TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 20192021 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.2018

1(8) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOOHJEET VUODELLE 2019 Valtuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion kokouksessaan 12.11.2018. Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020 2021 taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin 040 335 6120. Täytäntöönpanoohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskuksen johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä.

2(8) Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 9. luvun 50 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata. 1.9.2013 alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali ja terveystoimessa opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu ja sivistystoimessa ruoka ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

3(8) Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Käyttösuunnitelmien numeroosat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä 25.1.2019 mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 2019 koskevat kuukausibudjetit 22.2.2019 mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammielokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpideesitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Kaupunginhallituksen määräämät toimivaltuudet Valkeakosken kaupungin hallintosäännön nojalla vahvistetaan viranhaltijoiden ja lautakuntien ratkaisuoikeuksien euromäärät seuraavasti: Rakennushankkeet Kukin rakennushanke käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Euromääräiset toimivaltuudet ovat hankekohtaisia Teknisellä johtajalla on oikeus päättää rakentamistavasta, urakoitsijan

4(8) valinnasta ja työn aloittamisesta, jos hankkeen kustannusarvio on enintään 200.000 euroa Teknisellä johtajalla on oikeus päättää lisä ja muutostöistä edellyttäen, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha riittää. Hankinnat Hallintokeskus Hallintokeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tietohallintojohtaja Tulosyksikön johtaja Sosiaali ja terveyskeskus Palvelukeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja Koulutus ja hyvinvointikeskus Palvelukeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja 100.000 euroon saakka 50.000 euroon saakka 50.000 euroon saakka 20.000 euroon saakka 100.000 euroon saakka 50.000 euroon saakka 20.000 euroon saakka 100.000 euroon saakka 50.000 euroon saakka 20.000 euroon saakka Tekninen keskus Palvelukeskuksen johtaja Rakennuttajainsinööri Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja Liikuntapaikkamestari, kunnossapitopäällikkö, rakennuspäällikkö, huoltomestari, siivoustyönjohtaja, 100.000 euroon saakka 70.000 euroon saakka 50.000 euroon saakka 20.000 euroon saakka suunnitteluinsinööri, maisemasuunnittelija, metsäinsinööri, puistopuutarhuri, käyttöinsinööri 20.000 euroon saakka Hankintoja tehtäessä tulee ottaa huomioon hankintoja koskeva lainsäädäntö, hallintosääntö, kaupunginhallituksen antamat talous ja hankintaohjeet sekä tarkoitukseen käytettävissä olevat määrärahat. Mikäli edellä mainittu vakanssi on työsopimussuhteinen, on kyseisellä vakanssilla olevalla henkilöllä velvoite valmistella hankintaasia ja siirtää se ylöspäin seuraavalle virassa olevalle päätettäväksi. Varsinaisen hankintapäätöksen voi tehdä vain virkasuhteinen henkilö. Poikkeuksena edellä mainittuihin hankintarajoihin sosiaali ja perhepalvelujen sosiaalityöntekijöillä ja tiiminvetäjänä toimivalla sosiaaliohjaajalla on oikeus päättää lastensuojelulain, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisista yksilöä koskevista palveluhankinnoista, sopimuksista ja sitoumuksista. Sosiaali ja terveyslautakunta antaa em. hankintoja sopimuksia ja sitoumuksia koskien tarkemmat ohjeet menettely ja toimintatavoista.

5(8) Irtaimen omaisuuden myynti ja muu luovutus Hallintokeskuksen johtaja ja palvelukeskusten johtajat päättävät irtaimiston myymisestä tai muusta luovutuksesta enintään 20.000 euroon saakka (= arvioitu irtaimen omaisuuden käypä hinta). Kiinteän omaisuuden myynti ja muu luovutus Oikeutetaan tonttiinsinööri luovuttamaan omakotitontteja sekä muita kaupunginhallituksen varaamia tontteja kaupunginhallituksen päättämien hinnoittelu ja luovutusehtojen mukaisesti. Sopimukset ja sitoumukset Sopimuksissa ja sitoumuksissa noudatetaan samoja rajoja kuin hankinnoissa. Vahingonkorvauksen myöntäminen Hallintokeskuksen ja palvelukeskuksen johtajalla on oikeus päättää enintään 5.000 euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kaupunki on katsottava korvausvelvolliseksi. Kaupunginhallitus päättää tätä suuremman vahingonkorvauksen myöntämisestä. Maksulykkäyksen myöntäminen Talous ja kehittämisjohtajalla on oikeus päättää maksulykkäyksen myöntämisestä ja maksusuunnitelman laatimisesta enintään 6.000 euroon ja 12 kuukauden maksuaikaan saakka. Kaupunginhallitus päättää lykkäyksestä tätä suuremman summan tai pidemmän maksuajan tapauksissa. 6 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset 28.5.2012 hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista

6(8) Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 7 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa www.ytj.fi. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.

7(8) Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL tai MYELvakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YELtodistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YELtodistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YELvakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YELvakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YELvakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YELvakuutuksen voimassaolo ei selviä ytjrekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YELvakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 8 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 10.000 euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 2019 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitäjä Sari Paijalle.

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 2019 2021 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talouden kehitysnäkymät 1 1.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 2 1.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 7 1.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 12 1.5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 14 1.6. Asuminen ja kaavoitus 15 2 HENKILÖSTÖ 18 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Rakenne 24 3.2 Talousarvion sitovuus 25 3.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 27 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 29 4.1 Kaupunginhallitus 32 4.2 Sosiaali ja terveyslautakunta 41 4.3 Koulutus ja hyvinvointilautakunta 57 4.4 Tekninen lautakunta 74 5 TULOSLASKELMAOSA 86 6 INVESTOINTIOSA 92 7 RAHOITUSOSA 95 8 KONSERNITAVOITTEET 98 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 2019 102 Vakanssi ja henkilökuntaluettelo 103 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 110 Valkeakosken kaupunkistrategia 117

1 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v. 2018 työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v. 2020. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi ja kulutuskysyntä. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin v. 2019 sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena, minkä johdosta inflaatio kiihtyy maltillisesti. Kansantalouden kehitys 2016* 2017* 2018** 2019** BKT:n arvo, mrd. euroa 216,1 223,8 234,2 242,4 BKT, määrän muutos, % 2,5 2,8 3,0 1,7 Työttömyysaste, % 8,8 8,6 7,4 6,9 Työllisyysaste, % 68,7 69,6 71,7 72,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos% 0,4 0,7 1,1 1,4 Pitkä korko, 10 v, % 0,4 0,6 0,8 1,2 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 2019 Kuntatalous Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,5 mrd. euroa v. 2019. Valtionavut alenevat vuodelle 2018 budjetoidusta n. 3 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,5 mrd. euroa, mikä on n. 1 % vuodelle 2018 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävin on valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta yli 200 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja, että valtionosuutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys kasvaa. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 254 milj. euroa heikentävä v. 2019. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2019 merkittävästi myös muut

2 tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on kansantalouden tilinpidon mukaan v. 2019 alijäämäinen, alijäämän kuitenkin pienentyessä vuoden 2018 tasosta. Hallituksen vuoteen 2019 asettama sektorikohtainen rahoitusasematavoite saavutetaan. 1.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Tuloveroperusteisiin tehdään v. 2019 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 154 milj. eurolla v. 2019. Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla v. 2019. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla v. 2019. Valtion ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla v. 2019. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja n. 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2019 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Yhteisövero Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa v. 2019 n. 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jakoosuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2019 (milj. euroa) Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus 154 Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13 Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen 3 Työasuntovähennyksen korottaminen 2 Työtulovähennyksen korottaminen 19 Perusvähennyksen korottaminen 54 Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen 4 Yhteensä 223

3 Valtionavut Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 491 milj. euroa, joka on 86 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Eniten valtionosuutta vähentää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus koskien vuotta 2016. Kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 213,4 milj. euroa. Valtionosuutta vähentävät lisäksi mm. hallitusohjelman mukaiset esitykset kuntien tehtävien vähentämisestä: erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Nämä kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 32,8 milj. euroa verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa 29,5 milj. eurolla vuoden 2018 talousarviosta. Valtionosuutta vähentää myös 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuodelle 2019. Julkisen talouden suunnitelman 2019 2022 mukaista 10 milj. euron siirtoa kriisikuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ei esitetä, koska vuodelle 2019 ei ole tulossa yhtään kuntaliitosta. Valtionosuudesta on tarkoitus käyttää 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen. Julkisen talouden suunnitelman 2019 2022 mukaan kustannustenjaon tarkistuksesta johtuva kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen ylimääräinen leikkaus koskien v. 2016 kompensoidaan kunnille v. 2020. Samassa yhteydessä kompensoidaan myös vuosien 2017 2019 ylimääräinen lomarahaleikkaus. Yhteensä kompensaatio on siten 237 milj. euroa. Valtionosuutta lisäävät suhteessa vuoden 2018 talousarvioon muun muassa kuntien verotulomenetysten kompensaatio 223 milj. eurolla, asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25,2 milj. eurolla sekä 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun ja 1 milj. euron lisäys vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 %. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ehdotetaan 40 milj. euron lisämääräraha v. 2019. Pitkäaikaistyöttömien määräaikaista eläketukea jatketaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin valinnanvapauspilotteihin 100 milj. euron valtuus. Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia v. 2019. Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Uusi lukiolaki tulee voimaan 1.8.2019. Lain tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu. Vuonna 2019 lukiolain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Lisäksi uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Valtionosuus uudistuksen kustannuksista on 100 %.

