LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 3/2005/1 Dnro LSY-2002-Y-400 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2005 1 ASIA Ympäristölupahakemus koskien kompaktoitujen lannoitteiden, vesiliukoisten lannoitteiden, liuoslannoitteiden, metyleeniurean ja ureafosfaatin valmistusta sekä ammoniakin ja biologisten kasvinsuojeluaineiden varastointia ja toimitusta, Torttilan teollisuusalue, Harjavalta Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kemira GrowHow Oyj, Harjavallan tehtaat Rikkihappotehtaantie 6 29200 HARJAVALTA
SISÄLLYSLUETTELO 2 LAITOS JA SEN SIJAINTI... 6 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...6 MERKINTÄ... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 7 Luvat... 7 Kaavoitus... 8 Seutukaava... 8 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 9 Tuotantolaitosten maanomistus... 9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Sijaintipaikka... 9 Maaperän tila... 9 Harjavallan alueen maaperä... 9 Teollisuusalueen maaperä... 10 Pohja- ja orsivedet... 11 Pohja- ja orsiveden tila... 11 Pohjavedenottamot ja kaivot... 11 Pintavedet... 12 Hydrologia... 12 Veden laatu ja kuormitus... 12 Eliöstö ja sedimentti... 13 Vesistön käyttö... 13 Ilman laatu... 13 Ilman laatu mittausasemilla... 13 Ilman laatu bioindikaattoreiden perusteella... 15 Melu... 15 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 16 Häiriintyvät kohteet naapurustossa...16 Suojelu- ym. erityiskohteet... 16 LAITOKSEN TOIMINTA... 17 Yleiskuvaus... 17 Tuotteet ja tuotanto... 18 Kompaktointilaitos... 18 Metyleeniureatehdas... 18 Ureafosfaattitehdas... 18 Vesiliukoisten lannoitteiden valmistus... 18 Liuoslannoitteiden valmistus... 18 Säkittämö ja lavaamo... 18 Ammoniakin varastointi... 18 Muu toiminta... 18 Hakemuksen mukaiset tuotanto-, varastointi- ja välityskapasiteetit... 19 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet... 19 Raaka-aineet ja kemikaalit... 19 Veden käyttö... 21 Energian käyttö... 22 Tuotantoprosessit... 23 Kompaktointilaitos... 23 Metyleeniureatehdas... 24 Ureafosfaattitehdas... 24 Ureafosfaattitehtaan sivutuote... 25 Vesiliukoisten lannoitteiden valmistus... 25 Liuoslannoitteiden valmistus... 26 Säkittämö ja lavaamo... 27 Ammoniakin ja muiden kemikaalien käsittely ja varastointi... 27
3 Vaarallisten kemikaalien kuljetus, lastaus ja purkaminen... 28 Liikennejärjestelyt... 29 Toimintajärjestelmä... 29 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 29 Päästöt veteen... 29 Jätevesien muodostuminen ja jätevesikuormitus... 29 Jätevesikuormituksen vähentäminen... 31 Esitys päästörajoiksi... 32 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 32 Normaalitoiminta... 32 Aiemmasta toiminnasta aiheutuneet päästöt maaperään... 32 Päästöt ilmaan... 32 Laatu ja määrä... 32 Päästöjen rajoittaminen... 34 Esitys päästörajoiksi... 35 Melu... 35 Tärinä... 35 Haju... 35 Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen... 36 Laatu ja määrä... 36 Jätteiden kerääminen ja toimittaminen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi... 37 Jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentäminen... 37 Muualta tulevat hyödynnettävät jätteet... 38 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN... 38 Ympäristöasioiden hallinta... 38 Lannoitetehtaan prosessit... 38 Kemikaalien varastointi... 39 Varastoitavat nesteet ja nestekaasut... 39 Varastoitavat kiinteät kemikaalit... 39 Johtopäätökset... 40 Jätevesien ja kaasujen käsittely sekä jätehuolto... 40 Jätevesien ja kaasujen käsittely... 40 Energiatehokkuus... 40 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 41 Vaikutukset pintavesiin... 41 Vaikutus veden laatuun... 41 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 41 Vaikutus ilmaan... 42 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 42 Meluvaikutukset... 42 Hajuvaikutukset... 42 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 42 Käyttötarkkailu... 42 Käyttöhyödykkeiden kulutus... 42 Prosessien tarkkailu... 43 Päästötarkkailu... 43 Jätevedet... 43 Päästöt ilmaan... 44 Jätteet... 44 Vaikutusten tarkkailu... 44 Pohjavesitarkkailu... 44 Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu... 45 Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu... 45 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 45 Toimintaan liittyvät riskit... 45 Mahdolliset suuronnettomuusvaarat... 45 Muut vaaratilanteet... 46 Toimenpiteet onnettomuuksien ja vaaratilanteiden estämiseksi... 46 Varautuminen suuronnettomuuksiin tai muihin vaaratilanteisiin... 47
4 Ammoniakkivuoto... 47 Kemikaali- ja öljyvuodot... 47 Kolarit... 48 Kemikaali- ja tulipalot... 48 Ympäristövahinkojen estäminen tai vähentäminen... 48 Ammoniakkivuoto... 48 Kemikaali- ja öljyvuodot... 49 Pölypuhdistimen rikkoutuminen tai toimintahäiriö... 50 Poikkeustilanteissa syntyvien jätteiden käsittely... 50 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 50 Jäteveden purkuputki... 50 Haittojen kompensointi ja korvaaminen... 50 Vakuus... 51 MERKINTÄ... 51 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 52 Lupahakemuksen täydennykset... 52 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 52 Tarkastukset ja neuvottelut... 52 Lausunnot... 52 Muistutukset ja mielipiteet... 56 Hakijan kuuleminen ja vastine... 57 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 61 Ympäristöluparatkaisu... 61 Purkujohdon jatkaminen ja käyttöoikeus... 61 Lupamääräykset... 62 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 62 Päästöt vesiin... 62 Päästöt ilmaan... 63 Melu ja tärinä... 64 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 64 Kemikaalien varastointi ja käsittely... 65 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 65 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja...66 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 66 Purkujohtoa ja öljypuomia koskevat määräykset... 67 Kalatalousmääräys... 68 Korvaukset... 68 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle...69 RATKAISUN PERUSTELUT... 69 Lupaharkinnan perustelut... 69 Purkujohto ja käyttöoikeus... 70 Käyttöoikeuden vahvistaminen...70 Purkujohdon jatkaminen... 70 Lupamääräysten perustelut... 71 Yleiset perustelut... 71 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 72 Kalatalousmääräyksen (50) perustelut... 76 Korvausten perustelut... 76 Ammattikalastajille vuosina 1999 2001 aiheutuneet vahingot (51)... 76 Rantakiinteistön virkistyskäytön vaikeutuminen (52)... 77 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 77 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 80 Päätöksen voimassaolo... 80 Lupamääräysten tarkistaminen... 80 Korvattavat päätökset... 81 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 81 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 81
5 Yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 81 Ympäristöluvan täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta... 81 Vakuus... 81 Perustelut... 82 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 82 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 82 Perustelu... 82 Oikeusohjeet... 83 MUUTOKSENHAKU... 84
