1(19) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 88 YLO LOS-2005-Y-944-121 Annettu julkipanon jälkeen 1.11.2006 ASIA Päätös Kiikoisten kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Kiikoisten kunta Kiikostentie 316 38360 Kiikoinen LAITOS JA SEN SIJAINTI Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajamassa, Kiikoisjärven länsirannalla, kunnan omistamalla kiinteistöllä Kankainen RN:o 1:159. Osoite: Kiikostentie 316, 38360 Kiikoinen Kiinteistörekisteritunnus: 254-406-0001-0159 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3264532 Pohjoinen: 6823993 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Kiikoisjärveen rannassa puhdistamon kohdalla. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3264553 Pohjoinen: 6824042 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 5.4.2004 antama päätös nro VPL 152 dnro 0200Y0152-123, jolla ympäristökeskus on velvoittanut Kiikoisten kunnan hakemaan ympäristölupaa kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 25.8.2005. Hakemus koskee Kiikoisten kunnan kirkonkylän, Jaaran, Tervahaudan ja Vuolteen alueiden viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla nykyiseen purkupaikkaan Kiikoisjärveen. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2/19 Luvat Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on antanut 9.12.1991 Kiikoisten kunnalle lausunnon kunnan tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen johdosta koskien Kiikoisten kirkonkylän jätevesien käsittelyä ja johtamista Kiikoisjärveen. Vesi- ja ympäristöpiiri on lausunnossaan katsonut, ettei jäteveden johtamiseen tarvita toistaiseksi vesioikeuden lupaa, mikäli noudatetaan lausunnossa esitettyjä määräyksiä. Kaavoitustilanne Määräyksen 1) mukaan: Jätevedet on viimeistään 31.3.1993 käsiteltävä niin, että viemäröintialueelta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 arvo on enintään 15 mg O 2 /l (ATU-menetelmä) ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,2 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Kiikoisten kunnan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan seutukaava 1997 parhaillaan laadittavan Satakunnan maakuntakaavan vahvistumiseen saakka. Pirkanmaan seutukaavassa jätevedenpuhdistamon alue on osoitettu ET 2 merkinnällä (jätevedenpuhdistamo). Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 29.6.2004. Yleiskaavassa puhdistamoalue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajamassa Kiikoisjärven länsirannalla. Puhdistamon välittömässä läheisyydessä sijaitsee terveysasema (samalla kiinteistöllä kuin puhdistamo), kunnantalo ja laiturialue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Kiikoisjärveen rannassa puhdistamon kohdalla. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamokiinteistöllä ja sen naapurikiinteistöillä on vanhoja talousvesikaivoja, joista ei nykyään oteta talousvettä (kiinteistöt on liitetty kunnan vesijohtoverkkoon). Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita.
