TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2016

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2016 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-16-7153 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (17.8., 5.9. ja 20.9.2016). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu (3. 4.10.2016). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Finnfeeds liittyi Naantalin viemäriin 21.9.2016 illalla klo 22. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2016 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun loppu oli kuiva ja lämmin. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli keskimäärin hieman tavallista lämpimämpi ja sademäärältään melko tavanomainen. Lounais-Suomen sade-ennätys oli Piikkiön Yltöisissä, 96,3 mm. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, 21.8. ja Rauli-myrsky riehui 27.8. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuussa päävesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat tavanomaisen molemmin puolin sadannan mukaan. Kuun loppua kohti virtaamat laskivat. Syyskuussa vähäiset sateet näkyivät vedenkorkeuden ja virtaamien laskuna syyskuun alkupuolelta aina syyskuun viimeiselle viikolle saakka. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat hyvin pieniä (<2 m 3 /s) elo lokakuun välisenä aikana (ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli elokuun alussa keskiveden tuntumassa (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Elokuun puolivälissä merivesi oli noin +20 cm, laski hetkellisesti jyrkästi elokuun loppupuolella mutta nousi taas keskivettä korkeammalle syyskuun alkupuolella. Syyskuun puolivälistä syyskuun merivesi laski taas -20 cm tuntumaan mutta nousi kuun vaihteessa keskiveteen. Lokakuun alusta meriveden korkeus lähti jyrkkään laskuun ja oli alimmillaan lokakuun loppupuolella noin -50 cm tuntumassa. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä. Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa Kuuvannokan (210) havaintopaikan alueella oli kenttätietojen mukaan havaittavissa kohtalaisia määriä tikkumaista levää. Vielä lokakuun alussa (3.10.) myös Kallanpään (245) edustalla havaittiin kenttätietojen mukaan sinilevää. 3.2. Veden lämpötila Elokuun puolivälissä (17.8.) suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin 17 18 ºC, ja vesi oli viilennyt noin 2 4 ºC elokuun alun jälkeen.

4 Syyskuun alussa (5.9.) suppeassa tutkimuksessa pintaveden lämpötila oli noin 17 ºC eli lähes saman lämpöistä kuin elokuun puolivälissä. Syyskuun puolivälin jälkeen (20.9.) pintalämpötila oli 14 16 ºC, joten vesi alkoi hitaasti jäähtyä. Lokakuun alussa (3.-4.10.) laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 11 ºC. Merialueella veden pinnassa (1 metri) lämpötilat olivat noin 12 14 ºC, paitsi Raisionlahden pohjukassa (0,5 m) noin 9 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pintaveden lämpötila oli keskimäärin noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2006 2015) korkeampi. Matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden (140) ja Kirkkoherransaaren (165) syvänteissä, joissa pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 9 10 ºC, ja harppauskerros oli 10 25 metrin välisellä syvyydellä. Airismaalla (225), Lapilan edustalla (308), Rajakarilla (220) ja Saaronniemen edustalla (215) pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli noin 4 5 ºC, ja Ajonpään (280) ja Kotkanaukon (297) syvänteissä noin 3 ºC. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 5,3 5,9. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut (suolaisuus <5 ) yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 5,0 5,9. Suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut yhdelläkään havaintopaikoista. Selvää alenemista oli Pitkässäsalmessa Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla, Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pohjoissalmessa Pansion öljysataman edustalla. Syyskuun puolivälin jälkeen pinnassa suolaisuus oli hieman noussut ja oli 5,6 6,0, joten suolaisuuserot olivat melko pieniä. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,4 6,0 (kuva 2) ja Raisionlahden pohjukassa 0,5 metrissä 4,2. Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana vain Raisionlahden pohjukassa. Suolaisuus oli alentunut selvästi Aurajokisuulla ja Pohjoissalmessa Marjaniemen edustalla (235). Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Turun jätevedenpurkupaikalla ja Pitkäsalmessa Uittamon edustalla suolaisuus oli 30 40 % ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja Pitkäsalmessa Papinsaaren edustalla noin 10 20 % suurempi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoon (vuodet 2006 2015) verrattuna; valumavesien vaikutus oli vähäsateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi.

