Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Samankaltaiset tiedostot
Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Parhaat, kestävyyden periaatteiden mukaiset kalankasvatuspaikat merellä Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Ajankohtaista Metsähallituksesta

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Kokemuksia avomeritekniikoista

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Laitosten tuotannon ja sijainnin vaikutus ekologiseen tilaan Kokemuksia Ahvenanmaan seuranta-aineistosta

Merialuesuunnittelu ja kalankasvatus

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

Meriviljelyn luvituspilotit - Hankkeen suositukset sekä YM:n ja MMM:n yhteiset linjaukset suositusten pohjalta

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Kalankasvatuksen avomeritekniikka

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

NATURA VERKOSTO

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke


Esan Kala Oy:n ympäristölupahakemus (Pääskyluoto) ESAVI/269/04.08/2013. Mannerlohi Oy:n ympäristölupahakemus (Pujo)

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Sinin n vallankumous

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

CASE BENELLA INNOTORI

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Vesienhoidon TPO Teollisuus

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Vesivarojen arvo Suomessa

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa

Transkriptio:

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla Kalaviikko 21.3.2018 Esko Maukonen

Monipuolisen biotalouden edelläkävijä Metsähallituksen hallinnassa on 1/3 Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää vastuullisesti näitä valtion omistamia alueita siten, että ne hyödyttävät mahdollisimman hyvin koko yhteiskuntaa. Erilaisten toimintojen sekä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittaminen on ydintehtävämme.

Metsähallituksen hoidossa on: 9 124 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion maa-alueet Valtion vesialueet 12 541 000 hehtaaria yhteensä. Metsähallitus 2016 Maanmittauslaitos 1/MLL/1S

Metsähallitus-konserni

Metsähallituksen vesialueet Lakisääteiset suojelualueet 235 000 ha Yleiset vesialueet merialueilla 2 555 000 ha Yleiset vesialueet sisävesialueilla 108 000 ha Muut vesialueet 519 000 ha

Metsähallitus kumppanina Vesiviljelyn innovaatioohjelmassa Tavoitteena on arvioida ja osoittaa Metsähallituksen hallitsemia vesialueita, jonne voi hakea ensin vesialueen käyttöoikeutta Metsähallitukselta sitten ympäristölupaa kalankasvatus -tuotantoa varten.

Vesiviljelyyn soveltuvien alueiden hakeminen Pohjana Metsähallituksen yleiset vesialueet meressä, joista on poistettu suojelu ja Natura-alueet.

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma on tehty jatkokalankasvatukseen, erisuuruisille tuotantolaitoksille YM ja MMM hyväksymä kriteeristö Huomioitu laajasti sosiaalisia ja ekologisia tekijöitä (esim. etäisyys vapaa-ajan asunnoista, Natura yms.) Muita tuotantovaiheita kuten poikaskasvatusta tai talvehtimisalueita ei ole huomioitu Lähde: MMM

Valtion vesialueet ja sijainninohjaussuunnitelma samalla kartalla saatavilla Kartta-aineistot on saatavilla https://opendata.luke.fi/ Suunnittelijoille linkit opendatan kautta Luken Geoserveriin, josta saatavana paikkatietoaineistoina PDF kartat avattavissa Adobe Readerillä alueittain (Suomi jaettu 38 alueeseen) Sijainninohjaussuunnitelman ja valtion vesialueiden lisäksi; Kalankasvatuslaitokset (2017), valtion kalasatamat Lähde: Luke

Monitavoitearviointi parhaiden alueiden tunnistamiseksi Pohjana valtion yleiset vesialueet ja vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma (2015) Täydentävä kriteerit luokitellaan kukin kolmeen luokkaan, josta muodostuu ekologinen ja taloudellinen indeksi parhaista alueista: Mitä pienempi luku sen parempi paikka Toiminnallinen etäisyys Merialueen lämpösumma Merialueen syvyys Merialueen virtausominaisuudet Merialueen avoimuus Merialueen a-klorofyllitaso Muita jatkossa huomioitavia kriteereitä: Pohjaeläintarkastelu Poikastuotantoalueet Merialueen jäätilanne Etäisyys suojelukohteisiin Lähde: LUKE

Toiminnallinen etäisyys Mallinnettu 20 km tiestä, kalasatamasta tai nykyisestä laitoksesta 20 km: mahdollista operoida yhden työpäivän aikana. - Huolto- ja ruokinta-aluksella, noin 10 solmua, mahdollista ruokkia työpäivän aikana. - Kasvatusaltaiden hinaamisnopeus, noin 1 solmua/tunnissa, rajoittaa toiminnallista etäisyyttä Monitavoitearvioinnin luokkarajat 1. erinomainen <10 km; 2. hyvä10-20 km 3. tyydyttävä +20 km Lähde: LUKE

Virtaus Hyvä virtaama vähentää pistekuormitusta Vaikuttaa kuormituksen levinneisyyteen Vaikutusta pohjaan ja pohjaeläimistöön Mahdollistaa suuremman tuotantomäärän Mahdollistaa paremman elinympäristön (happitilanne yms.) Monitavoitearvioinnin luokkarajat 1. erinomainen +8 cm/s 2. hyvä 3-8 cm/s 3. tyydyttävä <3 cm/s Lähteet: - Vasen: YVA oy - Oikea: Copernicus - Borjan + Norjan standardi - LUKE

Lämpösumma Mitä lähempänä rantaa (eli lämpimämpää) avomerialueella sen parempi kalan kasvu Ei määräävä tekijä, vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen Lämpösumman avulla yrittäjät voi suunnitella tuotantoa Monitavoitearvioinnin luokkarajat 1. erinomainen >1200 Cvrk; 2. hyvä 1050-1200 3. tyydyttävä < 1050 Lähde: Kankainen ym. 2018 Olosuhteiden vaikutus kirjolohen kasvatuksen tehokkuuteen Suomen merialueilla Lähde: Niskanen

Merialueen avoimuus Suojaisilla alueilla tehokkaampaa ja turvallisempaa kasvattaa ja toimia Haasteellista löytää suojaisia alueita sijainninohjauksessa tunnistetuilta alueilta Velmun avoimuusindeksi meren pinnalla Monitavoitearvioinnin luokkarajat 1. erinomainen 1-5 luokat 2. hyvä 6 luokka 3. tyydyttävä 7 luokka Lähde: LUKE

Syvyys Vaikutus rakenteisiin/tuotannon määrään Vaikutus pohjaeläimistöön Vaikutus mahdolliseen rakenteiden jättämiseen talveksi Monitavoitearvioinnin luokkarajat 1. erinomainen +25 m; 2. hyvä 15-25 m Lähde: LUKE

A klorofyllin perusteella määritetään kuormituspotentiaalia Kalankasvatuksen ravinnekuormitusta ekologisessa tilaluokituksessa mitataan a-klorofyllin kautta Kalankasvatuksen ympäristövaikutusta arvioidaan a- klorofylli tavoitetilan (Hyvä luokka) ja nykyisen määrän erotuksena A- klorofylliarvot on määritetty vesimuodostumittain rannikkovesille Avomerialueilla kriteeri perustuu sijainninohjaussuunnitelman arviointiin Monitavoitearvioinnin luokkarajat arvioidaan kuinka suuri a-klorofylli erotus alueella on 1. erinomainen +0,3 ug/l; 2. hyvä 0,1-0,3 ug/l; 3. tyydyttävä 0-0,1 ug/l Lähde: LUKE

Kiitos!