VESISTÖ 3/19 Vesistön yleiskuvaus Kiikoisjärvi kuuluu Kauvatsanjoen vesistöalueeseen ja Piilijoen osa-alueeseen. Järven pinta-ala on 438 ha ja suurin syvyys noin 4,5 m. Kiikoisjärveen laskeva Kolusjoki saa alkunsa Mouhijärvestä Kiikoisjokena. Kolusjoen lisäksi Kiikoisjärveen laskee viisi pienempää ojaa. Kiikosjärvi laskee ensin Jaaranjokea ja sitten Piilijokea pitkin Kokemäen Sääksjärveen. Vesistön tila ja veden laatu Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö Kiikoisjärvi on matala ja rehevöitynyt, viljelysten ympäröimä järvi. Rehevöitymisen pääasiallinen syy on hajakuormitus. Järven pohjoispäätä kuormittaa peltoalueiden halki laskeva, hajakuormitusta tuova Pajustonoja. Pajustonojan kuormittava vaikutus näkyy puhdistamon purkualueen veden laadussa. Veden laatuun järven eteläosassa vaikuttaa ratkaisevasti Kolus- eli Kiikoisjoki (MQ 4,5 m 3 /s). Valuma-alueella on jonkin verran suoperäisiä alueita, minkä vuoksi Kiikoisjärven vesi on sameaa ja voimakkaasti humussävytteistä. Järven vesi on lievästi hapahko, mutta happamoitumista ei ole tapahtunut. Talven mahdollisia kriittisiä tilanteita helpottaa voimakas läpivirtaus. Veden keskimääräinen viipymä järvessä on vain 11 vuorokautta. Luoteispäässä viipymä on jonkin verran pitempi. Jo vuoden 1966 analyysitulosten perusteella järveä on voitu pitää rehevöityneenä ja ruskeavetisenä. Järven rehevyystaso ei ole puhdistamon rakentamisen myötä kohonnut. Puhdistamon osuuden Kiikoisjärven fosforikuormituksesta on aikanaan laskettu olevan vain 1,2 % ja puhdistamon aiheuttaman fosforipitoisuuden teoreettisen nousun arvioitiin olevan vain 0,6 µg/l. Kiikoisjärvellä on aloitettu vuonna 2001 Kiikoisjärven kunnostushanke, johon on saatu rahoitusta EU:n tavoite 2-ohjelmasta. Hanke päättyi syyskuussa 2005. Hanke tähtää järven virkistyskäytön lisäämiseen, ympäristönsuojelun edistämiseen ja asumisviihtyisyyden parantamiseen. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu kunnostustoimenpiteitä ja toteutettu niitä usean vuoden aikana (mm. laskeutusaltaat ja vesikasvien niitot). Kiikoisjärven kunnostushanketta edelsi vuosina 2000-2001 esiselvityshanke, jossa laadittiin järven kunnostussuunnitelma. Kiikoisten kirkonkylä jätevedenpuhdistamolla ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Kiikoisjärvellä on tehty vuonna 2001 koekalastukset Turun yliopiston biologian laitoksen toimesta. Kiikoisjärvellä harjoitetaan virkistyskalastusta. Kiikoisjärvellä on kolme yleistä uimarantaa. Jätevesien purkupaikkaa lähinnä oleva Hämeenlahden uimaranta on noin 700 metriä jätevesien purkupaikan eteläpuolella. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Kiikoisten kirkonkylän (kirkonkylän, Jaaran, Tervahaudan ja Vuolteen alueen) viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1977 rakennetussa ja vuosina 1983 (Ekofinn Oy:n biologinen suodatin), 1992 (esikäsittely ja jälkiselkeytys) ja 2001 (biologinen suodatin
4/19 korvattiin Pomiltek Oy:n aktiivilietelaitoksella ja rakennettiin toinen jälkiselkeytin) laajennetussa ja saneeratussa yksilinjaisessa (jälkiselkeytyksen osalta kaksilinjaisessa) biologis-kemiallisessa aktiivilietelaitoksessa, jossa fosfori poistetaan jätevedestä rinnakkaissaostuksena ferrisulfaattia käyttäen. Puhdistamossa on kolme prosessirakennusta, jotka on katettu ja lämpöeristetty. Kiikoisten kirkonkylän jätevesiviemäriverkon pituus on 13,6 km. Kaikki jätevesiviemärit on rakennettu muoviputkesta. Viemäriverkossa on neljä