5 Sameusarvoja määritettiin lokakuun alun laajalla tarkkailukerralla. Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 22 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 2,6 25 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat suuria (>10 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa. Missään osassa tutkimusaluetta sameusarvot eivät alittaneet Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Pienin pintaveden sameus oli uloimmalla alueella Airismaalla. Intensiiviasemien keskiarvona merialueen sameus pintavedessä oli 26 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) pienempi. Varsinkin Aurajokisuun lähimmillä paikoilla; Pansion ja Uittamon edustoilla sekä Turun jätevedenpurkupaikalla pintaveden sameus oli selvästi (50 70 %) ajankohdan tavanomaista pienempi. Myös sameuden perusteella valumavesien vaikutus oli syyskuun niukkasateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi. 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla (<20 m) happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Happi oli käytännössä loppu Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteistä usean metrin matkalta. Molemmilla paikoilla vesi oli jyrkästi lämpötilakerrostunut. Myös usealla muulla syvemmällä havaintopaikalla (215, 220, 225, 280, 297 ja 308) pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt eikä pohjan läheisessä vedessä ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Intensiivihavaintopaikkojen keskiarvona pohjan läheisen veden happitilanne vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja Kotkanaukkoa lukuun ottamatta, jossa happipitoisuus oli lähes 30 % tavanomaista heikompi.

6 Merimasku 6,0 6,0 5,9 Luonnonmaa Rymättylä 6,0 5,9 6,0 Naantali 6,0 5,9 Raisio 4,2 5,9 5,7 5,9 Satava 5,5 5,9 6,0 5,9 5,8 Kakskerta 5,4 5,6 5,4 5,5 5,6 Kaarina Kuusisto 5,6 5,8 5,9 5,9 5,8 5,9 5,5 5,4 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu 2016 5,6 5,5 5,6 5,5 5,4 5,5 Airismaa 6,0 6,0 5,9 Parainen 5,9 6,0 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km Merimasku 3,5 3,9 8,1 Luonnonmaa Rymättylä 4,6 7,3 6,2 Naantali 4,9 6,0 Raisio 7,0 6,3 12 8,0 Satava 16 16 4,8 7,7 9,6 Kakskerta 13 11 13 24 25 Kaarina Kuusisto 20 10 8,0 7,1 9,6 16 16 13 Sameus (FNU), pinta Lokakuu 2016 13 16 11 14 13 24 Airismaa 2,6 3,9 6,6 Parainen 5,6 5,9 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016.

7 Merimasku 89 Luonnonmaa 86 85 Naantali 21 27 98 88 93 Raisio 90 89 88 87 87 88 87 87 88 91 87 87 88 87 34 42 Rymättylä 37 91 Kaarina 90 Kuusisto Satava Kakskerta 89 6 89 92 Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2016 Airismaa 39 76 91 Parainen 81 4 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016. 3.5. Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuus oli 390 930 µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>800 µg/l) olivat Papinsaaren itäpuolella, Uittamon edustalla ja Turun jäteveden purkupaikalla. Epäorgaanisen typen määrät olivat melko pieniä em. havaintopaikkoja lukuun ottamatta. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Naantalinsalmessa typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli 390 750 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 000 µg/l. Turun jätevedenpurkupaikan lisäksi muuta tutkimusaluetta selvästi suurempia pitoisuuksia oli Uittamon edustalla, Papinsaaren itäpuolella ja Pansion edustalla. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi suurin Turun jätevedenpurkupaikalla ja selvästi muuta merialuetta suurempi myös Uittamon edustalla. Muualla merialueella nitraatti/nitriittitypen määrä oli pääosin alle määritysrajan. Myös ammoniumtypen määrä oli alle määritysrajan tai määritysrajalla kaikkialla muualla paitsi Turun jätevedenpurkupaikalla, jossa pitoisuus oli 53 µg/l. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Naantalinsalmessa typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat 380 680 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 100 µg/l. Turun

