Lounais-Espoon Omakotiyhdistys ry. / Jäsenlehti syksy 2012 Sammalvuoren ja Kaitaan kaavoitus Kutsu syyskokoukseen 50-vuotis juhlat Lasten urheilukisat Latokasken kaavoitus Suvisaaristolle saaristostatus
Sisällysluettelo Pääkirjoitus... s. 3 Sammalvuoren kaavoitus...s. 4 Kutsu syyskokoukseen... s. 5 Leoky 50 v...s. 8 Lasten urheilukisat... s. 10 Latokaskenniityn kaavoitus... s. 12 Toinen Mies: Koiruuksia...s. 13 Suvisaaristolle saaristostatus... s. 14 Ilmoituksista viestintään... s. 14 Kaitaan kaavoitus... s. 15 Leokyn historiikki... s. 16 Julkaisija Lounais-Espoon Omakotiyhdistys ry. Toimituskunta ja ilmoitusliikenne Hallitus Kansikuva Kari Auvinen Taitto Merja Ruuskanen Painopaikka Erweko Oy Kannen kuva: Lounais-Espoon Suvisaaristoa LASTEN PERINTEISET URHEILUKISAT perjantaina 30.8.2013. Tervetuloa mukaan! Yhdistyksemme omat WEB-sivut Kun avaatte omakotiliiton internet sivut avautuu tämä näkymä. Kirjautukaa sisään sivuille: Käyttäjätunnus = oma jäsennumeronne Salasana = oma postinumeronne Kun olette kirjautuneet sivuille valitkaa omakotiyhdistykset ja piirit -valikosta: Lounais-Espoon omakotiyhdistys. Sieltä voitte vaikka ladata viimeisen lehden luettavaksenne ja saatte ajankohtaista tietoa yhdistyksen tapahtumista ja muusta toiminnastamme. Näkymä yhdistyksen sivuista. HUOM! Pyydämme päivittämään sähköpostiosoitteenne lähettämällä postia osoitteeseen: puheenjohtaja.leoky@gmail.com. Lähetämme säännöllisesti uutisluonteisia katsauksia myös sähköpostitse.
02/2012 Hyvät lounais-espoolaiset! Yhdistyksellämme on takana 50 toimeliasta vuotta ja edessään näillä näkymin sumea tulevaisuus. Näinkin voisin kuvata tilannetta, jossa yhdistyksemme nyt on. Mukaillen www sivuillamme olevaa tekstiäni. Kuluvan syksyn päättyessä moni hallituksessamme toimiva aktiivi luopuu toimistaan. Heidän päätöksensä eivät voi olla vaikuttamatta yhdistyksemme toiminnan tulevaisuuteen. K uluvan vuoden elo-syyskuun vaihteessa juhlimme yhdistyksemme kunniakkaita pyöreitä vuosia kolme päivää. Se oli aikamoinen ponnistus niukoista voimavaroistamme ja aineksistamme. Onnistumiseen tarvittiin hallitus apujoukkoineen ja rohkeutta sekä määrätietoisuutta. Kukin teki pyyteettömästi ja innovatiivisesti osuutensa. Perjantaina aloitimme lasten perinteisillä urheilukilpailuilla. Sää suosi niin urheilijoita kuin rouva Fortuna arpajaisten voittajia. Suurenmoista oli jälleen kerran nähdä lasten onnistumisien ilot, joita paikalle tupsahtanut klovni mainiosti ryyditti. Lauantaina toteutimme avoimet pihamme. Liekö uutuuden ujoutta vai mitä, mutta idea ei aivan tarttunut haluamallamme tavalla. Sateinen sää synkisti vielä päiväämme. Ideamme osoitti kuitenkin orastamisen merkkejä, sillä kahvia ja lettuja oli kuulemma nautittu ja hyviksi todettu. Sunnuntain pääjuhlamme oli kevyen arvokas ja lämminhenkinen. Juhlavieraiden joukossa oli mm kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja muita paikallisia toimijoita sekä vaikuttajia, yhdistyksemme jäseniä unohtamatta. Iltapäivän mittainen ohjelma oli runsas ja sai salin täyteiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset. Kiitos yhdistyksemme jäsenet ja muut vieraat. Te teitte juhlan! Kiitos Lounais-Espoon Omakoti-yhdistys ry! Eteemme on tuotu jälleen yksi menneiden vuosien yleiskaavoituksen helmistä eli Sammalvuoren kaavaehdotus. Se on osa 1960 luvun puolivälin paikkeilla tehtyä Lounaisrannikkopimusta. Kaupunkimme ja Asuntosäätiö ja muutama muu rakennuttaja sen silloin solmivat. Sopimuksen puitteissa koko Suur-Espoonlahdelle tärkeätä virkistysaluettamme Sammalvuorta aiotaan nyt oikein mittavasti kaavoittaa rakennusmaaksi. Kunnallisvaalit menevät varmaan aiempien vuosien tapaan omalla painollaan. Tulevien eduskuntavaalien läheisyys saattaa näkyä toreilla ja puheissa sekä ehdokasvalinnoissa. Meille olisi tärkeätä, että saisimme mahdollisimman monta omakotiasumisen puolustajaa valtuuston pöytien ääreen. Näiden tulevaisuuden kuvien kanssa meidän on luovittava ja pyrittävä tekemään voitavamme, ettei koko asumismuotoamme pala palalta hävitettäisi. Tuohon tulevaisuuteen tarvitsemme uusia aktiivisia ihmisiä, joilla on rohkeutta ja ideoita. Tuo sinäkin omaa osaamistasi. Me tarvitsemme juuri sinua. Yhdistyksemme on tunnettu Espoossa ja laajemminkin. Olemme toimialueemme paras omakotiasumisen tuntija. Vuosikymmenien aikana olemme tehneet puitteet toiminnallemme ja luoneet yhteyksiä moniin toimijoihin ja vaikuttajiin. Yhdistyksemme toimintaa on helppo kehittää ja tuoda siihen uusia toiminta- ja rahoitustapoja. Tule kanssamme tekemään aktiivista ja rakentavaa yhdistystoimintaa. Se on lähidemokratiaa parhaimmillaan. Tervetuloa syyskokoukseemme! Ari Nykvist pj ASUKASYHDISTYSTEN TOIMINTA ON YHTEYDENPITOA KAUPUNGIN PÄÄTTÄJIIN. LIITY SIIS JÄSENEKSI, JOTTA SAAT MIELIPITEELLESI TARVITTAVAA VOIMAA JA TAUSTATUKEA! LIITY nyt osoitteessa www.omakotiliitto.fi Omakotitalkkarimme ovat puhelinsoittosi päässä! Tapio Purho 041 499 8308 / Reima Bäckman 041 471 1456 Veloitus 20 eur / 2 h. -3-
