LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 53/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 144 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2007 ASIA Porin Prosessivoima Oy:n Kemira Pigments Oy:n teollisuusalueen voimalaitoksen ympäristölupahakemus, Pori. LUVAN HAKIJA Porin Prosessivoima Oy PL 40 00101 Helsinki LAITOKSEN SIJAINTI Voimalaitos sijaitsee Porin kaupungin Kaanaankorven kaupunginosassa Kemira Pigments Oy:n omistaman tehdasalueen kiinteistöllä 609 67 1 2, josta hakija on vuokrannut määräalan. ASIAN VIREILLETULO Kemira Pigments Oy on hakenut ympäristölupaa mm. titaanidioksidipigmenttien valmistukseen ja voimalaitoksen toimintaan hakemuksella, joka on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 31.12.2004. Kemira Pigments Oy ja Porin Prosessivoima Oy ovat 21.4.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjeessä ilmoittaneet, että Porin tehtaalla sijaitseva voimantuotanto on siirretty Porin Prosessivoima Oy:lle ja esittäneet, että voimalaitokselle annettaisiin erillinen lupapäätös. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) ja 5 a) kohdat Ympäristönsuojeluasetuksen 41 :n 1 momentin 7) kohta TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Länsi Suomen ympäristölupavirasto on titaanidioksidia valmistavaa laitosta koskevien ympäristölupa asioiden osalta toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 4 b) kohdan perusteella.
2 Voimalaitoksella ja Kemira Pigments Oy:n tehtaalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Voimalaitosta koskevat seuraavat päätökset: Porin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston päätös Pyroflow kattilalaitoksen ja polttokaasun valmistuslaitoksen sijaintipaikan hyväksymisestä, pykälä 257, 21.10.1985 Porin kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston päätös kivihiilikattilan lentotuhkan käsittelystä ja sijoituksesta, pykälä 281, 10.11.1987 Turun ja Porin lääninhallituksen päätös Kemira Oy, Vuorikemian tehtaiden ilmansuojeluilmoituksen johdosta. Päätökseen sisältyy ilmansuojelun käyttötarkkailusuunnitelman hyväksyminen, nro 137 YS, 7.6.1991 Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksen johdosta annetussa päätöksessä määrätyistä selvityksistä nro 15 YSP, 18.2.1993 Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojelupäätöksessä määrätyn tarkistetun päästöjen ja ilman laadun tarkkailuohjelman hyväksymisestä nro 80 YSP, 19.7.1994 Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös ilmansuojelupäätöksen muutoksesta, nro 4 YS/I 15.8.1996 Lounais Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (jätelupa), nro 51 YS, 22.12.1999 Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 64/1996/2 (27.9.1996) Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaiden prosessijätevesien johtamisesta mereen ja jäähdytysvesien johtamisesta Pihlavanlahteen sekä vesiylioikeuden päätös nro 48/1997 (29.4.1997) em. päätöstä koskeneesta valituksesta. Kemira Pigments Oy on luvanhaltija, jonka kanssa hakijalla on sopimus jätevesien johtamisesta Veden johtaminen Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehtaalle, Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 28/2005/2 (30.11.2005). Kemira Pigments Oy on luvanhaltija, jonka kanssa hakijalla on sopimus veden johtamisesta.
3 Tehdasalueella sijaitsevia muita voimalaitoksia koskevat luvat: Länsi Suomen ympäristölupaviraston Porin Lämpövoima Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun myöntämä ympäristölupa nro 35/2005/2 (30.12.2005) Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle suunnitellun rinnakkaispolttolaitoksen toiminnalle. Päätöksestä on valitettu. Länsi Suomen ympäristölupaviraston Porin Prosessivoima Oy:lle myöntämä ympäristölupa nro 39/2006/2 (30.11.2006) Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle suunnitellun rinnakkaispolttolaitoksen toiminnalle. Päätöksestä on valitettu. Kaavoitus Porin kaupunginvaltuuston 3.9.2001 hyväksymässä asemakaavassa Kemira Pigments Oy:n teollisuusalue on varattu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T 4). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Purkualueet Voimalaitos sijaitsee Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella titaanidioksiditehtaan ja rikkihappotehtaan välissä. Kemira Pigments Oy:n tehdasalue sijaitsee Porin kaupunkiin kuuluvalla Yyterinniemellä Kaanaankorven kaupunginosassa noin 16 kilometriä Porin keskustasta luoteeseen valtatien 2 varrella. Tehdasalueen länsipuolella kulkee Mäntyluotoon ja Tahkoluotoon johtava rautatie. Alueen pohjois ja koillispuoli ovat merialuetta. Alueen itä, kaakkois ja länsipuolella on taajamatoimintojen alue, eteläpuolella retkeily ja ulkoilualue, lounaispuolella matkailupalvelujen alue taajaman vieressä ja luoteispuolella teollisuus ja varastoalue. Kemira Pigments Oy:n tehdasaluetta lähinnä olevat taajamat ovat Kaanaa, Yyteri, Pihlava ja Rieskala. Voimalaitosta lähin asutus sijaitsee rautatien ja valtatien 2 toisella puolella yli 500 metrin etäisyydellä Kaanaassa. Alueella on pientalovaltainen asuntoalue. Laitoksen jätevedet johdetaan Kemira Pigments Oy:n jätevedenpuhdistamolle ja siitä käsittelyn jälkeen Mäntyluodon edustalle noin 1,5 km Karhuluodosta länteen noin 7 m:n syvyyteen. Purkualueen veden happipitoisuus on hyvä ja ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Runsaan virtaaman aikana ja sopivissa tuulioloissa Kokemäenjoen vettä leviää purkupaikan pintaveteen, mikä lisää veden ravinne ja rautapitoisuuksia sekä sameutta. Jäähdytysvedet johdetaan Kemira Pigments Oy:n jäähdytysveden selkeytysaltaiden kautta Pihlavanlahteen, jonka veden laatuun vaikuttaa eniten Kokemäenjoen veden laatu. Pihlavanlahdella veden happipitoisuus on hyvä, mutta siinä on runsaasti ravinteita.
Ilman laatu 4 Porin kaupungin ilman laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Jatkuvin mittauksin seurataan mm. typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (< 10 µm, PM 10 ), hiilimonoksidin ja otsonin pitoisuuksia kaupungin keskustassa Itätullissa sekä rikkidioksidipitoisuutta lisäksi Lampaluodossa. Kaupungin keskustassa oleva Itätullin mittausasema on vilkkaan autoliikenteen vaikutusalueella. Ilmanlaatuindeksin mukaan keskustan ilman laatu oli hyvä 43 %, tyydyttävä 41 %, välttävä 14 % ja huono 2 % ajasta. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuosi 2006 oli huonoin vuosien 2003 2006 vertailujaksosta. Määräävät osat olivat hengitettävät hiukkaset noin 40 % ja typen oksidit noin 50 % mittausajasta. Kaanaan mittausasemalla on aiemmin mitattu muun muassa ilman rikkidioksidipitoisuuksia. Rikkidioksidipitoisuudet todettiin mittaustulosten perusteella niin pieniksi, että tarkkailun jatkamista ei katsottu enää tarpeelliseksi ja se lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. Tietyissä säätilanteissa Lampaluodon aseman pitoisuuksissa näkyvät Tahkoluodon voimalaitosten ja Kemira Pigments Oy:n vaikutukset. Bioindikaattoriseuranta Porin Harjavallan alueella ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä seurataan bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1990 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla. Bioindikaattoriseurantaa on tehty vuosina 1992 1993 ja 1996 1997. Vuosina 2001 2002 seuranta tehtiin Porin Harjavallan kuormitetuilla alueilla. Ilmanpuhtausindeksi (IAP) on alimmillaan tutkimusalueen keskiosassa, jossa päästölähteetkin sijaitsevat. Porin Harjavallan kuormitetuilla alueilla ilmanpuhtausindeksi oli keskimäärin 12,9. Tutkimusalueella ilmanpuhtausindeksi on laskenut 21 % vuodesta 1996 vuoteen 2001. Ilmanpuhtausindeksi on laskenut eniten tutkimusalueen eteläosassa. Paikallisesti indeksi on noussut tai pysynyt ennallaan tutkimusalueen keski ja pohjoisosissa kaikkein voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Porin Harjavallan kuormitetulla alueella neulasten rikkipitoisuus oli keskimäärin 967 mg/kg. Neulasten rikkipitoisuus oli korkeimmillaan tutkimusalueen keskiosissa Harjavallassa ja Meri Porissa, jossa sijaitsevat suurimmat päästölähteet. Neulasten typpipitoisuus oli korkeimmillaan tutkimusalueen keski ja eteläosissa. Porin Harjavallan alueella männyn harsuuntuminen oli hyvin yleistä. Tutkituista puista harsuuntuneita oli 39 % ja keskimääräinen neulaskato on voimistunut tutkimusalueella 8 prosenttiyksikköä vuodesta 1996 vuoteen 2001. Tutkimusalueen kuusista 64 % oli harsuuntuneita ja keskimääräinen neulaskato oli 31 %. Kuusen neulaskato on voimistunut tutkimusalueella 12 prosenttiyksikköä vuodesta 1996 vuoteen 2001.