8 jätevesien purkupaikan lisäksi typpipitoisuus oli selvästi kohonnut (>600 µg/l) muuhun tutkimusalueeseen verrattuna Papinsaaren itäpuolella ja Uittamon edustalla. Epäorgaanisen nitraatti/nitriittitypen määrät olivat selvästi suurimmat Turussa jäteveden purkupaikalla ja selvästi muuta aluetta korkeammat myös Uittamon edustalla. Pääosalla alueesta pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Myös ammoniumtypen pitoisuudet olivat pääosin pieniä. Selvästi suurin pitoisuus (48 µg/l) oli Turun jätevedenpurkupaikalla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpimäärissä ei näkynyt jäteveden vaikutusta. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat hyvin lievästi kohonneita Väskinsaaren tai Viheriäistenaukon pitoisuuksiin verrattuna. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 960 µg/l. Typestä 33 % oli nitraatti- ja nitriittityppenä ja noin 6 % ammoniumtyppeä. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 370 830 µg/l (kuva 4). Suurimmat pitoisuudet (>800 µg/l) olivat Turussa jäteveden purkupaikalla, n sillan kohdalla ja Marjaniemen edustalla. Vapparilla, Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella typpeä oli noin 430 490 µg/l ja Airistolla ja Kotkanaukolla 370 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä pintavedessä vaihteli välillä <5 320 µg/l. Suurin pitoisuus oli Turussa jätevedenpurkupaikalla, missä pitoisuus vastasi Aurajoen Halisten pitoisuutta. Turun salmialueella pitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin muualla merialueella. Ammoniumtypen pitoisuudet pintavedessä vaihtelivat välillä <3 41 µg/l (kuva 5). Aurajoen Halisissa pitoisuus (56 µg/l) oli suurempi kuin merialueella. Intensiiviasemien keskiarvona pintaveden typpipitoisuus oli 16 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) pienempi. Turussa jätevedenpurkupaikalla pitoisuus oli yli 70 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi ja myös seuraavilla Aurajokisuun lähimmillä intensiivipaikoilla 180 ja 240 (Uittamon ja Pansion öljysataman edustat) sekä myös Raisionlahdessa (260) pintaveden typpipitoisuus oli selvästi (40 50 %) tavallista pienempi. Aurajoen Halisten typpipitoisuus oli vähäisten valumien vuoksi vain noin kolmanneksen pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Uloimmalla merialueella Airismaalla ja Rajakarilla pinnan typpipitoisuus oli ajankohdan tavanomaisella tasolla. Sen sijaan Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Kotkanaukolla (297) pintaveden typpipitoisuus oli hieman (noin 10 %) tavallista suurempi. Pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat kohonneita varsinkin alueilla, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan läheiset typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievempänä. Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan. Typpiyhdisteiden määrä oli suurempi jokivedessä mutta virtaamat olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla pinnan typpipitoisuus oli 9 % suurempi kuin kahdella lähimmillä asemalla (140, 137) ja Vapparilla (135, 136) keskimäärin. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli hieman korkeampi kuin Viheriäistenaukolla tai Kuparivuoren edustalla, mutta pitoisuudet olivat Naantalinsalmessakin pieniä.

9 Merimasku 380 400 460 Luonnonmaa Rymättylä 380 450 430 Naantali 400 430 Raisio 430 590 500 440 Satava 730 500 390 420 490 Kakskerta 810 830 750 760 770 Kaarina Kuusisto 730 620 490 470 490 500 730 810 Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu 2016 760 830 830 700 750 760 Airismaa 370 390 480 Parainen 520 470 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016. Merimasku 5 31 13 18 Naantali Luonnonmaa Raisio <3 16 <3 <3 29 4 6 16 40 38 31 Kaarina 19 16 4 29 16 41 34 40 30 38 31 Rymättylä Satava Kakskerta Kuusisto 12 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2016 7 Airismaa 6 Parainen 37 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016.

10 3.6. Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 26 62 µg/l ja pitoisuudet olivat koko alueella rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet (>50 µg/l) olivat Pitkänsalmen eteläpäässä Papinsaaren itäpuolella (175), Raision Hahdenniemessä (260) ja Uittamolla (180). Paraisten purkupaikalla pitoisuus oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 6 16 µg/l. Pitoisuus oli suurin Hahdenniemessä. Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla sekä Naantalinsalmessa fosfaattifosforin pitoisuus oli 8 11 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat 25 82 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta selvästi suurinta pitoisuutta Hahdenniemessä, mikä oli erittäin rehevällä tasolla. Pitkäsalmen pitoisuudet (62 ja 70 µg/l) olivat suuremmat kuin Turussa jäteveden purkupaikalla (61 µg/l). Airismaalla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli 25 26 µg/l ja Rajakarilla 36 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <3 30 µg/l. Suurimmat pitoisuudet (>20 µg/l) olivat Hahdenniemessä ja Turussa jätevedenpurkupaikalla. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat 25 72 µg/l ja pitoisuudet olivat kaikkialla rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet ( 60 µg/l) olivat Raision Hahdenniemessä, Pitkäsalmen eteläosassa ja Pansion öljysataman edustalla. Turussa jätevedenpurkupaikalla pitoisuus oli hieman pienempi kuin Pitkä- tai Pohjoissalmessa. Paraisten jäteveden purkupaikalla kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus vastasi Vapparin pohjoisosan pitoisuutta. Myöskään Naantalinsalmessa pitoisuus ei merkittävästi eronnut Viheriäistenaukon pitoisuudesta ja oli pienempi kuin Väskinsaaren edustalla. Uloimmilla alueilla Airismaalla, Rajakarilla, Kotkanaukolla ja Kuuvannokan edustalla pitoisuudet olivat 25 30 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 4 14 µg/l. Pitoisuuserot olivat melko pieniä mutta suurimmat pitoisuudet (>10 µg/l) olivat Hahdenniemessä, Naantalinsalmessa, Turun jätevedenpurkupaikalla, Pansion öljysataman edustalla ja Viheriäistenaukolla. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 110 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 40 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 26 76 µg/l (kuva 6). Pitoisuudet olivat suurimmat Raision Hahdenniemessä, Raisionlahden pohjukassa ja Pitkänsalmen keskiosassa. Salmi- ja lahtialueilla pintaveden fosforipitoisuudet olivat yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella pääosin välttävällä tasolla (40 80 µg/l) ja muualla tyydyttävällä tasolla (20 40 µg/l). Pienimmät pitoisuudet olivat Lapilan edustalla ja Airismaalla. Turussa jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin. Paraisten jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus ei eronnut lähimerialueen keskimääräisestä pitoisuudesta. Naantalinsalmessa pitoisuus vastasi Viheriäistenaukon pitoisuutta ja oli pienempi kuin Askaistenlahden pitoisuustaso. Osalla paikoista määritettiin pinnan fosfaattifosfori, mikä vaihteli välillä 8 18 µg/l. Pitoisuus oli suurin Raision Hahdenniemessä. Turun

