TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 PÄÄTÖS annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2004-Y ASIA LUVAN HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta lupahakemuksesta. Päätös koskee Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan uutta rakennettavaa voimalaitosta ja nykyistä voimalaitosta. Etelä-Savon Energia Oy PL MIKKELI Pursialan voimalaitos Lastaajankatu 6 Mikkeli LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VIREILLE TULO Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 3 b. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Päätös ympäristölupalain 2 mukaisesta lupahakemuksesta, Etelä- Savon ympäristökeskus ( sisältää jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun). Päätös ilmansuojeluilmoituksesta, Pursialan vastapainevoimalaitos Mikkelin lääninhallitus Sijoituspaikkalupapäätös, Pursialan vastapainevoimalaitos, Mikkelin seudun kansanterveystyön valvontajaosto Päätös ilmansuojeluilmoituksesta, Pursialan lämpökeskus, Mikkelin lääninhallitus Laitos sijaitsee asemakaavamerkinnältään YT eli kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueella. ETELÄ-SAVON OSOITE PUHELIN TELEFAX SÄHKÖPOSTI YMPÄRISTÖKESKUS Jääkärinkatu 14 (015) (015) Kirjaamo.esa@ymparisto.fi Mikkeli

2 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Laitos sijaitsee Saimaan rannalla. Alue ei kuulu tärkeään pohjavesialueeseen. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 500 metriä. Laitoksella on nykyisin polttoaineteholtaan 95 Mw kiertoleijukattila, 30 Mw leijukerroskattila, 24 Mw arinakattila, 22 Mw öljykattila. Laitokselle rakennetaan uusi polttoaineteholtaan 98 Mw sähköä ja kaukolämpöä tuottava voimalaitosyksikkö. Uusi kattilalaitos rakennetaan nykyisen 24 Mw arinakattilan tilalle. 22 Mw öljykattila poistetaan voimalaitosalueelta. 30 Mw leijukerroskattila jää varakattilaksi. Nykyisen voimalaitoksen sähköteho on noin 30 Mw ja kaukolämpöteho on noin 60 Mw. Uuden kattilalaitoksen sähköteho on noin 30 Mw ja kaukolämpöteho on noin 40 Mw. Sekä nykyisessä että rakennettavassa voimalaitoskattilassa käytetään pääasiassa 50 % puuta ja 50 % turvetta. Nykyinen voimalaitoksen polttoaineiden käyttö on noin 770 Gwh. Polttoainemäärä kasvaa nykyisestä 820 Gw:sta noin 1,5 kertaiseksi. Uuden voimalaitosyksikön kaupallinen käyttö alkaa vuoden 2006 alusta lähtien. Polttoaineet ja energian tuotanto Taulukossa 1 on esitetty käytettävät polttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttömäärät. Taulukko 1 : Käytettävät polttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttömäärät Polttoaine rikkipitoisuus (%) tuhkapitoisuus (%) kosteus (%) jyrsinturve 0, ,8 tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) kokonaisenergia (GJ/a) metsähake 0 0,8 50 9, muu puu 0 0,8 50 8, raskas polttoöljy kierrätykseen kelpaamaton puujäte 0,6 0,1 40, , ,