4 Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v. 2019. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v. 2019. Liikkuva opiskelu toimintaan ehdotetaan 2,8 milj. euroa v. 2019. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. eurolla v. 2019. Ammattikorkeakoulujen TKItoiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa v. 2019. Hallitusohjelman mukaisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuodelle 2019. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v. 2019. Valtionosuusindeksin jäädytys ja kustannustenjaon tarkistus ovat merkittävimmät kuntataloutta heikentävät valtion toimenpiteet. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon alueellisen järjestämisen tehostaminen ja omais ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2019 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 29 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion ja kuntatalouden kesken. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2018 2019 1) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys 0 29 29 Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu 15 15 0 Omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö 25 6 19 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuuden vähennys koskien v. 2019 18 18 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuudenkorjaus koskien v. 2017 18 18 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki 3 3 0 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus 85 22 63 Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut 1 1 0 Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen 17 4 13 Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos 3 1 2 VM yhteensä 110 80 30

5 Menot Tulot Netto Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä ja oppisopimuskoulutuksessa 3 3 0 Lukiokoulutuksen uudistaminen 0,4 0,4 0 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 24 24 0 Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta 10 10 0 Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistäminen 10 10 0 Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen 2 2 0 Kerhotoiminnan tukeminen 3 3 0 Uuden lukiolain toimeenpano ja lukiokoulutuksen laadun kehittäminen 9 9 0 Liikkuva koulutoiminnan laajentaminen Liikkuva opiskelu toimintaan 2,5 2,5 0 A1kielen varhentaminen perusopetuksessa 0,3 0,3 0,3 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 2 2 0 OKM yhteensä 35 35 0 Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi, palvelusetelikokeilu 4 4 0 Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 1 0 Kärkihanke 3: Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma 8 10 2 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa 8 12 5 Kärkihanke 5: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit 1 1 0 KoulutusEVOkorvaukset 1 1 0 Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut 40 40 0 Valinnanvapauden pilottihankkeet 100 100 0 STM yhteensä 80 86 7 Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 7 7 0 Seutukaupungeille alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 3 3 0 Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu 1 1 0 Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset, pakolaiskiintiön nostaminen v. 2015 2 2 0 TEM yhteensä 7 7 0 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (154 milj. 0 0 0

6 Menot Tulot Netto euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Verotuksesta tehtävien vähennysten korottaminen (80 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio 0 0 0 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen (+13 milj. euroa) 0 0 0 Työasuntovähennyksen korottaminen (2 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio 0 0 0 Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä 0 0 0 3. Kustannustenjaon tarkistus VM 0 213 213 OKM 0 0 0 Kustannustenjaon tarkistus yhteensä 0 213 213 4. Indeksijäädytykset Valtionosuusindeksin jäädytys VM 0 91 91 OKM 0 14 14 KELindeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista 9 0 10 Vaikutus kuntien verotuloihin 0 32 32 Indeksijäädytykset yhteensä 9 74 64 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 241 496 254 1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukon luvut eivät sisällä hallinnonalojen välisiä määrärahasiirtoja. Valtion toimenpiteiden vaikutuksiksi ei ole luettu kuntien hakemien valtionavustusten omarahoitusosuutta. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2019

7 1.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennuste koko maassa laskee merkittävästi verrattuna vuoden 2018 talousarviossa käytettyyn Kuntaliiton veroennusteeseen. Syitä alentuneeseen maksuunpantavaan veroon löytyy Verohallinnon tiedon mukaan osittain ansiotuloissa sekä osittain työtulovähennyksissä. Työtulovähennys on suoraan verosta tehtävä vähennys, joten se laskee maksunpantavaa veroa saman verran. Lisäksi verotettavaa tuloa alentavat palkansaajien kiky sopimuksen myötä kohonneet eläke ja työttömyysvakuutusmaksut. Verotuloarvion laskun taustalla näyttäisi olevan jossain määrin epäonnistunut julkisen sektorin lomarahaleikkauksen sekä työtuloon liittyvien vähennysten vaikutusarviointi. Valkeakosken kaupungin tulos vuonna 2018 painuu jo em. verotulokorjauksen ja erikoissairaanhoidon kustannusten voimakkaan kasvun vuoksi reilusti alijäämäiseksi. Lisäksi kustannusten kasvua on muillakin sosiaali ja terveystoimen tehtäväalueilla sekä teknisessä toimessa. Lopullinen tieto kuntakohtaisesta verotulovähennyksestä saadaan marraskuussa 2019; tämän hetken arvio vuoden 2018 alijäämästä on 3 4 miljoonaa euroa. Alijäämä joudutaan kattamaan lainan otolla. Lainakannan yhä kasvaessa taloudellinen liikkumavara heikkenee. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, rakenteellinen työttömyys sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Jotta tulorahoituksen osuutta investointien kattamisessa voidaan pitää riittävänä, tulee kunnan vuosikatteen vastata pitkän aikavälin keskimääräistä investointitasoa. Tämä ehto ei tule täyttymään ilman merkittäviä tulosparannuksia tulevina vuosina. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet alentavat henkilöstökustannuksia vielä vuonna 2019, mutta niiden vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Sopimus aiheuttaa myös merkittävää alenemista verotuloissa. Toimintakate heikkenee vuoden 2018 talousarviosta vuoden 2019 talousarvioon 4,0 %. Toimintakulut kasvavat 3,5 % ja toimintatuotot 2,6 %. Suurin osa kustannusten kasvusta tulee erikoissairaanhoidon palveluiden ostosta sekä henkilöstökuluista. Kokonaisuutena palkkakustannukset lähtevät em. kiky vaikutuksista huolimatta nousuun vuonna 2019. Henkilöstökuluja nostaa vuosille 2018 2019 tehdyt palkkaratkaisut sekä kilpailukykysopimukseen sisältyvän lomarahaleikkauksen poistuminen vuoden 2020 kesällä koska vuoden 2020 lomaraha kertyy 75 prosenttisesti vuoden 2019 aikana, tulee vastaava osuus kustannuksesta kirjata jo vuodelle 2019. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Pirkanmaan Portin markkinointi on elinkeinopalveluiden tärkein kohde alkavalla suunnittelukaudella. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on puolestaan pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Positiivista viestiä kaupungin kasvumahdollisuuksista antavat useat jo käynnistyneet ja käynnistymässä olevat kerrostalohankkeet. Investointitahti on kova: vuosina 2019 2021 valmistuvat mm. teknisen keskuksen varikko, uusi vesiasema ja Roukon yhtenäiskoulu. Vapaaaikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Suunnittelukauden keskimääräiset investoinnit asettuvat n. 16.000.000 euron vuositasolle.

8 Investointeja toteutetaan jo nyt myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat EteläPirkanmaan yhteinen akuuttiosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 2021 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 2020 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle 2021. Kesäkuussa 2018 annettiin pääministerin ilmoitus maakunta sekä sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä. Eduskunta päättää maakunta ja soteuudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Tarkoitus on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2021. Edellä mainittua muutosta ei ole talousarviovalmistelussa huomioitu, koska uudistuksen toteutumiseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote ja maakuntauudistuksen yhteydessä: Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 2021 lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % yksikköä. Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (VM:n muutoslaskelman 5/2018 mukaan 72 % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia. Sote siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. Em. valtionosuuden määräytymistekijää esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi eli muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ja se ei muutu jälkikäteen. Kuntien tekemät päätökset sote menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Uudistuksen voimaantulon myöhentämisen seurauksena laskelmissa käytetään vuosien 2019 ja 2020 tietoja siirtyvistä sote kustannuksista. Käytännössä muutosrajoitin toimii siten, että kunnan lisätessä sote kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan sen valtionosuus kasvaa.