11 ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla pinnan fosfaattifosforipitoisuudet eivät olleet kohonneita muuhun merialueeseen verrattuna. Intensiiviasemien perusteella pintaveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Aurajokisuun läheisimmillä paikoilla Uittamolla, Pansion edustalla ja Turun jäteveden purkupaikalla pinnan fosforipitoisuus oli kuitenkin yli 40 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) pienempi. Aurajoen Halisissa fosforipitoisuus oli vain noin puolet pitkäaikaiskeskiarvoon verrattuna. Sen sijaan Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Väskinsaaren edustalla Askaistenlahdella pinnan pitoisuudet olivat pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia (20 30 %). Fosforipitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin niillä paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Pohjan läheinen fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (950 µg/l) hapen puutteen seurauksena Bläsnäsinlahden syvänteessä. Sen sijaan Kirkkoherransaaren edustalla, jossa happi oli myös loppu ja pohjan läheiset typpipitoisuudet erittäin suuria, fosforipitoisuudet olivat melko alhaisella tasolla. Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli selvästi pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Fosforipitoisuus oli myös hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin, joten jätevesien vaikutusta fosforipitoisuuksien nousuun ei voinut todeta. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Merimasku 26 32 47 Luonnonmaa Rymättylä 30 40 38 Naantali 32 32 Raisio 69 37.. 76 40 Satava 51 45 32 38 43 Kakskerta 56 48 53 62 69 Kaarina Kuusisto 61 51 43 44 43 45 51 56 Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu 2016 60 52 48 51 53 62 Airismaa 28 32 39 Parainen 42 40 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2016. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.7. Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen klorofyllipitoisuus oli 4,6 12 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Airismaata, jossa pitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Suurimmat pitoisuudet (>10 µg/l) olivat Raision Hahdenniemessä, Pansion öljysataman edustalla, Paraisten jätevedenpurkupaikalla, Väskinsaaren edustalla ja Pitkänsalmen eteläosassa Papinsaaren itäpuolella. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 7,4 28 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta Pitkänsalmen eteläosassa, jossa pitoisuus oli erittäin rehevällä tasolla. Pansion edustalla pitoisuus oli rehevän ja erittäin rehevän rajalla. Myös Uittamon edustalla pitoisuus oli lähellä erittäin rehevän alarajaa. Syyskuun puolivälin jälkeen suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,5 30 µg/l. Pitoisuudet olivat rehevällä tasolla lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta, jossa pitoisuus oli selvästi muuta merialuetta suurempi ja erittäin rehevällä tasolla. Pienimmät pitoisuudet olivat uloimmilla havaintopaikoilla. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta paikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240). Klorofyllipitoisuudet olivat 4,9 11 µg/l, joten määrät olivat hieman laskeneet. Pitoisuus oli Rajakarilla lievästi rehevällä ja muilla paikoilla rehevällä tasolla. 3.8. Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla havaintopaikoilla fekaalisten kolimuotoisten bakteerien avulla. Aurajoen Halisissa jokivedessä bakteerien pesäkemäärä oli 110 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) bakteerien pesäkemäärä oli 0 360 kpl/100 ml (kuva 7). Suurimmat bakteerimäärät olivat Linnanaukon tuntumassa ja Turun jätevedenpurkupaikalla (noin 300 350 kpl/100 ml). Hygieeninen tila ei ollut missään huono mutta välttävään luokkaan kuului Pitkäsalmi, Pohjoissalmi keskiosiin asti sekä Pukinsalmen sisäosa. Pohjoissalmen länsiosassa, Raisionlahdessa ja Kukonpään edustalla hygieeninen tila oli tyydyttävä. Muualla tila oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa, sillä bakteerien määrät olivat selvästi muuta merialuetta suurempia ja noin kolminkertaisia jokiveteen verrattuna. Naantalinsalmessa tai Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevedet eivät heikentäneet hygieenistä tilaa.