3 3 Vedenhankinta ja viemäröinti Saimaan vettä käytetään prosessilaitteiden jäähdytysvetenä ja lauhdesähkön tuotannossa lauhdelämmön jäähdytykseen. Vesi palautetaan o C asteisena takaisin järveen. Jäähdytysvesikierto on täysin suljettu järjestelmä, eikä siihen tule lisää aineita. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pölypäästöt Voimalaitos varustetaan uudella tehokkaalla, todennäköisesti kaksikenttäisellä sähkösuotimella. Päästöraja-arvona annettu 50 mg/m 3 (n) alitetaan. Voimalaitos on varustettu jatkuvatoimisella pölypäästömittarilla, jota valvotaan voimalaitoksen valvomosta. Typenoksidien päästöt Polttotekniikaksi on valittu leijukerrospoltto, jossa tulipesän lämpötila on noin 900 o C. Arvion perusteella nykyistä päästötasoa 200 mg NO 2 /m 3 ei ylitetä. Rikin oksidien päästöt Polttoaineena käytetään 50 % turvetta ja 50 % puupolttoaineita. Turpeen rikkipitoisuus on noin 0,2 %, joten rikkidioksidipäästöt ovat alle 100 mg/m 3 (n). Lisäksi polttotekniikka mahdollistaa kalkin syötön tulipesään, jolla rikin oksidien päästöjä voidaan vähentää. Hiilidioksidipäästöt Melu Puupolttoaineiden käytön seurauksena laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet, jos poltettaisiin pelkästään turvetta. Kaikki laitteet hankitaan niin, että laitoksen sisällä ei melutaso nouse missään osassa yli 85 db ja ulkopuolella tontin rajalla tavoitearvo on alle 55 db. Melutaso koko voimalaitoksen osalta säilyy nykyisellä tasolla. Energiansäästö Pursialan voimalaitoksella on energiansäästösopimus Motivan kanssa ja lisäksi on käytössä ympäristönlaatujärjestelmä, jossa on sitouduttu jatkuvaan parantamiseen. Nämä asiat otetaan huomioon laitehankintoja tehtäessä.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Melu Hiukkasten vuosipäästö on 79 t/a, pitoisuus savukaasussa enintään 50 mg/m 3 kuivaa savukaasua kohti redusoituna pitoisuuteen 6 %. Savukaasut puhdistetaan sähkösuotimilla kummallakin voimalaitoskattilalla. Suodattimien häiriötilanteista on hälytys valvomoon. Suodattimet tarkistetaan vuosittain. Rikkidioksidin päästö on 205 t/a, ja ominaispäästö on 77 mg/mj. Typen oksidien päästö on 457 t/a, ja ominaispäästö on 96 mg/mj. Polttoprosessia seurataan jatkuvatoimisilla savukaasunanalysaattoreilla (mm. happipitoisuus ja häkäpitoisuus). Palamisilman määrää säädetään automaattisesti. Hiukkaspitoisuutta mitataan jatkuvatoimisesti uudessa ja vanhassa voimalaitoskattilassa Laser-mittarilla. Typenoksidipäästöjä, rikkipäästöjä ja hiukkaspäästöjä seurataan kertamittauksilla esimerkiksi kolmen vuoden välein. Uuden kattilan ja varakattilaksi jäävän leijukerroskattilan savukaasut johdetaan 70 metriä korkean ja nykyisen voimalaitoskattilan savukaasut johdetaan 80 piipun kautta ulos. Enimmäismelutaso tontin rajalla on 55 db. Lisäksi häiriötilanteissa enintään 10 kertaa vuodessa kattiloiden ulospuhalluksen aikana voi melutaso nousta hetkellisesti arvoon 75 db. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Taulukossa 2 on esitetty syntyvät jätteet, niiden määrät ja käsittely. Taulukko 2 : Jätteet, niiden määrät ja käsittely. Jäte määrä (t/a) jätteen käsittely, toimituskohde Rautaromu 18 Kuusakoski Oy ja muut metallin kierrättäjät Kierrätyspaperi 0,8 kierrätys Jäteöljy ja trasselijäte 0,3 Ekokem Oy sekajäte 40 kaatopaikka hydrauliikkaöljy 12 Ekokem Oy liuotinneste 0,1 Ekokem Oy lyijyakut 0,5 Ongelmajätekeräys vesilaboratorion reagenssijäte 0,03 Ekokem Oy öljysuodattimet ja letkut 0,4 Ekokem Oy lentotuhka, läjitys 5600 läjitys Tähkämäelle lentotuhka, hyötykäyttö 500 Tuhkimo Oy granulointi leijuhiekka 1100 tiehiekoitus, täyttömaana

