Sosiaali- ja terveyslautakunta 82 21.09.2011 Omaishoitajien vertaistukiryhmän kannanotto/selvityspyyntö koskien Laukaan kunnan sosiaalitoimen tapaa järjestää omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät 317/05.12.00/2011 Soster 82 Valmistelija: vanhuspalvelujen johtaja Leila Jylhä, puh. 014 2678 990 Omaishoitajien vertaistukiryhmä on 4.8.2011 päi vä tyllä ja 9.8.2011 saapunella kannanotollaan/selvi tys pyynnöl lään pyytä neet Laukaan kunnan kunnanhallitukselta selvi tys tä Lau kaan kun nan so si aali toimen tapaa järjestää Omaishoitajan la ki sää teiset va paapäivät (3 vrk/kk). Laki omaishoidon tuesta (937/2005), Suo men Kuntaliiton Yleiskirje (25/80/2005 / 21.12.2005), omaishoitajien vertaistukiryhmän kan nan ot to/selvi tys pyyntö se kä Laukaan kun nan so siaa li- ja ter veys lau ta kun nan pää tös 15.12.2010 95 omais hoi don tuen myön tä mis pe rus teista 1.1.2011 alkaen ovat oheis ai neis tona. Laukaan omaishoitajien vertaistukiryhmä toteaa, että omaishoitajalaissa sanotaan vapaiden järjestämisestä mm. seuraavaa: omaishoitajalla on oikeus saada pitää 3 täyttä vuorokautta vapaata kuukaudessa ja että omaishoitajalla on oikeus pitää ker tynyt va paa jo ko kuu kausittain tai kerätä niitä pidempää vapaata var ten. He to teavat, ettei laissa ole säännöksiä siitä, milloin ker tynyt va paa on pi dettävä ja että mikäli vapaita ei ehditä pitää esim. kun nan oh jeen mukaisessa ajassa, ei vapaata menetetä vaan se voi daan pi tää tosi asiallisina vapaapäivinä myöhemmin. He toteavat myös, että asia sano taan lais sa hy vin selvästi ilman tulkinnanvaraisuutta. Vertaistukiryhmä tuo esille esimerkin Laukaan kunnan päiväsairaalasta. He kokevat, että Laukaan kunnan sosiaalitoimen toimintatapa on täysin omaishoitolain vastaista. He tuovat esille, että useimmat omaishoitajat eivät tiedä oikeuksiaan / eivät jaksa sosiaalitoimen kanssa taistella oikeuksistaan, koska sosiaalitoimen taholta on heidän mukaansa annettu ymmärtää, että kunta toimii täysin lain mukaisesti. Vertaistukiryhmä pyytää Laukaan kunnanhallitukselta selvitys tä, miksi sosiaalitoimen puolella menetellään lain vastaisesti ja että kunnanhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta omaishoitoasia saataisiin Laukaan kunnassa lain pykälät täyttävälle tasolle. Heidän mukaansa olisi syytä tutkia Laukaan kunnan sosiaalitoimen laatimien omaishoidontukikriteereiden lainmukaisuutta, jotka heidän mielestään ovat osit tain mielivaltaisesti laadittu eivätkä ole lain mukaisia. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistui 1.1.2006, jolloin tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005).