13 Merimasku 2 5 13 14 Naantali 10 Luonnonmaa 4 0 Rymättylä 4 Raisio 52 13 52 52 Satava 270 32 3 64 120 Kakskerta 350 350 350 340 130 Kaarina Kuusisto 170 14 4 2 120 32 270 350 Hygieeninentila pinnassa Lokakuu 2016 360 330 350 280 350 340 Airismaa 0 0 2 Parainen 4 3.. Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa 2016. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.9. Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen avovesikauden näytteenotot tehtiin touko-lokakuussa (9.5. 4.10.). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta.

14 3.9.1. Typpiyhdisteet Kesäkauden keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet tuotantokerroksessa olivat 390 1 300 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla. Pitkänsalmen kautta Lemunaukolle sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin keskimääräinen pitoisuus oli 770 970 µg/l ja Lemunaukolla, Haarlansalmessa, Pukin- ja Pohjoissalmen länsiosissa ja Raisionlahdessa 500 700 µg/l. Tutkimusalueen muissa osissa keskiarvo oli noin 400 500 µg/l. Pienimmät keskimääräiset pitoisuudet olivat Airismaalla ja Kotkanaukolla. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin (890 µg/l) Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskimääräinen pitoisuus oli korkea (140 500 µg/l) myös Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin saakka. Paraisilla sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen keskimääräinen pitoisuus oli hieman suurempi kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa mutta kokonaistypen pitoisuus oli samalla tasolla. Intensiivipaikkojen keskiarvona kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo tuotantokerroksessa oli melko tavanomaisella tasolla. Turun jätevedenpurkupaikalla kesäkauden kokonaistyppipitoisuus oli 33 % kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) pienempi. Raision Hahdenniemessä kesäkauden pitoisuus oli noin 20 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi, sillä typpikuormitus laski vuoden 2009 jälkeen jätevesikuormituksen päätyttyä. Nitraatti-nitriittitypen kesäkauden keskiarvopitoisuus oli Pitkäsalmessa noin 40 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi, kun muilla intensiivipaikoilla pitoisuudet olivat selvästi tavallista pienempiä. Ammoniumtypen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikilla paikoilla ja varsinkin Turun ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa pienempiä. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus näkyi selvästi myös Pitkäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta mutta selvästi tavanomaista vähemmän, sillä virtaamat olivat elo lokakuun välisenä aikana hyvin pieniä. Jokivedessä typen pitoisuudet olivat kuitenkin merialuetta suurempia. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi purkupaikalla epäorgaanisen typen pitoisuuksia.

15 Merimasku 430 400 450 Luonnonmaa Rymättylä 420 470 450 Naantali 450 430 Raisio 700 450 530 490 Satava 770 550 460 500 560 550 Kakskerta 780 1400 940 850 950 Kaarina Kuusisto 700 510 470 430 550 550 770 780 970 870 1400 Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka 960 940 850 Airismaa 390 420 450 Parainen 470 460 480 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona 2016. Merimasku 6 4 4 18 Naantali 10 Luonnonmaa 6 7 Rymättylä 10 Raisio 8 4 11 10 Satava 320 95 33 10 6 28 Kakskerta 140 890 440 320 330 Kaarina Kuusisto 140 13 8 5 28 95 320 140 500 310 890 Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka 490 440 320 Airismaa 8 7 5 Parainen 5 6 4 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

16 3.9.2. Kokonaisfosfori Kesäkauden keskimääräiset tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 24 150 µg/l (kuva 10). Raisionlahden pohjukassa keskimääräinen pitoisuus oli selvästi muuta merialuetta suurempi ja ainoa yli 100 µg/l pitoisuus. Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvopitoisuus oli samaa luokkaa tai hieman pienempi kuin lähialueilla. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Haarlansalmessa sekä Raisionlahdessa pohjukkaa lukuun ottamatta keskimääräiset pitoisuudet olivat 40 72 µg/l ja ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen perusteella välttävässä luokassa. Raisionlahden pohjukassa vesi luokittui huonoksi. Muualla merialueella pitoisuudet olivat 24 39 µg/l, ja sijoittuivat tyydyttävään luokkaan. Pienimmät pitoisuudet olivat Airismaalla ja Kruunukarien alueella eli tutkimusalueen uloimmalla alueella. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kesäkauden kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona rehevää (P 23 80 µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli erittäin rehevää (P>80 µg/l). Lievästi reheviä (P 12 23 µg/l) alueita ei keskiarvon perusteella ollut. Intensiivipaikkojen keskiarvona kesäkauden keskimääräinen fosforipitoisuus oli noin 10 % pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) korkeampi. Turussa jätevedenpurkupaikalla kesäkauden fosforipitoisuus oli 17 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi ja Raision Hahdenniemessä noin 5 % pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Jätevesien vaikutus ei näkynyt keskimääräisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa Turussa jäteveden purkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Myöskään Paraisilla tai Naantalinsalmessa fosforipitoisuuksissa ei näkynyt jätevesien vaikutusta.