5 5 Ongelmajätteet varastoidaan katoksen alla tiivispohjaisella alustalla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Nykyisen voimalaitoksen aiheuttamille rikkidioksidien, typen oksidien ja hiukkasten päästöille on tehty leviämisselvitys. Selvityksen mukaan voimalaitoksen aiheuttama suurin SO 2 -pitoisuuden tuntikeskiarvo on 34 ug/ m 3 ja suurin vuorokausikeskiarvo on 22 ug/m 3. Vastaavat arvot NO 2 :lla ovat 23 ug/m 3 ja 15 ug/m 3 ja pölyllä 6 ug/m 3 ja 3 ug/m 3. Voimalaitoksen aiheuttamat SO 2 -, NO 2 -, sekä pölypitoisuuden vuosikeskiarvot ovat 0-1 ug/ m 3. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Laitoksella varastoidaan ja käytetään vain vähän ympäristölle vaarallisia aineita. Öljylaitteistot varustetaan valuma-altailla ja lattiakanaalit johtavat öljynerotuskaivoilla varustettuihin viemäreihin. Sähkösuotimien kuntoa tarkkaillaan jatkuvatoimisen mittauksen avulla (läpilyöntijännite- ja virta). Kemikaalivuotoihin varaudutaan imeytysaineilla. Polttoainekuljettimet ja -siilot sprinklataan. Samoin ne turbiinin kohteet, jotka muodostavat suurimman paloriskin. Laitoksella tehdään kirjalliset ohjeet erilaisia poikkeustilanteita varten. Poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan välittömästi paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Lupahakemuksesta tiedottaminen Asiasta on kuulutettu kunnan ja ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä yhdessä alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille on tiedotettu erikseen muistutuksen tekemisen mahdollisuudesta. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnon mukaan laitoksen ilmapäästöt tulee pitää mahdollisimman pieninä. Ympäristölautakunnan mielestä laitoksen polttoaineena tulisi käyttää puuta mahdollisimman paljon kasvihuonekaasupäästöjen pitämiseksi alhaalla. Niiden tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa 1017/2002 polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetut päästöraja-arvot. Päätöksessä tulee antaa poikkeuksellisia tilanteita varten em. asetuksen mukaiset lupamääräykset. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä valvontaviranomaisille asetuksen määräämät tiedot, joilla voidaan arvioida tämän asetuksen säännösten noudattamista.

6 Kattiloiden hiukkaspäästöt, typenoksidien ja rikkidioksidin päästöt tulee mitata laitoksen käynnistymisen jälkeen. Hiukkasmittaukset tulee uusia kolmen vuoden välein eri käyttötehoilla mitattuna. Laitoksen aiheuttamista enimmäismelutasoista lähiympäristössä tulee antaa määräykset. Laitoksen aiheuttamat melutasot lähiympäristössä tulee mitata muutostöiden valmistumisen jälkeen. Mittaustulokset tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaisille. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla laitosta lupaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti (polttoaineiden tarkkailu (ml. pölyämisen estäminen), palamisen seuranta, päästöjen tarkkailu (ml. tuhkan pölyämisen estäminen), erotinlaitteiden tarkkailu, tuhkan laadun seuranta, jätevesien tarkkailu, melun tarkkailu. Lupamääräyksiin tulee antaa toiminnanharjoittajalle velvollisuus osallistua alueen ilmanlaadun tarkkailuun yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa siitä erikseen tarkemmin sopien. Etelä-Savon Energia Oy osallistuu tällä hetkellä Ilmanlaadun selvitys Mikkelissä hankkeeseen rahoitusosuudellaan yhdessä Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut - ja liikenneväylät -yksikön kanssa. Laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden osalta lupapäätökseen tulee antaa määräykset tuhkan hyötykäytöstä ja jätteiden toimituspaikkojen ja -määrien kirjanpidosta. Kirjanpito tulee toimittaa vuosittain tiedoksi valvontaviranomaisille. Jätteiden määrät tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman pieninä. Syntyvät jätteet tulee lajitella jätelain ja voimassa olevien paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Piha-alueet ja alueelle johtavien teiden varret tulee pitää siisteinä. Ongelmajätteet ja kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa, katetussa tilassa siten, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittaja ilmoitti vastineessaan, ettei sillä ole huomautettavaa Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan antamasta lausunnosta. 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitoksen toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 4, 5, 8, 12, 16,17,19 ja 20.