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 3 :n perusteella kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosi aali- ja terveydenhuoltoon. Kunnan tulisi arvioida omaishoidon tuen tarve kunnassa. Sen perusteella kunta päättää talousarviossa ja suunnitelmassa, kuinka paljon se osoittaa voimavaroja omaishoidon tuen hoitopalkkioihin, palvelui hin sekä omaishoitajien tukemiseen kunnassa. Kunnan toimielin vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet kunnassa säännösten sallimissa rajoissa. Omaishoidon tuen tarve kunnassa voi muuttua. Toimielin joutuu myöntämisperusteissa ottamaan huomioon omaishoitolain vaatimukset ja talousarviossa osoitetut määrärahat. Myös omaishoitopäätöksessä ja -sopimuksessa on otettava huomioon omaishoitolain vaatimusten lisäksi se, että niitä saatetaan joutua tarkistamaan hoidettavan olosuhteissa tapahtuneiden muutosten ja talousarvioratkaisujen johdosta. (Kuntaliiton Yleiskir je 25/80/2005 / 21.12.2005, Omaishoidon tuki, Opas kuntien päättäjille STM 2005:30). Laissa omaishoidon tuesta 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa todetaan: " Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokaut ta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoi sesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokauti seksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosi aali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle enem män va paa päi viä se kä al le vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huo lehdittava hoi dettavan hoidon tarkoituksenmukaises ta järjes tä mi sestä hoitajan va paan aikana. Vapaapäivien ja vir kis tys va paan pi tä mi nen ei vät vä hennä hoitopalkkion määrää". Omaishoidon tuki; Opas kuntien päättäjille (2005:30) todetaan: "Omaishoitaja voi pi tää ker ty neet va paa päi vät sään nöl li ses ti kuu kausittain. Hoi taja voi myös säästää va paa päi viä ja pi tää va paa ta pidem män jak son kerral la. Omaishoita jan va paasta so vit taes sa on tärkeää poh tia yksi lölli sesti kunkin omais hoi tajan ja -hoi detta van tilanteeseen so pi va omaishoi toa kor vaavan hoi don muoto. Kun ta päättää viimesi jas sa siitä, miten omais hoitajan vapaan aikai nen hoi to järjestetään". Edelleen todetaan, että "(Omaishoitajan kanssa) Sopimusta tehtäessä on aina selvitettävä, onko hoitajalla lain mu kaan oikeus vapaisiin ja tieto on merkittävä sopimukseen. Tieto on merkittävä sopimukseen, vaikka hoitaja ilmoittaisi sopimuksentekotilanteessa, ettei halua käyttää oikeuttaan vapaisiin. Sopimukseen on myös merkittä vä, jos hoitajalla ei ole säännöksen mukaista oikeutta. Tiedolla on merkitys tä määrättäessä hoidettavan palveluista
perittä viä asiakasmaksuja. Edelleen 7 "Hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoi tajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liit tää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan 15.12.2010 95 hy väk sy mien Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2011 alkaen todetaan: "Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kotihoitopäiviä tulee olla kuukaudessa vähintään kuusitoista (16). Oikeus lakisääteiseen vapaaseen koskee myös sellaista omaishoitajaa, jonka hoidettava on vähäisen osan vuorokaudesta kodin ulkopuolisten palvelujen piirissä, mutta tarvitsee muuna aikana jatkuvasti huolenpitoa. Vapaaoikeutta ei synny mikäli hoitotyö katkeaa säännöllisesti arkipäivisin yli 7 tunniksi. Sidonnaisuus hoitotyöhön on ratkaiseva tekijä arvioitaessa sitä, onko omaishoitajalla lakisääteinen oikeus vapaaseen, ei hoitotyön raskaus eikä sairaudet. Vapaan pitämisestä tai sen aikaisesta hoitojärjestelystä tulee aina sopia etukäteen hoitoa antavan yksikön kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Lakisääteistä vapaata voi myös säästää kerralla pidettäväksi yhtäjaksoiseksi