Melu 5 Maaperä ja pohjavesi Suojeltavat kohteet Alueen melutasoon vaikuttavat merkittävästi alueella sijaitsevan teollisuuden ja tieliikenteen aiheuttama melu. Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaiden melua on selvitetty viimeksi vuonna 2004. Selvityksessä päivitettiin vuoden 2001 meluselvitys ja laskettiin Porin Kaanaan tehtaiden aiheuttamat melualueet nykytilanteessa sekä suunnitellun ferrosulfaatin kuivaamon rakentamisen jälkeen. Lisäksi selvityksessä mitattiin ympäristömelua Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella ja ympäristössä sekä täydennettiin vuoden 2001 melupäästömittauksia. Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella mitattiin ympäristömelua 6 pisteessä ja tehdasalueen ympäristössä 3 pisteessä. Tehdasalueella tehtyjen melumittausten tulokset vaihtelivat välillä L Aeq 54,8 60,8 db. Tehdasalueen ympäristössä tehtyjen melumittausten tulokset vaihtelivat välillä L Aeq 44,5 64,0 db. Kemira Pigments Oy:n Porin tehtailla mitattiin äänitehotaso vuosina 2001 ja 2004 yhteensä 39 kohteesta. Mitattujen melulähteiden (Apainotetut) äänitehotasot vaihtelivat välillä 88 114 db. Voimakkaimmat melulähteet olivat ferrisulfaattitehdas ja tuotevaraston vieressä oleva kolakuljetin. Näiden melulähteiden äänitehotasoksi määritettiin yli 110 db. Kemira Pigments Oy:n aiheuttama yli L Aeq 55 db:n melualue rajoittuu pääosin tehdasalueelle. Yöaikaiset melutasot ovat lähes samat kuin päiväaikana, sillä toiminta on jatkuvaa ympäri vuorokauden. Melutaso läheisellä Kaanaan asuinalueella on yöajan ohjearvon 50 db tuntumassa. Varsinainen tehdasalue ja sillä oleva tiestö on pääosin asfaltoitu ja sadevesiviemäröity. Maaperän pintakerros on hienoa hiekkaa, jonka alla on rakenteeltaan tiivis kivinen moreenikerrostuma. Peruskallio ulottuu tehdasalueen keskellä maan pintaan. Yyterinniemellä ei ole luokiteltuja tai kartoitettuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin 10 km:n etäisyydellä tehdasalueesta. Tehdasalueen pinta ja pohjavedet virtaavat pohjoiseen kohti Kolpanselkää. Tehdasalueen itäpuolella Kolpanselkä Pihlavanlahden alueella sijaitsee Kokemäenjoensuiston Natura 2000 alue (FI0200079). Se on Suomen edustavin suistomuodostuma, ja siellä pesii noin 110 lintulajia. Etäisyys voimalaitokselta Kokemäenjoensuiston Naturaalueelle on noin kilometri. Tehdasalueen jätevesien purkupaikan eteläpuolella lähimmillään 600 m:n päässä sijaitsevat Preiviikinlahden Natura 2000 alueet (FI0200080 ja FI0200151). Alueisiin sisältyy matalan lahtialueen lisäksi vedenalaisia hiekkasärkkiä ja erilaisia
6 dyyni luontotyyppejä. Preiviikinlahti on erittäin tärkeä lintujen levähdys ja pesimäalue. Kaikki kolme aluetta sisältyvät Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiiviin perusteella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Voimalaitos tuottaa höyryä ja sähköä, jotka käytetään Kemira Pigments Oy:n, Eckart Pigments Ky:n ja Kemira Oyj Kemira Waterin tuotantolaitoksissa tehdasalueella. Voimalaitoksessa on leijupetikattila (Pyroflow) ja kolme pääasiassa varakattiloina toimivaa öljykattilaa. Laitos tuottaa alueen tuotantolaitosten tarvitseman höyryn ja noin puolet tarvittavasta sähköstä. Tekniset tiedot, prosessit ja tuotanto Voimalaitoksella on jatkuvasti käytössä oleva leijupetikattila K1, jonka polttoaineteho on 81 MW, sekä sitä tarpeen mukaan täydentävät ja varalla olevat öljykattilat K3, K4 ja K5, joiden polttoainetehot ovat 28 MW, 44 MW ja 32 MW. Kattila K1 on kiertoleijupetikattila, jossa polttoaineena kivihiilen lisäksi voidaan käyttää turvetta, haketta ja purua. Palaminen tapahtuu kiertopölysuspensiossa. Polttoaine syötetään kuuman, syklonissa erotetun petimateriaalin joukkoon. Tällöin se sekoittuu tasaisesti hiekkapetikerrokseen ja kuivuu nopeasti, kaasuuntuu ja palaa jo osittain. Noin puolet palamisilmasta puhalletaan arinan läpi leijutusilmana. Sekundaari ilma lisätään leijukerroksen yläpuolella ja sen avulla nostetaan kaasun nopeus hiukkasten kuljetusnopeutta suuremmaksi. Poltto tapahtuu 700 1 000 asteen lämpötilassa. Lähes kaikki polttoaineen sisältämä rikki hapettuu rikkidioksidiksi, josta hyvin pieni osa hapettuu rikkitrioksidiksi. Kattilaan lisätään kalkkikivijauhetta rikin sitomiseksi. Typen oksideja, joista yli 90 % on typpimonoksidia, syntyy polttoaineen sisältäminen typpiyhdisteiden palamistuotteena ja ns. termisenä NO X :ina ilman typen palaessa typpioksideiksi. Alhaisen palamislämpötilan vuoksi termistä NO X :ia muodostuu kuitenkin vähän. Typpioksidien määrään voidaan vaikuttaa tulipesän lämpötilalla ja ilmaylimäärällä. Osa palamiskaasuista kierrätetään takaisin tulipesään palamislämpötilan alentamiseksi. Osa petimateriaalista erottuu sykloneissa ja palaa takaisin. Kaasu johdetaan syklonin yläosaan siten, että se joutuu voimakkaaseen pyörreliikkeeseen. Erottuva pöly sinkoutuu syklonin seinämälle ja putoaa sen pohjakartioon. Savukaasu poistuu syklonin yläosasta ja kulkeutuu poistokaasun mukana kuivasähkösuotimille, joissa pöly erotetaan kolmessa perättäisessä vaiheessa. Sähkösuodintuhka ja
