Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Suomen aluerakenne: Sijaintirakenteet ja alueellinen vaikuttavuus* Timo Tohmo KTL (Väit.), Tutkimuskoordinaattori (vs.) jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta * Tämä kirjoitus perustuu Jyväskylän yliopistossa 3.8.2007 tarkastettuunväitöskirjaani Regional Economic Structures in Finland: Analyses of Location and Regional Economic Impact. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi emeritus professori Paavo Okko (TuKKK) ja kustoksena professori Hannu Tervo (JYU). 1 Katsovon Thünen (1826) The isolated state, Weber (1909) The theory of the location of industries, Christaller (1933) Central places in southern Germany ja Lösch (1940) The economics of location sekä Isard (1956) Location and space economy ja (1960) Methods of regional analysis. a lueiden lisääntynyt painoarvo itsenäisinä talousyksikköinä on nostanut niiden taloudellisen kehityksen tarkastelun merkitystä. suomen jäsenyys euroopan unionissa ja integraatioprosessin eteneminen ovat pakottaneet alueet hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja kilpailemaan toisten alueiden kanssa. samalla kiinnostus aluetalouden kysymyksiin on lisääntynyt akateemisen tutkimuksen piirissä. ns. valtavirtataloustiede jätti sijainti ja aluekysymykset paitsioon aina 1990 luvulle asti. sijaintiteorialla on toki juuret jo 1800 luvun saksalaisissa taloustieteilijöiden kirjoituksissa 1,mutta vasta tunnettujen taloustieteilijöiden, krugmanin, Fujitan ja Venablesin, luoman ja kehittämän uuden aluetalousteorian myötä sijaintipaikkakysymys ja aluekysymykset ovat nousseet valtavirtataloustieteen piiriin. alueiden kehittymisen kannalta on tärkeää analysoida niiden tuotantorakenteita ja rakenteissa tapahtuneita muutoksia, sillä toimialan elinkaaren vaihe ja keskittyneisyys määrittävät sen dynamiikan ja toimialalle tulon esteet, ja siten vaikuttavat myös yksittäisen yrityksen toiminnan ja kehittymisen mahdollisuuksiin. erityisesti toimialan kasvuvaiheessa liiketoimintamahdollisuudet ovat laajimmillaan ja toimialalle syntyy paljon uusia yrityksiä. toimialojen keskittymisen ja alueiden erikoistumisen tarkastelu on tärkeää myös siksi, että keskittymisen ja erikoistumisen on todettu edistävän alueen väestön hyvinvointia. tilastojen perusteella esimerkiksi helsingin seudun arvonlisäys asukasta kohden vuonna 2004 oli yli 35 000 euroa. koko suomen luku oli 10 000 euroa alhaisempi ja koko euroopan unionin arvonlisäykseen nähden helsingin seudun luku oli yli 511
KAK 4/2007 2 Tilastokeskus: kehittämistoiminta alueittain 1995 2005. kaksinkertainen (helsingin kaupungin tietokeskus, 2006). uuden aluetalousteorian mukaan talouselämä keskittyy.tämä näkyy suomessa esimerkiksi siten, että helsingin seudun alueella tuotetaan kolmasosa suomen bruttokansantuotteesta. suomalaisista noin neljäsosa asuu helsingin seudulla (helsingin kaupungin tietokeskus, 2006). lisäksi suomen tutkimus ja kehittämistoiminnasta tehdään helsingin seutukunnan alueella yli 40 prosenttia 2. suomesta löytyy myös muita kasvukeskuksia, kuten esimerkiksi oulu ja tampere. aluekehitys on siis luonteeltaan voimakkaasti keskittävää, minkä seurauksena ihmiset ja tuotanto sijoittuvat yhä enenevässä määrin entistä harvemmille talousalueille. lähtökohtaisesti samantyyppiset alueet voivat kohdata hyvinkin erilaisen kehitys