17 Merimasku 26 27 36 Luonnonmaa Rymättylä 27 32 33 Naantali 31 31 Raisio 150 36 71 47 Satava 49 44 33 43 40 50 Kakskerta 72 57 59 63 69 Kaarina Kuusisto 61 38 39 30 50 44 49 72 51 54 57 Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka 55 59 63 Airismaa 24 24 31 Parainen 35 30 35 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus. 3.9.3. Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 6,9 35 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskimääräiset pitoisuudet ( 30 µg/l) olivat Pitkänsalmen eteläosassa Papinsaaren itäpuolella ja Raisionlahden pohjukassa. Muualla Turun salmialueella pitoisuudet olivat noin 10 20 µg/l lukuun ottamatta Pohjoissalmen sisäosassa Marjaniemen edustalla, jossa keskiarvopitoisuus oli 28 µg/l. Airistolla, Vapparilla, Kotkanaukolla, Askaistenlahdella ja Naantalinsalmessa keskimääräinen pitoisuustaso oli noin 7 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella Pitkänsalmen eteläosa ja Raisionlahden pohjukka kuuluivat huonoon luokkaan. Raisionlahden keskiosa, Pohjois- ja Pukinsalmi, Pitkänsalmen pohjoisosa, Haarlansalmi, Vappari ja Saaronniemen edusta olivat keskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli tyydyttävässä luokassa. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut.

18 Rehevyystasoluokituksen perusteella tutkimusalue oli rehevää (5 25 µg/) lukuun ottamatta Papinsaaren itäpuolta, Raisionlahden pohjukkaa ja Marjaniemen edustaa, joissa vesi oli keskiarvopitoisuuksien mukaan erittäin rehevää (>25 µg/l). Intensiivipaikkojen keskiarvona kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat noin 30 % pitkäaikaiskeskiarvoa (2006 2015) suurempia. Rajakarilla, Airismaalla ja Vapparin pohjoisosassa keskimääräinen pitoisuus oli 50 70 % ja Paraisten purkupaikalla 80 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Raision Hahdenniemessä keskiarvopitoisuus oli noin 30 % ja Turussa jätevedenpurkupaikalla 6 % tavallista pienempi. Elosyyskuussa oli tavallista lämpimämpää, mikä edesauttoi kasviplanktontuotannon kasvua. Jätevesien vaikutusta klorofyllipitoisuuksien kasvuun ei ollut havaittavissa Turun tai Paraisten jäteveden purkupaikoilla eikä Naantalinsalmessa. Purkualueiden keskimääräiset pitoisuudet eivät eronneet lähialueiden pitoisuuksista. Merimasku 8,4 7,1 9,5 Luonnonmaa Rymättylä 8,8 8,9 9,6 Naantali 12 11 Raisio 30 10 14 12 Satava 16 12 11 15 20 17 Kakskerta 28 15 21 20 35 Kaarina Kuusisto 20 16 11 9,5 17 12 16 28 15 17 15 Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun 2016 ka 15 21 20 Airismaa 6,9 7,8 9,4 Parainen 11 9,2 11 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2016 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

19 3.9.4. Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat 0 290 kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla sekä Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosissa välttävä. Raisionlahden pohjukka oli tilaltaan tyydyttävä ja muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Hygieeniseltä tilaltaan huonoja alueita ei ollut. Jätevesien vaikutus näkyi selvästi bakteerien määrän kasvuna Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosissa. Aurajoen Halisten avovesikauden keskimääräinen bakteerimäärä (65 kpl/100 ml) oli selvästi pienempi kuin Turun jätevedenpurkualueella tai sen läheisyydessä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei kesäkauden keskiarvon perusteella heikentänyt hygieenistä tilaa. Merimasku 1 2 6 9 Naantali 3 Luonnonmaa 3 0 Rymättylä 2 Raisio 52 5 18 17 Satava 100 16 7 18 3 33 Kakskerta 120 290 110 110 39 Kaarina Kuusisto 46 5 2 1 33 16 100 120 220 120 290 Hygieeninentila pinnassa avovesikauden 2016 ka 150 110 110 Airismaa 0 0 2 Parainen 1 1 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) 2016. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