9 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2017 TA TA Muutos% Ts Ts 2018 2019 Ta 18/19 2020 2021 Toimintatuotot (+) 56 298 658 61 596 282 63 200 726 2,6 62 707 145 62 707 349 Toimintakulut () 165 328 511 169 627 646 175 516 057 3,5 175 910 220 175 982 763 Toimintakate 109 029 853 108 031 364 112 315 331 4,0 113 203 075 113 275 414 Verotulot (+) 80 085 313 78 934 665 83 794 580 6,2 85 588 471 87 874 125 Valtionosuudet (+) 35 530 333 35 500 000 36 500 000 2,8 36 500 000 36 500 000 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 2 806 520 1 636 851 1 278 091 21,9 1 138 300 863 841 Vuosikate 9 392 313 8 040 152 9 257 340 15,1 10 023 696 11 962 552 Suunnitelman mukaiset poistot 8 033 476 7 938 212 7 926 896 0,1 8 618 309 8 812 684 Arvonalentumiset 247 037 Tilikauden tulos 1 111 800 101 940 1 330 444 1205,1 1 405 387 3 149 868 Poistoerojen lisäys() tai vähennys (+) 371 706 371 336 352 800 5,0 327 875 327 518 Varausten muutos 0 0 0 0,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 483 506 473 276 1 683 244 255,7 1 733 262 3 477 386 RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2019 muutos TS TS 2018 TA 2018/ 2020 2021 +muutokset* 2019 Toiminnan rahavirta 8 487 109 3 740 148 8 857 340 136,8 9 623 696 11 562 552 Vuosikate (+/) 9 392 314 4 240 148 9 257 340 118,3 10 023 696 11 962 552 Tulorahoituksen korjauserät (+/) 905 204 500 000 400 000 20,0 400 000 400 000 Investointien rahavirta 8 772 340 9 270 000 22 705 000 144,9 13 795 000 10 540 000 Investointimenot () 9 822 239 10 000 000 23 725 000 137,3 14 860 000 11 140 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 103 406 420 000 460 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 946 492 730 000 600 000 17,8 605 000 600 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 285 231 5 529 852 13 847 660 150,4 4 171 304 1 022 552 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 28 324 575 000 25 000 104,3 25 000 25 000 Lainakannan muutokset 1 102 330 2 090 000 5 290 000 153,1 3 190 000 2 010 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 227 637 3 000 000 1 419 874 52,7 978 067 978 067 Rahoituksen rahavirta 4 358 291 4 515 000 6 734 874 49,2 4 193 067 1 006 933 Rahavarojen muutos 4 073 060 1 014 852 7 112 786 600,9 21 763 15 619 Rahavarat 1.1. 15 787 102 19 860 162 18 845 310 5,1 11 732 524 11 754 287 Rahavarat 31.12. 19 860 162 18 845 310 11 732 524 37,7 11 754 287 11 769 906 Lainakanta 1.1. 58 402 264 59 504 594 61 594 594 3,5 66 884 594 70 074 594 Lainakannan muutos 1 102 330 2 090 000 5 290 000 153,1 3 190 000 2 010 000 Lainakanta 31.12 59 504 594 61 594 594 66 884 594 8,6 70 074 594 68 064 594 * Rahoituslaskelmassa v. 2018 vuosikate, investoinnit ja lainojen lisäys on arvioitu oletetun toteutuman mukaisesti

10 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,87 19,91 19,91 19,91 19,91 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,00 0,50 0,50 0,50 Erotus keskiarvosta 0,12 0,16 0,34 0,34 0,34 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0,10 0,20 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Vuosikate 9 392 315 8 040 148 9 257 340 10 023 696 11 962 552 Vuosikatetavoite 8 280 513 7 937 376 7 926 896 8 618 309 8 812 684 Vuosikate euroa/as 444 379 433 465 551 Ero vuosikatetavoitteeseen 1 111 802 102 772 1 330 444 1 405 387 3 149 868 Ero tavoitteeseen euroa/as. 53 5 62 65 145 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 14 000 000 3 500 000 12 000 000 3 000 000 10 000 000 2 500 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Vuosikate Vuosikatetavoite TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Lainakanta euroa/as. 2 816 2 905 3 125 3 252 3 137 Lainakanta ilman lunastuspo e/as 2 166 2 247 2 546 2 718 2 648 Lainakanta 59 504 594 61 594 594 66 884 594 70 074 594 68 064 594 Yritystilojen lunastussaaminen 6 359 567 6 801 374 5 461 500 4 563 432 3 665 365 Konsernitilivelka 7 343 594 6 932 362 6 932 362 6 932 362 6 932 362 Pankkilainat ilman lunastuspääomaa 45 801 434 47 860 858 54 490 732 58 578 800 57 466 867 Lainakantatav. ilman lunastuspo eur 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) 7 438 074 7 699 324 8 360 574 8 759 324 8 508 074 Lainakannan nettomuutos 1 102 330 2 090 000 5 290 000 3 190 000 2 010 000 Ero lainakantatavoiteeseen euroa 3 515 434 5 260 858 11 690 732 15 478 800 14 066 867 Ero lainakantatavoit. euroa/as 166 247 546 718 648 3 500 800 3 000 700 2 500 600 2 000 500 1 500 1 000 500 0 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Lainakanta euroa/as. 400 300 200 100 0 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

11 Tilikauden ylijäämä TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 Tilikauden ylijäämä 1 483 508 474 108 1 683 244 1 733 262 3 477 386 Tilikausien ylijäämä (tase) 9 257 161 9 731 269 11 414 513 13 147 775 16 625 161 Tilikauden ylijäämä, tavoite 0 0 0 0 0 Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen 1 483 508 474 108 1 683 244 1 733 262 3 477 386 4 000 000 18 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 2 000 000 8 000 000 1 500 000 6 000 000 1 000 000 500 000 0 TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 Tilikauden ylijäämä 4 000 000 2 000 000 0 TP 2017 TA 2018 2 019 2 020 2 021 Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Kassavarat euroa/as 939 885 548 545 542 Kassan riittävyys 31.12., vrk 48 55 34 34 34 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 30 30 30 30 30 Kassamuutos 4 073 061 1 014 852 7 112 786 21 763 15 619 Ero tavoiteeseen, vrk 18 25 4 4 4 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Kassan riittävyys 31.12., vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2 000 000 4 000 000 6 000 000 8 000 000 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 Omavaraisuusaste %, arvio 59,0 55,2 55,0 55,6 58,1 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 0 0 0 0 0 Ero tavoitteeseen 11,0 14,8 15,0 14,4 11,9 80,0 75,0 70,0 65,0 Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 60,0 55,0 2,0 3,0 4,0 50,0 TP 2017 TA 2018 2019 2020 2021 5,0 6,0 Ero tavoitteeseen

12 1.4 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö 31.12. Muutos % Muutos abs. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 21 022 21 172 21 129 21 162 21 332 21 346 21 136 21 200 21 400 21 550 21 700 0,9 0,7 0,2 0,2 0,8 0,1 1,0 0,3 0,9 0,7 0,7 +178 +150 43 +33 +170 +14 210 +64 +200 +150 +150 Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 2017 lopusta syyskuun loppuun 2018 väestö on lisääntynyt 59 asukkaalla. Asukasluku syyskuun lopussa 2018 on 21 195. Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2015 % 2020 % 2030 % 2040 % 06 1 625 7,6 1 528 7,1 1 488 6,7 1 483 6,7 715 2 131 10,0 2 297 10,6 2 202 10,0 2 157 9,7 1618 730 3,4 731 3,4 818 3,7 770 3,4 1962 11 032 51,7 10 850 50,3 11 075 50,1 11 171 50,1 6374 3 662 17,2 3 707 17,2 3 036 13,7 3 092 13,9 75 2 152 10,1 2 467 11,4 3 492 15,8 3 608 16,2 Yhteensä 21 332 100,0 21 580 100,0 22 111 100,0 22 281 100,0 Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 2015 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski % Etelä Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % 2008 10,4 9,6 8,2 7,6 6,4 2009 14,5 13,7 11,5 10,3 8,2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 13,5 12,2 12,0 12,4 13,6 13,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 11,6 10,3 10,8 13,1 14,3 15,2 10,0 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 2016 2017 13,5 11,6 13,9 11,6 15,4 12,2 13,2 11,5 8,8 8,6 2018 8,3 8,1 8,4 8,8 6,3 * syyskuu

13 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. 190 177 Pitkäaikaistyöttömät 246 326 Muut Yhteensä 2009 2010 1001 830 1437 1333 2011 166 324 674 1164 2012 162 298 690 1150 2013 193 357 655 1205 2014 220 342 671 1233 2015 203 383 684 1270 2016 195 436 635 1266 2017 173 347 564 1084 2018* 166 211 399 776 * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut (sis. mm. kehitysvammaisten työtoiminnan ja nuorten Starttipajan toiminnan) menot tulot netto Yhteensä menot tulot netto 548 200 348 95 1 405 349 1 056 204 35 169 2 252 584 1 668 952 353 599 134 988 445 543 312 70 242 2 386 868 1 518 919 353 566 137 1 094 445 649 217 68 149 2 367 866 1 501 919 353 566 137 1 094 445 649 232 65 167 2 381 863 1 518 919 353 566 137 1 094 445 649 232 65 167 2381 863 1 518 ESR hankkeet (nettoosuudet) Varjoista Arkeen 5 Työelämäosallisuushanke SOKU 45 45 Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (nettoosuudet) Ura Silta Työtie Väli Ovi Vaateri 45 4 13 45 3 23 45 24 24 24