jätevedenpumppaamoa (ns. turvapumppamoja), joiden lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2004 noin 400-450 henkilöä. Asukasmäärän arvioidaan lisääntyvän 10-15 vuoden kuluessa 100-150 henkilöllä. Viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan talousjätevesien lisäksi vain alueella olevan pienteollisuuden saniteettivesiä. Puhdistamolla ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamoliete tiivistetään sakeuttamossa ja kuljetetaan nestemäisenä Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q kesk ) 125 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 9,4 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 21,8 kg/d - kiintoainekuorma 30 kg/d - fosforikuorma 1,0 kg P/d - typpikuorma 6,3 kg N/d - asukasvastineluku (avl) 500 asukasta Jäteveden käsittelyprosessit Lietteenkäsittely Puhdistamo on yksilinjainen (jälkiselkeytyksen osalta kaksilinjainen) biologiskemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori poistetaan jätevedestä rinnakkaissaostuksena ferrisulfaattia käyttäen. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja -yksiköt: - tulopumppaamo - rumpusiivilä - ilmastus (tilavuus 45 m 3, tilakuorma mitoituskuormituksella 0,48 kg BHK 7 / m 3 d) - saostuskemikaalin (ferrisulfaattiliuos) syöttö ilmastukseen - polymeerin syöttö ilmastuksesta selkeytykseen menevään jätevesi-aktiivilietevirtaan - selkeytys (pinta-ala 2 x 9 = 18 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,52 m/h) - virtaaman mittaus (kolmiopato) Puhdistamolla ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Aktiivilieteprosessista poistettava ylijäämäliete pumpataan mammutpumpulla päivittäin ilmastusaltaan ensimmäisestä osasta lietteen tiivistämöön. Tiivistämöön pumpattavaan lietteeseen lisätään polymeeriä tehostamaan lietteen tiivistymistä. Tiivistetty liete kuljetetaan säiliöautolla 3-4 kertaa kuukaudessa (keskimäärin 36 m 3 /kk) Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.
Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus 5/19 Puhdistamolla käytetään fosforin saostamiseen vuosittain noin 8 000 kg ferrisulfaattia (PIX-115). Ferrisulfaatti varastoidaan puhdistamolla 1 m 3 :n suuruisessa annostelukontissa, joka on sijoitettu ilmastusaltaan päällä olevalle ritilätasolle. Puhdistamolla käytetään polymeeriä jälkiselkeytyksen tehostamiseen ja lietteen tiivistymisen parantamisen. Syötettävä polymeeriliuos valmistetaan puhdistamolla. Vuonna 2005 polymeeriä käytettiin yhteensä noin 25 kg (5 kg jäteveteen ja 20 kg lietteeseen). Puhdistamon sähkönkulutus on noin 35 000 40 000 kwh/a eli keskimäärin noin 112 kwh/d. Käsiteltyä BHK 7 -kuormaa kohden sähkönkulutus on ollut noin 4,4 5,0 kwh/kg BHK 7 ja käsiteltyä jätevesimäärää kohden noin 1,2 1,3 kwh/m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi on normaali aktiivilieteprosessi, joka on mitoitettu orgaanisen aineen (BHK) ja kiintoaineen poistoa varten. Fosfori poistetaan rinnakkaissaostusperiaatteella käyttämällä saostuskemikaalina ferrisulfaattia. Jäteveden esikäsittelyssä on rumpusiivilä ja poistettu ylijäämäliete sakeutetaan tiivistämössä ennen lietteen kuljetusta Vammalaan. Puhdistamon laajennuksen ja saneerauksen yhteydessä vuonna 2001 vertailtiin seuraavia tähän kohteeseen soveltuvia käsittelymenetelmiä: aktiivilietelaitos, bioroottorilaitos, biosuodatinlaitos, panospuhdistamo. Näistä vaihtoehdoista aktiivilietelaitos osoittautui vertailussa kokonaistaloudellisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. Erityisesti