ja kasvuprosessin. arvostetun taloustieteilijän, paul krugmanin (1991) formalisoima malli, jota kutsutaan myös keskus periferia malliksi, perustuu työvoiman liikkuvuuteen. tällöin keskittävän kehityksen moottorina on muuttoliike. Myöhemmin Venables (1996) ja krugman ja Venables (1995) ovat osoittaneet, että keskittymistä kiihdyttävänä voimana on vertikaalisesti linkittynyt yritystoiminta. teoria korostaa mittakaavaetuja, kuljetuskustannuksia ja markkinoiden kokoa. yrityksen alkuperäinen sijaintipäätös voi olla sattumanvarainen, mutta sijoittuessaan alueelle yritys luo taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvia kytkentöjä ostaessaan ja myydessään väli ja lopputuotteita alueen muilta yrityksiltä. keskittymistä luovat prosessit käynnistyvät kriittisen pisteen jälkeen ja tuloksena syntyy kasvukeskittymä. keskittyminen perustuu siten ns. kumulatiivisen kausaalisuuden prosessiin. kumulatiivisen kausaalisuuden idea on peräisin jo 1950 luvun lopulta 3.sen mukaan ns. mittakaavaedut tekevät yritysten toiminnan kannattavammaksi, koska ne houkuttelevat alueelle lisää yrityksiä ja työvoimaa, jolle voidaan maksaa korkeampaa palkkaa. taloudellinen toimeliaisuus keskittyy ja syntyy itse itseään ruokkiva prosessi (ks. tervo, 2000a,b). keskeisenä käsitteenä keskittymisprosessissa on polkuriippuvuus 4,jonka perusteella historian tapahtumat vaikuttavat nykypäivän yhteiskuntaan. yleisesti kerrotaan tarinaa, joka alkaa 1800 luvun lopun yhdysvalloista, remingtonin kirjoituskonetehtaasta. tuolloin mekaaniset ongelmat haittasivat kirjoituskoneella kirjoittamista ja liian nopeasti kirjoitettaessa kirjoituskoneet jumiutuivat. koska tehokkaiden kirjoittajien tuottavuus laski, kirjoituskoneita vaivaava jumiutumisongelma tuli ratkaista. ratkaisuksi keksittiin ns. Q ertynäppäimistö. esimerkiksi kannettavan tietokoneen kirjainnäppäimistöstä yläriviltä löytyy edelleen kyseinen kirjaimien järjestys. jumiutumisongelmasta on teknisen kehityksen myötä päästy eroon, mutta kirjaimet ovat säilyneet näppäimistöllä entisillä paikoillaan, mikä ei kirjoittamisen kannalta ole välttämättä tehokkainta (ks. sappinen, 1998) 5.Vastaavasti yritykset, tuotanto ja ihmiset voivat keskittyä jollekin alueelle esimerkiksi sattumaan perustuvan historiallisen tapahtuman perusteella. 3 Katso Myrdal (1957). 4 Polkuriippuvuudesta katso esim. Krugman (1994). 5 Todellisuudessa QWERTY näppäimistön tehottomuus verrattuna muihin näppäimistöihin on kiistanalainen. QWERTY metaforan tarkoitus ei olekaan todistaa jonkun näppäimistön erinomaisuutta, vaan osoittaa miten historiallisilla tapahtumilla voi olla merkittävä vaikutus talouden rakenteisiin. 512
Timo Tohmo polkuriippuvuuden käsitteen perusteella voimme ajatella alueiden taloudelliset rakenteet pysyviksi. alueelliset tuotantorakenteet onkin tutkimuksissa havaittu sellaisiksi. esimerkiksi yhdysvalloissa vuosien 1972 ja 1992 välisten toimialojen keskittymisindeksien välinen korrelaatio on erittäin korkea (dumais, ellison ja Glaeser, 2002), mikä indikoi rakenteiden pysyvyyttä. suomen taloutta ja talouden toimintaympäristöä 1990 luvulla kohdanneet tapahtumat globalisaatio, syventynyt taloudellinen integraatio ja 1990 luvun alun lama ovat voineet muuttaa jäykkiä aluetaloudellisia rakenteita. samanaikaisesti teknologinen kehitys on alentanut kuljetuskustannuksia, mikä on myös merkittävä