6 LAITOS JA SEN SIJAINTI Kemira GrowHow Oyj:n Harjavallan tuotantolaitokset ja kemikaalivarastot sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Kemira GrowHow Oyj (tuolloin Kemira Agro Oy) on 31.12.2002 jättänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon kompaktoitujen lannoitteiden, vesiliukoisten lannoitteiden, liuoslannoitteiden, metyleeniurean, ureafosfaatin ja monoammoniumfosfaatin valmistusta sekä ammoniakin ja biologisten kasvinsuojeluaineiden varastointia ja toimitusta koskevan ympäristölupahakemuksen. Lupaa haetaan tilanteelle, jossa yhtiö on toteuttanut suunnitellut prosessimuutokset ja tuotantotason laajennukset. Ureafosfaattituotannon sivutuotteen monoammoniumfosfaatin osalta lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. MERKINTÄ Kemira-konserniin (Kemira Oyj) kuuluneet Harjavallan Torttilan teollisuusalueen tuotantoyksiköt ovat toimineet aiemmin nimellä "Kemira Oy, Harjavallan tehtaat". Kemira Oy jakaantui vuonna 1994. Harjavallan tuotantoyksiköt kuuluivat Kemira Agro Oy ja Kemira Chemicals Oy -nimisiin juridisiin yhtiöihin, jotka omisti Kemira Oy. Vedenpuhdistuskemikaalien (mm. alumiinisulfaatti) valmistus sekä rikkidioksidin ja rikkihapon varastointi siirtyivät Kemira Chemicals Oy:n toiminnoiksi. Kemira Agro Oy hoiti Kemira Chemicals Oy:n Harjavallan tuotannollisen toiminnan rahtivalmistuksena. Vedenpuhdistus- ym. kemikaalien valmistukseen liittynyt henkilökunta siirtyi liiketoimintasiirtona 1.9.2002 Kemira Chemicals Oy:n palvelukseen. Kemira Chemicals Oy fuusioitiin emoyhtiöönsä Kemira Oyj:öön 1.1.2004. Kemira-konsernin Harjavallan toiminnoista lannoitteiden, metyleeniurean ja ureafosfaatin valmistus sekä ammoniakin ja biologisten kasvinsuojeluaineiden varastointi ja toimitukset ovat olleet Kemira Agro Oy:n liiketoimintaa. Kemira Agro Oy:n nimi vaihtui Kemira GrowHow Oy:ksi 11.2.2003 ja edelleen Kemira GrowHow Oyj:ksi syyskuussa 2004. Kemira GrowHow Oyj listattiin Helsingin arvopaperipörssiin 14.10.2004. Samassa yhteydessä Kemira Oyj:n omistusosuus Kemira GrowHow Oyj:stä putosi 14,63 %:iin eikä Kemira GrowHow Oyj enää kuulu Kemirakonserniin. Tässä päätöksessä luvan hakijayhtiöstä käytetään nimeä Kemira Grow- How Oyj. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 4 f) kohdan mukaan lannoitteita valmistavalla tehtaalla, 1 :n 5 b) kohdan mukaan laajamittaisella terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelyllä ja varas-
7 toinnilla, 1 3 b kohdan mukaan voima- tai kattilalaitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia sekä 1 :n 5 a) kohdan mukaan yli 100 m 3 :n polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varastolla on oltava ympäristölupa. Lisäksi jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan mukaan. Vesiylioikeuden 29.12.1994 antamassa jätevesien johtamista koskevassa päätöksessä nro 259/1994 oli muiden ohella Harjavallan Torttilan teollisuusalueen tuotantolaitokset määrätty jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2002 loppuun mennessä. Määräys koski myös Kemira GrowHow Oyj:n Harjavallan tehtaita. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 4 c) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee seoslannoitteita tai niiden välituotteita valmistavan tehtaan ympäristölupa-asian. Toimintakokonaisuuteen kuuluvien pääasiallista toimintaa palvelevien toimintojen lupa-asia käsitellään yhdessä samassa viranomaisessa, jonka toimivalta määräytyy pääasiallisen toiminnan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE Luvat Aikaisemmat ympäristö- ja jätevesiluvat ovat koskeneet Kemira-konsernin Harjavallan laitosten kaikkia toimintoja ja siten myös lannoiteiden valmistusta ja muita nykyisin Kemira GrowHow Oyj:n toimintoja. Tällaisia ympäristö- ja jätevesilupia ovat: Ilmaan johdettavia päästöjä ja jätehuoltoa koskevat luvat: Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta, 31.10.1989, numero 422 YS. Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 31.3.1994, numero 13 YSP, joka sisältää jätelain 42 :n mukaisen jäteluvan ja ilmansuojeluilmoituksen muutoksen käsittävän ympäristölupamenettelylain 2 :n 1 kohdassa tarkoitetun ympäristöluvan. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 19.8.1999, numero 24 YS, jossa on annettu lääninhallituksen päätöstä 31.3.1994 täydentävät määräykset. Jätevesien johtamista koskevat luvat: Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 31.12.1992, nro 67/1992/2 jätevesien johtamisesta Kokemäenjokeen.
Vesiylioikeuden päätös 29.12.1994, nro 259/1994, jolla on osittain muutettu vesioikeuden 31.12.1992 antamaa päätöstä. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 22.12.1997, nro 78/1997/2 ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätös 4.5.2001, nro 22/2001/2, jotka koskevat jätevesien johtamisesta ammattikalastajille vuosina 1989 1993 ja 1994 1998 aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korvaamista. Muut luvat: Ammoniakin varastoinnista toimipaikalla ei ole mainintaa aikaisemmissa ympäristöluvissa. Polttonesteiden tai vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastoinnille ei ole voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä. Porin Lämpövoima Oy on 24.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa raakaveden johtamiseen Kokemäenjoesta Harjavallan kaupungissa käytettäväksi prosessi- ja jäähdytysvetenä Torttilan teollisuusalueella (dnro LSY-2004-Y-52). Asia on ratkaistu 24.1.2005 annetulla päätöksellä nro 1/2005/1. 8 Kaavoitus Seutukaava Harjavallan kaupunki kuuluu Satakunnan seutukaava-alueeseen. Satakunnan seutukaava 5:ssa on yhtenäistetty aikaisemmin vahvistetut seutukaavat ja saatettu ajan tasalle niiden muodostama kokonaisuus. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman huhtikuussa 2001. Uusi seutukaava korvaa kaikki aikaisemmat seutukaavat. Torttilan alue on merkitty seutukaavaan teollisuustoimintojen alueeksi (T6). Osa Torttilan alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen. Torttilan alueen itäosassa sijaitsevat Kemira GrowHow Oyj:n ja Boliden Harjavalta Oy:n asuntoalueet on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Yleiskaava Harjavallan kaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1981, mutta kaavaa ei ole alistettu vahvistettavaksi. Torttilan alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjois- ja itäpuolella teollisuusalueen ja asuntoalueiden välissä on virkistysaluevaraukset (V). Harjavallan kaupungin keskustaajaman yleiskaavoitus on luonnosvaiheessa. Torttilan alue on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa teollisuusrakennusten alueeksi (TT). Osayleiskaavan yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueen suunnittelussa turvataan suurteollisuuden laajentamistarpeet, eikä uusilla asuntoalueilla rajoiteta teollisuuden kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueella sijaitseva suurteollisuus on olennainen osa Harjavaltaa ja sen pitää myös näkyä kaupunkikuvassa. Teollisuuden suojavyöhykkeillä ja sijoitusalueiden maisemoinneilla pyritään parantamaan kaupunkikuvaa.