LOUNAIS-ESPOO LEOKYn kannanotto Sammalvuoren kaava-ehdotukseen Nykyiselle pientaloasutukselle on saatava voimassa oleva asemakaava Sammalvuoren kaavaehdotus oli nähtävillä syys-lokakuun vaihteessa. Kaava-alue koostuu pääosin metsäalueesta, jota omakotiyhdistyksemme ja Sammalvuoren suojelutoimikunta ovat ajaneet virkistysalueeksi. Sen länsipuolella on Kattilalaaksonkatuun asti rajautuva omakotiasutus. Ks. oheinen kuva. S ammalvuoren kaavoitus on ollut hidasta. Asukkaiden kannalta on tärkeää että kaava saadaan valmiiksi ainakin heidän osaltaan. He ovat joutuneet odottamaan kaavaa jo kohtuuttoman kauan, kun itse virkistysalueesta ei ole saatu ratkaisua. Sammalvuoren asemakaavassa onkin pitäydyttävä voimassa olevan yleiskaavan mukaisissa ratkaisuissa jotta kaava saadaan voimaan. Ei tule osoittaa rakentamista yleiskaavan mukaiselle viheralueelle V. Yleiskaavassa on rakentamisen kieltävä kaavamerkintä (poikkeuksellisen tarkka yleiskaava) ja rajaukset on tehty harkiten yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Lisäksi LEOKY lausui kaavalausunnossaan, että yleiskaavassa esitettyä Tyskaksentien itäpuoleista uudisrakentamista kohti Sammalvuoren huippua ei saa toteuttaa. Tontit 40101 ja 40102 on yleiskaavan vastaisesti sijoitettu V-alueelle. Kaavaehdotuksessa rakentamismääräyksiä on jopa tiivistetty Kattilalaaksontien reunassa AP-1:ksi tehokkuudella e=0,30. Tyskaksentien pohjoispuolta ei saa siis kohtuuttomasti tiivistää, eikä myöskään Kattilalaaksokadun idän puoleista reunaa. Tiiviin asuinrakentamisen lisääminen jo muutenkin hankaliin maasto-olosuhteisiin on turvallisuusriski. Nykyiselläänkin talviolosuhteissa ei ole varmuutta ensiapu-, pelastus- ja palontorjuntatoimen riskittömälle toiminnalle. Tarvitaan uusi yhtenäinen tieyhteys suunnitellulle paloasemalle. Ehdotamme ratkaisuksi Tyskaksenkaaren yhdistämistä Länsiväylältä tulevaan ramppiin. Mahdollisesti rampin länsiväylän alikulku tulisi muuttaa kaksisuuntaiseksi. Yhtenäistä ajoyhteyttä länteen Kattilalaaksonkatuun saakka ei tarvita. Kaava-aluetta on syytä laajentaa siltä osin, että siihen saadaan mukaan yllä mainitut liikenneyhteyksien parannukset. Hyväksymme palveluiden ja hallinnon alueen toteuttamisen huoltoaseman ja vesitornin läheisyydessä, mutta emme niin laajasti kuin ehdotuksessa on esitetty. Mahdollisen metrovarikon maanpäälliset rakennelmat on keskitettävä samalle alueelle. Mahdollisen metrovarikon huoltoreitin suuaukot olisivat silloin mahdollisimman lähellä huoltoasemaa eivätkä söisi viheraluetta tarpeettomasti. Kaavaehdotuksessa olevat nykyisen omakotiasutuksen sisälle ehdotetut tieratkaisut ovat pääasiassa hyviä ja yhdessä maanomistajien kanssa laadittuja. Kaavassa ehdotettu kevyen liikenteen reitistö Sammalvuoren virkistysalueella on hyvä ja kannatamme lämpimästi sen toteutusta. Kaava-alueen rajauksen ulkopuolella mutta vaikutuksen piirissä olevissa liikenneratkaisuissa on vielä selvittämisen tarvetta. Nykyisin jo ruuhkaiseksi käyneen Nöykkiönkadun liikennekuormaa ei ole syytä kasvattaa. Kaavoitus etenee seuraavaksi siten, että virkamiehet koostavat lausunnot yhteen ja tekevät sen pohjalta uuden ehdotuksen. Luultavasti tähän vaiheeseen päästään ensi talvena. Sen jälkeen on taas edunvalvonnan aika, riippuen minkälainen uusi ehdotus on. Risto Nevalainen -4-