tekijä yrityksille niiden tehdessä sijaintipäätöksiä. tarkastelen väitöskirjassani suomen aluerakenteita ja niiden kehitystä sekä vertailemalla tuotannon sijaintirakenteita että alueellisen vaikuttavuusanalyysin keinoin. Väitöskirjani ensimmäisessä osassa tarkastelen tuotannon sijaintia ja alueiden erikoistumista uuden aluetalousteorian näkökulmasta. haen vastauksia siihen, miten alueellinen kehitys on edennyt vuosien 1990 1993 laman jälkeisenä, voimistuneen globalisaation ja eu jäsenyyden aikana sekä alueiden erikoistumis /monipuolistumiskehityksen että toimialojen keskittymis /hajaantumiskehityksen näkökulmista. lisäksi tarkastelen, miten keskittävää kasvu on ollut kyseisellä ajanjaksolla. tulosteni mukaan alueiden erikoistuminen on lisääntynyt ja erityisesti kehittyneet alueet ovat hyötyneet kasvusta. osa toimialoista on keskittynyt entisestään ja osan kohdalla on tapahtunut hajaantumista. tulokseni osoittavat myös kasvavien toimialojen työllistävän vaikutuksen jakaantuvan epätasaisesti eri alueille. siten keskittyminen on voimistunut lamasta toipumisperiodin aikana. teorian perusteella toimialan korkean välituotekäytön on katsottu olevan keskittymistä kiihdyttävä voima. tarkastelen väitöskirjassani tätä teoreettista oletusta analysoimalla keskittyneimpien toimialojen erityispiirteitä ja erityisesti teollisuuteen liittyviä taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvia kytkentöjä. tulosten perusteella keskittyneimpiä toimialoja suomessa luonnehtivat tuotannon skaalaedut ja korkea teknologinen taso. toimialat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia taaksepäin ja eteenpäin suuntautuneista alueiden sisäisistä tai alueiden välisistä kytkennöistä, vaan ovat vahvasti sidoksissa ulkomaan tuontiin. onkin mahdollista, että suomessa skaalaedut ja dynaamiset ulkoisvaikutukset (ns. spilloverit) vaikuttavat merkittävämmin aluerakenteisiin kuin taaksepäin ja eteenpäin suuntautuvat kytkennät. suomessa aluerakenteiden muutoksiin vaikuttaa myös 1990 luvulla tapahtunut politiikan muutos, joka korostaa sekä tutkimus ja kehittämistoiminnan ja teknologian merkitystä että viennin ja verkostoitumisen tärkeyttä suomen selviytymisessä maata kohdanneesta lamasta. suomen noustua 1990 luvun alun lamasta maassa on siis ollut vallalla innovaatioihin keskittynyt, viennin kilpailukykyä korostanut, osaamispainotteinen politiikka, jolla on aluetalouksien kannalta ollut lähinnä talouden tehokkuutta edistävä vaikutus, talouden tasaisuustavoitteen kustannuksella. tarkastelen väitöskirjassani myös yritysten ja erityisesti kasvuyritysten roolia aluekehityksessä. tutkimiani teemoja ovat kasvun, yrittäjyyden ja erikoistumisen väliset yhteydet ja se miten pienet ja keskisuuret yritykset saavuttavat voimakkaan kasvun. yrittäjyysaktiviteetin ja yritysten kasvuhalukkuuden alhaisuus ovat olleet poliitikkojen, kehittäjien ja tutkijoiden huolenaihe suomessa jo jonkin aikaa. sekä yrit 513