20 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2016 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa. Vuoden viimeinen tutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet mutta elokuu oli keskimäärin hieman tavallista lämpimämpi. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sademäärä oli vain noin kolmanneksen normaalista. Syyskuussa vähäiset sateet näkyivät vedenkorkeuden ja virtaamien laskuna syyskuun alkupuolelta aina syyskuun viimeiselle viikolle saakka. Aurajoessa Halisissa virtaamat olivat hyvin pieniä elo-lokakuun välisenä aikana. Lokakuun alussa pintaveden lämpötila oli noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi ja matalammilla alueilla vesi oli lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan. Syvimmillä paikoilla vesi oli kuitenkin edelleen selvästi kerrostunutta. Suurimmat lämpötilaerot olivat aiempaan tapaan Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä, joissa pohjan läheinen happi oli loppu usean metrin matkalta. Myös usealla muulla syvemmällä paikalla pohjan läheinen happitilanne oli selvästi heikentynyt. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä koko vesipatsaassa. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa tai Paraisilla. Pohjan läheisen veden happitilanne vastasi ajankohdan tavallista. Vähäisten valumien ja virtaamien vuoksi suolaisuus ei ollut voimakkaasti alentunut yhdelläkään tutkituista paikoista elokuun puolivälissä tai syyskuussa. Myös lokakuun alussa valumavesien vaikutus oli vähäsateisuudesta johtuen alueen sisäosissa tavanomaista pienempi, mikä näkyi myös tavallista pienempinä sameusarvoina. Lokakuun alussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa Turun jätevedenpurkupaikalla, sillä bakteerien määrät olivat selvästi muuta merialuetta suurempia ja noin kolminkertaisia jokiveteen verrattuna. Naantalinsalmessa tai Paraisten jätevedenpurkupaikalla hygieeninen tila ei ollut heikentynyt. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen pitoisuus oli 960 µg/l ja merialueella pinnan pitoisuudet olivat 370 830 µg/l. Pohjan läheiset pitoisuudet olivat kohonneita varsinkin alueilla, joissa esiintyi selvää hapen vajausta. Jätevesien vaikutus typpipitoisuuksiin tuntui Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievempänä eikä Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta pystynyt erottamaan toisistaan. Typpiyhdisteiden määrä oli suurempi jokivedessä mutta virtaamat olivat pieniä. Paraisten jätevedenpurkupaikalla pinnan typpipitoisuus oli hieman vertailualuetta suurempi. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli hieman korkeampi kuin Viheriäistenaukolla tai Kuparivuoren edustalla, mutta pitoisuudet olivat Naantalinsalmessakin pieniä. Pintaveden typpipitoisuus oli merialueen keskiarvona hieman ja Turussa jätevedenpurkupaikalla selvästi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Fosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisissa 110 µg/l ja merialueen pintakerroksessa 26 76 µg/l. Merialueen pitoisuudet olivat suurimmat Raision Hahdenniemessä, Raisionlahden pohjukassa ja Pitkänsalmen keskiosassa. Turussa jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus oli hieman pienempi kuin Aurajokisuulla tai Turun salmialueella keskimäärin. Paraisten jäteveden purkupaikalla fosforipitoisuus ei eronnut lähimerialueen keskimääräisestä pitoisuudesta. Naantalinsalmessa pitoisuus vastasi Viheriäistenaukon pitoisuutta. Turun ja Paraisten jätevedenpurkupaikoilla pinnan fosfaattifosforipitoisuudet eivät olleet kohonneita