7 arinan läpi mennyt ns. pohjatuhka johdetaan tuhkasiiloon ja hyödynnetään Kemira Pigments Oy:n ilmeniittijäännöksen neutraloinnissa. Kattilassa syntynyt korkeapaineinen höyry johdetaan turpiinien ja paineenalennuksen läpi. Öljykattilat K3, K4 ja K5 ovat kulmaputki/tornikattiloita. Kattiloissa K4 ja K5 raskas polttoöljy poltetaan vaiheistetuilla Low NO X polttimilla. Kattilassa K3 ei ole Low NO X poltinta. Öljykattiloita käytetään varakattiloina ja tarpeen mukaan myös leijupetikattilan rinnalla. Voimalaitoksella on 2 sähköturpiinia, joiden nimellistehot ovat 9 MW ja 4,5 MW, ja joiden voimanlähteenä on voimalaitokselta ja Kemira Pigments Oy:n rikkihappotehtaalta saatava korkeapaineinen höyry. Kattila Polttoaineteho MW Höyry t/h Tuotanto v. 2006 TJ Suunniteltu tuotanto TJ/a* Leijupetikattila K1 81 100 2 223 2 279 Öljykattila K3 28 35 141 164 Öljykattila K4 44 55 601 697 Öljykattila K5 32 45 514 596 Öljykattilat yht. 577 1 255 1 455 *Ilman uusien voimalaitosten käyttöönottoa Suunnitellussa tuotannossa on otettu huomioon rikkihappotehtaan tuotannon kasvu. Voimalaitoksen käyttöön vaikuttaa myös Porin Prosessivoima Oy:n rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönotto vuonna 2008, jonka jälkeen kivihiilikattilan höyryntuotanto olisi noin 70 % vuoden 2006 tuotannosta eli noin 1 600 TJ. Öljykattiloiden tuotannon arvioidaan olevan noin 30 % vuoden 2006 tuotannosta eli noin 170 TJ. Öljykattiloita ei kuitenkaan poisteta käytöstä, koska ne tarvitaan varalle esimerkiksi vuosihuoltojen yhteydessä. Kattilaa K3 arvioidaan käytettävän leijupetikattilan vuosihuollon tai muun ajokatkoksen aikana ja silloin, kun muiden öljykattiloiden käyttöä esimerkiksi huollon vuoksi joudutaan rajoittamaan. Käytön arvioidaan olevan noin 1 000 h/a vuosina 2007 ja 2008. Rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönoton jälkeen käyttö on 300 500 h/a. Jos myös Porin Lämpövoima Oy:n rinnakkaispolttolaitos rakennetaan, sillä tuotettu energia korvaa ainakin osittain öljykattiloilla tuotettavaa energiaa. Pienimmillään rinnakkaispolttolaitos tuottaa korvaavaa energiaa minimivaihtoehdossa 562 TJ/a ja enimmillään 1 685 TJ/a. Määrillä korvattaisiin öljyn käyttöä pienimmillään noin 14 000 t/a ja suurimmillaan 35 000 t/a. Laitos voi siis korvata yhden tai useamman öljykattilan kokonaan tai osittain.
Laitosrakennukset 8 Kattilat K3, K4 ja K5 sijaitsevat samassa rakennuksessa lähellä leijupetikattilaa K1. Öljyvarasto sijaitsee voimalaitosrakennusten vieressä. Polttoaineet, hankinta, kuljetus ja varastointi Kattilassa K1 käytetään polttoaineena pääasiassa kivihiiltä. Purulla ja hakkeella tuotetun energian osuus on ollut alle 1 % kokonaistuotannosta. Tulevaisuudessa on tarkoitus käyttää kivihiilen lisäksi polttoaineena myös puuta. Käytettävän kivihiilen rikkipitoisuus on 0,3 %. Öljykattiloissa käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus on 1 %. Kivihiili tuodaan laivoilla Tahkoluodon satamaan, jossa se varastoidaan. Kivihiili kuljetetaan autoilla tehdasalueella sijaitsevaan purkusuppiloon. Suppilon jälkeen hiili murskataan ja kuljetetaan päiväsiiloon. Voimalaitoksen vieressä Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella on suoja altaaseen sijoitettuna yksi 1 650 m 3 :n ja yksi 500 m 3 :n raskaspolttoöljysäiliö. Samassa suoja altaassa on myös kolme kevyen polttoöljyn säiliötä. Polttoainesäiliöiden vallitilan koko on 650 m 3. Öljykattilarakennuksessa on 15 m 3 :n suuruinen päiväsäiliö. Muut raaka aineet, kemikaalit ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnassa käytettävien raakaaineiden ja kemikaalien kulutusmäärät: Kemikaali/ Raaka aine Luokitus CASnumero Enimmäismäärä Keskim. käyttö /a Boilex 510 A C, R40,R21/22, 96 29 7 ym. 400 l 1 500 l R34, R43 KK 6080B Xi, R36/37/38 10 37 8 ym. 630 l 2 500 l KK 890 7601 54 9 1 000 l 12 000 l Natriumhydroksidi C; R35 1310 73 2 30 t 200 t Rikkihappo C; R35 7664 93 9 18 t 150 t Vuorisuola 7647 14 5 8 t 100 t Kalkkikivi Ei luokiteltu 471 34 1 100 t 3 000 t Raskas polttoöljy T, R45 66 52/53 68476 33 5 500 t 18 000 t Kevyt polttoöljy Xn, N,R40 65 51 /53 68476 30 2 68476 31 3 250 t 250 t Rikinsidontaan käytettävä kalkkikivi tuodaan säiliöautoilla, joista se puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin. Siiloissa on pölysuotimet. Vedenotto ja käyttöveden valmistus Voimalaitoksen käyttämä vesi hankitaan Kemira Pigments Oy:ltä, joka ottaa jäähdytykseen käytettävän raakaveden Kokemäenjoesta. Jäähdytysvettä käytetään päivittäin 10 000 15 000 m 3 ja keskimäärin 4,4 milj. m 3 vuodessa. Tarvittavan jäähdytysveden määrä riippuu jäähdytystarpeesta ja käytettävän veden lämpötilasta.
