Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä, kuka tai ketkä vastaavat yksikköön sijoitettujen lasten ja nuorten sosiaalityöstä kunnassa. Asumisyksiköistä saatujen tietojen perusteella kysely kohdistettiin sosiaalityötä tekeville henkilöille. Kolme yksikköä kolmessa eri kunnassa ilmoitti, että, että kunnassa ei ole sosiaalityöntekijää näille lapsille ja nuorille. Näiden kuntien osalta kysely osoitettiin kunnan maahanmuuttokoordinaattorille tai muulle yksikön nimeämälle yhteistyötaholle kunnassa. Kysely lähetettiin yhteensä 19 henkilölle. Vastaajia oli vain 6. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa: Sosiaalityöntekijöiden vastuulla olevien perheryhmäkotien ja tukiasumisyksiköiden toimintaa Sosiaalityöntekijän ja omaohjaajan välistä yhteistyötä Nuorten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä Nuorten pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin Koulutus- ja yhteistyötoiveita TUKENA-hankkeen kanssa
Koulutus: o Valtiotieteiden maisteri / sosiaalityöntekijä: 4 o Sosionomi (amk): 2 YLI 10 VUOTTA Työkokemus sosiaalialta Tehtävänimike: o Sosiaalityöntekijä/ o vs. sosiaalityöntekijä: 4 o Sosiaalineuvoja: 1 o Sosiaaliohjaaja: 1 6-10 VUOTTA 1-5 VUOTTA Asiakkaita/työntekijä: Kahdella vastaajalla 3-4 asiakasta, kahdella noin 15 ja kahdella yli 35. ALLE 1 VUOSI 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0%
Millaisia tehtäviä sosiaalityöntekijän vastuulle kuuluu? VERKOSTOYHTEISTYÖ NUOREN ASIAKASSUUNNITELMAN LAATIMINEN NUOREN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI LAUSUNNON LAATIMINEN MAAHANMUUTTOVIRASTOON NUOREN ERILAISET SOSIAALIHUOLTOLAIN (SHL 1301/2014) MUKAISET JOTAIN MUUTA, MITÄ? NUOREN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISEEN NUOREN MAHDOLLISEEN RIKOSKUULUSTELUUN OSALLISTUMINEN NUOREN PERHEENYHDISTÄMISHAKEMUKSESSA AVUSTAMINEN ERILAISTEN LISÄSELVITYSTEN LAATIMINEN NUOREN TILANTEESTA EN OSAA SANOA MIKÄÄN YLLÄ MAINITUISTA EI KUULUU VASTUULLENI 0,0% 0,0% 3 3 3 4 vastaajaa 4 vastaajaa Kaikki 6 vastaajaa Kaikki 6 vastaajaa Kaikki 6 vastaajaa 5 vastaajaa 5 vastaajaa 0,0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% 60,0% 70,0% 80,0% 90,0% 100,0% Muita vastaajien nimeämiä tehtäviä: o Edustajan kanssa jaettu vastuu perheenyhdistämisessä esim. lausuntojen antaminen Migriin tai yhteydenpitäminen perheeseen kotimaassa o Jälkihuollon suunnitteleminen, itsenäiseen asumiseen liittyvä tukeminen o Raha-, passi- ja muissa asioissa avustaminen o Terveysasioiden selvittelyssä tukeminen
Olen huolissani joidenkin vastuullani olevien nuorten Radikalisoitumisesta Psyykkisestä voinnista Päihteiden käytöstä 1 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 täysin eri mieltä 2 3 4 5 täysin samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Arjen taidoista Vaarasta syrjäytyä 1 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 2 3 4 5 Muita vastaajien mainitsemia huolta aiheuttavia asioita: Koulupoissaolot Kielteisistä oleskelulupapäätökset Koulupolkujen rakentuminen, jos peruskoulun suorittaminen on ylivoimaista
Hyvinvointia heikentäviä tekijöitä Nuorten huoli perheen tilanteesta (lähtömaassa tai muualla) Perheenyhdistämisen vaikeus Lyhyet oleskeluluvat ja epävarmuus tulevaisuudesta Perheryhmäkodin sulkeutuminen ja siihen liittyvä epävarmuus Psyykkinen oireilu (mm. univaikeudet) ja avun saamisen vaikeus Kielitaidon puutteellisuus ja sen vaikutus esim. opiskeluun Nuorten hyvinvointia tukevia tekijöitä Strukturoitu arki; koulu, työ, harrastukset Sosiaaliset suhteet; ystävät, kummi- tai tukiperheet, sukulaiset Hyvä suhde omaohjaajaan ja asumisyksikön muihin ohjaajiin, heiltä saatu tuki Edustajat Sosiaalityötä tekevistä kaksi kolmasosaa koki itse voivansa edistää nuorten hyvinvointia omassa työssään
Suunnitelmat TUKENA-hanke Nuoren kanssa laaditaan KOTOUTUMISSUUNNITELMA YHTEISTYÖSSÄ TE-TOIMISTON KANSSA 17- VUOTTA TÄYTTÄNEILLE NUORILLE 5 vastaajaa Hoito- ja kasvatussuunnitelmien tekeminen Sos.tt:t ilmoittivat näitä tehtävän kerran tai kaksi vuodessa tai tarpeen mukaan. Yksi vastaajista ei osannut sanoa kuinka usein suunnitelmia tehdään. ASIAKASSUUNNITELMA YHTEISTYÖSSÄ PERHERYHMÄKODIN TAI TUKIASUNNON KANSSA HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 4 vastaajaa 5 vastaajaa Kotoutumissuunnitelmat Sos.tt:t ilmoittivat, että suunnitelmia tehdään tilanteesta riippuen, tiheimmillään kerran vuodessa. Yksi työntekijä kertoi asiakassuunnitelmaa kutsuttavan kotoutumissuunnitelmaksi. Suunnitelmissa esiin nostettavia asioita JOKIN MUU SUUNNITELMA, MIKÄ? EN OSAA SANOA 2 vastaajaa 0,0% Yleisimmin suunnitelmiin kirjattiin nuoren kokonaistilanteeseen liittyviä asioita kuten; arki, asuminen, koulu tai työ, sos.verkostot, ihmissuhteet, harrastukset, terveyteen liittyvät asiat. Vastauksissa mainittiin myös mahdollinen erityisen tuen tarve, haettavat palvelut sekä palvelujen antajien välinen yhteistyö. Myös mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat mainittiin.