hyvät käyttökokemukset muilta vastaavilta laitoksilta puolsivat lopullista päätöstä vaihtoehtojen väliltä. Aktiivilietemenetelmään perustuva puhdistamo on osoittautunut Suomen olosuhteissa varmatoimiseksi ja pitkälle optimoiduksi jäteveden puhdistusmenetelmäksi, josta on pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset eri puolilta maata. Jälkiselkeytyksen kapasiteetti on Kiikoisissa mitoitettu väljästi ja puhdistamon hydraulinen kapasiteetti riittää hyvin 10-20 vuoden kasvuennusteelle. Tässä kokoluokassa (AVL < 500) aktiivilietelaitos on optimaalinen ja varmatoiminen ratkaisu ja se edustaa hyvin parasta käyttökelpoista tekniikkaa kohteessa, jossa myös käyttökustannukset ovat kohtuullisella tasolla. Fosfori poistetaan ferrisulfaatilla ja nitrifikaatio on ollut joinakin kesinä yli 70 %.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 6/19 Jätevesien määrä ja koostumus Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 2000-2005 ollut: Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä m 3 /a keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 2000 29 053 79 325 0 2001 26 682 73 341 0 2002 38 074 105 398 106 2003 32 662 89 324 40 2004 31 908 87 288 92 2005 37 106 102 247 44 Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina 2000-2005 olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi Kiintoaine mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d 2000 180 14 8,1 0,64 50 4,0 240 19 2001 210 15 9,6 0,70 56 4,2 300 22 2002 220 23 9,3 0,98 58 6,1 240 25 2003 260 25 11 1,0 70 6,2 270 24 2004 250 22 11 1,0 67 5,8 290 25 2005 200 20 9,5 0,97 61 6,2 210 21 Jätevesien puhdistustulos Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamolta Kiikoisjärveen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 2000 19 89 0,25 97 38 25 11 94 2001 14 93 0,47 95 42 21 40 31 8,9 97 2002 15 94 1,6 83 30 47 17 70 35 85 2003 9,0 97 0,79 93 43 40 35 50 15 95 2004 8,4 97 0,68 94 52 24 42 36 13 96 2005 6,7 97 0,42 96 42 31 35 44 9,0 96 Käsittelyvaatimus** < 15 > 90 < 1,2 > 90 * Nitrifikaatioaste ** Käsittelyvaatimukset puolivuosikeskiarvona laskettuna
Päästöt vesistöön 7/19 Päästöt ilmaan Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamolta Kiikoisjärveen johdettu kuormitus on ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 2000 1,5 0,020 3,0 0,87 2001 1,0 0,034 3,1 3,0 0,80 2002 1,6 0,17 3,2 1,9 3,7 2003 0,8 0,07 3,8 3,1 1,3 2004 0,7 0,06 4,5 3,8 1,1 2005 0,7 0,04 4,3 3,6 0,92 Puhdistamon toiminnasta ilmaan kohdistuvat päästöt koostuvat hajusta sekä ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöistä. Puhdistamon hajupäästöjä ei ole mitattu. Puhdistamolla ei suoriteta hajuhaittoja aiheuttavaa puhdistamolietteen kuivausta eikä käsittelyä. Puhdistamon liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt ilmaan ovat niin vähäisiä, etteivät ne heikennä alueen tai lähiympäristön ilmanlaatua. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Kaikki jätevesien ja lietteiden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet puhdistamolla on tehty vesitiiviistä materiaalista. Puhdistamon toiminnasta ei pääse maaperään mitään aineita. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutusalueella ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Puhdistamon melu muodostuu lähinnä pumppujen ja ilmastuskompressorien käyntiäänistä ollen luonteeltaan tasaista. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu melutason ohjearvot ylittävää melua tai tärinää ympäristöön. Puhdistamon raskas liikenne muodostuu kemikaalikuljetuksista 7-8 kertaa vuodessa ja lietteen kuljetuksista Vammalan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi 3-4 kertaa kuukaudessa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Vuosina 2000-2005 puhdistamolta on viety 108-144 m 3 /a rumpusiivilän välppäjätettä Vammalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Välppäjätteen määrä on suuri, koska siitä ei poisteta vettä puristamalla. Välppäjäte varastoidaan lietekaivossa ja kuljetetaan loka-autolla Vammalan jätevedenpuhdistamolle samassa kuormassa puhdistamolietteen kanssa. Puhdistamolla muodostui vuosina 2000-2005 sakeutettua kuivaamatonta puhdistamolietettä 324-473 m 3 /a. Liete varastoidaan ja sakeutetaan tiivistämössä ja kuljetetaan 3-4 kertaa kuukaudessa loka-autolla Vammalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamolietteen laatua ei ole tutkittu.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet 8/19 Jätevedenpuhdistamon ohitusvedet johdetaan tulopumppaamon imualtaasta kahden saostuskaivon (aiemmin käytössä olleet jätevedenpuhdistamon selkeyttimet) kautta vesistöön. Ohitusvesimäärä mitataan kolmiomittapadolla. Viemäriverkossa olevilla jätevedenpumppaamoilla (4 kpl ns. turvapumppaamoja) on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi käsittelemätöntä jätevettä päästä ympäristöön. Pumppaamoilla on hälytysvalo. Kunta on sopinut pumppaamojen lähettyvillä olevien asukkaiden kanssa hälytyksen ilmoittamisesta puhdistamonhoitajalle. Jätevedenpuhdistamolla ja pumppaamoilla ei ole kaukovalvontaa eikä -hälytystä. Puhdistamonhoitaja asuu puhdistamokiinteistöllä ja käy puhdistamolla arkipäivinä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa todetaan, että jätevesien teoreettiset vaikutukset Kiikoisjärven veden laatuun ovat erittäin vähäiset. Tätä osoittaa se, että järven keskiosaan laskevan Kolusjoen keskivirtaamaan (4,5 m 3 /s) suhteutettuna vuoden 2002 keskimääräinen ravinnekuormitus (0,17 kg P/d ja 3,2 kg N/d) kohotti laskennallisesti Kiikoisjärven kokonaisfosforipitoisuutta noin 0,5 µg/l ja kokonaistyppipitoisuutta noin 8 µg/l. Jätevesien osuus järveen tulevasta ravinnekuormituksesta on marginaalinen ja järveä kuormittaa pääasiassa hajakuormitus. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Toiminnan aiheuttamat päästöt ilmaan ovat niin vähäisiä, ettei päästöillä ole vaikutusta puhdistamon lähialueen ilmanlaatuun. Toiminnasta ei aiheudu haitallista melua eikä tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n vuonna 1992 tekemän ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin 5.1.1993 hyväksymän kuormitus- ja käyttötarkkailuohjelman mukaan. Käyttötarkkailuohjelman mukaan puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa: - puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrä (m 3 /d) - ohitusvesimäärä (m 3 /d) - puhdistamolla käytetyn saostuskemikaalin määrä (kg/d ja g/m 3 ) - liukoisen fosforin määrä käsitellyssä jätevedessä komparaattorilla mitattuna (mg/l) - happipitoisuus ilmastusaltaassa (mg O 2 /l) - lämpötila ilmastusaltaassa ( o C) - palautuslietteen määrä (m 3 /d) ja palautussuhde (%) - aktiivilieteprosessista poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja lieteikä (d) - aktiivilietteen ja palautuslietteen laskeuma (1/2 h) - näkösyvyys jälkiselkeytyksessä (cm) - puhdistamolta poistettu lietemäärä (m 3 ) - laitoksen sähkönkulutus (kwh).