14 1.5. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntaa koskeva lainsäädäntö (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Kuntalaki 410/2015, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 ja Liikuntalaki 390/2015) edellyttää, että kunta edistää ja tukee asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Valkeakosken Hyvinvointikertomus 20182020 on julkinen, lakisääteinen asiakirja, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.6.2018. Hyvinvointikertomukseen on koottu tietoa väestön elinoloista, palveluista, haasteista ja yhteistyökumppaneista hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja arviointia varten. Valkeakosken kaupunginhallituksen päätöksen (19.6.2017) mukaan kunnassa eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisiä kunnan tehtäviä ja hyvinvointityön johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Hyvinvointikoordinaattori vastaa hyvinvointiraportin kokonaisvalmistelusta ja hän voi kutsua koolle epävirallisia työryhmiä eri hyvinvoinnin teemojen ympärillä. Valkeakosken uuden kaupunkistrategian mukaan (KV 21.05.2018 34) kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö. Yksi strategisista päämääristä on, että koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoivan yhteisön tavoite toteutuu toimenpiteiden kautta. Näitä ovat mm. terveys ja hyvinvointinäkökulmien kytkeminen tiivisti johtamisjärjestelmään (TEAviisari), nuorten päihdehoidon toiminnan mallintaminen ja käyttöönotto, neuvola ja varhaiskasvatusikäisten varhaisen tuen toiminnan mallintaminen ja käyttöönotto, toisen asteen tutkintojen suorittamisen tukeminen sekä hyvinvointipuistokokonaisuuden kehittäminen ja vahvistaminen. Kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet toteutetaan talousarviotavoitteiden ja suunnittelukauden toimenpiteiden kautta. Näin koko Valkeakosken kaupunki edistää yhdessä asukkaidensa ja yritystensä hyvinvointia ja menestytä kestävällä tavalla, mahdollistajana ja osana paikallista yhteisöä ja yhteistyöverkostoa. (Kaupunkistrategia 2021). Kuntia kannustetaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen myös rahallisesti. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan vuoden 2020 alusta kuntien valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa, HYTEkerroin. Kertoimella tuetaan kuntien aktiivista toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kerroin perustuu kunnan toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaaviin indikaattoreihin peruskoulutuksen, liikunnan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen alueilla.

15 1.6 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2017 lopussa 11 268 asuntoa, joista 41,7 % (4 699) oli erillisissä pientaloissa, 10,3 % (1158 asuntoa) rivitaloissa, 46,1 % (5192 asuntoa) kerrostaloissa ja 1,9 % (219 asuntoa) muissa rakennuksissa. Vakinaisesti asutuista 10 294 asunnosta oli 36,9 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,4 % ja 4h + k tai suurempia asuntoja 37,5 %. Valkeakoskella asui vuoden 2017 lopussa 10 294 asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2017 lopussa oli 42, 8%, kahden henkilön 33,6 %, 34 henkilön 19,2 % ja 5 tai useamman henkilön 4,4 %. Erillispientaloissa asuvista asuntokunnista 32,5 %:ssa vanhimman ikä on yli 65 vuotta (1431 asuntokuntaa). Vuonna 2017 valmistui 26 pientaloa (26 asuntoa), rivitaloja valmistui 1 (4 asuntoa) ja kerrostaloja ei valmistunut yhtään. Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pientalot 47 51 30 29 23 26 Rivitalot 0 0 0 0 1* 1 Kerrostalot 4 2 1 2 0 0 Asuinrakennukset yht. 51 53 31 31 23 27 Pientaloasunnot 48 51 30 29 23 26 Rivitaloasunnot 0 0 0 0 15* 4 Kerrostaloasunnot 99 34 29 40 0 0 Asunnot yht. 147 85 59 69 23 30 Vuokraasuntotilanne ja vuokrataso * Sointulan Kehitysvammaisten 3 ryhmäkotia, joissa yhteensä 15 asuntoa Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli 31.12.2017 yhteensä 863 asuntoa ja 8 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä. 1.1.201821.8.2018 saapuneita uusia vuokraasuntohakemuksia oli 181 kpl. Vuokrasopimuksia tehtiin 135 kpl. Vuokraasuntojen alin peritty vuokra v.2018 on 8,81 /asm2/kk ja korkein 12,64 /asm2/kk. Keskivuokra on 10,62 /asm2/kk. Valkeakosken Asunnot Oy:n vuokraasuntojen käyttöasteeseen vaikuttavat 2017 Sointulan tornittalojen peruskorjaus. Toimenpiteet ajoittuvat vuosille 20162019 ja peruskorjaus etenee talo kerrallaan. Asukkaille osoitetaan väliaikaisasunnot remontin ajaksi. Remonttien jälkeen vuokratasoa tarkastellaan vastaamaan asuntojen teknistä kuntoa. Talot ovat vapautuneet aravalain mukaisista käyttö ja luovutusrajoituksista. Apiankadun varrelle käynnistetään uuden vuokratalon rakentamistoimenpiteet v. 2018 aikana.

16 Valkeakosken kaupungilla oli 11.9.2018 33 kpl vuokrattavaa asuntoa. Asuntojen alin vuokra on 5,79 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 11,14 /asm 2 /kk. TohkaSäätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Aluesairaalan läheisyydessä on tehostetun palveluasumisen yksiköt, 126 paikkainen, Wäinämöinen sekä 60 paikkainen Kantele. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskustaalueelle rakennetaan myös vuokraasuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Omakoti 41 28 19*) 22**) 18***) 19***) 24****) Rivitalo 0 0 0 1 0 0 2 Kerrostalo 5 1 0 0 0 0 2 Työpaikkarakentaminen 0 0 0 0 1 3 1 *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina ****) lisäksi myyty 6 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 2017 varattiin 59 kpl omakotitontteja. Vuonna 2018 on lisäksi 31.8. mennessä varattu 13 tonttia. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 130 lähialueet. Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan osayleiskaava sekä keskustan osayleiskaava. Pohjoisen suunnan osayleiskaava alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän osayleiskaavan päivittämisen.

17 Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/2018) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän osayleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö kehityskuvavaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2020 Keskustan osayleiskaava osayleiskaavatyö kehityskuvavaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2020 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/2018) Tavoitevuodet Apianlahden ranta kaavamuutos Tarkastelut aloitettu Kaavamuutos valmis hyväksyttäväksi 2019 Kanavanranta Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu Asemakaavaluonnos 2019 Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan eri kokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Keskustan kerrostalotuotannon mahdollisuudet turvataan yleiskaavalla, jossa tutkitaan keskustan tiivistymisalueet ja liikenteen ratkaisut sekä arvokas rakennettu ympäristö. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja Kanavanrannan asemakaavoitus alkaa keskustan osayleiskaavan rinnalla.

18 2 HENKILÖSTÖ Valtuusto on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosille 2016 2020. Henkilöstöohjelma perustuu sen laadinta ja hyväksymisajankohtana (v. 2015) voimassa olleeseen kaupunkistrategiaan ja siihen sisältyneisiin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus. Henkilöstöohjelmassa katsottiin, että näiden arvojen on ohjattava myös henkilöstötyötä. Kaupungin henkilöstötyön painopisteiksi määriteltiin henkilöstön hyvinvoinnin, johtamisen ja esimiestyön sekä osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen ja edistäminen. Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiesten toiminta, ilmapiiri työssä, työn hallinnan tunne sekä oma asenne. Työhyvinvointityössä painotetaan Kunta10 tutkimuksen tulosten hyödyntämistä. Kaupungin johtamisen ja esimiestyön tulee olla kaupungin strategian mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjesta sujuvaa ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoisella henkilöstöllä on tärkeä rooli. Osaaminen ja osaamisen varmistaminen niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin on keskeistä. Ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Osaamistarpeet on tunnettava ja niitä on ennakoitava, jotta palvelutarpeiden muutoksiin pystytään varautumaan ja vastaamaan. Henkilöstöohjelman toteuttamisesta on raportoitu henkilöstökertomuksissa. Henkilöstöohjelmassa asetetut konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet on valtaosin jo toteutettu. Uudessa kaupunkistrategiassa nostetaan arvojen sijasta esille toimintaperiaatteita, joihin sitoutuen koko henkilöstö työssään edistää kaupungin tavoitteiden toteutumista. Toimintaperiaatteet ovat: Toimimme niin kuin on yhteisesti sovittu. Palvelemme ja käyttäydymme kohteliaasti ja hoidamme asiakastilanteet loppuun saakka. Jaamme työyhteisölle osaamisemme ja tietomme Toimimme joustavasti rajat ylittäen. Pidämme huolta itsestämme ja työkavereista. Parannamme jatkuvasti toimintaamme ja meillä on lupa kokeilla uusia toimintatapoja. Toimimme aina taloudellisesti ja ymmärrämme talouden rajoitteet. Syksyllä 2018 on käynnistynyt kaupunkistrategian ja siihen sisältyvien toimintaperiaatteiden käsitteleminen palvelukeskuksissa eri yksiköiden työpaikkakokouksissa. Vakanssi ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit 1.1.2019 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus toimistopalvelusihteerin vakanssi 10053 (työsuhde) järjestelmätukihenkilön vakanssi 10041 (työsuhde) vastaavan maksuliikennesihteerin vakanssi 10033 (työsuhde) Koulutus ja hyvinvointikeskus toimistovirkailijan vakanssi 20023 (virka) lukion lehtorin vakanssi 45160 (virka) apulaisrehtorin vakanssi 54010 (työsuhde)