02/2012 Lounais-Espoon Omakotiyhdistys ry. Kutsu syyskokoukseen Lounais-Espoon Omakotiyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 21.11.2012 klo 19.00 Nöykkiönlaakson koulun ruokasalissa Oxfotintie 6. Kokousaineisto jaetaan kokouspaikalla. Tervetuloa vaikuttamaan alueemme asioihin! Ennen kokousta klo 18.00 esitellään Leokyn historiikki sekä keskustellaan alueen kaavoituksesta. Kahvitarjoilu Syyskokouksen 2012 esityslista 1. Kokouksen avaaminen. 2. Kokouksen järjestäytyminen: -puheenjohtajan valinta -sihteerin valinta -pöytäkirjan tarkastajien valinta -ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi. 5. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta toimivuodeksi 2013. 6. Yhdistyksen hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta toimivuodeksi 2013. 7. Kahden toiminnantarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta vuodelle 2013. 8. Yhdistyksen jäsenmaksun määrääminen vuodeksi 2013. 9. Toimihenkilöiden palkkojen ja palkkioiden määrääminen vuodeksi 2013. 10. Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodeksi 2013. 11. Yhdistyksen edustajien valinta tarpeellisiin elimiin vuodeksi 2013. 12. Sääntömääräisten kokousten kutsutavasta määrääminen vuodeksi 2013. 13. Muut esille tulevat asiat. 14. Kokouksen päättäminen. 15. - 5 - Nyt on oikea aika vaihtaa ilmanvaihtokoneeseen ilmansuodattimet! Kotifiltterit tmi toimii yhteisostoperiaatteella joka takaa suodattimille edullisen hinnan. Toimitus tapahtuu joko postiennakolla tai noutona Kattilalaaksosta. Yhteystiedot: www.kotifiltteri.fi Avoimet pihat -tapahtuma järjestetään keväällä 2013
LOUNAIS-ESPOO Lounais-Espoon Omakotiyhdistys ry LEOKY 50 -vuotta Pj Ari Nykvist, Nöykkiönlaakson koulun rehtori Eija-Liisa Törmälä ja koulusihteeri Pia Karhunen. Sunnuntaina 2.9.2012 Nöykkiön koululle saapui viitisenkymmentä vierasta, kunniavieraina LEOKY:n jäsenet. Aulan täytti hilpeä puheensorina ja tiivis tunnelma. Nostettiin maljoja ja puheenjohtaja Ari Nykvist toivotti vieraat tervetulleeksi sekä otti vastaan onnitteluja ja pieniä puheita sidosryhmiltä. Kello 15 siirryttiin auditorioon nauttimaan monipuolisesta ja hauskasta ohjelmasta. Esiintyjinä oli vuorotellen nuoria ja iäkkäämpiä, samoin puheet ja taiteelliset esitykset vuorottelivat. Paljasjalkainen nöykkiöläinen, valtuutettu Markku Sistonen johdatteli juhlaohjelman letkeällä tyylillään kertoillen väliin myös omia lapsuusmuistojaan kuten siitä kun hänen isänsä näytti autotallissa elokuvia kyläläisille. K Yhdistyksen pitkäaikaiselle aktivistille Unto Sieviselle luovutettiin Leokyn standaari. uulimme kaunista musiikkia poikkihuilulla ja pianolla, nautimme vauhdikkaista tanssiesityksistä. Nuoret esiintyjät osoittivat taitonsa ja saivat raikuvat aplodit. Hilkka Niiranen esitti sikermän hauskoja ja osin koskettaviakin runoja ikääntyvälle yhdistykselle. Virallisempaa ohjelmaa edustivat yhdistyksen perustajajäsenen Risto Hangasjärven, Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ja Suomen Omakotiliiton Juha Saarimäen juhlapuheet. Kaupunginjohtaja lupasi tukea vapaehtoiselle asukastoiminnalle, minkä ainakin yhdis- Perustajajäsen Risto Hangasjärvi, tunnelmia Leokyn alkutaipaleelta. Ronja Turpeinen, poikkihuilu ja Sofia Tuovila, piano, Nöykkiönlaakson koulusta. Pj. Ari Nykvist, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, varapj. Antti Järvinen, Kukkumäki ry:n pj. Paula Pöntynen, hallituksen jäsenet Martti Kemppainen ja Risto Nevalainen sekä Elvi ry:n pj Maisa Siirala. Hilkka Niiranen lausui runoja ikääntyvälle yhdistykselle. -6-
02/2012 pääjuhla tyksen hallituksen jäsenet pistivät visusti korvansa taakse. Omakotiliitto peräänkuulutti uusia asukastoiminnan muotoja. Virallisten kokousten vastapainoksi tarjottiin esimerkiksi kyläklubia, joka voisi innostaa myös nuorempia mukaan toimintaa. Juhlaperinteitä jatkoi Barbara Helsingius. Hän esitti lopuksi laulelmia ja aktivoi juhlakansan pieneen taukojumppaankin. Pitkäaikainen rahastonhoitaja Raimo Kankaanpää oli pitkin talvea koonnut yhdistyksen historiikkia josta tilaisuudessa oli esillä näköispainos. Ohjelman jälkeen nautittiin herkulliset synttärikahvit suolaisine ja makeine leivoksineen. Aulan seinille oli ripustettu tasokas valokuvanäyttely sekä karttoja ja ilmakuvia LounaisEspoosta vuosilta 1962 ja 2012. Viidessä vuosikymmenessä on metsä vähentynyt ja paljon uusia teitä, katuja ja taloja on rakennettu. Mutta edelleen asukkaat tapaavat toisiaan pihoilla ja poluilla, kuten edellisenä päivänä järjestetyssä avointen pihojen tapahtumassa. Juhlan tunnelma oli hyvä ja mukavan kotoinen. Yhdistyksen toimihenkilöt olivat tehneet kovasti töitä juhlan eteen. Siitä kiitos kaikille ja erityisesti pitkäaikaiselle sihteerillemme Erja Mäelle mittavasta taustatyöstä ja juhlan onnistumisesta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän juhlapuhe. TanssiDans -seuran nuoreten tanssijoiden latinalaistassiesitys. Teksti Paula Pöntynen Kuvat Kari Auvinen Juhlaväkeä. Leokyn puheenjohtaja Ari Nykvist. Juha Saarimäki Suomen Omakotiliitosta juhlapuhujana. Barbara Helsingius laulattaa ja liikuttaa juhlayleisöä. -7-
