U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 29.1.2003 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0278-111 No YS 93 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Lämpö Oy:n Hangon kunnassa sijaitsevan Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskuksen toimintaa. LUVAN HAKIJA Fortum Lämpö Oy PL 110 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Fortum Lämpö Oy:n lämpökeskus, Oy Visko Ab:n teollisuusalue Osoite: Krogars Hanko Toimiala: Teollisuuden lämmöntuotanto Toimialatunnus: 40320 Liike- ja yhteisötunnus: 0548171-2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Oy Visko Ab:n toimintaa koskevassa Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä 18/1989/3 määrätään, että Oy Visko Ab:n on haettava uutta lupaa vuoden 2000 loppuun mennessä. Fortum Lämpö Oy:n lämpökeskus kuuluu Oy Visko Ab:n tehdaslaitoksen kanssa samaan toimintakokonaisuuteen ja kyseisten laitosten ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeellista käsitellä samanaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan on öljyä, kivihiiltä, puuta turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävällä voimalaitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia, oltava ympäristölupa. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 2.1.2002. MAKSU 1 700 A11-111-AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E-mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 3 momentin mukaisesti olemassa olevan toiminnan lupa-asian käsittelee se viranomainen, joka on ympäristönsuojelulain nojalla toimivaltainen käsittelemään vastaavan uuden toiminnan lupahakemuksen. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohdan 4 d) mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee tekokuituja valmistavan tehtaan ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin mukaisesti alueellinen ympäristökeskus ratkaisee sellaisen toimintakokonaisuuden ympäristöluvan, jonka jokin osa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan lääninhallitus on ilmansuojeluilmoituksen johdosta antanut päätöksen No YMT 63/16.1.1989. Kyseisen päätöksen johdosta korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen n:o 3565/13.10.1989. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojeluilmoituksen johdosta annettuun päätökseen liittyvien selvitysten johdosta päätökset No YMT 1332/ 7.11.1991 ja No YMT 1086/28.10.1992. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskus toimii Hangon kaupungissa Krogarsissa noin 11 kilometriä Hangon keskustasta koilliseen kaavoittamattomalla alueella. Kiinteistöllä sijaitsevat Oy Visko Ab:n tuotantolaitokset ja varastot, jätevedenpuhdistamo, biologinen poistokaasujen puhdistuslaitos sekä Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos ja sen 100 m 3 :n raskaspolttoöljysäiliö ja 5 m 3 :n kevytpolttoöljysäiliö. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Oy Visko Ab:n teollisuuskiinteistö sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, jossa pintamaalaji on Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvaa hiekkaa. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten perusteella maanpinnan korkeustaso on +2,9...+16,10. Tehdasalueella maaperä on hienoa hiekkaa n. 3 m:n syvyydelle ja tästä alaspäin hiekkaa merenpinnan tason alapuolelle. Alavedenottamon alueella maan pinnan taso on +2,9. Pintamaakerros -1,00 tasoon on silttiä ja siitä alaspäin hiekkaa tasolle -9,5 asti. Tehdasalueella ja sen ympäristössä muodostuu tehokkaasti pohjavettä, jonka päävirtaus suuntautuu tehtaasta luoteeseen. Tehdasalue kuuluu osana Oy Visko Ab:n oman vedenottamon sekä muutamien yksityisten kaivojen pohjaveden muodostumisalueeseen. Tehdas sijaitsee vesioikeuden vahvistamalla pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä. Pohjaveden pinta tehdasalueella on 6-8 m syvyydessä maanpinnasta. Maaperän hy-