KAK 4/2007 täjyys että yritysten kasvu nähdään yhä useammin ratkaisuna maassamme monilla alueilla vallitsevan korkean työttömyyden alentamiselle. saamieni tulosten perusteella yrittäjyys ja kasvuaktiviteettia voidaan pitää hyvinä ja luotettavina mittareina kuvaamaan dynaamista toimintaympäristöä. lisäksi sekä yrittäjyys että kasvuaktiviteetti voimistuessaan vähentävät alueiden erikoistumista. dynaamiseen toimintaympäristöön on liitetty yleensä sellaisia piirteitä, kuten tiedon ja innovaatioiden nopea leviäminen, korkea inhimillisen pääoman määrä, koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuus yritysten verkostoitumiseen. dynaamista toimintaympäristöä onkin selitetty lähinnä alueiden pienyritysvaltaisuuden kautta. laajennan näkökulmaa väitöskirjassani kattamaan pienyritysvaltaisuuden ohella myös kasvuaktiviteetin alueellisen vaihtelun, jonka ajatellaan heijastelevan mm. alueiden innovaatiopotentiaalia sekä taloudellista ja sosiaalista koheesiota. tarkastellessani uusien pk yritysten kasvua havaitsin, että voimakkaan kasvun yritysten perustajilla motiivit ovat erilaiset kuin muilla. positiiviset tilanne ja vetotekijät motivoivat heitä yrityksen perustamiseen muita enemmän. kasvuvaiheessa olevat yritykset ovat aktiivisia markkinoilla ja voimakkaan kasvun yrityksiä luonnehtiikin tutkimuksen perusteella niiden kyky tehdäsellaisia muutoksiatuotantoprosesseihin, jotka täydentävät niiden aktiivista markkinastrategiaa. kasvuyritykset kohtaavat toimintaympäristössään lukuisia haasteita ja muutoksia. hallitakseen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia kasvuyritysten johtaminen muotoutuu tiimivetoiseksi. tutkimieni pienten ja keskisuurten metalliteollisuus ja tuottajapalveluyritysten kohdalla havaitsin kuitenkin, että alueellisilla ominaisuuksilla ja erityispiirteillä ei ole vaikutusta kyseisten yritysten kasvuun. Alueellinen vaikutusanalyysi Väitöskirjani toisena teemana on alueellinen vaikutusanalyysi. tätä teemaa käsitellään viidessä empiirisessä tutkimuksessa, joista kolme liittyy alueellisen panos tuotosmallin soveltamiseen ja kaksi kulttuurihyödykkeiden taloudellisen arvon mittaamiseen contingent valuation menetelmällä. yleensä alueellisten panos tuotostaulujen laadinnassa ns. survey menetelmää pidetään luotettavimpana. panos tuotosmallin soveltajien on kuitenkin usein käytettävä ns. non survey menetelmiä, koska ne ovat halvempia ja yksinkertaisempia. sijaintiosamäärämenetelmät ovat yksi versio kyseisistä non survey menetelmistä. käytännössä tutkijat ja kehittäjät joutuvat siis usein survey pohjaisten alueellisten panos tuotostaulujen puuttuessa estimoimaan alueelliset taulut kansallisista tauluista erilaisilla menetelmillä. analysoin väitöskirjassani eri sijaintiosamäärämenetelmien (slq, CilQ, FlQ) kykyä tuottaa alueellisia panoskertoimia eli niiden kykyä ottaa huomioon aluerakenteen erityispiirteitä,kuten esimerkiksi niiden kokoa, tuontialttiutta ja erikoistumisastetta 6.tutkin kahdessa artikkelissa eri sijaintiosamäärämenetelmiä käyttäen kansallisesta taulusta estimoituja tuotannon välituotteiden panoskertoimia ja vertaan niitä tilastokeskuksen tuottamiin vastaaviin alueellisiin kertoimiin. kyseiset alueelliset panos tuotostaulut on laadittu vuodelle 1995 ja ne koostuvat 37 toimialasta. kyseinen kaikkia 20 maakuntaa koskeva ainutlaatuinen 6 Sijaintiosamäärämenetelmien kyvystä tuottaa alueellisia panoskertoimia katso Schaffer ja Chu (1969), Morrison ja Smith (1974), Round (1978), Harrigan et al. (1980), Flegg et al. (1995) ja Flegg ja Webber (1996, 1997, 2000). 514