19 suunnittelijaopettajan vakanssi 54006 (työsuhde) tekstiilityön opettajan vakanssi 54063 (työsuhde) kudonnanohjaajan vakanssi 54002 (työsuhde) Sosiaali ja terveyskeskus sosiaaliohjaajan 20284, hoitajan (varahenkilö) 20482, terveydenhoitajan 20307 ja hoitajan 20354 työsuhteiset vakanssit, ilman kaupunginhallituksen uutta lakkauttamispäätöstä sen jälkeen kun valtuustolle 1.1.2019 lukien perustettaviksi esitetyt neljä asiakasohjaajan virkasuhteista vakanssia on täytetty toistaiseksi laitosapulaisen vakanssi 20434 (työsuhde) talous ja velkaneuvojan vakanssi 20019 (työsuhde) perhetyöntekijän vakanssi 20641 (työsuhde) ohjaajan vakanssi 20391 (työsuhde) o lakkautetaan ilman eri päätöstä, kun vakanssi vapautuu /sotela 23.10.2018 toimistovirkailijan vakanssi 20007 (virka) sosiaalityöntekijän vakanssi 20386 (virka) sosiaalityöntekijän vakanssi 20689 (virka) Tekninen keskus kaupunginpuutarhurin vakanssi 72016 (virka) Perustetaan seuraavat vakanssit 1.1.2019 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Koulutus ja hyvinvointikeskus ei perustettavia vakansseja Sosiaali ja terveyskeskus hoitajan vakanssi (työsuhde) neljä asiakasohjaajan vakanssia (virka) lastenvalvojan vakanssi (virka) kolme sosiaalityöntekijän vakanssia (virka) (kaksi lastensuojeluun, yksi aikuistyöhön) johtavan ohjaajan vakanssi (virka) vammaispalveluihin/sotela 23.10.2018 Tekninen keskus maisemasuunnittelijan vakanssi (työsuhde) Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset 1.1.2019 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus palkka ja kehittämissihteerin vakanssi 10018 muutetaan palkkasihteerin vakanssiksi (työsuhde) kirjaajan 10004, maksuliikennesihteerin 10030, toimistopalvelusihteerin 10049, toimistovirkailijan 10050 ja 70005 vakanssit muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde)

20 toimistonhoitajan 10005 ja taloushallintosihteerin 10032 vakanssit muutetaan toimistosihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistosihteerin 10022 vakanssi muutetaan henkilöstösihteerin vakanssiksi (työsuhde). Koulutus ja hyvinvointikeskus erityislastentarhanopettajan vakanssit muutetaan varhaiskasvatuksen erityisopettajan vakansseiksi (6 vakanssia) lastentarhanopettajan vakanssit muutetaan varhaiskasvatuksen opettajan vakansseiksi (67 vakanssia) päivähoitajan vakanssit (82 vakanssia) ja lastenhoitajan vakanssit (neljä vakanssia) muutetaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan vakansseiksi toimistovirkailijan vakanssit 42004, 42005, 42006, 42007, 42008, 42009, 42010, 50011, 50013, 50035, 60001 ja 60016 muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistovirkailijan vakanssi 50010 muutetaan opistosihteerin vakanssiksi (työsuhde) perhepäivähoitajan vakanssit 20135 ja 20183 muutetaan avustajan vakansseiksi (työsuhde) musiikinopettajan vakanssi 54053 muutetaan suunnittelijaopettajan vakanssiksi (työsuhde). Sosiaali ja terveyskeskus toimistovirkailijan vakanssit 20006, 20009, 20010, 20020, 20229, 20232, 20366, 20379, 20446, 20458 ja osastonsihteerin vakanssi 20409 muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) hoitajan (varahenkilö) vakanssit 20356, 20487, 20546, 20557, 20564, 20565, 20570, 20571, 20572, 20573, 20574, 20575, 20580, 20582, 20583, 20600 ja 20637 muutetaan hoitajan vakansseiksi (työsuhde) hoitajan (varahenkilö) vakanssi 20636 ja hoitajan vakanssi 20558 muutetaan toiminnanohjaajan vakansseiksi (työsuhde) sairaanhoitajan vakanssi 20306 muutetaan hoitajan vakanssiksi (työsuhde). Tekninen keskus toimistovirkailijan vakanssit 70001, 70002, 70006, 70007, 70009 ja toimistokirjurin vakanssi 70003 muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistovirkailija/suurtalouskokin vakanssi 20543 muutetaan palvelusihteeri/suurtalouskokin vakanssiksi (työsuhde) koneenkuljettajan vakanssi 73013 muutetaan kunnossapitotyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) kirvesmiehen vakanssi 73031 muutetaan kunnallistekniikan työntekijän vakanssiksi (työsuhde) siivoojan vakanssi 60004 muutetaan siivoojaruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) ruokapalvelunhoitajasiivoojan vakanssi 72014 muutetaan ruokapalvelutyöntekijäsiivoojan vakanssiksi (työsuhde). Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus 2018* 2019 2020 2021 Keskushallinto 62 59 59 59 Sosiaali ja terveyskeskus 456,5 455,5 455,5 455,5 Koulutus ja hyvinvointikeskus 543,5 537,5 537,5 537,5 Tekninen keskus 211 211 211 211 Yhteensä 1273,0 1263,0 1263,0 1263,0 * tilanne 1.10.2018

21 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille 2019 2021 on talousarviokirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina 2019 2021 (vuosi 2019 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus 2019 2020 2021 Keskushallinto 1 3 4 Sosiaali ja terveyskeskus 22 8 12 Koulutus ja hyvinvointikeskus 16 12 16 Tekninen keskus 8 3 4 Yhteensä 47 26 36 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kuntaalan virka ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018 31.3.2020. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimusten mukainen yleiskorotus (1,25 %) toteutettiin 1.5.2018. Vuonna 2019 toteutetaan seuraavat palkantarkistukset: paikallinen järjestelyerä 1.1.2019, jonka kustannusvaikutus tehtäväkohtaisista palkoista laskettuna sopimusaloittain on Kvtes 1,2 %, Ovtes 0,9 %, Teknisten sopimus 0,9 % + 0,3 %:n keskitetty järjestelyerä, Lääkärisopimus 0,7 % ja Tuntipalkkaisten sopimus 1,2 %, 1,0 %:n yleiskorotus 1.4.2019. Aiemmalla sopimuskaudella kilpailukykysopimuksen mukaisesti päätettiin mm. julkisen sektorin lomarahojen leikkaamisesta vuosina 20162017,, 20172018 ja 20182019. Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: sopimusten mukaiset palkantarkistukset, jatketaan henkilöstökustannusten kasvun hillitsemiseksi porkkanavapaa käytäntöä, kilpailukykysopimuksen mukainen henkilöstön lomarahan 30 %:n suuruinen leikkaus päättyy kesällä 2020. Koska vuoden 2020 lomarahasta 75 % kertyy vuoden 2019 aikana, on vastaava osuus kustannuksesta kirjattava vuodelle 2019 (jaksotuksen vaikutus 450.000 euroa v. 2019) palkkaperusteisen eläkemaksuprosentin nousu, euromääräiset varhemaksut on poistettu Kevan ohjeen mukaan Vuonna 2019 kuntaalan ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan olevan 3,0 %.