Asemakaava 9 Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitokset sijoittuvat suurteollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien rakennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointialueiden korttelialueelle (T). Korttelin tehokkuusluku on 0,40. Rakennusten suurin sallittu korkeus on +60 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa prosessissa syntyvää materiaalia. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50 metriä mukaan lukien läjityksen pintarakenne. Korttelin itäreunaan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa vain toimisto-, terveydenhuolto-, virkistys- ym. vastaavia rakennuksia. Tuotantolaitosten maanomistus Kemira GrowHow Oyj:n tuotantorakennukset sekä kemikaalivarastot sijaitsevat yhtiön omistamalla tehdaskiinteistöllä (79-203-51-40). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Kemira GrowHOw Oyj:n Harjavallan tuotantolaitokset ja kemikaalivarastot sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan tuntumassa Kokemäenjoen eteläpuolella, Torttilan teollisuusalueella. Teollisuusalue (Harjavallan suurteollisuuspuisto) rajoittuu lännessä, pohjoisessa ja idässä pääasiassa asuntoalueisiin sekä etelässä Helsinki Pori valtatiehen nro 2. Tampere Pori rautatie kulkee varsinaisen teollisuusalueen lounaisosan läpi. Maaperän tila Harjavallan alueen maaperä Harjavallan alue jakaantuu eteläiseen sedimenttitasankoon ja pohjoiseen peruskallioalueeseen. Kokemäenjoen eteläpuolinen kallioperä on hiekkakiveä, jonka yhteydessä esiintyy myös diabaasia. Sedimenttitasanko on pääasiassa viljeltyä peltoaluetta ja metsäalueet ovat pääasiassa puolukkatyypin mäntymetsiä. Pohjoinen peruskallioalue on metsäistä moreenipohjaista kankaremaastoa, jossa on loivia mäkiä ja kallioita. Laaksokohdissa on joko soita tai viljeltyjä saviperäisiä peltoja. Tavallisimmat maalajit ovat moreeni ja turve sekä rannan lähellä sora ja hiekka. Vallitsevia ovat puolukka- ja mustikkatyypin kuusivaltaiset metsät. Tammirannan (2000) selvityksen mukaan Harjavallan maaperä on laajalta alueelta saastunut. Syyt löytyvät pitkästä teollisesta historiasta. Outokumpu Oy:n kuparisulatto aloitti toimintansa Harjavallassa vuonna 1945 ja nikkelisulatto 1960. Kemira Oy:n rikkihappo- ja lannoitetehtaat käynnistettiin 1947-1948. Muita ympäristön kuormittajia ovat olleet mm. kaupungissa toimineet ja toimivat valimot. Teollisuuden pitkään jatkunut metallikuormitus ja happamoittava laskeuma ovat yhdessä vaikuttaneet Harjavallan alueen maaperään useiden kilometrien säteellä tehtaista. Teollisen toiminnan vaikutus on nähtävissä kohonneina metallipitoisuuksina ja maaperän happamuutena. Maaperän tilan
10 huonontuminen ilmenee metsän kasvussa, maatalous- ja puutarhatuotteiden laadussa ja lähimaisemassa. Kuormitus on viime vuosina pienentynyt merkittävästi, mutta ympäristön toipuminen on kuitenkin hidasta ja vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Saastuminen on selvityksen mukaan kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei se akuutisti vaaranna asukkaiden terveyttä. Harjavallan ympäristön maaperän metallipitoisuuksia on selvitetty mm. Deromen väitöskirjassa (2000). Derome tutki kupari- ja nikkelisulaton vaikutuksia maaperän ja pohjaveden metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksiin neljältä eri syvyydeltä ja neljältä eri etäisyydeltä otetuista näytteistä. Näytteet olivat humuskerroksesta ja kolmelta eri syvyydeltä mineraalimaasta (0-5 cm, 5-10 cm, 10-12 cm). Näytteenottopisteet olivat puolen, kahden, neljän ja kahdeksan kilometrin päässä sulatosta. Tulosten mukaan Harjavallan sulaton vaikutus näkyy aina kahdeksan kilometrin päässä maaperän kohonneina metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksina. Suurimmat metallipitoisuudet on todettu orgaanisessa kerroksessa (humuksessa). Teollisuusalueen maaperä Ympäristöluvan velvoittamana Kemiran Harjavallan toimipaikalla on kesällä 2000 toteutettu maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kartoitus. Maanäytteitä otettiin 22 paikasta ja jokaisesta pisteestä näytteet analysoitiin 0-0,5 m:n ja 1,5-2,5 m:n syvyydestä otetuista näytteistä. Tutkimuksen taustana käytettiin kaikkea mahdollista historiatietoa vuosien varrelta mm. erilaisten säilytys- ja varastointipaikkojen sijaintia. Selvitystä tehtiin tutkimalla vanhoja asiapapereita ja haastattelemalla toimipaikalla aikaisemmin työskennelleitä ja nykyisiä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksen toteutti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Näytteiden analyysituloksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arviointiin tarkoitettuihin raja-arvoihin. Tutkituista kohteista viidessä oli joidenkin aineiden kohdalla pitoisuuksia, jotka ylittivät raja-arvot. Tutkimuksissa löytyi muutamasta pisteestä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä, lyijyä, kuparia ja sinkkiä. Raja-arvon yli olevat mineraaliöljypitoisuudet (K1, K17) löytyivät kahden poistetun öljysäiliön kohdalta. Öljyn levinneisyys saatiin molemmissa kohdissa syvyyssuunnassa rajattua. Yli raja-arvon olevat metallipitoisuudet (K2 Pb, K13 Cu+Zn, K14 Cu+Zn) löytyivät maan pintakerroksista. Syvemmältä otetuista näytteistä ei löytynyt raja-arvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Maaperän ph on paikoitellen hapan. Suurelta osin asfaltoiduilla teollisuusalueilla maaperän pintakerroksissa olevat metallipitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- ja terveyshaittaa. Raportti tutkimuksista on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Selvityksen pohjalta Kemira GrowHow Oyj:lle tai Kemira Oyj:lle ei ole asetettu toimenpidevaatimuksia. Kemira GrowHow Oyj:n säkittämön lattiarakenteen alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2002. Tällöin havaittiin, että maaperä on lattialaatan alla aina kahden metrin syvyyteen saakka selvästi öljyhiilivetyjen pilaama. Kohonneita hiilivetypitoisuuksia havaittiin vielä 4,5 metrin syvyydessä. Pilaantuneen alueen laajuus on ainakin 50 m 2. Pilaantuneisuus saattaa ulottua arvioitua kauemmaksikin. Koska maaperä on todennäköisesti pilaantunut vain rakennuksen kohdalta eikä pohjavettä käytetä talousvetenä, ei jatkotoimenpiteisiin ole ollut tarvetta.