9 Kemira Pigments Oy toimittaa myös kemiallisesti puhdistettua vettä kattilaveden valmistukseen ja talousvettä Porin kaupungin vesijohtoverkosta. Kattilaveden valmistuksessa käytetään vettä 2 000 2 400 m 3 /d. Se valmistetaan ioninvaihtojärjestelmässä, jossa on humus, kationi ja anionivaihtimet. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden yhteistyönä laatimissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoissa (BREF, BAT Reference Document) kuvataan toimialakohtaisesti BAT tekniikoiksi soveltuvat tekniikat ja niiden mukaiset päästötasot. Suuria, yli 50 MW:n energiantuotantolaitoksia koskevassa BREFvertailuasiakirjassa käsitellään erikseen hiilen, ruskohiilen, turpeen, biomassan, nestemäisten polttoaineiden ja kaasumaisten polttoaineiden polttoa sekä jätteen rinnakkaispolttoa. Leijupetikattilassa K1 sovelletaan seuraavia BREF vertailuasiakirjoissa lueteltuja BAT tekniikoita: kiertoleijupetitekniikka kattilan korkea hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteistuotantona rikin ja typenoksidien sekä hiukkasten vähentämistekniikat uudenaikainen prosessinohjausjärjestelmä lämmön ja sähkön yhteistuotanto hiilidioksidin vähentämiskeinona Kattilan K1 päästöjen vertailu BAT (mg/m 3 n) Kattila K1 (mg/m 3 n) Rikkidioksidi SO 2 200 300 530 Typen oksidit NO X 200 300 370 Hiukkaset 10 20 40 Ilokaasu N 2 O 30 120 Suolahappo HCl 15 30 Ilokaasun ja suolahapon päästöjä ei hakemuksen mukaan ole ollut tarpeen mitata. Ilokaasun muodostumismekanismi poltossa on monimutkainen ja se riippuu paljon poltto olosuhteista. Suolahapon määrään vaikutetaan käyttämällä vähäkloorisia polttoaineita. Petihiekkaa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Lentotuhkaa käytetään Kemira Pigments Oy:n tehtaalla happamien sivuvirtojen neutralointiin, jonka jälkeen ne läjitetään. Jos sivuvirroille ei ole hyötykäyttöä, läjitys on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Öljykattiloissa sovelletaan seuraavia BREF vertailuasiakirjoissa lueteltuja BAT tekniikoita: Low NO X polttimet (K4 ja K5) typen oksidien vähentämiseksi rikkidioksidin vähentäminen käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä pienet hiukkaspäästöt
10 kattilan puhdistusvesien käsittely jätevedenpuhdistamolla Varastoinnissa sovelletaan seuraavia BREF vertailuasiakirjoissa lueteltuja BAT tekniikoita: polttoöljysäiliöt ovat vallitilassa, joka on mitoitettu suurimman säiliön mukaisesti, ja säiliöt varustettu pinnan mittareilla kalkkikivisiiloissa on pölysuotimet kivihiilen päiväsiilossa on häkäilmaisimet Leijupetikattilassa K1 on käytössä hiekan kierrätys, jolla saadaan aikaan hyvä lämmönsiirto. Lisäksi palamisilma ja syöttövesi lämmitetään tehokkaasti ja primääri ilmaa korvaavaa kiertokaasua käytetään maksimaalisesti. Öljykattiloissa on syöttöveden esilämmitys ja kattiloissa K4 ja K5 on uudet höyrynuohoimet, jotka takaavat puhtaat lämmönsiirtopinnat. Vuonna 2003 uusittu prosessinohjaus mahdollistaa optimaalisen tuotannon. Sen tehokkuutta seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisin väliajoin. Kemira Pigments Oy:n energiakatselmuksen yhteydessä vuonna 2006 päivitettiin myös voimalaitoksen energia analyysi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella noudatetaan Kemira Pigments Oy:n ISO 14001 mukaisen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän menettelyjä, joista on sovittu yhtiöiden välisessä palvelusopimuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jäähdytysvedet Hakijalla on sopimus, jonka mukaan se voi toimittaa voimalaitoksen jäähdytysvesiä 10 000 14 000 m 3 /d Kemira Pigments Oy:n jäähdytysvesijärjestelmään. Jäähdytysvettä käytetään vain epäsuorissa jäähdytyksissä, joten se ei kontaminoidu. Sen lämpötila nousee 5 15 astetta sisään otettavaan veteen verrattuna. Hakija on velvollinen mm. öljynerotuskaivoin huolehtimaan, ettei jäähdytysveden mukana kulkeudu öljyä, prosessijätevesiä tai muita haitallisia aineita. Kaikki jäähdytysvedet johdetaan Kemira Pigments Oy:n jäähdytysvesijärjestelmän kautta Pihlavanlahteen. Vuosittain johdettava vesimäärä on keskimäärin 4,4 milj. m 3. Jäähdytysveden mukana vesistöön joutuva lämpökuorma on noin 150 TJ. Jätevedet Höyryn eri käyttökohteissa syntyy palautuskelvottomia lauhdevesiä 2 000 2 400 m 3 /d ja ne johdetaan Kemira Pigments Oy:n järjestelmään. Em. vesistä käytetään noin 150 m 3 /d täyssuolanpoistolaitoksen elvytyksiin. Ioninvaihtimien elvytyksessä syntyy lipeää, rikkihap
Päästöt ilmaan 11 poa ja suoloja sisältäviä poistovesiä 40 50 m 3 /d ja ne ohjataan jäteveden puhdistamolle. Muu osa elvytys ja huuhteluvesistä johdetaan jäähdytysveden mukana jäähdytysvesialtaille. Pesu ja muut likaantuneet prosessivedet johdetaan Kemira Pigments Oy:n jätevedenpuhdistamolle ja käsittelyn jälkeen mereen. Hakija on velvollinen mm. öljynerotuskaivoin huolehtimaan, ettei jäteveden mukana kulkeudu öljyä tai muita kuin edellä mainittuja haitallisia aineita. Talousjätevedet, noin 5 m 3 /d, johdetaan Kemira Pigments Oy:n saniteettivesijärjestelmään, josta ne pumpataan Porin kaupungin Pihlavan jätevedenpuhdistamolle. Saniteettijärjestelmään ei saa johtaa prosessijätevesiä eikä aineita, jotka voivat haitata niiden puhdistamista. Voimalaitokselta jäähdytys, lauhde ja sadevesijärjestelmän kautta Pihlavanlahdelle ja jätevedenpuhdistamon kautta mereen johdettava kuormitus sisältyvät Kemira Pigments Oy:n ympäristölupahakemuksessa esitettyihin kuormituslukuihin. Kaikkien kattiloiden savukaasut johdetaan yhteisessä hormissa 125 m korkean tehdaspiipun kautta ilmaan. Piipun korkeutta alennettiin syöpymisen vuoksi 5 m vuonna 2006. Voimalaitoksen savukaasupäästöistä merkittävimpiä ovat hiilidioksidi (CO 2 ), typenoksidit (NO X ), rikkidioksidi (SO 2 ) ja hiukkaset. Voimalaitoksen päästöt ilmaan vuosina 2002 2006 ja suunnitellulla kapasiteetilla ovat seuraavat: Vuosi Tuotanto Rikkiyhdisteet Typenoksidit Hiilidioksidi Hiukkaset TJ/a SO 2 :na t/a NO 2 :na t/a t/a t/a 2002 2 721 689 421 244 200 32 2003 2 805 763 429 250 100 40 2004 3 017 929 472 270 257 20 2005 3 007 907 466 270 429 59 2006 2 799 691 349 253 562 12 Suunniteltu 3 734 1 162 668 323 000 49 3 534 1 072 623 307 000 47 Suurin 1 252 668 102 Suunniteltu tuotanto on arvioitu käyttäen nykyisiä kattiloita tehdasalueen energiantarvetta vastaavasti. Öljykattiloiden käyttömäärä riippuu rikkihapon valmistuksen kapasiteetista; korkeampi tuotantoarvio on nykyisen rikkihapon valmistuskapasiteetin mukainen ja alempi suunnitellun kapasiteetin noston jälkeen toteutuva. Suurin päästö on laskettu raja arvojen perusteella. Kattiloiden käyttö riippuu myös uuden rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönotosta, mutta sitä arviossa ei ole huomioitu.