22 Sairauspoissaolot Palvelukeskus/kalenteripv Tot 2017 Arvio 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020 Tavoite 2021 Keskushallinto 1 700 730 694 659 626 Sosiaali ja terveyskeskus 10 276 10 120 9 614 9 133 8 677 Koulutus ja hyvinvointikeskus 8 775 8 560 8 132 7 725 7 339 Tekninen keskus 5 271 4 425 4 204 3 994 3 794 Yhteensä 26 022 23 835 22 643 21 511 20 436 Suunnitelmakaudella tavoitellaan henkilöstön sairauspoissaoloissa vähintään 5 %:n vähennystä vuosittain. Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannuserä. Sairauspoissaolojen kustannusten arvioinnin lähtökohdaksi voidaan ottaa esim. työpanoksen menetys. Työntekijän menetetyn työpanoksen kustannus on vähintään yhtä suuri kuin hänen palkkansa sivukuluineen. Kun työntekijä on tuottavampi kuin palkkansa, hänen työnsä tuottaa arvonlisäystä. Tätä arvonlisäystä ei kuitenkaan pystytä luotettavasti määrittelemään. (Rissanen, Kaseva: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM:n työsuojeluosaston julkaisu 2014). Usein yleisessä keskustelussa käytetään sairauspoissaolopäivän keskimääräisenä kustannuksena 350 euroa. Näin laskien asetetun tavoitteen mukainen sairauspoissaolojen väheneminen merkitsisi suunnittelukaudella kustannusten alenemista lähes kahdella miljoonalla eurolla. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kasvu yritetään vuoden 2019 aikana taittaa. Keskeinen keino on hyvä ja tiivis yhteistyö kaupungin henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstön työterveyshuollon palvelutuottaja mahdollisesti vaihtuu vuoden vaihteessa. Henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamiseksi jo käytettäväksi hyväksyttyjä toimintamalleja selkiinnytetään ja niistä tiedotetaan koko henkilöstölle joulukuussa 2018 käyttöönotettavan intran avulla. Esimiesten kanssa kerrataan toimintamallit ja menettelyt erilaisissa poissaolotilanteissa. Esimiehiä myös kannustetaan keskustelemaan henkilöstön kanssa ja kertomaan työpaikoilla kaupungin käytännöistä niin, että menettelytavat ovat myös työntekijöille tuttuja. Erityisesti esimiehiä muistutetaan varhaisen tuen keskusteluista, joita suositellaan käytäväksi aikaisempaa herkemmin ja myös jo ennen kuin Populusjärjestelmä antaa ns. poissaolohälytyksen.

23 Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut 2019 2020 2021 Palkkaperusteinen eläkemaksu 18,15 18,15 18,15 Sosiaaliturvamaksu 0,75 0,75 0,75 Työttömyysvakuutusmaksut 2,05 2,05 2,05 Tapaturma ja muut vakuutusmaksut 0,40 0,40 0,40 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja tietyn prosenttimäärän työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi kunnat maksavat myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Palkkaperusteisten eläkemaksujen maksuprosessi uudistuu 1.1.2019 käyttöönotettavan tulorekisterin johdosta. Työnantaja pidättää edelleen työntekijän eläkemaksun palkanmaksun yhteydessä. Keva laskuttaa työnantajalta helmikuusta 2019 alkaen kuukausittain euromääräisen palkkaperusteisen eläkemaksun, joka perustuu työnantajan tulorekisteriin ilmoittamiin ansioihin. Koska palkkaperusteisten eläkemaksujen laskutus perustuu jatkossa tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin, se on kerralla lopullinen. Tammikuussa 2019 kaupunki kuitenkin vielä tilittää joulukuun 2018 palkoista maksettavat eläkemaksut. Samoin vuoden 2018 palkkaperusteiset eläkemaksut ja vuosiansiot täsmäytetään vielä keväällä 2019. Muutoksia on valmisteltu myös itse palkkaperusteiseen eläkemaksuun. Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuisi kaikille Kevan jäsenyhteisöille samansuuruisesta, nykyiset palkkaperusteiset eläkemaksut korvaavasta työansiopohjaisesta eläkemaksusta sekä jäsenyksikkökohtaisesti vaihtelevasta, nykyisen varhemaksun korvaavasta työkyvyttömyyseläkemaksusta. Palkkaperusteinen eläkemaksu olisi siis jatkossa yksityisalojen TyEljärjestelmän tapaan kokonaiseläkemaksu, jonka Keva laskuttaa kaupungilta. Laskutettavaksi tuleva määrä ei riipu siitä, paljonko työnantaja palkanmaksun yhteydessä pidättää työntekijän eläkemaksua. Palkkaperusteista eläkemaksuprosenttia on talousarviossa Kevan antaman budjetointiohjeen mukaisesti korotettu. Työkyvyttömyyseläkemaksun tarkoituksena on varhemaksun tapaan kannustaa työnatajaa panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja etsimään ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille. Koska euromääräinen varhemaksu poistuu, ei siihen talousarviossa enää ole varattu määrärahaa. Edellä todetut muutokset edellyttävät vielä Kevan valtuuskunnan hyväksyntää marraskuussa 2018. Eläkemenoperusteista maksua maksavat kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Vuodesta 2005 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 2019 varattu 2 308 159 euroa

24 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihtoomaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osaaikaprosentti/100). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääomaarvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja

25 muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous, tuloslaskelma ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 10 000 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2019 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2020 ja 2021 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus (570 000 euroa) sekä tilatoimen purkukustannukset (310 000). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat: Kaupunginhallitus Konsernihallinto Maankäyttöpalvelut Muut palvelut Sosiaali ja terveyslautakunta Hallinto ja ympäristöpalvelut Sosiaali ja perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Erikoissairaanhoito Koulutus ja hyvinvointilautakunta Hallinto ja tukipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Yleissivistävän koulutuksen palvelut Vapaaaikapalvelut Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikka Tilatoimi (netto) Ruoka ja siivouspalvelut (netto) Vesihuolto (netto)

26 Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus Maa ja vesialueet Rakennusten hankinta ja luovutus Osakkeet ja osuudet Pitkävaikutteiset menot Muu aineeton käyttöomaisuus Kalustohankinnat Sosiaali ja terveyslautakunta Kalustohankinnat Koulutus ja hyvinvointilautakunta Kalustohankinnat Tekninen lautakunta Pitkävaikutteiset menot Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 150 000 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). Kalustohankinnat Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset (netto)

27 Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. 3.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammielokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

28 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V. 2019 175,5 milj. euroa Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Koulutus ja hyvinvointilautakunta 31 % Sosiaali ja terveyslautakunta 47 % Avustukset 3 % Tarvikkeet 5 % Muut kulut 12 % Henkilöstökulut 36 % Palvelujen ostot 44 %

29 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 2017 TA 2018 2019 2019 2019 TA 18/TA 19 2020 2021 KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot 9 010 084 9 724 412 9 833 579 9 855 671 9 798 091 0,8 8 941 147 8 998 011 tulot 7 525 469 8 064 212 7 937 241 7 982 241 7 984 742 1,0 7 519 262 7 519 466 netto 1 484 615 1 660 200 1 896 338 1 873 430 1 813 349 9,2 1 421 885 1 478 545 Maankäyttöpalvelut menot 1 796 236 1 661 120 1 704 612 1 692 769 1 680 514 1,2 1 678 173 1 678 173 tulot 1 959 882 1 596 700 1 596 700 1 625 500 1 625 500 1,8 1 631 700 1 631 700 netto 163 646 64 420 107 912 67 269 55 014 14,6 46 473 46 473 Muut palvelut menot 2 718 773 2 667 335 2 154 754 2 215 354 2 214 830 17,0 2 215 096 2 215 096 tulot 778 829 580 200 40 200 40 200 40 200 93,1 40 200 40 200 netto 1 939 944 2 087 135 2 114 554 2 175 154 2 174 630 4,2 2 174 896 2 174 896 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot 13 525 093 14 052 867 13 692 945 13 763 794 13 693 435 2,6 12 834 416 12 891 280 tulot 10 264 180 10 241 112 9 574 141 9 647 941 9 650 442 5,8 9 191 162 9 191 366 netto 3 260 913 3 811 755 4 118 804 4 115 853 4 042 993 6,1 3 643 254 3 699 914 SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto ja ympäristöpalvelut menot 1 840 026 1 797 642 1 769 951 1 682 334 1 623 279 9,7 1 675 920 1 675 920 tulot 1 529 651 1 447 990 1 422 800 1 345 600 1 298 963 10,3 1 349 139 1 349 139 netto 310 375 349 652 347 151 336 734 324 316 7,2 326 781 326 781 Sosiaali ja perhepalvelut menot 16 076 575 14 718 721 14 999 502 14 875 521 14 800 822 0,6 14 714 399 14 950 003 tulot 1 823 329 1 336 359 1 336 359 1 361 559 1 361 559 1,9 1 405 559 1 405 559 netto 14 253 246 13 382 362 13 663 143 13 513 962 13 439 263 0,4 13 308 840 13 544 444 Terveyspalvelut menot 17 768 199 18 164 493 18 590 353 18 856 573 18 749 564 3,2 18 772 708 18 537 104 tulot 2 688 894 2 768 330 2 768 330 2 806 030 2 806 030 1,4 2 806 030 2 806 030 netto 15 079 305 15 396 163 15 822 023 16 050 543 15 943 534 3,6 15 966 678 15 731 074 Vanhuspalvelut menot 17 690 343 16 930 631 17 584 328 17 958 328 17 876 045 5,6 18 135 335 18 135 335 tulot 4 336 380 4 160 500 4 360 500 4 396 500 4 526 500 8,8 4 404 500 4 404 500 netto 13 353 963 12 770 131 13 223 828 13 561 828 13 349 545 4,5 13 730 835 13 730 835 Erikoissairaanhoito menot 27 802 503 28 010 197 30 010 197 29 610 197 29 610 197 5,7 30 010 197 30 010 197 tulot 5 870 3 500 3 500 3 500 3 500 0,0 3 500 3 500 netto 27 796 633 28 006 697 30 006 697 29 606 697 29 606 697 5,7 30 006 697 30 006 697 SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot 81 177 646 79 621 684 82 954 331 82 982 953 82 659 907 3,8 83 308 559 83 308 559 tulot 10 384 124 9 716 679 9 891 489 9 913 189 9 996 552 2,9 9 968 728 9 968 728 netto 70 793 522 69 905 005 73 062 842 73 069 764 72 663 355 3,9 73 339 831 73 339 831 KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Hallinto ja tukipalvelut menot 454 504 502777 494 595 490 121 7,8 491 235 492 791 tulot 404 504 502777 502 777 492 791 21,8 502 777 502 777 netto 50 000 0 8 182 2 670 105,3 11 542 9 986 Varhaiskasvatuspalvelut menot 12 866 725 14 714 364 15 055 140 14 989 232 14 875 011 1,1 14 957 259 14 957 259 tulot 1 801 061 1 984 285 1 984 285 1 894 357 1 864 563 6,0 1 894 357 1 894 357 netto 11 065 664 12 730 079 13 070 855 13 094 875 13 010 448 2,2 13 062 902 13 062 902 Yleissivistävän koulutuksen palvelut menot 23 021 168 24 626 766 25 753 524 25 791 509 25 385 777 3,1 25 731 763 25 731 763 tulot 2 526 002 2 143 852 2 079 639 2 079 638 1 811 473 15,5 2 079 638 2 079 638 netto 20 495 166 22 482 914 23 673 885 23 711 871 23 574 304 4,9 23 652 125 23 652 125