västä vedenläpäisykyvystä johtuen kaikki maaperään pääsevät nesteet suotautuvat tehokkaasti pohjaveteen. Ilman laatu Hangon kaupungin alueella on tehty ilmanlaadun bioindikaattoriselvitys vuosien 2001 ja 2002 aikana (Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja 2001, Alueelliset ympäristöjulkaisut 238, 2001, Ilkka Niskanen, Tuomo Ellonen ja Olli Nousiainen). Hangon kaupungin alueella sijaitsi 16 havaintoalaa. Neulasnäytteet kerättiin viideltä näytealalta. Sormipaisukarpeen esiintymisfrekvenssi ja kunto Hangon havaintoaloilla oli samaa tasoa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Sormipaisukarpeen peittävyys oli vähän keskimääräistä suurempi. Selvimmät muutokset jäkäläkasvillisuudessa todettiin Lappohjan alueella ja Hangon keskustan läheisyydessä sijainneilla havaintoaloilla. Näillä havaintoaloilla muutos näkyi erityisesti sormipaisukarpeen kunnossa, joka luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi 7 havaintoalalla. Jäkälien lajimäärissä ei kuitenkaan todettu selvää vähentymistä. Jäkäläkasvillisuuden perusteella Hanko sijoittuu selvästi ilman saasteiden kuormittamaksi alueeksi. Kahdella havaintoalalla havupuiden keskimääräiset neulaskadot olivat yli 20 % ja muilla havaintoaloilla keskimääräinen neulaskato vaihteli välillä 10-19 %. Mäntyjen keskimääräinen neulaskato Hangossa sijaitsevilla havaintoaloilla oli noin 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Maaperän ja pohjaveden tila Alueen maaperän tilaa ei ole selvitetty Fortum Oy:n toimesta eikä kattilalaitoksen toiminnasta ole havaittu tapahtuneen polttoainevahinkoja maaperään. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Tehdasalue sijaitsee noin 5 km Lappohjan taajamasta länteen. Lähimmät yksittäiset ympärivuotiset asunnot ovat noin 200 metrin päässä tehtaasta pohjoiseen ja Östra Sandfjärdenin lahden rannalla on aseita kesäasuntoja noin 0,5-1 kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitoksen toiminta ei aiheuta merkittävää melua laitoksen ulkopuolelle. Keskimääräinen viikoittainen raskas liikenne Oy Visko Ab:n tehdasalueella käsittää noin 50 kappaletta kuorma-autoja ja konttikuljetuksia. 3
4 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskus tuottaa kuumaa vettä Oy Visko Ab:n prosessiin ja lämmitykseen. Laitoksessa on kolme polttoaineteholtaan 2,9 MW:n tulitorvi-tuliputki kuumavesikattilaa, jotka on valmistettu vuonna 1987. Yhteensä laitoksen polttoaineteho on 8,7 MW. Polttimet ovat alkuperäiset, vuonna 2001 täyshuolletut Oilonin moduloivat raskasöljypolttimet. Yksi kattila on käytössä koko ajan ja toinen kattila on varavalmiudessa käyden huippuaikoina rinnalla noin 20-50 %:n teholla. Kolmas kattila on varakattilana ja sitä käytetään toisten kattiloiden huolto- ja korjaustöiden aikana. Kattiloiden käyttöjärjestystä vaihdetaan siten, että kaikkia kattiloita käytetään vuoronperään. Kattilakohtaisia käyttötuntimittareita ei ole. Kattiloiden savukaasut johdetaan kunkin kattilan omaa savukanaalia ja savuhormia pitkin yhteiseen savupiippuun. Savupiippu on kolmihorminen 35 metriä korkea teräspiippu. Piipun korkeus meren pinnasta on 50,06 metriä. Laitos on saneerattu vuonna 2001 ja tässä yhteydessä laitteita on uusittu. Tässä yhteydessä on panostettu erityisesti palamiseen ja öljyn käsittelyyn. Huollon yhteydessä mm. uusittiin öljykoneikko ja suoritettiin perushuolto öljypolttimille sekä uusittiin öljysäiliö putkistoineen. Laitoksen toiminnassa käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä (POR LS) noin 3 000 tonnia vuodessa. Laitoksessa on savu-, vesi- ja öljyvuotohälyttimet, joiden hälytykset tulevat Fortum Lämpö Oy:n keskusvalvomoon. Valvomo on jatkuvasti miehitetty. Laitokseen on asennettu ISJ-linjavalvontajärjestelmä, joka valvoo, että yhteys jatkuvasti miehitettyyn Fortum Lämpö Oy:n Espoossa sijaitsevaan valvomoon on kunnossa. Kattilalaitoksella suoritetaan valvontakäyntejä, joiden aikaväli on korkeintaan 84 tuntia. Varastot Laitokselle on vuonna 2000 hankittu uusi öljysäiliö, jolla on 100 %:n valuma-allas. Raskaan polttoöljyn säiliössä on ylitäytönestin ja ylärajahälytin. Öljysäiliön uusimisen yhteydessä uusittiin koko laitteiston öljyjärjestelmä putkistoineen. Kevytpolttoöljyn (Tempera 5) säiliön tilavuus on 5 m 3. Säiliössä on ylitäytönestin ja 100 %:n valuma-allas.