Pohja- ja orsivedet 11 Pohja- ja orsiveden tila Tehdasalue sijaitsee Järilänvuoren I-luokan pohjaveden muodostumisalueella. Järilänvuori on osa Harjavallasta Köyliön kautta Säkylänharjulle ulottuvasta luode-kaakkosuuntaisesta pitkittäisharjusta. Pohjaveden virtaussuunta harjuvyöhykkeellä on kaakosta luoteeseen. Maaperä on erittäin hyvin vettä läpäisevää ja virtausnopeudet ovat paikoitellen huomattavan suuria. Tehdasalueen maanpinta on korkeudella + 33 m. Tehdasalueella pohjaveden pinta on tasolla + 14 m, eli noin 20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesi purkautuu luontaisesti Kokemäenjokeen tehdasalueen pohjoispuolella puolentoista kilometrin päässä tehdasalueelta. Boliden Harjavalta Oy:n tehdasalueella, Kemiran GrowHow Oyj:n tehdasalueen lounaispuolella, on orsivesialue lähellä maanpintaa, noin 1 2 m syvyydessä maanpinnasta. Orsivesi on pilaantunutta ja siinä esiintyy arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sulfaattia. Orsivesi purkautuu lounaaseen. Nykyään Boliden Harjavalta Oy pumppaa orsivettä pumppauskaivoista. Pumpatut orsivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suojapumppauksilla pyritään estämään likaantuneen veden virtaus pohjaveteen ja pintavesiin. Harjavallan alueen pohja- ja orsivesiä on tutkittu useassa yhteydessä. Tutkimuksia on tehty sekä vedenhankinnan vuoksi että pohjaveden pilaantumisen takia vuoden 1980 jälkeen. Tammirannan (2000) selvityksen mukaan Järilänvuoren pohjavesialueella pohjaveden veden laatu on hyvä muualla paitsi Boliden Harjavalta Oy:n ja Kokemäenjoen välisellä alueella, jossa vettä ei enää voida käyttää talousvetenä. Pohjavedenottamot ja kaivot Järilänvuoren pohjavesialueella on suurteollisuusalueen itäreunalla sijaitsevan Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamon lisäksi yhdyskuntien vedenhankintaan käytettävät Hiittenharjun, Järilänvuoren ja Santamaan sekä Kooman ja Ilmijärven vedenottamot. Yhdyskuntien käytössä olevat vedenottamot ovat pohjaveden virtaussuuntaan nähden teollisuusalueen yläpuolella. Virtaussuunnassa teollisuusalueen alapuolella on Lammaisten vedenottamo, joka on suljettu vuonna 1980 liian suuren kadmiumpitoisuuden takia. Boliden Harjavalta Oy on selvittänyt teollisuuden vaikutuksia alueen talousvesikaivoihin vuonna 1985. Kaivojen veden laatu ei viitannut voimakkaaseen teollisuuden kuormitukseen. Vesi oli kaikissa tutkituissa kaivoissa hyväksyttävissä talous- ja juomavesikäyttöön. Teollisuusalueen läheisyydessä ei nykyisin ole talousvesikäytössä olevia yksityisiä kaivoja vaan kiinteistöt kuuluvat vesijohtoverkkoon. Lammaisten ja Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamoilla, joihin tehdasalueen mahdolliset vaikutukset kohdistuvat, ei ole vesioikeuden määräämiä suojavyöhykkeitä. Pohjaveden virtaussuunnassa tehdasalueen yläpuolella olevien Järilänvuoren ja Hiittenharjun vedenottamoiden suojavyöhyke (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 10/1982D, 19.8.1982) ei ulotu tehdasalueen vaikutuspiiriin.
Pintavedet 12 Hydrologia Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on 27 000 km 2. Vuosina 1961-90 Kokemäenjoen virtaamat Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat olleet seuraavat: - Ylin virtaama (HQ) 918 m 3 /s - Keskiylivirtaama (MHQ) 641 m 3 /s - Keskivirtaama (MQ) 231 m 3 /s - Keskialivirtaama (MNQ) 40 m 3 /s - Alivirtaama (NQ) 2,0 m 3 /s Vuosina 1983-1999 Harjavallan voimalaitoksen juoksutus oli kesäkuukausina keskimäärin 198 m 3 /s. Kesäkuukausien keskivirtaama vaihteli samana ajanjaksona välillä 64-647 m 3 /s. Veden laatu ja kuormitus Kokemäenjoen tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan yhteistarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Tulosten perusteella jokiveden laatu oli heikoimmillaan 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se ajoittain oli jopa huonoa. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edelleen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen aleneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna. Yhteistarkkailun tulosten perusteella Kokemäenjoessa happitilanne on yleensä hyvä. Jokialueella ei ole todettu kuormituksesta johtuvaa happipitoisuuden laskua. 1970-luvun alkuvuosiin verrattuna fosforipitoisuus on laskenut alle puoleen. Vuonna 2001 yläjuoksulla fosforia oli jokivedessä keskimäärin 26 µg/l. Veden yleislaatu oli keskimäärin tyydyttävä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatuluokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on erittäin sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rehevyystaso määräytyy ensi sijassa vesistöön tulevan fosforimäärän perusteella, sillä näillä vesialueilla fosfori on tuotannon minimiravinne. Siten typpikuormituksen merkitys on tässä suhteessa toissijainen. Myöskään joessa tapahtuvalla ammoniumtypen hapettumisella eli nitrifikaatiolla ei ole oleellista merkitystä Kokemäenjoen veden kesäaikaisen happitilanteen kannalta. Vuonna 2001 teollisuuden osuus biologisesti happea kuluttavasta kuormituksesta oli keskimäärin 70 %, typpikuormituksesta 10 % ja fosforikuormituksesta 30 %. Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta, kuormituksen vähenemisen ohella, on myös ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat jo lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Myös metallikuormitus on vähentynyt eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on ajoittain jopa hyvälaatuista.
Eliöstö ja sedimentti 13 Pohjaeläimistön perusteella viimeksi vuonna 1997 tehty rehevyystarkastelu osoitti, että Harjavallan kohdalla Kokemäenjoki on edelleen rehevä. Merkittävää muutosta 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna ei ollut havaittavissa. Harjavallan seudulta jokeen kohdistuvan metallikuormituksen on todettu nostaneen sedimentissä esiintyviä pitoisuuksia alapuolisilla näyteasemilla. Kokemäenjoen kalataloudellinen arvo on lisääntymässä joen tilan paranemisen myötä. Tästä osoituksena Harjavallan alapuolisella osalla jokea lohikalojen osuus kalansaaliissa on runsastunut. Viime vuosina myös kuhakannoissa on todettu vahvistumista. Harjavallan alapuolelta joesta tutkittujen näytehaukien elohopeapitoisuus on ollut alle 0,5 mg/kg, joka on raja-arvo kalojen ravinnoksi käytön kannalta. Toisaalta hauissa ja lahnoissa on ollut havaittavissa vesistön rehevyydestä, jätevesistä ja hajakuormituksesta aiheutuvia maku- tai hajuhaittoja. Vesistön käyttö Kokemäenjoen virkistyskäyttö liittyy lähinnä kalastukseen, veneilyyn, uimiseen, loma-asutukseen sekä ulkoiluun ja luontoharrastukseen. Jokivarren asukkaat käyttävät rantoja lähivirkistysalueina. Kalastus on nykyisin virkistys- ja kotitarvekalastusta. Veneilyä harrastavat lähinnä seudun asukkaat ja loma-asunnon omistajat. Voimalaitospadot ja merkitsemättömät väylät estävät laajamittaisempaa veneilyä. Rantojen käyttöä virkistysalueina vaikeuttaa julkisten rantojen vähyys. Pellot ulottuvat tavallisesti rantaan asti ja paikoin myös loma-asutus on vallannut rannat kokonaan. Kokemäenjoen rantojen loma-asutus on runsasta etenkin Kokemäellä ja Porissa. Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kokemäenjoki vastaa virkistyskäyttöluokkaa tyydyttävä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesialueita voidaan kuvata seuraavasti: "Tyydyttäviä ovat vesialueet, joihin johdetaan jätevesiä, mutta joissa näkyvät haitat ovat vähäisiä. Leväkukintoja esiintyy satunnaisesti. Rantakasvillisuus on lisääntynyt jonkin verran. Vesi täyttää hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Lievää rantojen ja pyydysten limoittumista esiintyy." Isojuopassa Luotsinmäen puhdistamon alapuolisella jokiosalla ja Pihlavanlahden perukassa luokitus laskee välttäväksi. Ilman laatu Ilman laatu mittausasemilla Harjavallassa toteutetaan jatkuvaa ilmanlaadun tarkkailua, johon sisältyy mm. ilman hiukkas- ja rikkidioksidipitoisuuden mittaus kolmessa pisteessä 0,2-1,4 km:n etäisyydellä suurteollisuusalueesta (Kaleva, Torttila ja Pirkkala). Lisäksi Ilmatieteen laitos on toteuttanut Harjavallassa vuodesta 1987 alkaen viiden vuoden välein muutaman kuukauden pituisia ilmanlaadun mittauskampanjoita. Mittauksissa on selvitetty muun muassa tutkimusalueen rikkidioksidin, eri kokoisten hiukkasten ja niiden sisältämien alkuaineiden pitoisuustasoja sekä metallien ja arseenin laskeumaa. Tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää Harjavallan ilmanlaadun kehittymistä teollisuuden päästöjen muuttuessa.
14 Vuonna 1997 rikkidioksidin pitoisuudet olivat Verkkotien tutkimuspisteen mittausten perusteella 15 % rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavasta pitoisuudesta ja 14 % vuorokausiohjearvoon verrattavasta pitoisuudesta. Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettävää pölyä (PM10) mitattiin Verkkotiellä, Kalevassa ja Torttilassa. Missään tutkimuspisteistä ei havaittu kokonaisleijuman ohjearvopitoisuuden (120 µg/m 3 ) ylityksiä. Kokonaisleijuman suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Verkkotiellä 46 µg/m 3, Kalevassa 108 µg/m 3 ja Torttilassa 54 µg/m 3. Hengitettävän pölyn suurimmat pitoisuudet olivat Verkkotiellä 24 µg/m 3, Kalevassa 30 µg/m 3 ja Torttilassa 22 µg/m 3. Hengitettävästä pölystä analysoitujen viiden korkeimman vuorokausipitoisuuden vaihteluvälit olivat Kalevassa ja Verkkotiellä seuraavat: kupari 390-2 600 ng/m 3, sinkki 43-190 ng/m 3, nikkeli 44-230 ng/m 3, lyijy 15-97 ng/m 3, kadmium 2-15 ng/m 3 ja arseeni 22-140 ng/m 3. Kadmiumin, lyijyn ja sinkin laskeumat olivat Harjavallassa vuonna 1997 noin kymmenkertaisia, arseenin noin satakertaisia ja kuparin sekä nikkelin noin tuhatkertaisia verrattuna Ilmatieteen laitoksen Lammin taustaasemalla mitattuihin kuukausilaskeumiin. Vuonna 2002 Harjavallassa toteutettuun tutkimukseen sisältyi rikkidioksidija hiukkasmittausten lisäksi uutena osakokonaisuutena myös sulfaatin ja ammoniumin laskeumamittauksia sekä kaasumaisen ammoniakin ja hiukkasiin sitoutuneen ammoniumin pitoisuusmittauksia. Tutkimuspisteet sijaitsivat Kalevassa ja Pirkkalassa. Ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksissa ei ole vuoden 1997 jälkeen tapahtunut oleellista muutosta, mutta aiempiin vuoden 1992 mittauksiin nähden pitoisuudet ovat pienentyneet sekä keskiarvo- että tuntipitoisuustasolla huomattavasti. Rikkidioksidin raja-arvojen lukuarvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjaksolla. Suurin tuntipitoisuus oli 261 µg/m³ ja korkein vuorokausipitoisuus 34 µg/m³. Ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet olivat alle 40 % vastaavista ohjearvoista. Suurimpien rikkidioksidin tuntipitoisuuksien mittausaikoina tuuli kävi mittauspisteisiin pääasiassa Harjavallan tehtailta päin. Hengitettävien hiukkasten mittausjakson vuorokausipitoisuuksien keskiarvo oli Kalevassa 12 µg/m³ ja Pirkkalassa 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuoteen 1997 nähden. Myös suurimmat vuorokausipitoisuudet ovat samaa tasoa kuin vuonna 1997. Suuntaa antavasti voidaan sanoa, että vuorokausipitoisuudet ovat Kalevassa 13-33 % ohjearvosta ja Pirkkalassa 7-19 % ohjearvosta. Mittausjaksolla ei esiintynyt raja-arvon 50 µg/m³ ylittäviä vuorokausipitoisuuksia. Pirkkalan ja Kalevan hengitettävien hiukkasten näytteistä analysoitiin arseeni- ja metallipitoisuudet. Pitoisuustaso oli Kalevassa yli kaksinkertainen Pirkkalaan nähden. Suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Kalevassa kuitenkin laskeneet vuoden 1997 tasosta kadmiumia lukuun ottamatta. Pirkkalan ja Kalevan tutkimuspisteissä mitattiin myös kokonaisammoniumin pitoisuuksia. Kummassakin pisteessä esiintyi sekä taustapitoisuuksien tasoa olevia kokonaisammoniumin vuorokausipitoisuuksia että taustapitoisuuksiin nähden moninkertaisia pitoisuuksia. Korkeita pitoisuuksia esiintyi lähinnä OMG Harjavalta Nickel Oy:n häiriöpäästöjen aikana ja niiden jälkeen.
Ilman laatu bioindikaattoreiden perusteella 15 Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus on selvittänyt sekä Porin - Harjavallan kuormitetulla alueella että tausta-alueella Pohjois-Satakunnassa ilman laatua bioindikaattoreiden avulla vuosina 2001-2002. Sama tutkimus on tehty aiemmin vuosina 1990-1991, 1992-1993 ja 1996-1997. Tutkimus on tehty joka kerta samoilla havaintoaloilla ja samoilla puilla, jolloin tulosten vertailu on mahdollista. Vuosien 1996-1997 tutkimuksen raportin mukaan rikin ja typen oksidien päästöt Porin-Harjavallan alueella ovat 1980-luvulla olleet korkealla tasolla. Teollisuuden rikkipäästöt ovat pienentyneet 1990-luvulla huomattavasti. Sen sijaan typpipäästöt ovat kasvaneet. Liikenteen typpipäästöt ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet alle puoleen. Osittainen kuormituksen pieneneminen on näkynyt metsäympäristön tilan parantumisena. Havupuiden neulaskato on vähentynyt huomattavasti 1990-luvulla, mutta lievä harsuuntuminen on edelleen yleistä koko tutkimusalueella. Neulasten rikkipitoisuus on alentunut huomattavasti. Neulasten rikki- ja typpipitoisuuksia ei voida pitää korkeina, vaikka niillä edelleen on selvä vaikutus metsäympäristössä. Lähes kaikkien raskasmetallien pitoisuudet metsäsammalissa ovat myös laskeneet huomattavasti, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita. Maaperän happamuudessa on edelleen aleneva suuntaus, joka voi johtua sekä kuormituksesta että luontaisista tekijöistä. Viimeisimmässä vuosien 2001-2002 tutkimusten valmistumisen jälkeen laaditussa raportissa todetaan metsäympäristön tilan myönteisen kehityksen pysähtyneen viime vuosina Porin Harjavallan alueella päästöjen ja kuormituksen vähenemisestä huolimatta. Tämä on mahdollista, koska sulfaatti-ionit voivat varastoitua maaperään, josta ne vapautuvat vasta vuosikymmenien aikana aiheuttaen samalla ravinteiden huuhtoutumista. Myös typen yhdisteet voivat varastoitua maaperään, jos voimakas kuormitus jatkuu riittävän kauan. Havupuiden elinvoimaisuuden heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä. Ilman epäpuhtauksien kuormituksella ja laskeuman varastoitumisella ekosysteemiin lienee oma osuutensa. Neulasten rikkipitoisuus on kuitenkin hieman laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen voimakas typpikuormitus näkyy neulasten typpipitoisuuksien nousevana suuntauksena. Hiukkaspäästöjen väheneminen Harjavallassa näkyy sammalten metallipitoisuuksien huomattavana pienenemisenä, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita. Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi on heikentynyt viiden viime vuoden aikana vuoden 1990 tasolle ja se on alhainen voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Ilmeisesti myös jäkälien toipumisessa on viivettä ja ajallista vaihtelua, joten kuormituksen vähentymisen lopullista vaikutusta joudutaan odottamaan vielä pitkään. Maaperän happamoituminen etenee ja yhdessä vanhojen kertymien kanssa nykyinen kuormitus ilmeisesti ylittää maaperän kriittisen kuormituksen tason. Melu Harjavallan tehtaiden ympäristömelua on selvitetty mittaamalla merkittävimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt sekä laskemalla meluvyöhykkeet tehdasalueen ympärillä ympäristömelun laskentamallia käyttäen.