12 Leijupetikattilan K1 savukaasupäästöt vuosina 2002 2006 ja suunnitellulla kapasiteetilla ovat seuraavat: Tuotanto Päästöt Ominaispäästpäästpäästöt hiukkaset Päästöt Ominais Hiukkas Om.päästö Vuosi TJ/a t SO 2 /a mg SO 2 /MJ t NO 2 /a mg O 2 /MJ t/a mg/mj 2002 2 220 439 196 307 138 32 15 2003 2 188 456 195 298 163 21 8 2004 2 223 508 219 307 138 18 8 2005 2 305 561 243 312 135 55 24 2006 2 218 429 193 252 114 11 5 Suunn. Suurin Vuosi 2 279 Tuotanto 444 524 195 230 342 342 150 150 Leijupetikattilan K1 raskasmetallipäästöt vuosina 2002 2006 ja suunnitellulla tuotannolla ovat seuraavat: Vuosi 29 44 * Laskettu tuhka analyysin ja hiukkaspäästömäärän perusteella ** Laskettu energiamäärän ja SYKE:n päästökertoimien perusteella Kalkkisiilon täytön ja lentotuhkasiilon tyhjennyksen yhteydessä syntyvän hiukkaspäästön arvioidaan olevan enimmillään noin 0,2 t/a. Öljykattiloiden K3, K4 ja K5 savukaasupäästöt vuosina 2002 2006 ja suunnitellulla kapasiteetilla: Päästöt Tuotanto TJ/a Nikkelipäästöt kg/a Päästöt 13 20 Ominaispäästö µg/mj Päästökerroin** Suunniteltu * Rikkihappotehtaan kapasiteettia on nostettu, jolloin öljykattiloita käytetään vähemmän Analyysi* Päästökerroin** Analyysi* 2002 2 220 3,2 8,9 0,35 4 2003 2 188 1,7 8,8 0,35 4 2004 2 223 8,8 0,35 4 2005 2 305 2,3 0,35 1 2006 2 218 2,2 1 2 279 0,8 2,3 0,35 1 Om.päästö hiukkaset mg/mj TJ/a t SO 2 /a t NO 2 /a 2002 501 250 499 114 227 2,5 5 2003 623 307 493 131 210 5,6 9 2004 794 421 530 165 208 2,4 3 2005 702 343 489 154 219 3,9 6 Ominaispäästö mg SO 2 /MJ Ominaispäästö mg NO 2 /MJ Hiukkaspäästöt t/a 2006 581 262 451 97 167 1,7 3 Suunniteltu 628* 1 255* 500 281* 224 18* 20 14 1 455 Suurin 728 500 326 224 58 40
13 Öljykattiloiden K3, K4 ja K5 raskasmetallipäästöt vuosina 2002 2006 ja suunnitellulla tuotannolla käyttäen ominaispäästökertoimia 1 000 µg/mj ja 300 µg/mj ovat seuraavat: Vuosi Tuotanto TJ/a Vanadiini Nikkeli Päästö kg/a Päästö kg/a 2002 501 501 150 2003 623 623 187 2004 794 794 237 2005 702 702 210 2006 581 581 174 Suunniteltu 1 255* 1 455 1 255* 1 455 377* 437 * Rikkihappotehtaan kapasiteettia on nostettu, jolloin öljykattiloita käytetään vähemmän Kivihiilikattilassa poltetaan pääasiassa matalarikkistä kivihiiltä. Rikin sidonta tapahtuu kalkkikivi injektiolla tulipesään. Typenoksidien muodostumista estetään polttoaineen matalalla typpipitoisuudella, leijupedin tasaisella polttolämpötilalla ja kierrättämällä sähkösuotimen jälkeisiä savukaasuja takaisin tulipesään. Hiukkaspäästöjä vähennetään 3 kenttäisellä sähkösuodatusjärjestelmällä. Kalkkisiilon pölyt imetään siilon suodattimelle. Öljykattiloiden rikkidioksidipäästöä rajoitetaan käyttämällä polttoainetta, jossa on alhainen rikkipitoisuus. Typenoksidipäästöä hallitaan vaiheistetuilla Low NO X polttimilla, joita on kahdessa kattilassa. Hiukkaspäästön vähentäminen perustuu palamisen hyvään hallintaan ja alhaisen tuhkapitoisuuden omaavan öljyn käyttöön. Porin Lämpövoima Oy:n rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönoton on arvioitu vähentävän öljykattiloiden käyttöä ja voimalaitoksen päästöjä siten, että minimivaihtoehdolla rikkiyhdisteiden päästöt vähenisivät 281 t SO 2 /a, typenoksidien 103 t/a, hiilidioksidin 43 000 t/a ja hiukkasten päästöt 8 t/a. Jos rinnakkaispolttolaitoksen energia käytettäisiin kokonaan korvaamaan öljykattiloiden energiaa, viimeksi mainittujen käyttö ja päästöt jäisivät hyvin vähäisiksi. Rinnakkaispolttolaitoksella on ympäristölupa, mutta sen rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.
14 Hakemuksen täydennyksessä (30.5.2007) on nykyisten energiantuotantokattiloiden päästöjen arvioitu olevan Porin Prosessivoima Oy:n rakenteilla olevan rinnakkaispolttolaitoksen valmistumisen jälkeen seuraavat: Selitys Yksikkö v. 2006 toteutunut v. 2006 toteutunut Leijupetikattila Öljykattilat Tarvittava höyrymäärä kattilalta Höyryn tuottamiseksi vaadittu polttoaine energia MWh/a 402 000 39 700 TJ/a 2 223 1 600 577 160 Ominaispäästöt v. 2006 SO 2 ominaispäästö mg/mj 193 454 NO x ominaispäästö mg/mj 113 168 Hiukkasten ominaispäästö mg/mj 5 3 CO 2 ominaispäästö g/mj 94 78 Arvioidut päästöt SO 2 päästöt t/a 429 310 262 70 NO x päästöt t/a 252 190 97 30 Hiukkaspäästöt t/a 11 8 2 0,5 CO 2 päästöt t/a 207 961 152 000 44 790 12 600 Taulukossa esitetyt päästömäärät ovat arvioita, ja ne voivat vaihdella tarvittavan höyrymäärän mukaisesti Kemira Pigments Oy:n rikkihappotehtaan kapasiteetista, prosessihöyryn ja kaukolämmön tarpeesta riippuen. Voimassa oleva lupa ja hakijan esitys uusiksi päästörajaarvoiksi Kemira Pigments Oy tarkkailee nykyisen ympäristöluvan määräysten mukaisesti rikkidioksidi, typpioksidi ja pölypäästöjä. Voimassa olevassa ilmansuojelupäätöksessä annetut voimalaitosta koskevat ehdot ovat seuraavat: Rikkidioksidipäästöt Toimipaikan (Kemira Pigments Oy, Kemira Oyj Kemira Water ja Porin Prosessivoima Oy:n nykyinen voimalaitos) rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan rikkidioksidiksi laskettuna saavat olla enintään 2 300 tonnia vuodessa. Leijupetikattila K1: enintään 230 mg SO 2 /MJ (vuosikeskiarvo) (Valtioneuvoston polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta antaman asetuksen (1017/2002) mukainen pitoisuusraja 850 mg/m 3 (n) (kivihiili), muuntokerroin 0,36 m 3 (n)/mj (6 % O 2 ) vastaa ominaispäästöä 306 mg/mj)
15 Öljykattilat: öljyn rikkipitoisuus alle 1 painoprosenttia Typenoksidit: Leijupetikattila K1: enintään 150 mg NO 2 /MJ (vuosikeskiarvo) (VNA:n 1017/2002 mukainen pitoisuusraja 400 mg NO 2 /m 3 (n) (kivihiili), muuntokerroin 0,36 m 3 (n)/mj (6 % O 2 ) vastaa ominaispäästöä 144 mg NO 2 /MJ) Hiukkaset: Leijupetikattila K1: alle 25 mg/mj (VNA:n 1017/2002 mukainen pitoisuusraja 50 mg/m 3 (n) (kivihiili), muuntokerroin 0,36 m 3 (n)/mj (6 % O 2 ) vastaa ominaispäästöä 18 mg/mj) Öljykattilat: alle 40 mg/mj Tarkkailu Päästöt maaperään Päästöjä ilmaan on tarkkailtava sekä jatkuvatoimisella analysaattorilla (SO 2, NO X, CO 2 ) että kertamittauksin (hiukkaset). Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi Hakija esittää nykyisiä raja arvoja säilytettäviksi, mutta leijupetikattilan päästörajat voidaan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti määrittää pitoisuusrajoina. Hakija on esittänyt 30.8.2007 saapuneessa täydennyksessään, että leijupetikattilan K1 päästöjä koskevien raja arvojen noudattaminen arvioidaan kuukausikeskiarvojen pohjalta 24.8.2007 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen muutoksen (798/2007) mukaisesti. Melu, tärinä ja liikenne Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksen normaalikäytön aikainen melu on osa tehdasalueen melua. Savukaasupuhaltimien melu erottuu ajoittain muusta melusta. Voimalaitoksen varoventtiilien testaus ja tuotantohäiriöt aiheuttavat lyhytaikaisia voimakkaita melupäästöjä. Määräaikaiset varoventtiilien testaukset tehdään päivällä.
16 Voimalaitoksen merkittävimpiä melulähteitä ovat kompressorihuone, varoventtiilit ja hiilimurskain. Niiden mitatut melu ja äänitehotasot vuonna 2004 olivat seuraavat: Mitattu melutaso Äänitehotaso L Aeq, db L WA, db Kompressorihuone ovi auki 85,2 89,9 108 ovi kiinni 78,6 95 Varoventtiilit 35 89,7 105 (vuotoääntä) 33 78,8 95 34 73,9 88 Hiilimurskain ovet auki 77,5 98 ovet kiinni 67,4 88 Uusien laitteiden hankinnassa melutasoon ja meluntorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Polttoaineiden ja kalkkikivijauheen kuljetukset muodostavat pääosan liikenteestä ja se on noin 13 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hiili tuodaan pääasiassa Tahkoluodon satamasta. Tahkoluodon satamaliikenne käyttää reittiä Titaanitie VT2 Reposaaren maantie satama. Laitokselle suuntautuu myös työmatkaliikennettä ja erilaisia huoltoajoja. Kemiran tehdasalueen kokonaisliikenneselvitys on tekeillä. Jätteiden laatu, määrä ja käsittely Voimalaitoksen merkittävin jäte on tuhka, jota syntyy noin 20 000 tonnia vuodessa. Tuhka on leijupetikattilassa syntyvää pölymäistä tai raemaista (pohjatuhka) ainesta, joka on peräisin kivihiilen palamattomista aineksista sekä rikkidioksidin sitomiseen käytetystä kalkkikivijauheesta. Tuhka sisältää silikaatteja ja muita kivihiilestä ja kalkista peräisin olevia mineraaliaineksia ja sen koostumus riippuu käytettävän kivihiilen alkuperästä ja rikin sitomiseen käytetystä kalkista ja sen määrästä. Tuhkien määrä riippuu käytetystä hiilen määrästä ja laadusta. Leijupetikattila on voimalaitoksen pääkattila, ja tuhkapitoisuutta ei voida pitää hiilen hankintaa yksinomaan ohjaavana muuttujana, koska hiilen rikki ja typpipitoisuus vaikuttaa rikkidioksidi ja typenoksidipäästöihin. Lentotuhkaa on käytetty tehdasalueella happamien jakeiden, ennen kaikkea ilmeniittijäännöksen neutralointiin, jolloin kummastakaan ei liukene haitallisesti metalleja tai muita aineita. Lentotuhkan kaatopaikkakelpoisuus on analysoitu vuonna 2006 ja tulosten perusteella se voidaan toimittaa kaatopaikalle. Pohjatuhkaa on käytetty tehdasalueella ja erityisesti läjitysalueilla myös teiden pohjien tekemiseen.
17 Tuhkan hyötykäyttöä on selvitetty mm. hankkeessa, jossa tutkittiin mahdollisuutta valmistaa erittäin tiiviitä rakenteita. Koetulokset olivat lupaavia, mutta tiivistysmateriaaliseos, jonka yksi osa oli leijupetikattilan lentotuhka, ei ollut hinnaltaan kilpailukykyinen. Toistaiseksi kaikki tuhka on pystytty hyötykäyttämään tehdasalueella. Tuhkaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sementtiteollisuutta varten kehitetyissä uusissa oheistuotteissa. Hakija on 24.2.2006 tehnyt aiesopimuksen Kemira Pigments Oy:n kanssa tuhkan loppusijoituksesta, hyötykäytöstä ja sijoitusselvityksestä. Tuhkaa käytetään ensisijaisesti Kemira Pigments Oy:n ilmeniitijäännöksen neutralointiin. Sopimuksella käynnistettiin myös selvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuudet rakentaa hakijalle oma 10 12 vuoden voimalaitoskäyttöä palveleva sijoituspaikka. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet yhteistoimintaan Kipsikorven kaatopaikalla voimalaitoksen tuhkan ja muiden sivutuotteiden hyödyntämiseksi ja sijoittamiseksi sekä mahdollisuuksista ostaa tarvittavat palvelut ulkopuoliselta toimijalta. Laitoksen toiminnassa muodostuneet jätteet vuonna 2006: Jätejae Jätenimike Määrä, t/a Käsittely tai toimituspaikka Pohjatuhka 10 01 15 16 661 Ilmeniittijäännöksen neutralointi, Kemira Pigments Oy Lentotuhka 10 01 17 2 880 Ilmeniittijäännöksen neutralointi, Kemira Pigments Oy Metalliromu 20 Tiilimäen romu Yhdyskuntajäte 20 03 01 15 Jätehuolto V. Lehti Paperi ja pahvi 5 Jätehuolto V. Lehti Ongelmajätteet Jäteöljyt Loisteputket Akut ja paristot Elektroniikkajäte 8 0,01 0,05 0,1 Oy Ekokem Ab
18 Jätemääräennuste on seuraava: Ongelmajätteet Jäteöljyt Kiinteä öljyjäte Liuottimet Akut ja paristot Elektroniikkaromu Ioninvaihtohartsi Radioakt. jäte Muut Yhteensä Jätejae Jätenimike Määrä, t/a Käsittely tai toimituspaikka Tuhkat 10 01 02 25 000 Kemira Pigments Oy Kaatopaikkajäte 20 03 01 100 Porin kaupunki Piikkausjäte 40 Kemira Pigments Oy Purkujäte 30 Kemira Pigments Oy Jätepuu 10 Keräyspaperi 20 01 01 10 Corenso United Ltd Keräyslasi 15 01 07 0,1 Metalliromu 17 04 05 100 Romuliikkeet PE muovit 15 01 02 5 Muovitehdas Kumi 0,5 Lasi 0,1 Jätenimike 13 02 95 13 08 99 07 01 04 16 06 01 20 01 35 16 08 02 Määrä, kg/a 10 000 5 000 300 100 0 4 000 Käsittely tai toimituspaikka 0 2 1 000 16 400 Ekokem Oy Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeukselliset päästöt liittyvät yleensä lyhytaikaisiin prosessihäiriöihin, joita laitoksella voi esiintyä satunnaisesti. Nämä päästöt ovat lähinnä ilmaan johdettavia lyhytaikaisia päästöjä. Poikkeukselliset päästöt vesistöön estetään tarvittavin varotoimien ja suojarakenteiden avulla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset suojelukohteisiin Kemira Pigments Oy:n ympäristölupahakemuksessa on arvioitu, että tehdasalueelta tulevilla päästöillä ei ole merkittävää vaikutusta Kokemäenjoensuiston tai Preiviikinlahden Natura alueiden arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon. Vaikutukset purkualueisiin Kemira Pigments Oy:n ympäristölupahakemuksessa on arvioitu vesistö ja kalataloustarkkailujen perusteella, että Porin tehdasalueen päästöillä ei ole vaikutusta jäähdytysvesien purkualueen (Pihlavan
19 lahden) tai jätevesien purkualueen (Preiviikinlahden edustan) veden laatuun. Vaikutus maaperään tai pohjaveteen Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Vaikutus ilmanlaatuun Melun vaikutukset Vaikutuksia on arvioitu vuonna 1997 julkaistun Porin pistelähteiden rikkidioksidi ja typenoksidipäästöjen leviämislaskelman avulla. Rikkidioksidin tehdasalueen ympäristössä havaittavan 24 tunnin maksimipitoisuuden arvioitiin enimmilläänkin pysyvän selvästi alle kolmanneksessa ohjearvosta. Typen oksidien pitoisuustason arvioidaan jäävän noin 4 %:in ohjearvosta. Vaikka tehdasalueen hiukkaspäästöt kasvavat, ilman laadun ohjearvon ei arvioida ylittyvän. Laitos sijaitsee tehdasalueen keskellä. Tehtyjen mittausten mukaan koko Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelta aiheutuva melutaso (L Aeq ) ei ylitä 55 db(a). Yöaikainen ohjearvo 50 db(a) saattaa ylittyä lähimpien asuintalojen pihapiirissä. Valtatien melu aiheuttaa yksinään ohjearvon ylittymisen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytön tarkkailu Päästötarkkailu Ilmansuojelun käyttötarkkailusuunnitelma sisältyy Lounais Suomen ympäristökeskuksen 7.6.1991 tekemään päätökseen (YS 137) ilmansuojeluilmoituksesta. Käytönvalvonnassa keskeistä on hyvien palamisolosuhteiden varmistaminen, mikä tapahtuu prosessiohjausjärjestelmän ja instrumentoinnin avulla. Mahdollisten palamishäiriöiden havaitsemiseksi poistokaasujen tummuutta seurataan jatkuvatoimisella sameusmittauksella. Leijupetikattilan sähkösuotimien toimintaa seurataan mm. virrankulutuksella. Rikkidioksidin erotustehokkuutta valvotaan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Päästöjä ilmaan seurataan Lounais Suomen ympäristökeskuksen 19.7.1994 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tehdaspiippuun johdettavien titaanidioksiditehtaan, rikkihappotehtaan ja voimalaitoksen kaasujen koostumusta (SO 2, NO X, CO 2 ) tarkkaillaan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Hiukkaspäästöjä seurataan kerran vuodessa tehtävin mittauksin. Päästömittauksen epävarmuustarkastelun mukaan mittausten epävarmuus on hyvällä tasolla; 95 %:n luottamusvälillä pitoisuusmittausta koskeva epävarmuus on luokkaa 10 20 % ja vuosipäästöä koskeva 10 30 %. Epävarmuus on suurinta öljykatti
20 loiden ja leijupetikattilan hiukkasten vuosipäästön laskennassa, jonka pohjana käytetään kerran vuodessa tehtävien mittausten tuloksia. Hakemuksessa esitetyn päästöjen tarkkailuohjelmaehdotuksen mukaan jatkuvatoimisella analysaattorilla tarkkaillaan piippuun johdettavien kaasujen koostumusta (SO 2, NO X, CO 2, O 2 ). Näytteenotto tapahtuu piipun voimalaitoksen poistokanavasta 40 m:n korkeudelta ja hiilikattilan poistekanavasta. Hiukkasnäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Tarkkailussa pyritään vähentämään kattilalaitosten mittausepävarmuutta lisäämällä kertamittausten lukumäärää ja ottamalla laskennassa tarkemmin huomioon kattiloiden päästötaso erilaisilla öljykattiloiden kuormitustasoilla. Hakija esittää, että muut päästöjen tarkkailua koskevat yksityiskohdat voidaan tarvittaessa sopia valvontaviranomaisen kanssa. Laitoksen jäte ja jäähdytysvesipäästöjen tarkkailu sisältyy Kemira Pigments Oy:n tarkkailuihin. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi Ilmanlaadun tarkkailu Ilmanlaadun tarkkailua tehdään Lounais Suomen ympäristökeskuksen 19.7.1994 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Porin kaupunki tekee ilmanlaatumittauksia yhteistyössä teollisuuden kanssa. Rikkidioksidipitoisuuksia seurataan jatkuvasti kaupungin keskustassa (Itätulli) ja Lampaluodossa. Typenoksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja hiilimonoksidin pitoisuuksia seurataan keskustassa (Itätulli). Kaanaan ja luontotalo Arkin mittausasemat ovat sääasemia. Mittaustulokset raportoidaan kuukausittain yhteistyökumppaneille ja Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Vesistö ja kalataloustarkkailu Laitoksen jätevesien vaikutustarkkailut sisältyvät Kemira Pigments Oy:n tarkkailuihin. Päästötarkkailutuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalle ja tulokset syötetään Vahti tietokantaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suuri kivihiilen syöttöhäiriö leijupetikattilassa voi aiheuttaa tulipesäräjähdyksen, jonka seurauksena palokaasut voivat aiheuttaa paikallista happamoitumista. Riski on minimoitu häkä ja happimittauksin sekä polttoaineen syötön huollolla. Vastaavanalaisia seurauksia voi olla kattilan ylösajossa, jos aloituspolttoaineena käytettyä
21 öljyä joutuu liikaa tulipesään tai öljyä kerääntyy seinämille. Riski on minimoitu tarkalla ohjauksella ja käyttämällä automaatiojärjestelmää säätämään ilman ja öljyn suhdetta. Kivihiilen päiväsiiloon voi kertyä häkää, joka voi aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon. Palokaasut voivat aiheuttaa paikallista happamoitumista. Riski on minimoitu häkämittauksin. Öljykattilalaitoksen toiminnassa merkittävimmät riskit ovat säiliö tai putkirikon aiheuttama vuoto vesistöön tai tulipalo. Tulipalon voi aiheuttaa mm. öljyn lämpeneminen yli leimahduspisteen. Seurauksena olisi vesistön ja ilman paikallista pilaantumista. Säiliöt on varustettu pinnan mittareilla ja ne on sijoitettu vallitilaan. Jäähdytysvesien selkeytysaltaassa on öljypuomi ja tehdasalueelle on varastoitu imeytysainetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 16.2.2005, 27.2.2006, 21.4.2006, 6.6.2006 sekä 20.4., 29.5., 12.6., 30.8. ja 20.9.2007. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Porin kaupungin ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla 21.3. 20.4.2005. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu myös erikseen tiedossa oleville asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa sanomalehdessä. Tarkastukset ja neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemukseen liittyviä neuvotteluja ja tarkastuksia on pidetty 4.5.2006 ja 22. 23.5.2007. Tarkastuksia koskevat pöytäkirjat on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on 14.3.2005 pyydetty lausunto Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Porin kaupunginhallitukselta, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksen muutoksista on pyydetty lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta 1.3.2006 ja 30.5.2007. Seuraavassa on kuvattu lausuntojen sisältöä vain niiltä osin kuin niiden voidaan katsoa koskevan voimalaitoksen toimintaa. Annetuissa lausunnoissa esitetään muun muassa seuraavaa:
22 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että laitoksen tuotannon kasvun lisäenergiantarve tullaan hakemuksen mukaan tuottamaan laitoksen olemassa olevilla öljykattiloilla niin, että öljyllä tuotettu energiamäärä kaksinkertaistuu ja energiantuotannon ominaispäästöt kasvavat erityisesti rikkidioksidin ja hiukkasten osalta. Samanaikaisesti on käsittelyssä Porin Lämpövoima Oy:n ympäristölupahakemus rinnakkaispolttolaitoksen rakentamisesta Kemira Pigments Oy:n laitosalueelle, jolla mahdollisesti korvattaisiin laitoksen öljykattiloiden käyttöä. Öljykattiloiden raja arvoja asettaessa tulee ottaa huomioon kansallisessa 5 50 MW kattiloiden BAT selvityksessä esitetyt päästöarvot. Koska öljykattilat ovat polttoaineteholtaan suuria ja niitä tultaisiin hakemuksen mukaisesti käyttämään nykyistä merkittävästi pitempiä aikoja, päästöraja arvot tulee asettaa BAT selvityksen päästötasojen alarajojen mukaisesti, mikäli toiminnanharjoittaja ei esitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia perusteluita alarajoja korkeammille päästörajoille. Olemassa olevan kivihiilikattilan lupamääräyksiä asetettaessa tulee soveltaa LCP asetusta. Hakemuksessa toiminnanharjoittaja on esittänyt LCP asetuksen uusien kattiloiden mukaisia vähimmäispäästörajoja, vaikka kattila on rakennettu ennen vuotta 2002, jolloin se tulisi tulkita olemassa olevaksi laitokseksi. Lupamääräyksiä asetettaessa tulee huomioida ympäristönsuojelulain 51 :n 1.5.2005 voimaan tullut muutos, sekä valmistelussa oleva LCP asetuksen muutos parhaan käyttökelpoisen tekniikan huomioimisesta. Olemassa olevien laitosten LCP asetuksen mukaisia vähimmäispäästörajoja tiukempia päästövaatimuksia tulisi harkita lupapäätöksessä erityisesti rikkidioksidin osalta, jotta varmistutaan käytössä olevan päästöjen vähennystekniikan tehokkaasta käytöstä. Kivihiilikattilan ja öljykattiloiden savukaasut johdetaan yhteiseen sisäpiippuun, mutta koska kaikki kattilat on otettu käyttöön ennen vuotta 1987, ei niitä LCP asetuksen 4 :n mukaisesti ole tarvetta tulkita polttolaitoskokonaisuudeksi. Kattiloilla ei ole käytössä yhteisiä savukaasunpuhdistuslaitteita, mutta kivihiilikattilan päästöjä mitataan jatkuvatoimisesti yhteisestä sisäpiipusta kohdasta, jossa myös käynnissä olevien öljykattiloiden savukaasut ovat sekoittuneina kivihiilikattilan savukaasuihin. Mikäli päästömittauksia ei ole jatkossa mahdollista järjestää niin, että eri kattiloiden savukaasut eivät sekoitu keskenään ennen päästömittauskohtaa tulee lupapäätöksessä katsoa kattilat yhteiseksi toimintakokonaisuudeksi. Jos Kemira Pigments Oy:n energiahuolto tullaan ratkaisemaan vireillä olevan hakemuksen mukaisella rinnakkaispolttolaitoksella tai muulla alueelle rakennettavalla uudella voimalaitoksella, on laitosten ilmapäästömääräyksiä harkittava yhdessä.
Rikkidioksidipäästöt 23 Kemira Pigments Oy:n tuotantolaitoksen rikkidioksidipäästölle on annettu kokonaispäästöraja, johon sisältyy myös voimalaitos. Hakemuksessa esitettyjen kehitysvaihtoehtojen mukaan suunniteltu rikkidioksidimäärä maksimituotannolla ylittää nykyisen luparajan (2 300 t/a). Hakemuksessa on esitetty nykyisen luparajan säilyttämistä. Rikkidioksidipäästöjä tulisi hallita ensisijaisesti prosessikohtaisilla parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvilla päästörajoilla. Prosessikohtaisilla päästörajoilla voidaan varmistua, että rikkipäästöjen vähentämiskeinoja eri prosessikohteissa käytetään optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tämä koskee erityisesti kivihiilikattilan kalkinsyöttöä tulipesään, Kemira Pigments Oy:n rikkihappotehtaan toimintaa sekä titaanidioksiditehtaan kalsinointiuunien kaasunpesureita ja aktiivihiilierotinta. Mahdollinen jätteenpolton aloittaminen ei saa mahdollistaa nykyistä suurempia ominaispäästöjä laitoksen prosesseista, vaikka päästöt olisivat edelleen aikaisemman kokonaispäästörajan alapuolella. Kivihiilikattilan rikkidioksidin päästöraja tulee antaa LCP asetusta tiukempana, jotta varmistetaan, että laitos käyttää tehokkaasti olemassa olevaa rikinpoistojärjestelmää. Typenoksidit Öljykattiloille tulee hiukkaspäästörajojen lisäksi asettaa typenoksidien raja arvot. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee lupakäsittelyn aikana mitata öljykattiloiden typenoksidipäästöt, jotta voidaan varmistua, että öljykattilat täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Typenoksidin päästörajat tulee asettaa kansallisten 5 50 MW:n laitoksia koskevien BAT päästörajojen mukaan ottaen huomioon mittauksissa saadut tulokset. Hakemuksen mukaan vain kahdessa kattilassa on Low NO X poltin. Päästörajoja asetettaessa tulee lisäksi selvittää mahdollisuudet asentaa BAT tekniikaksi öljykattiloille luokiteltu Low NO x poltin myös kolmanteen öljykattilaan. Low NO X poltin on katsottu BAT ehdot täyttäväksi tekniikaksi sekä uusille, että olemassa oleville kattiloille. Kivihiilikattilan typenoksidien päästöraja arvo tulee tarvittaessa asettaa LCP asetuksen olemassa olevien kattiloiden vähimmäispäästörajaa tiukemmaksi niin, ettei kivihiilikattilan ominaispäästöä ole mahdollista kasvattaa nykyisestä. Kivihiilikattilan (Pyroflow) dityppioksidipäästö (N 2 O) tulee selvittää kertamittauksella, jotta päästö voidaan raportoida ja sitä voidaan verrata muihin vastaavan kokoluokan kattiloihin. Dityppioksidille ei ole tarpeen antaa päästörajaa.
Hiukkaspäästöt 24 Hiukkasten hajapäästöjen hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma hajapäästöjen hallinnasta tehdasalueella tapahtuvan tarpeettoman pölyämisen välttämiseksi. Varasto, raaka aine ja läjitysalueiden pölyämistä tulee rajoittaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, ja lupapäätöksessä tulee määrätä hajapäästöjen rajoittamiseksi tarpeellisista toimista. Energiantuotannon hiukkaspäästöjä tulee rajoittaa LCP asetuksen ja kansallisen 5 50 MW:n kattiloiden BAT selvityksen perusteella. Lounais Suomen ympäristökeskuksen alueelle on vastaavan kokoisille olemassa oleville öljykattiloille annettu hiukkaspäästörajaksi 100 mg/m 3 (n) (vastaa ominaispäästötasoa 30 mg/mj), joka on saavutettavissa käytettäessä hyvälaatuista raskasta polttoöljyä. Tehdaspiipun lyhentämisestä 130 metristä 125 metriin antamassaan lausunnossa (16.3.2006) ympäristökeskus on katsonut, että piipun lyhentäminen ei ole ympäristövaikutusten kannalta merkittävä muutos. Uusi päästökorkeus tulee antaa luvassa lupamääräyksenä. Vesiensuojelu Pihlavanlahdelle johdetaan voimalaitoksen jäähdytysvesien lisäksi Kemira Pigments Oy:n, Kemira Oyj Kemira Waterin ja Eckart Pigments Ky:n vesiä. Näiden jäähdytys ja puhtaampien jätevesien kuormitus on pysynyt pitkään suunnilleen vakiotasolla (rauta 140 200 t/a) vaikka vesimäärä on jonkin verran kasvanut. Näiden jätevesien kuormitus vaihtelee vuosittain melko paljon olosuhteiden mukaan. Kemira Pigments Oy:n jätevesien rauta ja muiden metallien päästöjen pääosa kohdistuu nykyisin Pihlavanlahdelle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen selvityksen mukaan Pihlavanlahteen purkautuvien jätevesien rautakuormituksen merkitys jää käytännössä kuitenkin marginaaliseksi. Pihlavanlahteen johdettavista jätevesistä tulee tehdä selvitys. Selvityksessä tulee tutkia, mistä vesistä näiden vesien aiheuttamat päästöt johtuvat, tulisiko jotkin vedet johtaa muuhun käsittelyyn ja voitaisiinko kuormitusta merkittävästi vähentää johtamalla sellaiset pelkästään jäähdytykseen käytetyt vedet, jotka eivät voi likaantua, laskeutusaltaiden ohi suoraan Pihlavanlahteen. Jätteet Tehdasalueella sijaitseville läjitysalueille on läjitetty mm. kivihiilituhkaa. Kaikkien läjitettävien jätteiden koostumus, luokitus ja kaatopaikkakelpoisuus ja jätteiden laadunvalvonta tulee määrätä selvitettäväksi jätelain mukaista ulkopuolista asiantuntijalaitosta käyttäen. Selvitykset tulee tehdä aina, kun laitoksella toteutetaan merkittäviä