21 muuhun merialueeseen verrattuna. Pintaveden fosforipitoisuudet olivat keskimäärin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Aurajokisuun läheisimmillä paikoilla pinnan fosforipitoisuus oli kuitenkin yli 40 % ajankohdan tavallista pienempi. Pitoisuudet kasvoivat pohjaa kohti varsinkin paikoilla, joissa vesi oli selvästi kerrostunut. Kesäkauden keskiarvona tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla ja fosforipitoisuudet keskimäärin 10 % tavallista suurempia. Turun purkupaikalla typpipitoisuus oli 33 % ja fosforipitoisuus 17 % kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Ammoniumtypen keskimääräiset pitoisuudet olivat kaikilla paikoilla ja varsinkin Turun ja Paraisten purkupaikoilla selvästi tavallista pienempiä. Ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksen perusteella kesäkauden fosforipitoisuudet olivat Pohjois- ja Pitkässäsalmessa, Pukin- ja Haarlansalmessa sekä Raisionlahdessa pohjukkaa lukuun ottamatta välttävässä luokassa. Raisionlahden pohjukassa vesi luokittui huonoksi. Muualla merialueella pitoisuudet sijoittuivat tyydyttävään luokkaan. Kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat Pitkänsalmen eteläosassa ja Raisionlahden pohjukassa huonossa luokassa. Raisionlahden keskiosa, Pohjois- ja Pukinsalmi, Pitkänsalmen pohjoisosa, Haarlansalmi, Vappari ja Saaronniemen edusta olivat luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli tyydyttävässä luokassa. Rehevyystasoluokituksen mukaan vesi oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuden keskiarvona pääosin rehevää. Raisionlahden pohjukassa vesi oli erittäin rehevää ja klorofyllipitoisuuden perusteella myös Papinsaaren ja Marjaniemen edustalla. Kesäkauden klorofyllipitoisuudet olivat lämpimän jakson seurauksena noin 30 % pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Turussa jätevesien purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesäkauden keskiarvojen perusteella voimakkaana. Vaikutus näkyi selvästi myös Pitkässäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosissa. Myös Aurajoen kautta tuli kuormitusta mutta selvästi tavanomaista vähemmän, sillä virtaamat olivat elo lokakuun välisenä aikana hyvin pieniä. Jätevesien vaikutus näkyi selvästi myös bakteerien määrän kasvuna jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla ja lähisalmien sisäosissa. Keskimääräisissä kokonaisfosfori- tai klorofyllipitoisuuksissa ei ollut erotettavissa jäteveden vaikutuksia. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kesä- tai avovesikauden keskiarvojen perusteella erottunut jätevesien vaikutusta minkään tutkitun suureen osalta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi epäorgaanisen typen pitoisuuksia mutta fosforitai klorofyllipitoisuuksissa tai bakteerien määrässä ei näkynyt vaikutusta. Avovesikauden tutkimusten keskiarvona fekaalisten kolimuotoisten bakteerien määrät olivat 0 290 kpl/100 ml. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli Turun jätevedenpurkupaikalla, Linnanaukolla sekä Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosissa välttävä. Raisionlahden pohjukka oli tilaltaan tyydyttävä ja muualla hygieeninen tila oli hyvä tai erinomainen. Turussa 4. marraskuuta 2016 Hanna Turkki biologi

22 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Naantalin kaupunki/kirjaamo/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman-karlsson@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Neste Oyj/Ympäristöpäällikkö/kaisa.vaskinen@neste.com Paraisten kaupunki/mika.laaksonen@parainen.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1 (13 sivua) Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.8.2016 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18,2 1000 5,7 0-2 480 <5 19 45 13 10 P 17.8.2016 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,2 920 5,3 0-2 930 380 33 62 13 11 P 17.8.2016 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,3 930 5,4 0-2 880 370 38 55 12 8,8 P 17.8.2016 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,4 1010 5,8 0-2 450 35 <3 34 6 7,1 P 17.8.2016 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,7 1020 5,9 0-4 390 8 13 28 8 6,7 P 17.8.2016 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,7 1030 5,9 0-4 420 8 15 28 6 4,6 P 17.8.2016 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,7 990 5,7 0-2 530 24 33 47 11 12 P 17.8.2016 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 17:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,3 990 5,7 0-2 500 <5 14 59 16 12 P 17.8.2016 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,7 1010 5,8 0-2 420 18 4 33 8 8,3 P 17.8.2016 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 16:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,7 1010 5,8 0-2 430 28 9 32 8 6,4 P 17.8.2016 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,8 1020 5,9 0-4 400 11 8 26 7 6,0 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvnae Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.8.2016 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,2 1000 5,8 0-2 480 <5 <3 43 7 11 P 17.8.2016 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,5 970 5,6 0-2 880 390 48 48 11 9,8 17.8.2016 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Henri Hellström,RR; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18,0 1000 5,8 0-4 520 6 8 38 9 11 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 5.9.2016 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,2 1010 5,8 0-2 440 <5 <3 42 14 10 5.9.2016 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,1 940 5,4 0-2 690 <5 <3 70 14 28 5.9.2016 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,1 880 5,0 0-2 750 170 <3 62 18 24 5.9.2016 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,3 1000 5,7 0-4 510 <5 <3 39 <3 18 5.9.2016 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,0 1010 5,8 0-4 470 <5 <3 36 6 13 5.9.2016 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 80; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,9 1020 5,9 0-6 400 <5 <3 26 5 9,0 5.9.2016 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,6 930 5,3 0-2 670 36 3 57 10 25 5.9.2016 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,7 980 5,6 0-2 570 <5 <3 82 30 19 5.9.2016 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,0 1000 5,8 0-2 510 <5 <3 43 7 16 5.9.2016 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,1 1010 5,8 0-4 480 <5 <3 37 5 12 5.9.2016 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja LSVYT Oy Hannula; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,8 1020 5,9 0-4 390 <5 <3 25 6 7,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy