Vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen Seminaari uudistuvasta vammaispalvelulaista ja asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta Eksote, Lappeenranta, 20.3. 2018 Jaana Huhta, STM
Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet Muut hankkeet Aikataulu 2
Vammaislainsäädännön uudistamisen tausta Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki Kokonaisuudistus, tavoitteena erityislaki; koskee yhdenvertaisesti eri vammaryhmiä; molemmat nykyiset erityislait kumotaan, erityishuollossa käytetyt käsitteet poistuvat Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä v. 2015 YK:n vammaissopimus Sote- ja maakuntauudistus Hallitusohjelman linjaukset; tehtävien ja velvoitteiden karsinta 3
Mitä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus edellyttää Saavutettava ja esteetön ympäristö yleiset palvelut Toimintakyvyn ylläpitämistä edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut Asunto, asuinympäristö, palvelut Yksilöllinen apu ja tuki -> erityispalvelut Elämänvaiheen ja ikäryhmän mukaiseen palvelutarpeeseen vastaavat palvelut Erityislain kohderyhmä: vaativaa tai monialaista apua tai tukea välttämättä tarvitsevat vammaiset henkilöt -> pitkäaikaisuus, (pysyvyys), jatkuvuus, toistuvuus 4
Uuden vammaispalvelulain valmistelun keskeiset lähtökohdat Välttämättömät erityispalvelut turvataan subjektiivisina oikeuksina Tarvelähtöisyys - palvelutarpeen arvioinnin merkitys - palvelut eivät perustu diagnoosiin tai ikään Asiakkaan osallistuminen läpi palveluprosessin Palvelujen toteuttamisessa huomioon otettavat seikat; palvelun sisältö ja laatu Osallisuutta edistävät ja tukevat palvelut Vammasta ja ikääntymisestä johtuvien toimintarajoitteiden rajapinta 5
Lain tarkoitus 1. toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa; 2. ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden toteutumista; 3. tukea vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; sekä 4. turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Tarkoitussäännös otettava huomioon kaikissa lain tarkoittamissa palveluissa Ohjaa lain toimeenpanoa kokonaisuudessaan Ohjaa säännösten tulkintaa ja soveltamista myös yksittäisten päätösten tasolla 6
Soveltamisala - tarvelähtöisyys Maakunnan on järjestettävä erityislain tarkoittamia palveluja, jos: 1. henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä 2. eikä hän saa muun lain nojalla riittäviä ja sopivia palveluja -> asiakkaan edun arvioiminen pois diagnoosipohjaisesta ajattelusta nykyinenkään vammaispalvelulaki ei perustu vamman tai sairauden laatuun kuitenkin joissakin tilanteissa vamman laatu näyttää määrittävän palvelujen saamista (ainakin taustalla?) -> väliinputoajaryhmiä 7
Soveltamisala (lausunnolla ollut luonnos) Laissa säädetään erityispalveluista henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä eivätkä saa muun lain nojalla riittäviä ja sopivia palveluja. lakia ei sovelleta iäkkääseen henkilöön, jonka avun tai tuen tarve johtuu pääasiassa korkean iän myötä alkaneista, lisääntyneistä tai pahentuneista sairauksista tai vammoista taikka korkeaan ikään liittyvästä rappeutumisesta. Ei kategorista ikävuosiin perustuvaa ikärajaa ennen korkeaa ikää myönnetyt palvelut säilyisivät jos vammautuminen korkeassa iässä pääosin muusta kuin ikääntymisestä johtuvasta syystä, vammaispalvelut myönnettäisiin Vammaispalvelulain alkuperäinen tarkoitus -> suppea erityislaki Ns. vanhuspalvelujen (sosiaalihuoltolaki) tarkoitus ja sisältö -> hoiva ja huolenpito korostuu 8
Avun ja tuen tarpeisiin vastaavat palvelut valmennus ja tuki * henkilökohtainen apu asumisen tuki tuki esteettömään asumiseen lyhytaikainen huolenpito päiväaikainen toiminta liikkumisen tuki * -> subjektiivinen oikeus (pääosin*) taloudellinen tuki muut palvelut lain tarkoituksen toteuttamiseksi -> määrärahasidonnaisia 9
Lausuntopalauteen tuki jatkovalmistelulle Kokonaisuudistus tärkeä ja tarpeellinen Uudistus vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista Vammaisten lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuudet vahvistuvat Subjektiivisten oikeuksien säilyminen ja tarvelähtöisyyden korostuminen Ehdotus huomioi YK:n vammaissopimuksen tavoitteet ja periaatteet, kuten osallisuuden ja osallistumisen 10
Soveltamisala - lausuntopalaute + Diagnoosiperusteisuudesta luopuminen + Laki ei jaottele henkilöitä vamman vaikeusasteen perusteella + Subjektiivisen oikeuden luonteisten palvelujen kohdentuminen välttämättömän avun ja tuen tarpeessa oleville henkilöryhmille + Lausunnonantajista enemmistö piti tärkeänä sitä, että laissa tarkoitetut erityispalvelut kohdentuisivat lain tarkoituksen mukaisesti vammaisiin henkilöihin - Soveltamisalan laajeneminen tai kaventuminen - Epävarmuus palvelujen kokonaisuuden varmistamisessa - Rajausta pidettiin ongelmallisena perusoikeusnäkökulmasta 11