Päästötarkkailu 9/19 Käyttötarkkailua on ajan kuluessa muutettu. Ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty päivitettyä käyttötarkkailusuunnitelmaa. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan nykyisen käyttötarkkailuohjelman mukaan. Edellä mainitun tarkkailuohjelman mukaan puhdistamolla tehdään vuosittain neljä kuormitustarkkailututkimusta (päästötarkkailua). Tarkkailu tapahtuu neljännesvuosittain keräämällä vuorokauden kokoomanäytteet vesimäärämittarin ohjaamana tulevasta ja poistuvasta jätevedestä automaattiottimin. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: - ph-arvo - sähkönjohtavuus - kemiallinen hapenkulutus - kiintoaine - BHK 7 ATU arvo - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi Poistuvan veden näytteestä määritetään lisäksi: - liukoinen fosfori - liukoinen saostuskemikaalin (rauta) jäännöspitoisuus Lisäksi poistuvasta vedestä otetaan kertanäyte, josta määritetään kokonaisfosfori. Päästötarkkailua on ajan kuluessa muutettu. Ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty päivitettyä päästötarkkailusuunnitelmaa. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan nykyisen päästötarkkailuohjelman mukaan. Vesistövaikutusten tarkkailu Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavien jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n 28.19.1992 tekemän ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin 5.1.1993 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Vesistöhavainnot tehdään kahdelta pisteeltä, joista toinen sijaitsee Kiikoisjärven luoteisosassa ja toinen pääsyvänteellä järven eteläosassa. Lisäksi veden hygieenistä laatua tarkkaillaan välittömällä purkualueella kahdella bakteerilinjalla. Tarkkailu suoritetaan kerrosteisuuskausien lopulla maaliskuussa ja elokuussa. Syvännepisteen tarkkailu tehdään vain joka kolmas vuosi. Näytesyvyydet ovat 1 metri ja 1 metri pohjasta. Bakteerinäytteet otetaan pintavedestä (0,2 m) ja klorofyllinäyte elokuussa 0-2 metrin patsaana. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - näkösyvyys - lämpötila - happi (kyll. %) - sameus - ph-arvo
- sähkönjohtavuus - väri - COD Mn - kokonaistyppi - kokonaisfosfori - fekaaliset kolibakteerit - klorofylli-a (elokuussa, 0-2 m) 10/19 Kalataloustarkkailu Raportointi Ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty päivitettyä vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaan. Kiikoisten kunnalta ei ole edellytetty kalataloustarkkailua. Puhdistamon päästötarkkailun tulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja puhdistamonhoitajalle. Vuosittain käyttö- ja päästötarkkailun tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Kiikoisten kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Myös vesistövaikutusten tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vesistövaikutuksia. Yhteenveto lähetetään tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Viitataan edellä kohdassa "Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet" esitettyyn. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemuksessa ei ole esitetty vahingonarviota eikä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan 30.1.-1.3.2006 ja Kiikoisten kunnan ilmoitustaululla 3.2.-21.3.2006. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Tyrvään Sanomissa 9.2.2006. Kuulutuksesta on annettu 30.1.2006 erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt 30.1.2006 hakemuksesta lausunnon Kiikoisten kunnanhallitukselta, Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaostolta ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaosto ilmoittaa lausunnossaan 21.3.2006, ettei kunnan valvontaviranomainen ole saanut toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoihin
11/19 kohdistuvia valituksia eikä ilmoituksia ja esittää, että KVVY:n vuosiyhteenvedossa (8.2.2006 kirje no 90) esittämät seikat otettaisiin päätöstä tehtäessä huomioon. Muistutukset ja mielipiteet Leikun kylän yhteiset vesialueet osakaskunta esittää muistutuksessaan 24.2.2006, että Kiikoisjärvi on silminnähdenkin melko rehevöitynyt (eutrofinen) järvi, vaikka sen tila onkin parantunut aivan viime vuosina mm. vedenpinnan noston (padotus- ja juoksutussäännön lainvoimainen muutos) sekä vesikasvien, erityisesti kaislan, niittämisen ansiosta. Järven koillisosassa Pajustonojan suussa on havaittavissa soistumista. Voimakkaan läpivirtauksen ansiosta veden happitilanne sekä hygieeninen tila ovat kuitenkin kohtuullisen hyviä. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, vuosiyhteenveto velvoitetarkkailusta 2002), mutta tämä ei koske Pajustonojan suistoa. Kiikoisjärven sedimenttitutkimukseen sisältyvien klorofyllimittausten nojalla järvi on jopa erittäin rehevä. Pajustonojaa ei ole erikseen mainittu johtopäätösosassa, sen sijaan Kolusjoesta tulevan virtauksen ainesta kerrostava vaikutus mainitaan. Sedimenttitutkimuksenkin nojalla on oletettavaa, että järveen tulee ulkopuolelta, erityisesti maataloudesta paljon fosforia ja epäilemättä samalla sekä nitraatti- että ammoniumtyppeä, joten vedenpuhdistamon pilaavaan lisävaikutukseen on kiinnitettävä huomiota. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n vuosiyhteenvedossa jätevedenpuhdistamon toiminnasta toissa vuodelta suositellaan, että molemmat selkeytykset olisivat jatkuvasti käytössä. Katsomme, että ympäristöluvan ehtoihin on liitettävä velvoite käyttää molempia em. selvityksen kohdassa 2 mainittuja selkeytyksiä. On myös pääteltävissä, että vedenpuhdistamoon liittyy lähiaikoina useampia talouksia, jolloin jätevesien ja sitä myötä vesistöön joutuvien päästöjen määrä kasvaisi vastaavasti, mikä on otettava huomioon lupaharkinnassa. Kunnan asukasluvun ei voitane olettaa kasvavan merkittävästi, mutta yhä suurempi osa varsinkin kirkonkylästä siirtyy kunnallistekniikan piiriin. Tämän todennäköisen päästömäärien lisääntymisen perusteella katsomme, että lupa olisi YSL 52 :n 1 momentin nojalla annettava määräaikaisena tai lupaehtoihin on saman lain 55 :n 2 momentin nojalla liitettävä määräys lupaehtojen tarkistamisesta viimeistään v. 2009. Käytössämme olleen aineiston nojalla katsomme, että ympäristöluvan ehtoihin on lisäksi liitettävä velvoite seurata säännöllisesti Kiikoisjärven sedimenttien tilaa ynnä järven vedenlaatua jäteveden purkupaikan läheisyyden lisäksi muuallakin järvessä ja myös tiedottaa tuloksista aktiivisemmin esim. kunnan verkkosivuilla. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ilmoittaa vastineessaan 13.7.2006 pitävänsä Leikun kylän yhteiset vesialueet osakaskunnan vaatimuksia jätevesien vaikutustarkkailun tehostamisesta perusteettomina ja esittää nykyisen, varsin kattavan Kiikoisjärven purkuvesistön velvoitetarkkailun jatkamista lupahakemuksen mukaisesti nykyisellä tavalla joka kolmas vuosi. Hakija toteaa myös, että puhdistamon mitoituksessa on varauduttu kuormituksen lisääntymiseen uusien liittyjien myötä ja erityisesti puhdistamon selkeytyskapasiteetti on rakennettu valmiiksi lisääntyvien vesimäärien varalle. Hakija ei pidä tarpeellisena asettaa toisen selkeyttimen käyttösuositusta ympäristöluvan velvoitteeksi, vaan puhdistamon hoitaja ottaa selkeyttimen käyttöön tarvittaessa huippuvirtaamien varalle. Kuormituksen kasvaessa toinen selkeytin otetaan jatkuvaan käyttöön. Hakija esittää, että ympäristölu-
12/19 papäätös annetaan toistaiseksi voimassa olevana ja luvan ehtojen tarkistamiseksi on Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tehtävä uusi hakemus vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kiikoisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla 25.9.2006 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kiikoisten kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Kiikoisjärveen nykyiseen purkupaikkaan Kiikoisten kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 100 mg O 2 /l 80 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Nitrifikaation tehostamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alaklointikemikaalia siten, ettei jäteveden alakliteetin ja ph-arvon aleneminen rajoita nitrifikaatiota. Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.