vapaaksi korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Vapaat kertyvät kalenterivuosittain ja ne on pidettävä viimeistään seuraavan vuoden tammikuussa. Jos hoitaja peruu sovitut vapaapäivät ilman hyväksyttävää syytä, hänellä ei ole oikeutta saada kyseisiä vapaapäiviä myöhemmin. Kunta huolehtii hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi neuvoteltuaan asiasta omaishoitajan kanssa. Hoidettavalla ja omaishoitajalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta valita hoidettavan vapaan aikaista hoitomuotoa eikä ajankohtaa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle järjestetyistä palveluista voidaan periä enintään
10,60 vuorokausimaksu (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 457/2004). Omaishoidon tuen myöntämisperusteet on valmisteltu seudullises sa yhteistyössä. Yhteistyöhön osallistuneet kunnat ottavat myöntämisperusteet käyttöön soveltuvin osin noudattaen lakia omaishoidon tuesta. Yhteistyön tarkoituksena on ollut asettaa omaishoidon tuen saajat tasavertaisiksi seudullisesti. Kuntaliiton Yleiskirjeessä 25/80/2005 (Eevaliisa Virnes, Sami Uotinen) 21.12.2005 todetaan omaishoidon tuen vapaasta: "Sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen. Kunta voi tehdä omaishoitosopimuksen myös hoitajan kanssa, jolla hoidon sitovuus on vähäisempää ja jolla ei ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Vähäiset keskeytykset omaishoidossa eivät poista sitovaa hoitotyötä tekevän omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Toisaalta, jos keskeytyksiä on kalenterikuukauden aikana vähäistä enemmän, hoitajalle ei kerry vapaata siltä kuukaudelta. Kunnan määriteltäväksi jää, mitä tarkoitetaan vähäisillä keskeytyksillä kalenterikuukaudessa. Omaishoitajan yhden lakisääteisen vapaapäivän katsotaan tarkoittavan yhtä vuorokautta. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Kunnan on tarpeen seurata lakisääteisten vapaapäivien kertymistä sekä niiden käyttämistä jo senkin vuoksi, että lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävien palvelujen maksuista säädetään erikseen asiakasmaksulaissa. Kunta voi harkintansa mukaan järjestää sitovaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille vapaapäiviä enemmän kuin kolme vapaapäivää kuukau dessa sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunta voi jär jestää vapaapäiviä ja virkistysvapaita myös muille kuin sitovaa hoito työtä tekeville omaishoitajille. Kunnan on omaishoitolain mukaan huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana. Vapaalla tarkoitetaan laissa omaishoitajan lakisääteisiä vapaita, kunnan järjestämiä muita vapaapäiviä sekä virkistysvapaita. Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää kunta. Hoidosta sairaansijalla päättää kansanterveyslain 17 :n mukaan terveyskeskuksen lääkäri. Vapaan aikainen hoito on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti ja hoidettavan kanssa on neuvoteltava. Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoito- tai palvelumuotoa. Omaishoitajalla on oikeus pitää lakisääteiset vapaat kokonaisina vuorokausina, jolloin kunnan on vastaavasti huolehdittava ympärivuorokautisen hoidon järjestämisestä hoidettavalle. Kunta voi järjestää hoidon esimerkiksi lyhytaikaishoitona vanhainkodissa. Omaishoitaja voi halutessaan vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväs-