Timo Tohmo aineisto antaa hyvät lähtökohdat tutkia eri menetelmien kykyä tuottaa luotettavia arvioita alueellisista panoskertoimista ja tuotannon kerrannaisvaikutuksista. sain tulokseksi, että yksinkertainen sijaintiosamäärämenetelmä (slq) ja ristikkäissijaintiosamäärämenetelmä (CilQ) tuottavat kertoimia, joiden hyödynnettävyys alueellisen suunnittelun tukena on kyseenalainen. Menetelmät saattavat antaa jopa 50 prosenttia oikeista arvoista poikkeavia arvioita. sen sijaan uudemmat sijaintiosamäärämenetelmät (FlQ menetelmän eri versiot) tuottavat erittäin hyviä alueellisten panoskertoimien estimaatteja. erityisesti uudistettu FlQ (reformulated FlQ) tuottaa estimaatteja, joita voidaan hyödyntää aluekehittämisessä. kyseinen mittari ottaa huomioon alueen koon aikaisempia sijaintiosamäärämenetelmiä paremmin, mikä vaikuttaa sen luotettavuuteen jakykyyn estimoida tarkemmin alueellista tuontia, tuotantoa ja tuotannon kerrannaisvaikutuksia. tutkimuksessa testattiin myös mallia, joka ottaa muita menetelmiä paremmin huomioon alueellisen erikoistumisen eli sen, että alueellinen panoskerroin voi olla suurempi kuin kansallinen panoskerroin. aiemmat menetelmät eivät sitä sallineet. alueellisen erikoistumisen huomioiminen ei kuitenkaan tuottanut olennaisesti parempia tuloksia kuin pelkän alueen koon huomioiminen. sovelsin väitöskirjassani alueellista panostuotosmallia tutkiessani kaustisen kansanmusiikkijuhlien taloudellisia vaikutuksia. turismin ja kulttuurin tiedetään vaikuttavan niiden kohteena oleviin alueisiin, myös niiden talouteen. arvioin kansanmusiikkijuhlien tuoman kysynnän lisäyksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen, palkkoihin ja veroihin hyödyntämällä panos tuotosanalyysia. saamieni tulosten perusteella kansanmusiikkijuhlat ovat kunnalle hyvä investointi, sillä niiden vaikutukset alueen tuotantoon ja kunnallisveroihin ovat suuremmat kuin kunnan juhlille myöntämät vuotuiset avustukset. tutkin kulttuuriin liittyviä taloudellisia vaikutuksia myös keski suomen museon ylläpitämiseen liittyvissä maksuhalukkuustutkimuksissa. julkishyödykeominaisuuksia sisältäville kulttuurihyödykkeille ei yleensä ole toimivia markkinoita, joten niiden taloudellisen arvon määrittämiseksi on etsittävä muita keinoja kuin esimerkiksi palvelun hankkimiseksi uhratut varat. keräsin kyselyaineiston jyväskyläläisiltä ja hyödynsin sitä selvittäessäni keski suomen museon taloudellista arvoa ns. contingent valuation menetelmällä. Menetelmää pidetään toistaiseksi ainoana, jolla voidaan tutkia ns. eikäyttäjäarvoja (arrow et al., 1993). analysoin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat halukkuuteen maksaa museon ylläpitämisestä. tuloksieni mukaan jyväskyläläiset hyötyvät maksuhalukkuutensa perusteella keski suomen museon olemassaolosta enemmän kuin heidän verovarojaan kohdennetaan museolle. Vaikka taloudella tuntuu olevan luontainen taipumus keskittävään kehitykseen ja polkuriippuvuuden perusteella rakenteet ovat varsin pysyviä,niin siltinykyisin ns.periferisilläalueilla on edelleen hallussaan kehittymisen avaimet. aluekehitykseen voidaan edelleen vaikuttaa, kun muistamme, että moni alue on kasvanut ja kehittynyt jonkin pienenkin historiallisen sattuman tai odotusten perusteella. alueiden on vain pyrittävä tunnistamaan potentiaaliset kasvun lähteet. kun kasvu käynnistyy, niin kumulatiivisen kausaation periaatteen mukaisesti kasvuprosessi etenee itse itseään ruokkivana prosessina. 515