Jatkovalmistelun kärjet, palvelut Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen täsmentäminen ja asiakaslähtöisen tulkinnan vahvistaminen -> oltava voimavaroja määritellä avun sisältö Terveydenhuollon toimet osana henkilökohtaista apua Valmennus ja tuki selkeytys suhteessa muuhun lainsäädäntöön Liikkumisen tuen kokonaisuus Valinnanvapauden vahvistaminen; leasing-auto tai tuki auton hankintaan vaihtoehtona kuljetuspalvelulle -> vähentää oikeutta matkoihin Kilometrikukkaro osain tai kokonaan vaihtoehtona matkoille Asumisen tuki; kohdentuu eniten apua ja tukea tarvitsevien sääntelyyn Osa kevyemmän tuen avulla pärjäävistä siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaiseen tuettuun asumiseen Vammaisten lasten kodin ulkopuolisen asumisen sääntely; vapaaehtoinen vammaispalvelu 12
Tavoitteet asumisessa ja siihen liittyvässä tuessa Edistää oikeutta itsenäiseen asumiseen sekä siinä tarvittavaan apuun ja tukeen Palvelutarpeen arvioinnissa, palvelujen suunnittelussa ja palvelujen toteutuksessa vahvistetaan vammaisen henkilön osallisuutta ja mahdollisuutta omiin valintoihin Laitoshoidon minimoiminen, myös lasten laitoshoito Palvelut yksilöllisen asumisen tueksi Asumisvalmennus, asumiskokeilu (osana valmennusta ja tukea) Henkilökohtainen apu Lyhytaikainen huolenpito Päiväaikainen toiminta Tuki esteettömään asumiseen (muutostyöt ja asumisen apuvälineet & tekniset ratkaisut) 13
Erityislain mukainen asumisen tuki Kokonaisuus, jonka tarkoituksena on turvata vammaisen henkilön asumisessa välttämättä tarvitsema apu ja tuki, kun avun tai tuen tarve päivittäisissä toimissa jatkuvaluonteista tai vuorokauden eri aikoina ilmenevää tai muutoin erityisen runsasta Järjestetään ensisijaisesti henkilön itse valitsemaan asuntoon ja asuinpaikkaan, myös ryhmämuotoinen asuminen jos asiakkaan tarpeen mukaista Asumisen tuki sisältää avun päivittäisissä toimissa sekä ne palvelut, joita tarvitaan henkilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä osallisuuden, kommunikaation sekä perhe-elämän mahdollistamiseksi -> vrt vpl palveluasumisen sisältö + kehitysvammalain nojalla järjestetty asuminen Mahdollistaa myös vaativaa ja monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen mahdollisimman itsenäisesti 14
Asumisen tuen toteuttaminen Asumisen tuen sisältö, palvelujen määrä ja toteutustapa määritellään yhdessä vammaisen henkilön kanssa ottaen huomioon henkilön yksilölliset tarpeet Asumisen tuen palvelut voidaan toteuttaa mm. henkilökohtaisella avulla kotipalvelun, kotihoidon ja /tai muiden perhettä tukevien palvelujen avulla omaishoidontuen avulla tai näitä yhdistelemällä asumispalveluyksikön henkilökunnan avulla valmennus ja tuki voisi olla osa asumisen tuen kokonaisuutta joko lyhytaikaisesti tai pitkäkestoisesti perhehoidon avulla 15
Lasten asuminen Vammaisen lapsen asuminen ja asumisen tuki on toteutettava lapsen oman perheen kanssa lapselle ja perheelle kotiin annettavilla palveluilla. Jos lapselle ja perheelle annetut palvelut ja muu tuki ovat osoittautuneet lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi riittämättömiksi ja lapsen asuminen muualla kuin oman perheen kanssa arvioidaan lapsen huolenpidon, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin toteuttamiseksi tai lapsen terveyden tai turvallisuuden kannalta lapsen edun mukaiseksi, lapsen asuminen on yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa toteutettava muualla kuin oman perheen kanssa -> vammaispalvelulain mukainen palvelu ja päätös. Lapsen asuinpaikan valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tarpeisiin ja niitä vastaavaan henkilöstön osaamiseen, lapsen ja perheenjäsenten ja muiden läheisten yhteydenpitoon ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä hoidon ja huolenpidon jatkuvuuteen. Lapsen asuminen em. tilanteissa järjestetään perhehoitona tai asumisen tukena yksikössä, jossa hoidetaan samanaikaisesti enintään seitsemää lasta. 16
Muut vaikuttavat hankkeet Sote- ja maakuntauudistus Valinnanvapauslaki Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö (lausunnolle loppukeväällä, HE syksyllä 2018) Asiakasmaksulainsäädäntö (työryhmä ehdotus lausunnolle loppukeväällä -> HE syksyllä 2018) Kuntoutusuudistus (komitean ehdotukset, jatkovalmistelun kärjistä päättäminen) Sosiaalihuollon työtoimintoja ja työllistymistä tukevaa toimintaa koskevan lainsäädännön uudistaminen (valmistelussa, lausuntokierros, HE 2018) Liikennepalvelulaki 1.7.2018 (LVM) 17
Vammaispalvelulakiehdotuksen tavoiteaikataulu Lausuntoyhteenveto lokakuussa 2017 -> linjaukset jatkovalmistelusta, sidosryhmien kuulemiset alkuvuodesta 2018 Hallituksen esitys eduskunnalle vuonna 2018, yhdessä uudistettavan itsemääräämisoikeuslainsäädännön kanssa Toimeenpanon ohjaus ennakoivasti ennen lain voimaantuloa; vammaispalvelujen käsikirja, koulutuskierros Uusi vammaispalveluja koskeva laki voimaan 1.1.2020, samaan aikaan sote-uudistuksen sekä muiden sisältölakien kanssa 18
Kiitos! stm.fi @STM_Uutiset jaana.huhta@stm.fi 19