5 Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Veden kulutus tuotannossa on lähes olematonta, koska järjestelmän vesi kiertää suljetusti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Euroopan parlamentin ja neuvoton direktiivi 2001/80/EY tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta astui voimaan syksyllä 2001. Lisäksi toimialalle on valmisteilla EY:ssä parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvaus. Suomessa on syksyllä 2002 aloittanut työnsä pienten energiantuotantolaitosten BAT-tekniikoita käsittelevä toimialaryhmä. Lämpökeskus on saneerattu vuonna 2001. Tässä yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota palamisen hyvyyteen. Tekniikka uusittiin viimeisen saatavilla olevan tekniikan mukaiseksi: - Polttimet säädettiin ja huollettiin laitteiden toimittajalla, Oilonilla. - Öljykoneikko vaihdettiin uusimpaan Oilonin malliin. - Koko öljyjärjestelmä, putkistot ja raskasöljysäiliö uusittiin. - Varapolttoaineena olevan kevyen polttoöljyn 5 m 3 :n säiliö hiekkapuhallettiin, tarkastettiin ja maalattiin. - Vuotohälyttimet uusittiin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Lämpö Oy:llä ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksesta ei synny jätevesipäästöjä. Poikkeustapauksia ovat laitteiden korjausten tai tarkastusten takia tehtävät tyhjennykset. Tyhjennysvedet ovat puhtaita ja ne lasketaan Oy Visko Ab:n omaan viemäriin ja sitä kautta Viskon jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä, Mastera LS 380, jonka rikkipitoisuus on korkeintaan 1 p-% ja tuhkapitoisuus korkeintaan 0,1 p-%. Polttoaineen kulutus on noin 3 000 tonnia vuodessa. Varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Laitoksen kattiloiden savukaasuja ei puhdisteta. Päästöt pidetään mahdollisimman pieninä pitämällä polttimet kunnossa ennakkohuollon avulla.
Melu ja tärinä Laitoksen kokonaispäästöt ovat raskasta polttoöljyä käytettäessä toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan 7,3 tonnia hiukkasia, 57 tonnia rikkidioksidia, 24,5 tonnia typen oksideja typpidioksidiksi laskettuna ja 9 497 tonnia hiilidioksidia. Envimetria Oy on mitannut lämpökeskuksen kattiloiden hiukkaspäästöt 7.3.2000 voimassa olleen ilmansuojeluilmoituksen johdosta annetun päätöksen lupaehtojen mukaisesti. Mittaukset on suoritettu kattilan täysteholla ja puoliteholla. Hiukkaspäästömittaukset on suoritettu SFS 3866 standardin mukaisesti. Kattiloiden mittaustulokset ovat olleet seuraavat (mittausten kokonaisvirherajat noin + 20 %): Mittauskohde yksikkö mitattu hiukkaspäästö täysteho/osateho - kuumavesikattila 1 mg/mj 24/20 - kuumavesikattila 2 mg/mj 15/27 - kuumavesikattila 3 mg/mj 13/31 Laitoksesta ei tule ulkopuolelle melua tai tärinää, joka ylittäisi tehdasalueella olevan muun tason. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Öljyinen jäte (13 08 99), joka syntyy korjausten ja puhdistusten yhteydessä, noin 200 litraa vuodessa, toimitetaan vuosittain ongelmajätteiden käsittelylaitokseen yhdessä muiden laitosten vastaavien öljyisten jätteiden kanssa. Kattiloiden nuohouksen suorittaa luvan omaava yhtiö 1-2 kertaa vuodessa. Kattiloiden nuohous tapahtuu suljetusti siten, että painepesuriauto imee kattilaan ruiskuttamansa pesuveden takaisin säiliöönsä. Pesussa käytetään vettä noin 1 000 litraa/kerta. 6 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Laitos on rakennettu jaksottaisen miehittämättömän käytön määräykset täyttäväksi. Laitosta kaukovalvotaan Fortum Lämpö Oy:n jatkuvasti miehitetystä keskusvalvomosta Espoosta. Laitokselle on nimetty laitosvastuullinen käytönvalvoja/lämpölaitosasentaja, joka tekee laitoksen ennakkohuollot ja laitostarkastukset säännöllisesti. Huoltokierrosten yhteydessä valvoja tarkkailee laitoksen toimintaa - erityisesti seurataan palamisen hyvyyttä. Palamisen tarkkailussa käytetään Kane May analysaattoria, jolla analysoidaan savukaasujen happipitoisuus, häkäpitoisuus ja NO x -pitoisuus vähintään neljä kertaa vuodessa sekä aina muutosten jälkeen ja muuten tarvittaessa. Laitoksen toimintaa seurataan myös jatkuvalla hyötysuhde- ja hälytysraportointiseurannalla. Laitoksella on käytössä öljy- ja vesihuoltohälyttimet, joiden toimivuus testataan säännöllisesti. Fortum Lämpö Oy:llä on käytössä ISO 9001 laatujärjestelmä, jonka puitteissa tehdään sisäisiä ja ulkoisia auditointeja.