Yhteistyö Millaista yhteistyötä teet omaohjaajan kanssa SELVITTELEMÄLLÄ YHDESSÄ OMAOHJAAJAN KANSSA NUOREN PULMALLISIA TILANTEITA OMAOHJAAJA ON MUKANA NUOREN ASIAKASSUUNNITELMAN LAATIMISESSA PITÄMÄLLÄ YHTEYTTÄ NUOREN OMAOHJAAJAN KANSSA NUOREN ARJEN ASIOISSA OSALLISTUMALLA NUOREN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMIEN TEKEMISEEN TUKEMALLA OMAOHJAAJAN TYÖSKENTELYÄ NUOREN KANSSA 2 vastaajaa 4 vastaajaa 4 vastaajaa Kaikki 6 vastaajaa Kaikki 6 vastaajaa TUKENA-hanke Sos.tt:t kokivat omaohjaajilla olevan runsaasti tietoa nuoren arkeen liittyvistä asioista ja toimintakyvystä. Ohjaajilla on enemmän aikaa avustaa ja tukea nuoria asioiden hoitamisessa ja työn jakaminen vähensi sos.tt:n kokemaan kuormitusta MUUTA, MITÄ? 1 Haasteina pidettiin omaohjaajien vuorotyötä, jolloin aikataulujen sopiminen oli haastavaa ja tiedon vaihtaminen jäi sähköpostin varaan. Kirjaukset eivät aina ole riittävän nopeasti ajan tasalla, jotta kaikki tietävät missä mennään. Vastuut ja työnjako ovat epäselviä. Omaohjaajien työotteissa on isoja eroja; osa hoitaa asioita liikakin ja osalla asiat tulee hoidettua heikommin.
Hoidon tarve ja hoitopolut (6 vastaajaa) 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä TUNNISTAN NUOREN HOIDON TARPEEN 3,8 NUORI PÄÄSEE TARVITTAESSA KOULUTERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLE NUORELLA ON MAHDOLLISUUS TAVATA KOULUKURAATTORIA TARVITTAESSA TIEDÄN, MISTÄ SAAN APUA NUORELLE 3,5 3,5 3,6 NUORELLA ON MAHDOLLISUUS TAVATA KOULUPSYKOLOGIA TARVITTAESSA 3 TERVEYSKESKUSPALVELUIDEN SAAMINEN ON SUJUVAA 2,5 HOIDON JATKUMINEN SUJUU HYVIN MUIDEN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN SAAMINEN ON SUJUVAA 2,2 2,3 HOIDON ALOITTAMINEN ONNISTUU HELPOSTI NUORISOPSYKIATRISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN SAAMINEN ON NUORI PÄÄSEE TARVITTAESSA KOULULÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE 2 2 2 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Haasteina mainitaan erityisesti: Pitkät hoitopolut Erikoissairaanhoitoon pääseminen hankalaa Hoidon jatkuminen akuuttivaiheen jälkeen ei toteudu
Lisää tukea ja tietoa Eniten toivottiin lisää tietoa mielenterveyteen liittyvistä käsityksistä eri kulttuureissa ja nuorten identiteetin kehittymisestä vieraassa kulttuurissa, näitä toivoivat kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt. Vastaajia kiinnosti myös saada tietoa nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemisesta sekä erilaisista tavoista keskustella nuorten kanssa mielenterveydestä, tämän toi esille yli puolet vastaajista. Lisäksi toivottiin myös koulutusta ja tietoa radikalisoitumisen tunnistamisesta ja nuorten päihteidenkäyttöön liittyvistä asioista
TUKENA-hanke kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita työntekijöitä ja nuoria! Vastauksenne ovat tärkeitä, ja auttavat meitä suunnittelemaan hankkeessa tehtävää työtä!