LOUNAIS-ESPOO Leokyn 50-vuotisjuhlavuoden lasten urheilukisat 2012 Perinteiset lasten urheilukisat pidettiin Nöykkiönlaakson koulun kentällä aurinkoisena, lämpimänä ja tuulisena loppukesän perjantaina 31.8.2012., aloittaen Leokyn 50 vuotisjuhlaviikonlopun. K entällä oli villiä vilskettä ja vilinää, liikkumisen riemua, kun kisoihin osallistui reilut 80 lasta ja kannustamassa oli melkein yhtä paljon vanhempia, sisaruksia, naapureita, kavereita ja isovanhempia. Monet samaan aikaan tapahtuvat tilaisuudet olivat ilmeisesti vieneet osan lapsista ja aikuisista muihin rientoihin, koska väkimäärä oli pienempi kuin muutamia vuosia sitten, mutta ilahduttavasti suurempi kuin edellisenä vuonna. Lähialueen kouluille kuuluu lämmin kiitos, kilpailukutsujen esillepanoista kouluilla ja opettajille, jotka olivat innostaaneet lapsia osallistumaan kisoihin. Espoon taitoluisteluklubin väki järjesti buffetin kentän laidalle upeine arpajaisineen, josta heille suuret kiitokset. Herkut maistuivat kisailijoille ja heidän kannattajilleen erinomaisesti. Yhteistyö Leokyn kanssa on ollut jo usean vuoden mittainen ja kiitokset myös toimitsija-avusta. Paljon kiitoksia vanhemmille, jotka yhdessä kilpailun vetäjän Winqvistin Timon ja Leokyn hallituksen väen kanssa huolehtivat kisojen sujumisesta, kisat saatiin pidettyä aikataulun mukaisesti ja palkinnot jaettua ennen auringonlaskua. Kisat olivat perinteinen kolmiottelu, lajeina olivat pallonheitto, pituushyppy ja 60 metrin juoksu. Eskarilaisia ja heitä nuorempia oli mukana 32, heille kaikille jaettiin osallistumismitalit. Pituutta hypättiin kaksi hyppyä, palloa heitettiin kerran ja 60 m:n matka juostiin kertaallen. 2006 ja nuoremmat tytöt ja pojat (32) Inkeri Askola Katariina Hämäläinen Joanna Laakso Oliver Baghaie Alex Belakovics Hilac Salin Joshua Nyman Lauri Valpola Kisailijoita kannusti ja hauskutti Keikaussirkuskoulusta Nora Luoto Kultajokerina. -8- pallo (m) 7 4 8 8 6 7,5 13,5 7 pituus (cm) 110/100 104/122 106/130 192/173 99/110 145/160 138/186 147 juoksu (s) 24,8 21,2 15,3 14,2 17,3 15,1 12,5 13
02/2012 Ivo Yletyinen 14,5 Iiris Koivusalo 4 Kalle Koivusalo 2,5 Linnea Latopelto 5 Luukas Latopelto 6 Kevin Kallio 10 Jesse Kallio 5,5 Kia Kallio Joona Koski 11,5 Lassi Tamminen 6 Elias Salunen 8 Rene Kanerva 17,5 Otto Paananen 9,5 Touko Bäckman Kalle Alatalo 10 Aada Ali 9,5 Annika Ali 1 Ilona Kanerva 2 Johannes Kanerva Elias Pajunen 13 Lauri Pajunen 11 Aaro Pajunen 3,5 Miko Winqvist 5 Kiira Winqvist 1,5 188/196 129/130 74/92 146/106 146/140 195/175 100/120 89/110 172/113 181/146 135/120 206/202 95 88/181 206/160 88/112 68/65 90/114 20/40 135/175 110/103 43/80 108 62 13,2 18,7 28,8 16,5 13,8 14,5 21,9 23,7 13,6 13,3 19,9 13,9 15,9 19,3 13 16,8 24,4 19,7 57,3 13,3 18,5 28,3 20,9 23,3 Iloisia ilmeitä palkintopallilla. 1-2 luokkalaisia tyttöjä oli ilmoittautunut kahdeksan, muutama enemmän kuin edellisenä vuonna. Palloa heitettiin kolme heittoa, pituutta hypättiin kaksi kertaa ja 60 m juostiin kerran. 1-2 luokkalaiset tytöt: ensimmäinen Jade Nyman, toinen Emma Siltanen, kolmas Lila Yletyinen, neljäs Ria Päivölä, viides Rina Rantanen ja kuudes Laura Kärkkäinen. 1-2 luokkalaiset pojat olivat mukana runsaslukuisena ja tasaväkisinä, heitä oli 19. Pallonheittoa ja pituushyppyä oli kaksi kierrosta, 60 m juostiin kerran. 2005-2004, 1-2 luokka, pojat (19) Lauri Salunen Oskari Askola Ensti Mustonen Ville Ek Juho Varila Roope Kähärä Artturi Pitkänen Henry Niemi Roope Tuovila Jaakko Mäkinen Onni Koivusalo Samu Juhala Emre Tandiverdi Lenni Tamminen Joakim Saario Joona Juslin Onni Paananen Kasper Winqvist Hannes Hokkanen pallo (m) 8/9 13,5/14 22/15 8,5/11,5 6/7,5 12/14 13/13 12,5/9,5 19/21 24/14 10,5/7 11,5/12 11,5/12 15/18 15/17 20/16,5 9/8 20,5/18 19/12 pituus (cm) 198/186 182/168 265/254 138/141 171/200 212/210 221/170 197/210 277/215 227/220 237/240 204/210 170/120 207/173 148/141 202/183 196/170 208/235 197/247 juoksu (s) 13,5 13,6 11,5 14,9 13,3 12,9 11,4 14,1 11,2 11,7 12,1 12,2 15,4 11,5 12,4 12,5 16,5 11,6 12,0 2005-2004, 1 2 luokka, tytöt (8) Jade Nyman Lila Yletyinen Ria Päivölä Hilma Särkilahti Rina Rantanen Emma Siltanen Anna Alatalo Laura Kärkkäinen pallo (m) 11/10,5/12 10,5/8/11,5 10/9/11,5 7,5/6,5/5,5 5,5/10,5/9 9/11/11,5 9/4/6,5 8/9/7 pituus (cm) 243 212/200 224/235 174/177 142/125 196/205 204/213 170/176 juoksu (s) 10,8 12,7 11,4 14,0 14,7 13,3 12,7 13,7 1-2 luokkalaiset pojat: ensimmäinen Roope Tuovila, toinen Ensti Mustonen, kolmas Onni Koivusalo, neljäs Kasper Winqvist, viides Hannes Hokkanen ja kuudes Jaakko Mäkinen. -9-