16 Useat eri lähteet osallistuvat kokonaismelun syntyyn. Jatkuvasti esiintyvän ympäristömelun kannalta tärkeimmistä lähteistä useimmat sijaitsevat eri tehdasyksiköiden katoilla. Ympäristön kannalta merkittävimpiä melulähteitä ovat mm. eri piippujen lähistöllä olevat puhaltimet ja kattopuhaltimet. Monet maanpinnan tasolla voimakkailta kuulostavat lähteet eivät ole ympäristön kannalta yhtä merkittäviä. Ajoittain toimivat lähteet eivät juuri vaikuta tehtaiden keskiäänitasoon, mutta niiden toiminnan aikana hetkellinen melu kasvaa huomattavasti. Tällaisia ajoittain toimivia lähteitä ovat mm. piikkaus Boliden Harjavalta Oy:n sulatolla sekä Porin Lämpövoima Oy:n voimalaitoksen höyrynpäästö ja turbiinipumppu. Laskentatulosten mukaan melun yöohjearvoa 50 db vastaava vyöhyke ulottuu Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehdasalueen koillis- ja kaakkoispuolella noin 300 metrin etäisyydelle alueen reunasta. Yöohjearvo ylittyy näissä suunnissa lähimpien asuintalojen luona. Myös Kemira GrowHow Oyj:n tehdasalueen itäpuolella melun yöohjearvoa 50 db vastaava vyöhyke ulottuu lähimpien asuintalojen luokse. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Häiriintyvät kohteet naapurustossa Harjavallan Torttilan teollisuusalueella toimivia yrityksiä Kemira GrowHow Oyj:n lisäksi ovat Kemira Oyj, Oy Aga Ab, OMG Harjavalta Nickel Oy ja Boliden Harjavalta Oy. Näiden lisäksi alueella toimii näiden yritysten kumppanuusyrityksiä, kuten Porin Lämpövoima Oy, ABB Service Oy, Outokumpu Engineering Service Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Valtasiirto Oy, SOL Oy, ISS Security Oy ja Amica Oy. Kemira GrowHow Oyj:n omistama tehdasalue sijaitsee Torttilan teollisuusalueen pohjoisosassa ja rajoittuu pohjois- ja itäpuolella pääasiassa asuntoalueisiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 200 300 m:n päässä. Alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi leikkikenttää ja hieman yli kilometrin päässä Kalevan päiväkoti, leikkikenttä ja harjaantumiskoulu. Suojelu- ym. erityiskohteet Harjavallan ja Nakkilan alueella sijaitsee Natura 2000 suojeluverkostoon sisällytetty Pirilänkoski (FI0200045). Alueen pinta-ala on 147 ha. Pirilänkosken alue on voimalaitoksen alapuolisen Kokemäenjoen suvannon jyrkkään ja korkeaan eroosiotörmään syntynyt rantalehto. Siihen liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Samantyyppistä lehtomaista aluetta on myös joen etelärannalla. Alueelta on Torttilan teollisuusalueelle matkaa noin 1,5 km. Pirilänkosken - Paratiisin -lehtoalue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavoituksella. Kokemäenjoen suistoalue Pihlavanlahti on myös sisällytetty Natura 2000 verkostoon (FI02000079). Natura-alueen pinta-ala on 2 885 ha ja se käsittää Pihlavanlahden kokonaisuudessaan ja osan Ahlaisten saaristoa. Alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon siellä olevien luontotyyppien ja linnuston perusteella. Pirilänkosken - Paratiisin -alueen lisäksi seutukaavaan on merkitty Arantilankosken ja Rutilankosken (vapaita Kokemäenjoen koskia ja edustavia maisemakokonaisuuksia) sekä Kukkaskosken (Kokemäenjoen jokivarsileh-
17 toalue), Takaveräjänojansuun (puronvarsi ja kolvelehto) ja Ruskilankosken (rauhoitettu Kokemäenjoen törmäranta) suojelualuevaraukset. Nämä kohteet sijaitsevat 6,5 11 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta. Satakunnan seutukaavassa on myös esitetty alueita ja kohteita, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Tällaisia Torttilan teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevia kohteita on hakemuksessa lueteltu neljä kappaletta. Harjavallan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoituksessa on tavoitteeksi asetettu vanhojen työläisasuntojen miljöön, maatilojen ja aukeiden jokivarsinäkymien sekä tehdasalueelle rajautuvien vanhojen puistoalueiden säilyttäminen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty 11 tällaista kohdetta Torttilan teollisuusalueen läheisyydestä. Torttilan teollisuusaluetta lähin muinaisjäännös on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee rautatien eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kohde on tutkittu arkeologisin kaivaustutkimuksin. Siitä ei aiheudu muinaismuistolain asettamia rajoituksia alueen maankäytölle. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Kemira GrowHow Oyj:n Harjavallan toimipaikka valmistaa ja varastoi puutarha-, pelto- ja metsälannoitteita sekä ureafosfaattia ja metyleeniureaa. Lisäksi se varastoi ja välittää erilaisia lannoitteita, ravinteita ja biologisia kasvinsuojeluaineita sekä varastoi OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaalla käytettävän ammoniakin (kuva). Kemira GrowHow Oyj on vuokrannut osan toimipaikan maa-alueesta Kemira Oyj:lle, joka harjoittaa paikalla alumiinisuolojen valmistusta, rikkikemikaalien varastointia ja välitystä sekä laimentaa väkevää rikkihappoa. KEMIRA GROWHOW OYJ Harjavallan tuotanto Jauheise t raak a -aineet Formaliini Urea Fosforihappo Vesiliukoiset raaka -aineet Välitettävät ät tuotteet et Kompaktointi - laitos Metyle eniurea tehd a s - Ureafosfaatti - tehdas Vesiliukoisten valmistus Liuoslannoittei i den valmistu s - Bulk - varasto Säkitys Suursäkitys Lavaus ja varastointi Varastointi Varastointi Varastointi Varastointi TOIMITUKSET ASIAKKAILLE Kemira Growhow Oyj:n Harjavallan toimipaikan päätoiminnot.
Tuotteet ja tuotanto 18 Kompaktointilaitos Kompaktointilaitoksella valmistetaan kuivapuristamalla kuivista rakeisista tai jauhemaisista raaka-aineista lannoitekäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Tuotantolaitoksen nykyinen kapasiteetti on 55 000 t/a. Metyleeniureatehdas Metyleeniureatehtaalla valmistetaan kestotyppeä eli metyleeniureaa. Metyleeniureatehtaan nykyinen kapasiteetti on 10 000 t/a. Pääraaka-aineet ovat formaliini ja urea. Ureafosfaattitehdas Ureafosfaattitehtaalla kiteytetään ureafosfaatteja lannoitekäyttöön. Tuotantokapasiteetti on nykyisin 13 000 t/a. Pääraaka-aineet ovat urea ja fosforihappo. Lisäksi yhtiön tarkoituksena on valmistaa ureafosfaatin emäliuoksesta myös kiinteää sivutuotetta, monoammoniumfosfaattia, jota käytetään lannoitetuotannon yhtenä raaka-aineena. Vesiliukoisten lannoitteiden valmistus Vesiliukoiset lannoitteet valmistetaan kuivista raaka-aineista sekoittamalla. Vuonna 2003 tuotanto oli noin 14 000 t. Mikäli toimitaan jatkuvassa kolmivuorotyössä, maksimituotantokapasiteetti on noin 30 000 t/a. Liuoslannoitteiden valmistus Liuoslannoitteet valmistetaan kuivista raaka-aineista veteen liuottamalla. Liuoslannoitteiden valmistuksen nykyinen kapasiteetti on 400 m 3 /a omille tuotteille ja 200 m 3 /a pakattaville välitystuotteille. Säkittämö ja lavaamo Säkittämöllä ja lavaamolla pakataan lannoitteita säkkeihin ja lavoille. Kapasiteetti on 2 400 säkkiä/h. Päivittäinen toiminta-aika on yleensä noin 8 tuntia. Tarvittaessa voidaan toimia kolmivuorotyössä. Ammoniakin varastointi Ammoniakin enimmäisvarastointimäärä toimipaikalla on 950 t. Ammoniakin läpivirtaus on 25 000 t/a. Yhtiön tarkoituksena on lisätä läpivirtausmäärää asteittain 42 000 tonniin vuodessa. Muu toiminta Kemira GrowHow Oyj:n Harjavallan toimipaikalla seulotaan, pakataan ja toimitetaan kaliumsulfaattia, jonka on valmistanut yhtiön Kokkolan tehtaat. Vuonna 2001 tuotetta pakattiin 5 870 t. Toimipaikka myös välittää erilaisia liuoksia, NPK-lannoitteita ja hivenravinteita. Vuonna 2001 välitysmäärät oli-
19 vat seuraavat: liuokset noin 280 t/a, NPK-lannoitteet noin 3 700 t/a, hivenravinteet noin 250 t/a ja muut noin 12 t/a. Lisäksi konserniin kuuluva Verdera Oy varastoi biologisia kasvinsuojeluaineita, ns. biocontrol-tuotteita Harjavallan toimipaikassa. Kemira GrowHow Oyj toimii tuotteiden jakelijana Suomessa. Näiden tuotteiden toimitukset ovat alkaneet toukokuussa 2000. Toimitusmäärä vuonna 2001 oli 4,6 tonnia. Hakemuksen mukaiset tuotanto-, varastointi- ja välityskapasiteetit Lannoitteiden ja niiden välituotteiden tuotantokapasiteetit sekä kemikaalien varastointi- ja välitysmäärät, joille lupaa haetaan, ovat seuraavat: Tuotanto ja määrät Varastointi, välitys ja muu toiminta Kohde kompaktoidut lannoitteet metyleeniurea ureafosfaatti ureafosfaatin sivutuote vesiliukoiset lannoitteet liuoslannoitteet ammoniakin varastointi kaliumsulfaatin pakkaus ja toimitus lannoitteiden välitys biocontrol-tuotteiden välitys Tuotanto-, varastointi- tai välityskapasiteetti 70 000 t/a 12 000 t/a 14 000 t/a 2 100 t/a* 18 000 t/a 1 000 m 3 /a 42 000 t/a 15 000 t/a 10 000 t/a 20 t/a * Ureafosfaattitehtaan sivutuotteen, monoammoniumfosfaatin tuotanto on suoraan riippuvainen ureafosfaatin tuotantomäärästä. Suunnitellulla ureafosfaatin tuotannolla 14 000 t/a sivutuotetta tuotetaan 2 100 t/a. Viime vuosien tuotanto-, varastointi- ja välityskapasiteetit ovat pienemmät kuin ne kapasiteetit, joille lupaa haetaan. Alhainen käyttöaste on johtunut pääosin osin markkinatilanteesta. Esitetyt tuotantomäärät perustuvat tämän hetkiseen arvioon lähitulevaisuudesta. Todelliset tuotannot voivat tilanteesta riippuen olla merkittävästikin erilaiset. Kompaktointilaitos on nykyisistä tuotantoyksiköistä ainoa, jota pääsääntöisesti ajetaan jatkuvassa viisivuorojärjestelmässä koko vuosi. Nykyisin tuotannossa olevilla lajikkeilla ja nykyisellä tuotantoteholla voidaan saavuttaa noin 55 000-60 000 tonnin vuosituotanto. Tavoitteena on koko ajan parantaa tuotantotehoja. Tuotantokapasiteettiin vaikuttaa oleellisesti myös se, mitä lajikkeita valmistetaan. Metyleeniurean, ureafosfaatin, vesiliukoisten lannoitteiden ja liuoslannoitteiden vuosituotannot ovat täysin sidoksissa tuotantoyksiköiden käyttöasteisiin. Näiltä osin esitettyihin tuotantomääriin on jo nyt tekniset valmiudet. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet ja kemikaalit Kemira GrowHow Oyj käyttää nykyisessä tuotannossaan sekä välittää lukuisia eri kemikaaleja. Seuraavaan taulukkoon on hakemuksesta koottu