KAK 4/2007 Kirjallisuus arrow, k., solow, r., portney, p.r., leamer, e.e., radner,r.jaschuman, h. (1993), report of the noaa panel on contingent valuation. Christaller,.(1933), die zentralen orte in süddeutschland, jena, Gustav Fischer. english translation: Central places in southern Germany, 1966, prentice hall. dumais, G., ellison, G. ja Glaeser, e.l. (2002), Geographic concentration as adynamic process, The review of Economics and Statistics 84: 193 204. Flegg, a.t.ja ebber,c.d. (1996), using location quotients to estimate regional input output coefficients and multipliers, Local Economy Quarterly 4: 58 86. Flegg, a.t. ja ebber, C.d. (1997), on the appropriate use of location quotients in generating regional input output tables: reply, Regional Studies 31: 795 805. Flegg, a.t. ja ebber, C.d. (2000), regional size, regional specialization and the FlQ formula, Regional Studies 34: 563 569. Flegg, a.t., ebber, C.d. ja elliott, M.V. (1995), on the appropriate use of location quotients in generating regional input output tables, Regional Studies 29: 547 561. harrigan, F.j., McGilvray, j.. jamcnicoll, i.h. (1980), simulating the structure of aregional economy, Environment and Planning a 12: 927 936. helsingin kaupungin tietokeskus (2006), Helsingin seutu tilastoina 2006. isard,. (1956), Location and space economy,cambridge, the Mit press. isard,. (1960), Methods of regional analysis: An introduction to regional science,the regional science studies series 4, the M.i.t. press, Massachusetts institute of technology. krugman, p. (1991), increasing returns and economic geography, Journal of Political Economy 99: 483 499. krugman, p. (1994), Peddling prosperity: Economic sense and nonsense in the age of dimished expectations, new york, norton. krugman, p. ja Venables, a.j. (1995), Globalization and the inequality of nations, The Quarterly Journal of Economics 110: 857 880. lösch, a. (1940), die räumliche ordnung der wirtschaft, (Gustav Fischer, jena). english translation: the economics of location 1954, (new haven, yale university press). Morrison,.i. ja smith, p. (1974), nonsurvey input output techniques at the small area level: an evaluation, Journal of regional Science 14: 1 14. Myrdal, G. (1957), Economic theory and underdeveloped regions, london: Gerald duckworth. round, j.i. (1978), an interregional input output approach to the evaluation of nonsurvey methods, Journal of Regional Science 18: 179 194. sappinen, j. (1998), Q erty, Tieteessä tapahtuu 1/1998. schaffer,.a. ja Chu, k. (1969), nonsurvey techniques for constructing regional interindustry models, Papers of the Regional Science Association 23: 83 101. tervo, h. (2000a), suomen aluerakenne ja siihen vaikuttavat tekijät, Kansantaloudellinen aikakauskirja 96: 398 415. tervo, h. (2000b), uuden aluetalousteorian avaamia näkökulmia aluekehitykseen, Kansantaloudellinen aikakauskirja 96: 6 10. Vonthünen, j.h. (1826), der isolierte staat in beziehung auf landwirtschaft und nationalökonomie, 1826, (perthes, hamburg). english translation: the isolated state, 1966, (pergammon press, oxford). tilastokeskus: kehittämistoiminta alueittain 1995 2005. Venables, a.j. (1996), equilibrium locations of vertically linked industries, International Economic Review 37: 341 359. eber,a.(1909), Über den standort der industrien, (j.c.b. Mohr, tübingen). english translation: the theory of the location of industries, 1929, (Chicago university press, Chicago). 516