LOUNAIS-ESPOO Teksti Erja Mäki Kuvat Kari Auvinen 3-4 luokkalaisia reippaita tyttöjä oli ilmoittautunut mukaan kuusi. He heittivät palloa kolme kertaa, juoksivat 60 m ja hyppäsivät pituutta kaksi kertaa. 2003-2002, 3-4 luokka tytöt (6) Iris Nurmi Anna Salin Wilma Forsblom Elina Kärkkäinen Eeva Vilminko Adelina Lmapenius pallo (m) 7/9,5/15 11/13/8 16/10,5/15 8/7,5/7,5 12,5/14/12 10,5/6,5/10 pituus (cm) 265/296 222/233 250/252 207/198 188/235 170/156 juoksu (s) 11,0/11,2 12,2/11,8 11,3/11,5 12,8/13,0 12,6/12,9 15,3/14,0 3-4 luokkalaiset pojat: ensimmäinen Jasper Laurila, toinen Teemu Laakso, kolmas Kasim Zegina, neljäs Mikke Kouti, viides Hugo Saario ja kuudes Joona Mäkinen. 5-6 luokkalaisia oli mukana edellisvuotta vähemmän, tyttöjä oli mukana kolme ja poikia neljä. Kisailu oli tasaväkistä ja tasokasta. Molemmissa sarjoissa heitettiin palloa kolme kertaa, hypättiin pituutta ja juostiin 60 m:n matka kaksi kertaa. 2001-2000, 5-6 luokka tytöt (3) Venla Hokkanen Susanna Lindström Ann-mari Yliperttula 3-4 luokkalaiset tytöt: ensimmäinen Iris Nurmi, toinen Wilma Forstblom, kolmas Eeva Vilminko, neljäs Anna Salin, viides Elina Kärkkäinen ja kuudes Adelina Lampenius. 3-4 luokkalaisia poikia oli tänä vuonna mukana reilu porukka, 10 poikaa, kisailu oli tasaväkistä. Pallonheittoa oli kolme kierrosta, juoksua ja pituushyppyä oli kaksi kierrosta. 2003-2002, 3-4 luokka pojat (10) Santeri Askola Teemu Laakso Joona Mäkinen Hugo Saario Leevi Kalliokoski Jasper Laurila Mikke Kouti Malik Zegina Kasim Zegina (2-lk.) Joonatan Lampenius pallo (m) pituus (cm) 16,5/16/11 200/205 22/20,5/21 258/270 14/18/16,5 240/237 20,5/20/14 248/220 16/16/13 210/210 19,5/17/23,5 290/270 18,5/21/21 260/230 6,5/14,5/15 234/200 19,5/22,5/22,5 220/260 8/12,5/10 215/215 juoksu (s) 13,0/12,3 10,9/11,5 11,8/11,5 11,8/11,6 12,9/12,8 10,2/10,0 11,7/11,6 12,5/11,6 12,0/11,6 12,7/12,8 pallo (m) 10/9/11 10,5/13/11,5 15/15,5/16 pituus (cm) 212/225 215/190 234/220 juoksu (s) 12,5/11,8 11,6/12,0 12,1/11,9 pituus (cm) 318/318 320/277 347/325 226/200 juoksu (s) 11,0/10,3 10,5/10,8 9,3/9,4 12,4/12,6 2001-2000, 5-6 luokka pojat (4) Lauri Kallikoski Otso Reunanen Daniel Kebot Miika Kouti pallo (m) 26/23,5/24,5 31/26/26 27,5/28/28,5 27/24,5/23,5 Tervetuloa ensi vuonna mukaan urheilukisoihin, osallistumaan, katsomaan ja kannustamaan, kisat pidetään elokuun viimeisenä perjantaina, 30.8.2013. Urheilukisan vetäjänä on ollut jo vuosia Timo Winqvist, hän saa lapset mukaan kisailemaan iloisella ja reippaalla otteella. - 10 -
02/2012 5-6 luokkalaiset pojat: ensimmäinen Daniel Kepot, toinen Otso Reunanen, kolmas Lauri Kalliokoski ja neljäs Miika Kouti. 5-6 luokkalaiset tytöt: ensimmäinen Ann-Mari Yliperttula, toinen Susanna Lindström ja kolmas Venla Hokkanen. - 11 -
LOUNAIS-ESPOO Latokaskenniityn kaavoitus Espoon kaupungin tavoitteena on Latokaskenniityn kehittäminen täydentämällä pientaloasumista ja luomalla edellytykset urheilu- ja virkistyspalveluiden rakentamiseen. Samalla tutkitaan Nöykkiönkadun ja Tillinmäentien katujärjestelyt. Yhdistyksemme on ollut aloitteellinen kaavoittajaan nähden. Viime syyskokouksessa pyysimme ideoita Latokaskenniityn kehittämiseksi ja yhdistyksemme jätti viime keväänä ehdotuksen Espoon kaupungille. Seuraavia Urheilu- ja virkistysalueen kaavoitusehdotuksia pyydettiin tutkimaan: Lasten leikkipuisto Skeitti-puisto Parkkialue Maauimala ja pukuhuoneet, kioski Kaksi Jalkapallokenttää Pesäpallokenttä Lasten liikennepuisto Piknik-puisto riittävine roska-astioineen ja tulentekopaikkoineen Suojelualue vaaranalaisille kasveille Nurmialueita riittävästi Perusteluja: Lasten liikennepuisto auttaa erityisesti lapsia omaksumaan liikenneturvallisuuteen liittyviä tärkeitä sääntöjä. Maauimala olisi vaihtoehto perheille jotka eivät halua käyttää merenrantaa rakennettuja uimarantoja sinilevävaaran takia. Kaksi Jalkapallokenttää tarvitaan alueen suuren harrastaja määrän vuoksi Pesäpallolle tarvitaan myös harjoittelukenttä alueellemme. Latokasken liikuntapuisto tulee siis palvelemaan eriikäisiä käyttäjiä ympäri vuoden. Se tuo merkittävästi lisäkapasiteettia koko eteläisen Espoon ulkoliikuntapaikkaverkostoon. Nykyiset urheilupuistot ovat kävijämääriltään ylimitoitettuja urheiluseuratoiminnan jatkuvan kasvun myötä. Liikuntapuiston käyttäjiä tulee hyvin laajalta alueelta: Espoonlahdesta ja Malminmäki Puolarmetsän alueelta, sekä myös Saunalahdesta ja Tillinmäestä, koska näillä kasvavilla alueilla ei ole vastaavaa palvelutarjontaa. Toivottavasti tämä antaa eväitä työstää varsinaista kaavaehdotusta eteenpäin. Antti Järvinen - 12 -