Kemiallinen/kaupallinen nimi CAS-nro *Luokka Raaka-aineet: 20 käyttömääriltään suurimmat raaka-aineet ja kemikaalit. Lisäksi taulukkoon on koottu tärkeimmät välitettävät kemikaalit. Taulukossa on esitetty aineiden CAS-numero, vaarallisuusluokka, maksimivarastointimäärä, käsittelymäärä vuonna 2001 sekä varastointipaikka ja käyttökohde. Käsittely 2001 Varasto/ Säiliö t t/a nro Ammoniumnitraatti, NH 4 NO 3 6484-52-2 O; R9 4,9 4,6 165 WS Ammoniumsulfaatti 7783-20-2-1200/KO 4215 146A, 147B KO, WS Azolon metyleeniurea - - 50 87 147A KO Bentoniitti 1302-78-9 30 37 147A KO Biotiitti - - 100 295 147A KO Boorihappo 10043-35-3-4 9 146A WS, KO Diammoniumfosfaatti, tekn. 7783-28-0-100 170 146A WS, KO Dikalsiumfosfaatti 2H 2 O 7789-77-7-20 15 146A WS, KO Dinatriumtetraboraatti 5H 2 O 12179-04-3-60 278 146A, 147B KO, WS Maksimivarastointi *Käsittelykohde Dolomiittikalkki 150 1707 147A KO, VÄ Ferrosulfaatti, FeSO 4 7H 2 O 7720-78-8 Xn;R22; R36/37/38 150 712 147A KO, WS T; R23/24/25 Formaldehydin vesiliuos 50-00-0 C;R34 (> 25%) Carc.Cat3. R40-R43 92 2700 25 MU Fosforihappo 7664-38-2 C;R34 1000 4017 5 UF Kalisuola KCl 200 1255 147A KO Kaliumnitraatti, KNO 3 7757-79-1 O;R8 1200 3034 146A, 147A WS, KO, VÄ Kaliumsulfaatti 7778-80-5-500 6845 147A KO Kaliumsulfaatti, vesiliuk. 2000 515 146A WS, KO Kalsiumkloridi 10043-52-4 Xi;R36 15 28 160C WS Kipsi, kalsiumsulfaatti 2H 2 O 13397-24-5-2500 3492 147A KO Kolafosfaatti 200 986 147A KO Kuparikelaatti 14025-15-1 Xn;R22 10 5,1 146A WS, VÄ Kupari(II)sulfaatti 5-hydraatti 7758-99-8 Xn, N;R22-36/38-50/53 150 196 146A, 147A KO, WS Mangaanikelaatti 15375-84-5-20 36 146A WS, VÄ Mangaanisulfaatti 7785-87-7-60 319 146A KO, WS, VÄ Magnesiumfosfaatti 7757-86-0-20 7 146A, 147A KO Magnesiumsulfaatti Kiseriitti liuos 7487-88-9-250 3935 165 146A, 147A KO, WS, VÄ Metyleeniurea - - 1500 1559 KO, WS Monoammoniumfosfaatti 7722-76-1-3000/KO 3278 146A, 147B KO, WS Monokaliumfosfaatti 7778-77-0-120/KO 546 146A, 147A WS, KO, VÄ Monokalsiumfosfaatti 7758-23-8 15 11 147A KO Natriummolybdaatti 10102-40-6-20 7,8 146A KO, WS Natriumhydroksidi (NaOH) 50%-vesiliuos 1310-73-2 C;R35 18 55 149 MU Natriumkarboksimetyyliselluloosa 9004-32-4-5 10 146 KO Natriumsulfaatti 7757-82-6-80 148 147A KO
Pinnoitusöljy (EOL 289 ) - - 60 332 146 KO 21 Rautakelaatti (51,1 ws)(4,8 ko) 12389-75-2-20 57 146A KO, WS, VÄ Seleenipitoinen suomensalpietari - - 1000 917 (v. 2004) Sinkkisulfaatti H 2 O 7446-19-7-150 107 146A, 147A KO, WS, VÄ Suomensalpietari 300 2431 147A KO Superfosfaatti 500 829 163, 147A KO Sienimöalusta, kuivattu - - 388 147A KO Urea (karbamidi) 57-13-6-3000 9192 152 UF, MU, KO, WS Ureafosfaatti 4861-19-2 C;R34 2000 2790 146A, 152 WS Ureafosfaatin emäliuos 350 76 30 KO Vinassi - - 10 8 147A KO Välitystuotteet: Ammoniakki, NH 3 7664-41-7 T; N; R10; R23;R34; 950 24870 20 VÄ R50 Ferrisulfaatti, rakeinen - ferrisulfaatti > 89 % - ferrosulfaatti< 5 % 10028-22-5 7720-78-7 Xi; R36/38 20 15 158 VÄ - rikkihappo < 1,5 % - mangaanisulfaatti < 0,6 % 7664-93-9 7785-87-7 Greenstim 9 8 58 VÄ Hortigrow-neste 20 10 138, 157, 157A VÄ Kalsiumneste 20 3 138, 157, 157A VÄ Kalsiumnitraatti 10124-37-5 2000 3000 154, 158 VÄ Magnesiumnitraatti 98 % 10213-15-7 O, R8 - jauhe 40 50 158 VÄ - liuos 36,8 % - - 60 100 138, 157, 157A Piikaliliuos, K 2 SiO 3 1310-58-3 C;R35 3 3,2 138, 157, 157A VÄ Plantacote 4M 4 3 158 VÄ Reciclean W1 - vetyperoksidi 35 % 7722-84-1 C; R8, R34 7 5 158A VÄ Reciclean W2 - muurahaishappo 15 % 64-18-6 C; R34 7 5 158A VÄ Soluboori - dinatriumoktaboraattitetrahydraatti > 98 % - 25 25 158 VÄ 12280-03-4 Typpihappo 7697-37-2 O, C; R8-35 70 120 158A VÄ Typpiliuos 15 20 138, 157, 157A VÄ 147A KO *Vaarallisuusluokitus: Erittäin myrkylliset T+, Myrkylliset T, Hapettavat O, Räjähtävät E, Helposti syttyvät F, Erittäin helposti syttyvät F+, Ympäristölle vaarallinen N, Syövyttävä C, Haitallinen Xn, Ärsyttävä Xi *Käsittelykohde: KO kompaktointilaitos, MU metyleeniureatehdas, UF ureafosfaattitehdas, WS vesiliukoisten valmistus, LS lannoitesäkittämö, LÄ lämpökeskus, AN ajoneuvot, VÄ välitys Veden käyttö Eri tuotantoyksiköissä jäähdytysvetenä käytetään pääsääntöisesti raakavettä, joka otetaan Kokemäenjoesta. Porin Lämpövoima Oy vastaa raakaveden toimituksesta tehtaalle. Säkittämöllä ja laadunvalvonnassa käytetään puhdasta vettä, joka on pohjavettä. Puhdas vesi tulee Porin Lämpö-
22 voima Oy:n pohjavedenottamolta. Seuraavassa taulukossa on esitetty veden käyttö osastoittain vuonna 2000 ja 2001. VEDEN KÄYTTÖ 2000 2001 m 3 /a m 3 /a RAAKAVESI Kokemäenjoesta Ureafosfaattitehdas, jäähdytys 390 700 370 000 Metyleeniureatehdas, jäähdytys 118 500 93 276 Raakavesi yhteensä 509 200 463 276 PUHDAS VESI Jätevesimaksun alainen, kaupungin vesijohdosta Konttori, talousvesi 101 203 Ruokala, talousvesi 780 1 042 Asuinrakennukset, talousvesi 3 184 3 582 Saunat ja pesutuvat, talousvesi 1 070 1 101 Peseytymis- ja puk.tilat, talousvesi 548 550 Säkittämö (Lavaamo), talousvesi 38 45 Kompaktointilaitos, talousvesi, jäähdytys 1 919 5 947 Korjaamo, talousvesi 1 730 800 Yhteensä 9 370 13 270 Ei jätevesimaksun alainen pohjavesi PLV Oy:n vedenottamolta Ureafosfaattitehdas, prosessivesi 3 088 5 043 Metyleeniureatehdas, jäähdytys 2/3, prosessivesi 1/3 7 799 7 774 Säkittämö, jäähdytys 23 858 31 559 Laboratorio, jäähdytys 983 1 160 Yhteensä 35 728 45 536 Puhdas vesi yhteensä 45098 58806 Energian käyttö Tehtaiden energiatalous perustuu sähkön sekä Porin Lämpövoima Oy:ltä ostettavan kaukolämmön ja höyryn käyttöön. Lämpöä saadaan myös Kemira GrowHow Oyj:n omasta lämpökeskuksesta, jossa on kaksi keskuslämmityskattilaa. Lämpökeskuksen käyttö on ollut vähäistä. Lisäksi metyleeniureatehtaalla on leijupetikuivaimella varustettu öljypoltin. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kattiloiden ja polttimen polttoainetehot, polttoöljyn, sähkön, kaukolämmön ja höyryn käyttö eri kohteissa sekä käytettävien polttoaineiden ominaisuudet ja käyttökohteet. Kohde Polttoaineteho, MW Kattila 1 3,37* Kattila 2 1,51* Metyleeniureatehtaan kuivain 1,50* Yhteensä 6,38 * Laskettu valmistajan ilmoittamasta maksimitehosta 86%:n hyötysuhteella.