7 7 LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt ilmaan 1) Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimilla. Savukaasujen hiukkaspäästö tulee olla mahdollisimman pieni. Kunkin kattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla korkeintaan 50 mg/m 3 (n) kuivissa savukaasuissa redusoituna vastaamaan jäännöshappipitoisuutta 6 % kuivissa savukaasuissa. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta. Päästörajaarvo ei koske kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kertaluonteisissa mittauksissa kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen mittauksen yksikään mittaustulos ei ylitä päästörajaarvoa. (YSL 43, 46, VNA 1017/2002: 8 ja 11 ) 2) Typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt on pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Typenoksidien päästö saa olla uudella voimalaitoskattilalla enintään 400 mg ja vanhalla voimalaitoskattilalla enintään 600 mg NO 2 /m 3 (n) redusoituna vastaamaan jäännöshappipitoisuutta 6 % kuivissa savukaasuissa. Päästörajat katsotaan saavutetuiksi, kun kertaluonteisissa mittauksissa kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen mittauksen yksikään mittaustulos ei ylitä päästöraja-arvoa. (YSL 43, 46, VNA 1017/2002: 8 ja 11 ) 3) Laitoksen savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 70 metriä korkean piipun kautta. (YSL 43, VNA 1017/2002: 5 ) 4) Turpeen laatua on seurattava analysoimalla sen rikki-, arseeni-, kromi-, elohopea-, lyijy- ja kadmiumpitoisuus hiukkaspäästömittausten yhteydessä sekä silloin kun sen hankintapaikat muuttuvat. 5) Toiminnanharjoittajan tulee toteuttaa laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailu esittämällään ja tässä päätöksessä kuvatulla tavalla. Pääkattiloiden hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt on mitattava vähintään vuoden välein. Mittaukset on tehtävä siten, että ne mahdollisimman hyvin edustavat kattiloiden normaalia toimintaa. Mittauksissa on käytettävä soveltuvia CEN-standardeja tai niiden puuttuessa ISO-standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan mittausten laatu. Mittausraportit on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mittausvuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Mittausraportissa on esitettävä arvio mittaustulosten luotettavuudesta ja arvioitava niiden edustavuutta. (YSL 46, JL 51, VNA 1071/2002) 6) Toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa on esitettävä kattiloittain eriteltyinä tiedot käyntiajoista, laitoksella käytetyistä polttoaineista ja niiden laadusta, tiedot hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiilidioksidi- ja raskasmetallipäästöistä sekä tiedot laitoksella syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Lisäksi raportissa tulee olla selvitys laitoksella tehdyistä päästöihin liittyvistä mittauksista, mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneista häiriötilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. (YSL 46, JL 52, VNA 1017/2002: 17 )

8 7) Voimalaitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjaan tulee merkitä tiedot käytetyistä polttoaineista, päästöistä ja jätteistä sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Kirjanpitoon on sisällytettävä myös öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaa valvoville viranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52 ) 8) Toiminnan harjoittajan on osallistuttava Mikkelin kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun. Tarkkailu voidaan toteuttaa Mikkelin kaupungin ilmanlaadun tarkkailusta erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa Etelä-Savon ympäristökeskus määrää tarkkailuun osallistumisesta ja sen toteuttamisesta. (YSL 5, 43, 46 ) 9) Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 62, 81, VNA 1017/2002) 8 Päästöt vesiin ja maaperään 10) Sadevedet ja muut alueen pintavedet ja laitoksen jätevedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. (YSL 43, 47, JL 6 ) 11) Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 12) Voimalaitoksen tuhka on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on seurattava sekä pyrittävä edistämään tuhkan hyötykäytön edellytysten kehittymistä. Tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksista on annettava selvitys Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 43, 45, JL 4, 6 ) 13) Lento- ja arinantuhkasta on vähintään kerran vuodessa analysoitava raskasmetallipitoisuudet (kadmium, elohopea, lyijy, arseeni, kromi ja sinkki) sekä ravinteista (fosfori, kalium ja magnesium). Analyysit on tehtävä vähintään kolmen vuorokauden kokoomanäytteenä kerätystä tuhkanäytteistä.tulokset virhearvioineen on toimitettava Mikkelin kaupungin ympäristön- suojelulautakunnalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 46, JL 6, 51 ) 14) Tuhka on varastoitava tiiviillä alustalla, josta suotovedet menevät vesien käsittelyyn. Tuhkaa saa varastoida enimmillään kahden vuoden aikana syntyvä tuhkan määrä.

9 15) Voimalaitoksen käyttöönottoon liittyvissä vesi- ja höyrykiertojärjestelmissä suoritettavien sisäpuolisten puhdistusten eli peittauksien yhteydessä muodostuvien vesien ja niiden käsittelyssä muodostuvien sakkojen sijoittamisesta on sovittava erikseen Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista. (JL 44) 16) Laitoksella syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaava jäte on joko käytettävä itse uudelleen tai toimitettava muualle hyödynnettäväksi. Lisäksi on otettava huomioon kunnan jätehuoltomääräykset. (JL 4, 6, 44 ) 17) Ongelmajätteet on säilytettävä ja varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 43, 45, JL 6 ) 18) Ongelmajätteet mukaan lukien raskaan polttoöljyn tuhka on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan tai ympäristöluvan saaneeseen paikkaan tai laitokseen (YSL 43, 45, JL 6 ) 19) Toiminnassa syntyvien ja käsittelyyn toimitettujen jätteiden määrästä, laadusta sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Vuosittain kunkin vuoden seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä on toimitettava Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle seuraavat tiedot: - syntyvien jätteiden laatu, määrä ja käsittely - vuoden lopulla varastoituneena olevan ongelmajätteen määrä (YSL 46, JL 51, 52 ) 9 Melu 20) Laitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22-7) tasoa 50 db (L Aeq ). Melutasot on mitattava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti vuoden sisällä uuden voimalaitoksen valmistumisen jälkeen lähimmissä häiriytyvissä kohteissa. Mittaustulokset on toimitettava tulosten valmistumisen jälkeen Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 43, 46, Vnp 993/1992) Toiminnan lopettaminen 21) Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 10 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liitty-

10 vistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 43 ) 10 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Pursialan voimalaitoksen toiminta ei päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnan sijoittumiselle ei ole kaavallisia esteitä. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Laitos sijaitsee asemakaavamerkinnältään YT eli kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueella. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Päätöksessä on annettu määräyksiä muun muassa kattiloiden päästörajoista sekä laitoksen jätehuollosta ja melutasosta. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Energian käytön tehokkuus on otettu huomioon toiminnassa. Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksessä annetuissa määräyksissä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Valtioneuvoston asetuksella (1017/2002) on annettu päästörajat polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi. Laitoksessa poltetaan puolet turvetta (rikkipitoisuus 0,2 %) ja puolet puuta. Laskennallinen suurin mahdollinen rikkidioksidipäästö jää alle asetuksessa annetun raja-arvon. (Lupamääräys 1 ja 2) Valtioneuvosto on antanut asetuksen ilmanlaadusta (711/2001), jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on asetuksessa annettu raja-arvot mm. ulkoilman hiilimonoksidin, typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten enimmäispitoisuudelle. Hiukkas- ja typenoksidipäästöjen rajoittamista koskevat määräykset on annettu paikallisen ilman pilaantumisen. Myös riittävällä

11 piipun korkeudella voidaan vaikuttaa paikalliseen ilmanlaatuun ja varmistaa, että toiminnan vaikutukset paikallisen ilmanlaatuun jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (Lupamääräys 3) Pursialan voimalaitoksen päästöjen vaikutuksia on tarpeen seurata ja seuranta voidaan toteuttaa osallistumalla Mikkelin kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä toiminnan muutoksista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 9) Lämpökeskuksessa käytettävien polttoöljyjen varastointi ja käyttö tulee järjestää siten, että niiden pääsy maaperään ja muualle ympäristöön tulee estää kaikin mahdollisin keinoin. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein, ettei polttoöljyä joudu ympäristöön mahdollisissa vuototapauksissakaan. (Lupamääräys 11) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja vasta toissijaisesti sen sisältämä energia. (määräys 12,16) Määräyksillä 14, 15 ja 17 estetään ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden pääseminen ympäristöön ja viemäriin. Määräyksellä 18 turvataan ongelmajätteiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn. Päästöjen tarkkailun tavoitteena on prosessien valvonnan ja ohjauksen lisäksi selvittää ja varmistaa riittävällä tarkkuudella erilaisten haitallisten aineiden päästötasot ja vaihteluvälit sekä niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Ympäristönsuojelun valvonnan toteutumiseksi on tarpeen pitää kirjaa laitoksen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja ympäristövaikutuksista sekä raportoida siitä vuosittain valvontaviranomaisille. (määräys 5,6,7,19) Melupäästöjä koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätöksen (993/92) melupäästöjen ohjearvojen soveltamiseen ja yleiseen vaatimustasoon ympäristöluvissa. (määräys 20) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristökeskus on katsonut, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toiminnan lopettamisesta, vaan tarvittavat määräykset annetaan erillisen suunnitelman perusteella.(määräys 21) 11 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaehtojen tarkistamista varten lupahakemus ympäristökeskukselle mennessä.

12 12 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 28, 38, 43, 45, 46, 54, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19 Jätelaki (1072/1993) 4, 6,12, 15, 18, 22, 19, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 8, 9, 10 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (867/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN MUUTOKSEN HAKU Ympäristöluvasta perittävä maksu on euroa Ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaisesti energiantuotantolaitoksen kokoluokassa Mw lupakäsittelymaksu on euroa.. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Yli-insinööri Tapani Aura

13 13 Päätös hakijalle suoritusmaksua vastaan. Jäljennös päätöksestä Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja yhdessä alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

14 LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2004-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelta. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: (015) Puhelin: (015) Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.