30 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 2017 TA 2018 2019 2019 2019 TA 18/TA 19 2020 2021 Vapaaaikapalvelut menot 12 375 888 12 413 029 13 735 016 13 675 192 13 558 875 9,2 13 595 540 13 593 984 tulot 3 329 388 2 893 191 2 896 401 2 890 401 2 869 883 0,8 2 860 201 2 860 201 netto 9 046 500 9 519 838 10 838 615 10 784 791 10 688 992 12,3 10 735 339 10 733 783 KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA YHTEENSÄ menot 48 263 781 52 208 663 55 046 457 54 950 528 54 309 784 4,0 54 775 797 54 775 797 tulot 7 656 451 7 425 832 7 463 102 7 367 173 7 038 710 5,2 7 336 973 7 336 973 netto 40 607 330 44 782 831 47 583 355 47 583 355 47 271 074 5,6 47 438 824 47 438 824 TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot 4 504 484 4 526 452 4 644 633 4 646 151 4 540 439 0,3 4 616 304 4 616 304 tulot 2 295 551 2 062 363 2 308 643 2 308 643 2 306 116 11,8 2 308 643 2 308 643 netto 2 208 933 2 464 089 2 335 990 2 337 508 2 234 323 9,3 2 307 661 2 307 661 Tilatoimi menot 8 223 626 9 596 222 10 325 950 10 440 582 10 362 048 8,0 10 358 791 10 370 929 tulot 12 930 081 19 420 760 21 131 602 21 031 602 21 195 688 9,1 20 872 786 20 872 786 netto 4 706 455 9 824 538 10 805 652 10 591 020 10 833 640 10,3 10 513 995 10 501 857 Ruoka ja siivouspalvelut menot 6 775 438 6 763 366 7 051 016 7 063 229 6 986 398 3,3 7 028 307 7 031 848 tulot 7 513 157 7 358 992 7 608 309 7 608 309 7 592 674 3,2 7 608 309 7 608 309 netto 737 719 595 626 557 293 545 080 606 276 1,8 580 002 576 461 Vesihuolto menot 2 858 442 2 858 392 2 990 986 2 990 986 2 964 046 3,7 2 988 046 2 988 046 tulot 5 255 115 5 370 544 5 370 544 5 370 544 5 420 544 0,9 5 420 544 5 420 544 netto 2 396 673 2 512 152 2 379 558 2 379 558 2 456 498 2,2 2 432 498 2 432 498 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot 22 361 990 23 744 432 25 012 585 25 140 948 24 852 931 4,7 24 991 448 25 007 127 tulot 27 993 904 34 212 659 36 419 098 36 319 098 36 515 022 6,7 36 210 282 36 210 282 netto 5 631 914 10 468 227 11 406 513 11 178 150 11 662 091 11,4 11 218 834 11 203 155 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot 165 328 510 169 627 646 176 706 318 176 838 223 175 516 057 3,5 175 910 220 175 982 763 tulot 56 298 659 61 596 282 63 347 830 63 247 401 63 200 726 2,6 62 707 145 62 707 349 netto 109 029 851 108 031 364 113 358 488 113 590 822 112 315 331 4,0 113 203 075 113 275 414 Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

31 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 13,7 milj. euroa Talousarvio 2019, toimintakulut 175,5 milj. euroa Muut palvelut 16 % Konsernihallinto 72 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 10 % Henkilöstökulut 29 % Palvelujen ostot 59 %

32 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4100 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto ja henkilöstöpalveluiden sekä talous ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 2019 järjestetään eduskunta ja europarlamenttivaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2021 järjestetään kuntavaalit. Vaikka talouden kasvunäkymät ovat positiivisemmat kuin moniin vuosiin, Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Investointien toteuttaminen aiheuttaa merkittävää velkaantumisasteen nousua vuosikatteella ei pystytä kattamaan kuin osa investointimenoista. Lisäksi uudesta lainanotosta yhä merkittävämpi osa menee vanhojen lainojen lyhentämiseen. Tämä kaventaa kaupungin toimintamahdollisuuksia ja riskinsietokykyä tulevaisuudessa. Pääministeri antoi 27.6.2018 ilmoituksen maakunta ja soteuudistuksen aikataulun muutoksesta. Sen mukaan lakiehdotuksen eduskuntakäsittely kestää arvioitua pidempään ja lakien arvioidaan tulevan voimaan joulukuussa 2018. Maakuntien väliaikaishallinto voi käynnistyä näin ollen aikaisintaan tammikuussa 2019. Maakuntavaalit siirtyvät toukokuulle 2019 (26.5) ja maakuntavaltuustot voisivat aloittaa elokuussa 2019. Mikäli esitetyt lait tulevat voimaan edellä kuvatulla aikataululla, vuoden 2021 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo 2019 41 15,50 3,50 852 Ennuste 2018 Ta 2018 45 15,75 3,50 852 45 12,75 3,50 852 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyö on tiivistä. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Tavoitteena on koota kaikki konsernin yhteisöt yhden palvelun tuottajan alle vuoden 2020 alusta. Vuoden 2019 aikana neuvotellaan ko. tukipalveluiden ulkoistamisesta. Edessä on vähintään taloudenohjausjärjestelmien uusiminen. Sosiaali ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään sekä sairaanhoitopiirin että naapurikuntien kanssa. Etelä Pirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen on alkanut kesällä 2018. Tavoitteena on, että rakennus otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2020 aikana.

33 Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Seudullinen tietohallinnon yhteistyösopimus uudistetaan. Toimiala järjestetään vastuukuntamallin pohjalta ja perustetaan erillinen johtokunta kaupunginhallituksen alaisuuteen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien tai toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osaalueella panostetaan urheilu, hyvinvointi ja kulttuurimatkailuun (ml. Työväen Musiikkitapahtuma, Sääksmäki Soi ja Helkajuhlat). Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina.

34 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) 7 042 836 7 629 212 7 629 742 7 164 262 7 164 466 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 367 266 330 000 330 000 330 000 330 000 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 115 368 105 000 25 000 25 000 25 000 Toimintatuotot yhteensä 7 525 470 8 064 212 7 984 742 7 519 262 7 519 466 Henkilöstökulut () 2 674 069 2 877 652 2 799 944 2 181 585 2 222 244 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 1 863 724 2 006 578 2 015 884 1 491 745 1 532 038 Henkilösivukulut () 810 345 871 074 784 060 689 840 690 206 Eläkekulut () 740 528 780 354 724 448 645 017 645 071 Muut henkilösivukulut () 69 817 90 720 59 612 44 823 45 135 Palvelujen ostot () 5 091 807 5 352 042 5 516 869 5 399 553 5 412 157 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 89 146 109 330 110 439 98 130 100 330 Avustukset () 165 608 113 900 93 900 113 900 113 900 Vuokrat () 977 789 1 248 038 1 252 790 1 131 230 1 131 230 Muut toimintakulut () 11 672 23 450 24 150 16 750 18 150 Toimintakulut yhteensä 9 010 091 9 724 412 9 798 092 8 941 148 8 998 011 TOIMINTAKATE 1 484 621 1 660 200 1 813 350 1 421 886 1 478 545 Suunnitelman mukaiset poistot () 89 409 132 372 160 469 162 167 147 552 Pääomaarvon korko () 45 496 45 992 45 992 45 992 45 992 Laskennalliset erät (/+) 15 505 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 635 031 1 838 564 2 019 811 1 630 045 1 672 089 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 9 010 091 9 724 412 9 798 092 8 941 148 8 998 011 Tulot 7 525 470 8 064 212 7 984 742 7 519 262 7 519 466 Netto 1 484 621 1 660 200 1 813 350 1 421 886 1 478 545 12 000 000 Kulujakauma 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