02/2012 Toinen Mies: KOIRUUKSIA Kinkerikokit Joskus taannoin Toinen Mies kirjoitteli juttuja Otto-koirastaan. Aikaa on kulunut, me molemmat Otto ja minä olemme vanhentuneet. Ja toinen meistä on oppinut kaikenlaisia koiruuksia. Arvatkaapa kumpi. Aika pian sen jälkeen, kun se tuli täysikasvuiseksi, se huomasi, että se ulottuu aika korkealle. Esimerkiksi ovenkahva oli sikäli mielenkiintoinen, että kun sitä painoi alaspäin ja samalla työnsi ovea niin simsalabim se aukeni ja ihana vapaus koitti. Kaikki ovet eivät kuitenkaan auenneet kulkusuuntaan. Mutta pienen harjoittelun jälkeen se oppi kahvaa painaessaan samalla peruuttamaan ja taas vapaus odotti. Mutta vaikka kuinka opetin ja vaadin, ei se koskaan sulkenut ovia perässään. Eipä kai välittänytkään. Juhla jokainen, on ainutkertainen ja onnistunut juhla, on ilo yhteinen! Pesu (jota ei kovin usein tapahdu) on asia, josta Otto ei oikein pidä vaikka mielellään uimassa käykin. Kerran Ottoa kutsuttiin pesuun. Se suuntasi välittömästi kulkunsa päättäväisesti makuupaikalleen. Tiukka komento ja Otto kyllä kääntyi mukaamme pesuhuoneelle päin, ohitti meidät nopeasti, meni ulko-ovelle ja saman tien vapauteen. Pesu jäi sillä kertaa, voitti meidät mokoma mennen tullen 6 0!! Juhlapalvelu Kinkerikokit Espoonlahdessa jo 20-vuoden ajan. Onneksi se ei näillä karkumatkoillaan kovin pitkälle mene eikä kauan viihdy. Yleensä viimeistään parin tunnin kuluttua se aika nöyränä palaa kotiin. Tietenkin se taas tullessaan avaa ovet ja jättää ne tapansa mukaan auki. Välillä näistä tempuista tuntuu siltä, että se olisi jotenkin älykäs. Ja näyttää se senkin älynneen, että se ei pysty puuhun kiipeämään oravan vainuttuaan. Yrittää raukka hyppäämällä tavoittaa sen oravan. Että se siitä älykkyydestä. 09-801 1012 050-305 8518 041-547 0504 www.kinkerikokit.fi - 13 -
LOUNAIS-ESPOO Espoolla on upea saaristo nyt saaristostatus! Valtioneuvosto nimesi 15.12.2011 Espoon saaristoosakunnaksi ja Suvisaariston kunnan saaristo-osaksi. ELVI ry:n painostettua kaupunkia yli 10 vuotta hakemaan sitä. Nyt alueelle voidaan hakea valtion tukia. Suvisaaristo Sommaröarna on suurin saariryhmä jossa on ympärivuotista asutusta. Kiinteän tieyhteyden 6 saarella on 650 asukasta. Osa-aikaisesti asuttuja saaria on 89. Saaria on 165, yleisiä ulkoilusaaria 10. Niille pääsee reittiveneillä useasta paikasta Rantaraitin varrella. Suurin irrallinen saari on Pentala, luonnoltaan erikoinen, jossa mm. järvi jossa saari. Saaristomuseon alueella, entisellä pientilalla, vietettiin 2012 jo 13. saaristopäivät. Suvisaaristossa on 2000 -luvulla kunnostettu ympäristöä, erityisesti saaristovesiä. Suurin asukkaiden ponnistus oli sisäväylän kunnostus (yli 1,5 Milj. euroa, Espoon yleisiä vesiä). Toinen suuri hanke oli vesihuoltoverkoston rakentaminen alueelle kun kaupunki kieltäytyi siitä (yli 20 Milj. mk). Vesihuolto vietiin myös suurimmille ulkosaarille, jotta jätevedet saadaan puhdistamolle. Näillä on ollut suuri merkitys vesiensuojelun kannalta. Pääsaarille on nyt saatu 2,5 km kevyen liikenteen väylää tielaitoksen ja kaupungin yhteistyönä. Tervetuloa fillaroimaan! Uudenmaan liitto nimesi Suvisaariston Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2007. Toimiva asukasyhteistyö ja pitkät perinteet omatoimisissa hankkeissa toivat arvon. Saaristovesien kunnostuksesta Sommarö-Seura ry sai 2006 Espoon omakotiyhdistysten liiton Viherteko-palkinnon. Kesällä 2010 SViE, Skärgårdens Vänner i Esbo rakensi FBK VPK:lle pysyvän laiturin pelastusaluksille. Maisa Siirala, LEOKY hallituksen jäsen, ELVI ry pj, Saaristoasiain neuvottelukunnan SANKin jäsen. Ilmoituksista viestintään Vieläkö tarvitsemme ilmoitustauluja? Leoky on joskus menneisyydessä nähnyt tarpeelliseksi rakentaa ilmoitustauluja liikuntaväylien varsille ympäri toimialuettaan tapahtumien ja palvelujen ilmoituksia varten. Taulut on rakennettu puusta pönäkästi ympäristöön sopivina. Katujen uudistamisen myötä on moni