7 Laitoksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt mitataan viiden vuoden välein. Viimeinen mittaus on suoritettu 7.3.2000. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitosta kaukovalvotaan Fortum Lämpö Oy:n jatkuvasti miehitetystä keskusvalvomosta. Huoltokierrosten yhteydessä lämpölaitosasentaja tarkkailee laitoksen toimintaa ja erityisesti palamisen hyvyyttä. Laitoksella on käytössä öljy- ja vesihuoltohälyttimet, joiden toimivuus testataan säännöllisesti. Mahdollisista ympäristövahingoista tai poikkeamista tehdään RC-raportit, jotka käsitellään parannusehdotuksineen yhtiön johtoryhmässä. Fortum Lämpö Oy on sitoutunut toimimaan Visko Oy Ab:n tehdasalueella Visko Oy Ab:n ympäristöohjelman mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 11.2.2002 ja 14.6.2002. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Hangon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 21.2. - 25.3.2002 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Hangon Lehti -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Hangon kaupunginkansliassa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupaa koskeva tarkastus on suoritettu 14.6.2002. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta, Hangon kaupunginhallitukselta, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa 28.2.2002 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomauttamista asiassa. Hangon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 12.3.2002 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Oy Visko Ab sijaitsee vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja pohjaveden suojelun kannalta hyvin vaativalla alueella. Hangon kaupun-
gin ympäristölautakunta on lausunnossaan erityisesti kiinnittänyt huomiota pohjaveden suojeluun. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö toteaa 22.3.2002 antamassaan lausunnossa, ettei Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksella ole huomautettavaa Fortum Lämpö Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Krogarsin vesiensuojeluyhdistys r.y. on muistutuksessaan 20.3.2002 puuttunut lähinnä Visko Oy Ab:n lupahakemukseen ottamatta kantaa lämpölaitoksen toimintaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 11.11.2002 päivätyllä kirjeellä ja esittää vastineensa ympäristöhakemuksesta annetuista lausunnoista ja tarkastuspöytäkirjasta. Luvan hakija ei ole esittänyt vastinetta. 8 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskuksen toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskuksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,2 painoprosenttia ja 1.1.2004 alkaen enintään 0,1 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000) Päästöt ilmaan 2. Lämpökeskuksen jokaisen kattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 50 mg/mj kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan mittaustilanteessa saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. (YSL 43, NaapL 17 )
9 Melu ja tärinä 3. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä kello 07.00-22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22.00-7.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). (YSL 43, 46, NaapL 17 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Ongelmajätteet kuten liuotinjätteet, jäteöljy, kemikaalijätteet, loistelamput, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, VNp 659/1996) 5. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjatai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja kiinteistön viemäriin on estettävä. (YSL 43, 45, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMp 867/1996) 6. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45 ) Varastointia koskevat määräykset 7. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintatai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19, Naapl 17 ) 8. Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että maaperän pilaantuminen polttoöljysäiliöiden täytön ja polttoaineiden purkamisen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19, Naapl 17 ) Päästöt vesiin ja viemäriin 9. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. (YSL 43, 47, YSA 19 )
10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin, mereen tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Hangon kaupungin ympäristölupaviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee tehdasalueella olla riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Lämpökeskuksen savukaasujen hiukkaspäästöt on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kolmen vuoden välein vuodesta 2003 alkaen. Mittaukset on suoritettava kattilakohtaisesti standardin SFS 3866 mukaisesti sekä kattilan täysteholla että keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasu redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen sekä lisäksi muunnettuna yksikköön mg/mj sisäänsyötettyä energiayksikköä kohti sekä kg/h ja t/a laskentakaavoineen sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Hangon kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksista. (YSL 46 ) Kirjanpito ja raportointi 14.1. Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskuksen toiminnasta on Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristölupaviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Laitoksen kuukausittaiset käyntiajat (h/kk), tuotantomäärä (GWh/kk), polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a), mitatut tai laskennalliset rikkidioksidipäästöt (t/a), typen oksidien päästöt (t/a), hiilidioksidipäästöt (t/a) ja hiukkaspäästöt (t/a), päästöjen laskenta-
tavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet). Laitoksen toiminnasta muodostuneet jätteet, ongelmajätteet, hyötykäyttöön toimitetut jätteet, niiden määrät, edelleen toimittaminen, kuljettajat, toimituskohteet ja -päivämäärät. (YSL 45, JL 51, JA 22, VNp 101/1997) 14.2. Laitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 45, JL 51, JA 22, VNp 101/1997) 11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskuksen toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Fortum Lämpö Oy:n Oy Visko Ab:n tuotantolaitosten lämpökeskus ja Oy Visko Ab:n kuitusuolitehdas toimivat Hangon kaupungissa Krogarsissa noin 11 kilometriä Hangon keskustasta koilliseen. Alue sijaitsee vesioikeuden vahvistamalla pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä. Laitoksella on alueellaan myös oma pohjavedenottamo. Alue on kaavoittamaton. Lähimpiä häiriintyviä kohteita ovat asuintalot noin 300 metrin (Krogarsin kylä), kesähuvila-asutus noin 500 metrin ja asuintaajama (Lappohja) itä-koillissuunnassa noin 4 kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Erityisesti pohjaveden suojelemiseksi ja asutukselle mahdollisesti aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi on toiminnalle tarpeen antaa määräyksiä.
Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lämpökeskuksessa on kolme polttoaineteholtaan 2,9 MW:n kuumavesikattilaa ja laitoksen polttoaineteho on yhteensä 8,7 MW. Kattiloiden savukaasut johdetaan kunkin kattilan omaa savukanaalia ja -hormia pitkin yhteiseen 35 metriä korkeaan teräspiippuun. Laitos on saneerattu vuonna 2001 ja tässä yhteydessä laitteita on uusittu. Tässä yhteydessä on panostettu erityisesti palamisen hyvyyteen ja öljyn käsittelyyn. Laitoksen toiminnassa käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä (POR LS). Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perusteet Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräykset 1. - 15.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Kyseisen asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 p-%. Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 p-% ja 1.1.2004 alkaen enintään 0,10 p-%. Määräys lämpökeskuksella polttoaineena käytettävän öljyn rippipitoisuudesta on annettu valtioneuvoston asetuksen määräysten noudattamiseksi. (Määräys 1.) Valtioneuvosto on antanut päätöksen (157/1987) yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi. Päätöksen ohjeena on, että öljyä pääasiallisena polttoaineenaan käyttävien uusien (toiminta aloitettu 1.3.1987 tai sen jälkeen) voimalaitosten ja kattilalaitosten kattiloiden, joiden polttoaineteho on 1 < P < 3 MW, hiukkaspäästö on enintään 90 mg/mj. Vastaava ohjearvo polttoaineteholtaan 3 < P < 5 MW:n kattiloille on 60 mg/mj. Lämpökeskus on saneerattu vuonna 2001. Tässä yhteydessä on erityisesti kiinnitetty huomiota palamisen hyvyyteen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa teollisessa mittakaavassa 12
käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät ja tekniikan kehitys. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt on mitattu ennen saneerausta. Tässä vaiheessa kattiloiden hiukkaspäästöt ovat täydellä teholla olleet 24, 15 ja 13 mg/mj ja puolella teholla 20, 27 ja 31 mg/mj. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Määräyksessä 3. on rajoitettu laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää toimittamista käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (Määräys 4.) Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. (Määräys 4.) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (Määräys 5.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätemääriä ja hyötykäytön edistymistä seurataan laitoksen vuosiraportoinnin kautta. (Määräys 6.) Laitos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Tehdasalueen piha on asfaltoitu kaikilta liikennöidyiltä osiltaan. Polttoaineiden, kemikaalien tai jätteiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Määräykset 7. - 9. on annettu päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 7. - 9.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10. ja 11.) 13
Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lämpökeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvien päästöjen seuraaminen ja tarkkaileminen on tarpeellista päästötasojen seuraamiseksi ja valvomiseksi. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 14.) 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on 31.12.2007 mennessä tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 29, 35, 38,40, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 54, 56, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 23, 30, 36 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 7, 8, 9 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) 15 KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun alueellisen ympäristökeskuksen maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksen ympäristölupa maksaa 3 400 euroa. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaista toimintakokonaisuutta koskevan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksusta. Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on siten 1 700 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Fortum Lämpö Oy PL 110, 00048 Fortum Hangon kaupunginhallitus Hangon kaupungin ympäristölautakunta Hangon kaupungin rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Oy Visko Ab Krokarsin vesiensuojeluyhdistys r.y. Kuulutuksesta tiedon saaneet (Liite 1) Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hangon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Hangon Lehti -nimisessä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. 16 Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Heli Antson Liite 1 Liite 2 Ilmoituksen päätöksestä saavat Valitusosoitus