyojastoa voidaan käyttää myös louhinnanaikaisten vesien hallintaan, mutta vedet tulee ohjata näihin käsittelyrakenteisiin laskeutusaltaan kautta, jotta suodatusrakenteet eivät tukkeudu kiintoaineksesta. Samalla huolehditaan sopivan tulovirtaaman avulla, ettei biosuodatusrakenteisiin muodostu liian suuri vesipinta, vaan vedet ehtivät imeytymään ja haittaaineet pidättymään rakenteisiin. Biologinen suodatus on mahdollista toteuttaa vaiheen 3 loppupuolella kun kyseisen vaiheen alueelle rakennettava hulevesiallas on rakennettu (alueen itäosaan). Tarkemmat suunnitelmat esitetään tarvittaessa ennen vaiheeseen 4 siirtymistä. Vaihtoehtona voi myös olla hyödyntää kaava-alueen hulevesienkäsittelyratkaisuja, mikäli kaava-alue siihen mennessä on lähtenyt rakentumaan. Kaikkien louhinta-alueiden vedet pyritään johtamaan käsittelyaltaisiin painovoimaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet myös pumpata altaisiin. Altaiden purku järjestetään ensisijaisesti painovoimaisesti, mutta purku pumppaamalla on myös mahdollinen vaihtoehto. Seuraavassa on kuvattu louhintavaihekohtaisesti tarvittavat hulevesien viivytystilavuudet. Altaiden sijoittelu on esitetty edellisessä luvussa kuvassa 4. Vaihe C1 Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan laskeutusallas vaiheen C1 eteläreunaan. Altaan pinta-ala on noin 350 m 2 ja sen viivytystilavuus kerran kahdessa vuodessa toistuvalle sateelle on 530 m 3. Vedet ohjataan altaasta pumppaamalla Keuksuolle, josta ne johtuvat edelleen Parmanojaan ja sieltä Keravanjokeen. Vaihe C2 Vaiheen C2 vedet voidaan käsitellä joko vaiheen C2 alueelle rakennettavassa laskeutusaltaassa tai suurentamalla vaiheen C1 altaan kapasiteettia vaiheen C2 louhinnan alkaessa. Vaiheen C2 altaan pinta-ala on noin 65 m 2 ja viivytystilavuus kerran kahdessa vuodessa toistuvalle sateelle on 100 m 3. Myös vaiheen C2 vedet pumpataan Keuksuolle, josta ne johtuvat Parmanojan kautta Keravanjokeen. Vaihe C3 Vaiheen C3 vedet käsitellään louhinta-alueen itäosaan rakennettavassa laskeutusaltaassa. Altaan pinta-ala on noin 360 m 2 ja viivytystilavuus kerran kahdessa vuodessa toistuvalle sateelle 240 m 3. Vedet johdetaan altaasta joko painovoimaisesti tai pumppaamalla Ruddammsbäckeniin johtavaan ojastoon. Ruddammsbäckenistä vedet johtuvat edelleen Sipoonjokeen. Vaihe C4 Vaiheen C4 vedet käsitellään vaiheen C3 vesien kanssa samassa altaassa. Altaan kapasiteettia tulee kasvattaa 450 m 3 :lla eli altaan pinta-ala kasvaa noin 300 m 2 :lla. Näin ollen altaan kokonaistilavuus on vaiheen C4 aikana 810 m 3 ja pinta-ala noin 540 m 2. Purkuvesistönä toimii Ruddammsbäcken, josta vedet johtuvat edelleen Sipoonjokeen. Vaihe C5 Vaiheen C5 vedet käsitellään samassa altaassa vaiheiden C3 ja C4 vesien kanssa. Altaan kapasiteettia tulee kasvattaa 530 m 3 :lla eli altaan pinta-ala kasvaa noin 350 m 2 :lla. Näin ollen altaan kokonaistilavuus on vaiheen C5 aikana 1340 m 3 ja pinta-ala noin 890 m 2. Purkuvesistönä toimii Ruddammsbäcken, josta vedet johtuvat edelleen Sipoonjokeen.
7 Vaihe C6 Vaiheen C6 vedet käsitellään samassa altaassa vaiheiden C3-C5 vesien kanssa. Altaan kapasiteettia tulee kasvattaa 360 m 3 :lla eli altaan pinta-ala kasvaa noin 240 m 2 :lla. Näin ollen altaan kokonaistilavuus on vaiheen C6 aikana 1700 m 3 ja pinta-ala noin 1130 m 2. Purkuvesistönä toimii Ruddammsbäcken, josta vedet johtuvat edelleen Sipoonjokeen. Vaihe C7 Vaiheen C7 vedet käsitellään louhinta-alueelle rakennettavassa laskeutusaltaassa. Allas toteutetaan louhinta-alueen siihen kohtaan, josta louhinta alkaa ja jonne vedet saa helpoiten ohjattua painovoimaisesti. Altaan pinta-ala on noin 60 m 2 ja sen viivytystilavuus kerran kahdessa vuodessa toistuvalle sateelle on 90 m 3. Vedet ohjataan joko painovoimaisesti tai pumppaamalla Ruddammsbäckeniin, josta ne johtuvat edelleen Sipoonjokeen. Vaiheiden C3-C6 vaatima viivytysallas on mahdollista rakentaa heti vaiheen C3 louhinnan alkaessa tai toteuttaa sitä vaiheittain suurentamalla uusien vaiheiden louhinnan alkaessa. RAMBOLL FINLAND OY 28.11.2017 Marjo Valtanen projektipäällikkö Niina Tuokko suunnittelija
16.11.2017 / OLin Bastukärr Muutokset massamäärissä louhintatason noston myötä (eteläosan EV-alueella tasoon +41 ja B-alueella +33 +34) LOUHINTA OSA-ALUE C, kiinteistö RN:o 1:45 Vaihe Ottomäärä, m 3 ktr Ottoalueen pinta-ala, ha Vaihe 1 30 000 (tasauslouhinta) 17,4 Vaihe 2 550 000 3,0 Vaihe 3 1 500 000 11,8 Vaihe 4 (T-alue) 2 300 000 9,9 Vaihe 4 (EV-alue) 1 000 000 450 000 4,8 Vaihe 5 1 800 000 ks. vaihe 1 Vaihe 6 (T-alue) 900 000 7,5 Vaihe 6 (EV-alue) 300 000 4,4 YHTEENSÄ 8 380 000 7 830 000 58,8 OSA-ALUE B, kiinteistö RN:o 7:265 Ottomäärä, m 3 ktr Pinta-ala, ha 500 000 300 000 2,4 TÄYTTÖ Alue Täyttömäärä, m 3 Pinta-ala, ha C, länsireunan EV-2- alue C, eteläreunan EV-1- alue C, pohjoisreunan EV- 1-alue OSA-ALUE C YHTEENSÄ 580 000 6,4 800 000 300 000 3,8 550 000 3 1 900 000 1 430 000 13,2 OSA-ALUE B 550 000 370 000 2,5 YHTEENSÄ 2 450 000 1 800 000 15,7