Päästöt ilmaan 13/19 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Melu 4) Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa eikä vaaraa terveydelle. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkon kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä sulkuventtiilein tai sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Ohitus- ja ylivuotoputkien sulkuventtiilit on pidettävä normaalissa käyttötilanteessa suljettuna siten, että ohitusta tai ylivuotoa voi tapahtua vain hallitusti ja sen kestoaika tunnetaan. Poikkeavat jätevedet 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jä-
tevesien haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. 14/19 Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava jatkuvasti selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Puhdistamolla sakeutettu puhdistamoliete on vietävä käsiteltäväksi Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamoon tai muuhun laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan, Vammalan kaupungin sekä lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. 9) Lietteet on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10) Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenkäsittelylaitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kiikoisten kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15/19 Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa kolmen kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painotettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kirjanpito 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Kiikoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tarkkai-
lujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 16/19 Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaiselle asianosaiselle, jonka oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästörajaarvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimukset perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
17/19 Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston kunnostaminen hule- ja vuotovesien vähentämiseksi on tarpeen vaaditun käsittelytehon saavuttamiseksi. Viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvien ohitusten ja ylivuotojen kontrolloimiseksi ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Vaihtoehtona edellä mainitulle kontrollointilaitteelle on ohitus- ja ylivuotoputken varustaminen sulkuventtiilillä. Venttiili on pidettävä suljettuna normaalissa käyttötilanteessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään, jäteasetuksen 7 :ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Varastointia ja häiriöitä koskevat lupamääräykset 12) ja 13) ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin sekä mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14) 17) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on tarpeen uudistaa ja yhtenäistää muiden jätevesikuormittajien tarkkailuohjelmien kanssa ottaen huomioon vesipolitiikan puitedirektiivin sekä vesienhoitolain toimeenpanon asettamat vaatimukset vaikutustarkkailulle. Uusi tarkkailusuunnitelma on esitettävä määräajassa ympäristökeskuksen erikseen hyväksyttäväksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristökeskus viittaa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin. Ympäristökeskus ei pidä tarkoituksenmukaisena sellaista lupamääräystä, jossa edellytettäisiin molempien jälkiselkeyttimien jatkuvaa käyttöä puhdistamon hydraulisesta kuormituksesta riippumatta. Käyttötarpeen arviointi kuuluu puhdistamonhoitajalle. Minimivirtaaman aikana liian pitkä viipymä jälkiselkeytyksessä saattaa heikentää selkeytystulosta. Kiikoisten kirkonkylän ja sen lähialueiden viemäriverkostoon liitettävien kiinteistöjen ja niiden asukasmäärän kasvu on arvioitu hakemuksessa melko pieneksi. Mikäli asukasmäärän ja jätevesikuormituksen lisääntyminen poikkeaa hakemuksessa esitetystä tai alueelle tulee uusi, viemäriverkkoon liitettävä merkittävä teollisuusjätevesikuormitta, joudutaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös tarkistamaan muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Kiikoisjärven valuma-alueen haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen mahdollinen liittäminen kunnan viemäriverkkoon ja niiden jätevesien johtaminen puhdistamolle
lisää osaltaan puhdistamokuormitusta ja sen vesistöpäästöjä, mutta on kuitenkin tehokkain tapa vähentää Kiikoisjärveen tulevien päästöjen kokonaismäärää. 18/19 Ympäristökeskus katsoo, että lupamääräysten tarkistushakemus voidaan tehdä kymmenen vuoden kuluttua, mikäli kuormitustilanteessa ei tapahdu ennakoimatonta muutosta. Jätevesien vaikutustarkkailusta ympäristökeskus tulee antamaan erillisen päätöksen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2016 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35-38, 41-43, 45-47, 52-56, 62, 72, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Ympäristöministeriön asetus (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1400. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 19/19 Päätös Kiikoisten kunta Kiikostentie 316 38360 Kiikoinen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sastamalan perusturvakuntayhtymä, ympäristöjaosto Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Kiikoisten kunnan ilmoitustaulu Tyrvään Sanomat Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta LIITE valitusosoitus