Ilmanäytteet Asumisterveysasetus 2015: Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen analyysillä. Ilman mikrobipitoisuuden lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Valviran ohjeen mukainen menetelmä Standardi: Asumisterveysohje 2003
Milloin ilmanäyte? Mikrobivauriota ei ole löydetty, mutta sitä on aihetta epäillä Sisäilman mikrobimittausta ei yleensä tarvita, jos vaurioalue on jo paikallistettu ja/tai tilassa on todettu mikrobikasvua. Mikrobien kulkeutumisen arvioiminen. Vaurioituneesta tilasta esim. kellarista muualle
Ilmanäyte Selvitetään, ovatko tilan sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia. Pelkästään tavanomaisten tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta. Täten ilmanäytteitä ei voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Toisaalta yksittäisessäkin ilmanäytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois. Useasta eri huoneesta todetut kohonneet pitoisuudet vahvistavat tulkintaa mikrobivaurion esiintymisestä rakennuksessa. Tiettyyn asunnon huoneeseen painottuvat suuret pitoisuudet voivat antaa viitteitä vaurion sijainnista. Vaurion varmistamiseksi tarvitaan ilmanäytteiden lisäksi aina myös rakennusteknisiä selvityksiä.
Ilmanäytteenotto Näyte kerätään impaktorikeräimellä suoraan kasvatusalustalle. jaottelee hiukkaset kokoluokkiin ihmisen hengityselimistön tapaan Ajankohdan tulee edustaa mahdollisimman hyvin asunnon tai tilan normaalia käyttötilannetta. Ilmanvaihto toiminnassa, ikkunat kiinni Vähintään kahdesta huoneesta asunnossa. Näytteenotto tulisi toistaa vähintään 2 3 kertaa esim. viikon välein, koska asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta. Näyte otetaan noin 1-1,5 m korkeudelta, huoneen keskeltä.
Ilmanäytteenotto Suositeltava näytteenottoaika on n. 10-15 min talviaikana. Vaihdettaessa näytteenottotilaa impaktorin osat puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti. Keräimen läheisyydessä ei oleskella näytteenoton aikana. Hyvää aikaa täyttää näytteenottolomake ja mittauspöytäkirja Merkitään maljojen kannet (impaktorin vaihe ja muut tarvittavat tiedot) Välittömästi näytteenoton jälkeen keräin puretaan, jotta kannet saadaan alustojen päälle.
Maljojen merkinnät Päällimmäisen maljan kanteen päiväys sekä näytetunnus (Mh) Siivilätason numero: jokaisen maljan pohjaosan laitaan Maljat maalarinteipillä yhteen Ei muita merkintöjä!
Näytteen toimittaminen laboratorioon Maljat kuljetetaan huoneenlämpöisinä laboratorioon mahdollisimman nopeasti (mieluiten näytteenottopäivänä). Tai Matkahuollon kautta. Näytteiden yhteydessä toimitetaan täytetty Ilmanäytteenottolomake (tilaus- ja kohdetiedot) sekä Mittauspöytäkirja (näytteenottoon liittyvät taustatiedot).
Video https://www.youtube.com/watch?v=us00zsqk 4ZM
Ilmanäytteenoton virhelähteet ja tulosten tulkinta Sisäilmamittauksilla pyritään selvittämään epätavanomainen mikrobilähde. Muut mikrobipitoisuuksiin ja -lajistoon vaikuttavat tekijät tulisi poistaa tai huomioida. Näytteenottaja tulkitsee virhelähteiden merkityksen tuloksiin, ei laboratorio Mittauspöytäkirja on apunasi Virhelähteiden vähentämiseksi mittauskohteeseen (asukkaille / tilassa työskenteleville) on hyvä toimittaa kirjalliset ohjeet näytteenottoa edeltävistä toimista ja vältettävistä toiminnoista ennen näytteenottoa.
Ilmanäytteenoton virhelähteet ja tulosten tulkinta Näytteet otetaan talvella, maan ollessa lumen ja jään peitossa. Muina aikoina ulkoilman itiöt haittaavat näytteiden analysointia ja tulosten tulkintaa. Sulan maan aikana otettava myös ulkoilmanäyte, muuten tulosten tulkinta on mahdotonta. Pumpun kalibroinnin oltava kunnossa. Ilmanvaihto Vähäinen ilmanvaihto nostaa pitoisuuksia Suodatettu tuloilma vähentää pitoisuuksia
Pitoisuuksia nostavia virhelähteitä Ulkoilma on sisäilman tärkein mikrobilähde; ovet ja ikkunat tulee pitää suljettuina vähintään 2 h ennen näytteenottoa. Näytteenottokohteessa tehdyt toimet Esim. siivoaminen, vuodevaatteiden vaihto, polttopuiden käsittely, kompostiastian käsittely, kukkamullan vaihto, remontti, maatalousympäristö, multaiset juurekset, kellarissa käynti, lemmikkieläimet ja niiden kuivikkeet, maanviljelys- ja rakennusalan ammatit
Pitoisuuksia nostavia virhelähteitä Lyhytkestoinen pakkasjakso ennen näytteenottoa voi laskea ulkoilman pitoisuudet hyvin mataliksi, mutta sisäilmaan aiemmin (ulkoilmasta) kertyneet mikrobit voivat näkyä yhä mittauksessa. Näytteenottaja voi olla mikrobilähde Mikrobit voivat kulkeutua vaatteiden ja näytteenottovälineiden mukana näytteenottotilasta toiseen. Näytteenottojärjestyksen tulisi olla puhtaammasta tilasta likaisempaan. Näytteenottovälineet, jatkojohdot ja niiden kuljetusvälineet on tarvittaessa puhdistettava myös ulkopuolelta.
Pumppu on käynnistettävä vähintään 20 min ajaksi ennen näytteenottoa, jotta virtaus tasaantuisi. Pumppu hidastuu lämmetessään. N. 4 C pumpun virtausnopeus käynnistettäessä jopa yli 4 l / min (13 %) liian suuri verrattuna lämmenneeseen. Talvitie 2014
Huolimattomasti ladattu impaktori, jonka vaiheiden väliin on jäänyt rako Kokeile kädellä, että impaktori imee Sivuvirtaukset pilaavat näytteen
Pumpun kalibrointi Ilmavirtausmittarilla (elektroninen tai kaasukello) Aerobiologian impaktorien tilavuusvirta on säädetty 28,3 l/min, Kalibroidaan jäljitettävästi Säännöllisesti Pumppua ja impaktoria käytetään vain yhdessä kalibroituina pareina! Pumppu kalibroidaan maljoilla Kalibrointimaljojen tilavuuden tulee olla sama kuin näytteenotossa käytettävien
Pumppuun kiinteästi liitetty mekaaninen suoraan osoittava virtausnopeusmittari on hyvä apu kentällä osoittamaan, ettei mikään ole ainakaan pahasti pielessä. Lukematarkkuuden vuoksi siitä ei kuitenkaan ole korvaamaan kalibrointia! Kuva: www.kytola.fi
Näytteenottolomakkeet
Mittauspöytäkirja omana lomakkeenaan