taulu joutunut väistymään ja osa on joutunut tielle tietymättömälle. Tauluista ei kuitenkaan haluta luopua, vaan yritetään löytää niille uusia sopivia paikkoja, joissa kuntokävelijä voi pysähtyä vilkaisemaan taulun lappusten sanomaa lepuuttaessaan jalkojaan. Kaikilla meillä on halu pitää asuinympäristömme siistinä ja hyvin hoidettuna. Tämä koskee myös ilmoitustauluja. Siksi olemme käynnistäneet taulujen kunnossapidon ja niiden paremman valvonnan. Korvaako nettipalvelu ilmoitustaulut Ilman ilmoitustauluja tultaisiin hyvin toimeen, mutta olisiko sittenkin vielä vanhaa vaalien säilytettävä muutamia pönäköitä puujalkamalleja ihmisten iloksi tai harmiksi? Taulu on pylvästä siistimpi ilmoituspaikka, jos sen kunnosta huolehditaan. Nettiin liitettyjen mainos- ja ilmoitustaulujen määrä tullee lähiaikoina lisääntymään, kun saadaan näyttötekniikka luotettavaksi ja hinta alas. Silloin Leokykin joutunee tarkastelemaan ilmoitustauluaihetta uudemman kerran. Olemme lievästi tiedostaen siirtyneet elämänmuotoon, jossa huomattava osa ilmoituksista ja viestinnästä tapahtuu pilvimaailmassa. Kukin sorminäppäryytensä ja mielihalujensa mukaan hakee tietoa ja yhteyksiä pilven sumeudesta osallistuen sadetanssiin tarpeidensa mukaan. Mitä sitten, kun nykyinen meno ei riitä Olemme melkoisella vauhdilla siirtyneet kulttuuriin, jossa huomattava aika hereillä olosta kuluu sormiviestinnässä. Tuskinpa Ihminen ehtii kehittyä istuvaksi sormieläimeksi, ennen kuin nopeampi ja joustavampi ääneen ja liikkeeseen perustuva viestintä palaa entistä tehokkaampana. Miten käy meidän pilviyhteydelle, kun sormien liike pysähtyy? Voiko pilvielämä jäädä ohjelmoituna osaltamme jatkumaan vaikka solujemme toiminta hiljenee ja hakee uuden olomuodon? Miten käy bittimaailmoille. Ovatko ne massaa vai aineetonta ja häviävää vai ollaanko tekemisissä iäisyyksien kanssa, jossa olematonkaan ei häviä. Tarvitaanko uusia tulkintoja maailmankuvalle? Sitä odotellessa katsotaan mitä Leokyn ilmoitustaululle on laitettu. Martti Albin Kemppainen - 14 -
Kaitaa ja metro sekä kaavoitus syksyllä 2012 02/2012 Espoon valtuusto hyväksyi 11.6.2012 hankesuunnitelman Länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on valtion sitoutuminen 30 % kustannusosuuteen. Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Tämä ehdollinen päätös käynnisti virallisesti vain metrolinjauksen suunnittelun ja asemien lähiympäristön suunnittelun, jota Kaupunginsuunnittelulautakunta puolestaan oheisti mm. seuraavasti: Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita, työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri. Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisema-arvojen säilyminen. Kunhan nämä tavoitteet aidosti toteutuvat, voimme omakotiasujinakin olla tyytyväisiä. Suurin odotuksen ja myös huolen aihe on kuitenkin Kaitaan alueen yleis- ja asemakaavojen laadinta. Yleissuunnitelmassa tavoitellaan jopa 6.000 uutta asukasta Kaitaalle. Meille nykyasukkaille viime kevään jälkeen ei ole tullut mitään uutta tietoa hankkeista. Kaitaan aseman ympäristön asemakaavan laadinta alkanee vuoden 2013 alkupuolella. Positiivista on ollut asukkaiden mukaan ottaminen erilaisiin työpajoihin ja asukastilaisuuksiin metroon liittyvässä kehitystyössä parin viime vuoden aikana. Kiitos Finnoo-Kaitaan projektijohtaja Torsti Hokkasen, joka on juuri aloittamassa uutta pestiään koko Espoon ylimmäisenä kaavoitusviran haltijana. Toivomme kovasti, että asukkaiden näkemykset pääsevät esille myös tulevissa kaavahankkeissa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kunnallisvaalien jälkeisessä kokouksessa on listalla Kaitaan alueen osayleiskaavan tavoitteiden laadinta. Tätä kirjoitettaessa materiaali ei ollut vielä julkista. Asiaa kannattaakin tutkailla netistä eli materiaalin pitäisi löytyä lautakunnan 31.10. kokouksen esityslistasta/pöytäkirjasta. Asukastilaisuuksien aikataulu päätetään aikanaan. Aktiivisuutta vaikuttamiseen! Kaitaan omakoti- ja viheralueiden tulevaisuus päätetään tässä kaavassa. Ottakaa yhteyttä myös LEOKYn johtokunnan jäseniin ja kertokaa mielipiteenne. Jarmo Lehtelä PUUSISUSTUSILTA Kivenlahden Puukeskuksessa keskiviikkona 14.11.2012 klo 18 20 Nyt on loistava tilaisuus saada tietoa ja vinkkejä puulla sisustamisesta sekä tutustua monipuoliseen ja nykyaikaiseen puusisustamisen tuotevalikoimaamme. Paikalla puusisustamisen ammattilaiset, jotka auttavat ja neuvovat tuotteiden