aikaan pidettävään vapaaseen, jolloin kunta voi järjestää vapaan aikaisen hoidon esimerkiksi kotipalveluna. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lakisääteistä vapaapäivää useampana yhtä vuorokautta pienempänä osana". Esimerkiksi, jos omaishoitajan vapaapäivän aikainen hoito jär jes tetään hoidettavan tahdosta esimerkiksi siten, että päiväsairaan hoito vas taa 6 tun nin ajalta hoidosta ja loppuosasta huolehtii hoidet tavan omainen, tulee maksettavaksi 10,60 euroa vapaapäiväl tä. Kun ta ei ole velvollinen järjestämään vapaapäiviä al le vuo ro kau den pituisissa osissa si ten, että 10,60 euron maksu jakautuisi usealle päi väl le. Em. lakipykälät, yleiskirje ja päätökset eivät tue sitä ajatusta, että omais hoi ta jalla olisi ehdoton oikeus pitää 3 x 24 tuntia=72 tuntia (3 vrk) jaet tu na use aan eri jak soon kuukauden aikana. Em. asia kirjat osoit ta vat, että kunnalla on oikeus viimekädes sä päät tää, mi ten omais hoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään ottaen huomioon lain säädännön. Käy tännössä toimitaan siten, että kun omaishoidotuen hakemus kuntaan saapuu ja/tai huomataan omaishoidon tuen tarve, asiakkaan pal ve lu tar peen ar vioin nin jäl keen teh dään hoito- ja palvelusuunnitel ma, jos sa omais hoita jan kanssa ai na sovitaan, miten vapaapäivät järjes te tään. Usein omais hoitajat ei vät ha lua omasta tai hoidettavasta joh tu vista syistä viettää vapaa päiviä ol len kaan tai halua a sen muu ta man tun nin jak soina, jolloin ko. jak so korvaa yhden vapaapäivän. Tä mä siis sovitaan omaishoitajan kanssa hei dän niin ha lu tes saan. Omais hoitajilla on kuitenkin oikeus kol men vuo ro kauden (3x24 h) yhtä jaksoi siin vapai siin kuu kaudessa halutes saan joko Ko ti-kuu se lassa tai yksi tyi sessä palvelukodissa ja ne jotka ovat näin halunneet, ovat sen pääsääntöisesti saaneet. Usein on kuitenkin niin, että paikka on omaishoidettavalle varattu, mutta omaishoitaja ei sitä syystä tai toisesta halua käyttää. Asiak kaat ovat ol leet pää sääntöi sesti tyy ty väi siä teh tyi hin so pi muk siin ja kun nan jär jes tämiin vapaa päiviin. Omais hoi ta jalla on mahdol lisuus jär jes tää myös itse vapaa päivät kunnan myön tä mällä palve lusetelil lä. Vertaistukiryhmän selvityspyynnössä mainittiin päiväsairaanhoidon olleen kiinni heinäkuussa. Päiväsairaanhoito on ollut auki heinäkuussa lukuunottamatta heinäkuuta 2010, jolloin päiväsairaanhoito muutti väistötiloihin terveyskeskukseen päiväsairaanhoidon saneerauksen ajaksi. Laukaan kunnan omaishoidon tuen kriteereiden mukaan omaishoitajan kunkin vuoden vapaat tulee pitää seuraavan vuoden tam mikuun loppuun mennessä. Tämä on sen vuoksi, koska Laukaan kunnalla on omaishoitajia noin 120 ja vapaiden järjestäminen tulevil le vuosille edellisiltä vuosilta on mahdotonta ja esimerkiksi kuukausittain pi det tä vät vapaapäivät tukevat omaishoitajien jaksamista. Laukaan kun nan omaishoidon tuen kriteerit eivät ri ko lakia kuten em. asia kir jat osoittavat. Omaishoitajien vertaistukiryhmä on oikeassa todetessaan, että lai-
toshoitopaikat ovat kalliita, omaishoito on inhimillistä ja tulee kuntataloudelle huomattavasti halvemmaksi kuin laitoshoito. Sen vuoksi kunta on pa nostanut vuosittain omaishoitoon kasvattaen omaishoitajien määrää ja kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville tuki myönnetään. Laukaan kunnassa omaishoitajia ja heidän työtään ar vostetaan erittäin paljon ja siksi heitä tuetaan mo nin eri ta voin niin avo hoi don kuin lai tos hoi don kin keinoin. Esityslistan oheisaineistona jaetaan Laki omaishoidon tuesta (937/2005), Suomen Kuntaliiton Yleiskirje (25/80/2005 / 21.12.2005), Lau kaan kunnan omaishoitajien vertaistukiryhmän kannan ot to/sel vi tys pyyntö se kä Lau kaan kunnan sosiaali- ja ter veys lauta kun nan pää tös 15.12.2010 95 omais hoi don tuen myön tä mis perus teista 1.1.2011 alkaen Ehdotus Päätös Osastopäällikkö: Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kunnanhallitus antaa omaishoitajien vertaistukiryhmälle kannanot to naan yl lä manitun sel vityksen. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Osastopäällikkö muuti ehdotuksen seuraavaksi: Sosiaali- ja terveyslautakunta siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi osastopäällikön muutetun ehdotuksen.