valinnassa. Mukana: Siparila wood for living Lektar indoor lattiatuotteet Slospe jalopuutyöpöytätasot Puukeskus kaikilla puutuotteilla ja puunkäsittelyaineilla Toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.11. klo 12 puh. 0205565220 tai pks.ilmoittautumiset@puukeskus.fi (Kirjoita s-postin aihekenttään KIVENLAHTI). Tervetuloa ja ota ystäväsi mukaan! Tarjolla virvokkeita ja pientä purtavaa Myymälä on poikkeuksellisesti avoinna klo 20.00 asti. PUUKESKUS ESPOO Kivenlahti, Ruukintie 4 puh. 020 55 65220-15 - ma pe 7 18 9 15 Valtakunnallisiin yritysnumeroihin soitettujen puheluiden hinnat: Matkapuhelimesta 8,28 snt / puhelu + 17 snt / min. Lankaliittymästä 8,28 snt / puhelu + 7 snt / min. la
LEOKYN 50 VUOTISHISTORIIKKI L ounais-espoon Omakotiyhdistys ry täytti 50 vuotta 2.9.2012. Juhlavuoden kunniaksi yhdistyksen johtokunta päätti v. 2010 laatia yhdistykselle 50 v-historiikin. Yhdistyksen voimavarat huomioiden pyrittiin löytämään historiikin laatimiseen kokemusta omaava kirjoittaja. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, ja allekirjoittanut lupautui tehtävään. 50 v-historiikin rungoksi muodostui jo aikaisemmin laadittu historiikkityö. Marja-Leena Loukola laati yhdistyksen 20 v-juhlavuotena ensimmäisen historiikin ja täydensi sitä kymmenen vuotta myöhemmin 30 v-historiikilla. Näissä historiikeissa on kuvattu Lounais-Espoon asuttamista viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Samalla on taustoitettu omakotiyhdistyksen perustamiseen johtaneita syitä. Syntyvaiheen jälkeen on näissä historiikeissa esitelty yhdistyksen toimintaa ja aikaansaannoksia puheenjohtajakausittain. Ilman muuta omakotiyhdistyksen alkutaipaleella tärkein vaikuttaja oli Jukka Lehtosalo. Hänen johdollaan omakotiyhdistys pystyi vaikuttamaan merkittävästi omakotialueemme kehitykseen. Tielinjauksia pystyttiin ohjaamaan asutuksen kannalta mielekkäämpiin paikkoihin. Myös kaavoituksen seuranta ja siihen vaikuttaminen olivat yhdistyksen ensimmäisten vuosikymmenten tärkeimpiä työkohteita. Jukka Lehtosalo toimi myös Suomen Omakotiliiton puheenjohtajana. Täydentävää tietoa yhdistyksen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajalta ei ollut löydettävissä, joten katsoin sopivaksi ottaa nuo alkutaipaleen historiikit sellaisenaan osaksi kirjaa. Itse olen ollut mukana yhdistyksessä 1982 alkaen, joten tältä ajalta yhdistyksen virallisten dokumenttien lisäksi käytettävissäni oli muutakin materiaalia. Yksi parhaista lähteistä oli kuitenkin yhdistyksen oma Raimo Kankaanpää, historiikin tekijä 25 tiedotuslehti, jota julkaistiin pari kertaa vuodessa syksystä 1985 alkaen. 80-luvun tärkeimmät edunvalvontakohteet olivat alueen liikenneratkaisut. Sitkeän neuvottelutyön tuloksena kaupunki hyväksyi nelikaistaiseksi aiotun Nöykkiönväylän rakentamisen kevyempänä kaksikaistaisena Nöykkiönkatuna ja se vielä saatiin toteutumaan Sammalvuoren kohdalla tunneloituna. Ratkaisu voitiin sitten asukkaiden puolesta hyväksyä lähes yksimielisesti. Myös kaavoitus teetti jatkuvasti töitä 80-luvulla ja 90-luvun alussa. Väljän omakotialueen puolustaminen oli tiukkaa neuvottelutyötä sekä virkamiesten että poliitikkojen kanssa. Tässäkin onnistuttiin suhteellisen hyvin. Toki kompromisseja neuvotteluissa jouduttiin tekemään, mutta liian tiukka periksi antamattomuus olisi todennäköisesti johtanut huonompaan lopputulokseen. Niinpä sitten alueen asemakaavat vahvistuivat pääosin 90-luvulla. Liikenneverkon toteutussuunnittelu voitiin siten käynnistää ja rakentamiseen päästiin 2000-luvun alussa. Näin tärkeimmät osat asukkaiden edunvalvontatyöstä saatiin maaliin. Viimeiset kymmenen vuotta ovatkin olleet sitten yhdistyksen toiminnan suuntaamista enemmän asumisviihtyvyyden kehittämiseen. Varsinaisen yhdistyksen toimintahistorian lisäksi alueen asukkaiden näkökulmaa historiikkiin tuli siitä, että yhdistyksen lehdistä poimittiin mukaan sopivia asukkaiden haastatteluja. Näitä täydentämään saatiin vielä muutamien asukkaiden omia kirjoituksia ja valokuvia. Kirja esiteltiin yhdistyksen vuosijuhlassa. Tuolloin tuli saataville vielä jonkin verran uutta kirjaan sopivaa materiaalia, jonka päätin vielä lisätä siihen oikolukuvaiheessa. Kirjan viimeistely on käynnissä ja painosta se saadaan lähiaikoina. Sitä voi tilata johtokunnan jäsenten kautta tai suoraan sen toimittajalta hintaan 25. Raimo Kankaanpää, puhelin 050 461 8642, tai raimo.kankaanpaa@rkprojektipalvelut.fi