35 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 4300 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat lisääntyneet yleisen taloudellisen tilanteen ja LänsiLintulan talonäyttelyn siivittäminä. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua ja asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyjen ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) oktontit lkm rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä yritystontit ha Luovutetut tontit Oktontit, lkm Rivitalotontit (sis. paritalotontit), kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha 23 120 10000/125 16000/200 50 25 800 1800 2 23 175 14475/169 20620/257 98,98 25 720 2100 2 23 150 10000/125 16000/200 200

36 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyöllä sekä asemakaavoituksin. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. LänsiLintulassa, Vallossa, YliNississä, Koivuniemessä sekä Pässinmäessä. Pohjoisen suunnan ja keskustan osayleiskaavoja valmistellaan. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon viimeistellään. Uusien lupien osalta on siirrytty täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Tonttivaranto Oktontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Luovutetut tontit Oktontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet 192 14475 20620 98,98 24 720 3600 1,6242 150 10000 16000 200 400 150 10000 15000 50 25 800 1800 2 400 0 0 6,25 75,0 0 150 10000 15000 50 25 800 2000 2 400 150 10000 15000 50 30 800 2000 2 400

37 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 212 017 193 700 187 500 193 700 193 700 Maksutuotot (+) 388 935 223 000 223 000 223 000 223 000 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 752 997 680 000 715 000 715 000 715 000 Muut toimintatuotot (+) 605 932 500 000 500 000 500 000 500 000 Toimintatuotot yhteensä 1 959 881 1 596 700 1 625 500 1 631 700 1 631 700 Henkilöstökulut () 1 144 233 1 060 817 1 061 210 1 067 842 1 067 842 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 864 886 836 939 839 002 844 466 844 466 Henkilösivukulut () 279 347 223 878 222 208 223 376 223 376 Eläkekulut () 240 247 183 367 195 332 196 323 196 323 Muut henkilösivukulut () 39 100 40 511 26 876 27 053 27 053 Palvelujen ostot () 547 825 467 937 493 766 484 793 484 793 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 29 094 24 110 24 110 24 110 24 110 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 73 196 105 456 98 628 98 628 98 628 Muut toimintakulut () 1 886 2 800 2 800 2 800 2 800 Toimintakulut yhteensä 1 796 234 1 661 120 1 680 514 1 678 173 1 678 173 TOIMINTAKATE 163 647 64 420 55 014 46 473 46 473 Suunnitelman mukaiset poistot () 10 939 7 892 10 939 7 921 3 326 Pääomaarvon korko () 1 441 1 047 1 047 1 047 1 047 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 151 267 73 359 67 000 55 441 50 846 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 1 796 234 1 661 120 1 680 514 1 678 173 1 678 173 Tulot 1 959 881 1 596 700 1 625 500 1 631 700 1 631 700 Netto 163 647 64 420 55 014 46 473 46 473 2 500 000 Kulujakauma 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4400 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo Ennuste 2018 Ta 2018 2019 Henkilötyövuodet htv2 1,5 6,4 6,4 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen, Vaateri, HHT ja Työtie hankkeisiin sekä Eteläisen keskustan kehittämistyöhön. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin Ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Kaupunkiliikenne kilpailutetaan keväällä 2019. Erityisesti koululais ja opiskelijaliikenne tulee turvata. Turvataan liikenne myös vuodeosaston ja Tays Valkeakosken osalta. Valkeakosken kaupunki jatkaa neuvotteluja Ely keskuksen, Tampereen sekä tarpeen mukaan muiden lähikuntien kanssa joukkoliikenteen järjestämisestä yhteistyössä. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Pelastustoimi /asukas, nettokust 70,75 72,85 73,33 0,7 72,82 72,32

39 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) 339 151 121 450 40 200 40 200 40 200 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 439 677 458 750 0 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 778 828 580 200 40 200 40 200 40 200 Henkilöstökulut () 407 057 322 159 102 622 103 003 103 003 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 296 000 226 878 46 477 46 792 46 792 Henkilösivukulut () 111 057 95 281 56 145 56 211 56 211 Eläkekulut () 97 211 84 209 54 643 54 700 54 700 Muut henkilösivukulut () 13 846 11 072 1 502 1 511 1 511 Palvelujen ostot () 2 221 035 2 339 800 2 106 856 2 106 741 2 106 741 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 75 389 1 200 1 200 1 200 1 200 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 14 864 4 176 4 152 4 152 4 152 Muut toimintakulut () 431 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 2 718 776 2 667 335 2 214 830 2 215 096 2 215 096 TOIMINTAKATE 1 939 948 2 087 135 2 174 630 2 174 896 2 174 896 Suunnitelman mukaiset poistot () 0 0 0 0 0 Pääomaarvon korko () 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 939 948 2 087 135 2 174 630 2 174 896 2 174 896 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 2 718 776 2 667 335 2 214 830 2 215 096 2 215 096 Tulot 778 828 580 200 40 200 40 200 40 200 Netto 1 939 948 2 087 135 2 174 630 2 174 896 2 174 896 3 000 000 Kulujakauma 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

40 SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 82,7 milj.euroa Sotela 47 % Talousarvio 2019, toimintakulut 175,5 milj. euroa Erikoissairaanhoito 36 % Hallinto ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 22 % Terveyspalvelut 23 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 5 % Henkilöstökulut 30 % Palvelujen ostot 59 %

41 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5100 HALLINTO JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon. Vuoden 2016 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoimintaalueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 17 17 18 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Soten hallinto siirtyy Tays Valkeakosken sairaalan tiloihin vuoden 2019 alkupuolella. Sairaalan puolelta siirtyy puolestaan AVH yksikkö Valkeakosken kaupungin omistamiin Hoikun tiloihin. Sairaanhoitopiirin kanssa laaditaan sopimus yhteisresurssien käytöstä.

42 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 HALLINTO JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 1 399 506 1 377 990 1 298 963 1 349 139 1 349 139 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 129 835 70 000 0 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 310 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 1 529 651 1 447 990 1 298 963 1 349 139 1 349 139 Henkilöstökulut () 1 076 281 955 458 948 164 1 003 649 1 003 649 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 807 710 710 969 706 457 752 168 752 168 Henkilösivukulut () 268 571 244 489 241 707 251 481 251 481 Eläkekulut () 234 094 210 356 219 267 227 564 227 564 Muut henkilösivukulut () 34 477 34 133 22 440 23 917 23 917 Palvelujen ostot () 668 656 703 580 534 075 534 687 534 687 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 12 355 8 700 8 700 8 700 8 700 Avustukset () 6 710 7 000 7 000 7 000 7 000 Vuokrat () 75 042 122 004 124 440 120 984 120 984 Muut toimintakulut () 987 900 900 900 900 Toimintakulut yhteensä 1 840 031 1 797 642 1 623 279 1 675 920 1 675 920 TOIMINTAKATE 310 380 349 652 324 316 326 781 326 781 Suunnitelman mukaiset poistot () 0 0 0 0 0 Pääomaarvon korko () 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 310 380 349 652 324 316 326 781 326 781 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 1 840 031 1 797 642 1 623 279 1 675 920 1 675 920 Tulot 1 529 651 1 447 990 1 298 963 1 349 139 1 349 139 Netto 310 380 349 652 324 316 326 781 326 781 2 000 000 Kulujakauma 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

43 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5250 SOSIAALI JA PERHEPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali ja perhepalvelut muodostuvat terveysneuvonnasta, sosiaalipalveluista, vammaispalvelusta ja työllisyyspalveluista. Yksiköt vastaavat sekä äitiys ja lastenneuvolan ja koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuolto ja lastensuojelulain mukaisista palveluista, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluista sekä kuntouttavasta työtoiminnasta. Työskentelyn lähtökohtana on toiminnan järkevä organisointi, osaava henkilöstö, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen, joka perustuu määräaikaiseen, innovatiiviseen ja avoimeen työskentelyyn. Työskentelyn tulee olla laadultaan korkeatasoista ja kustannustehokasta. Sähköisiä palveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan. Toimintaympäristön haasteina ovat asiakkaiden vaikeat ongelmat ja suuret asiakasmäärät. Tämä näkyy kaikilla sosiaali ja perhepalvelujen sektoreilla, mutta erityisesti lastensuojelussa ja työikäisten sosiaalityössä. Tilanteita on vaikea ennakoida. Asiakasprosessien selkeyttämiseen ja päällekkäisen työn minimoimiseen pyritään mm. siirtämällä lasten fysio ja toimintaterapiapalvelut kuntoutuspalveluista terveysneuvonnan tulosyksikköön. Myös perheneuvolan ja nuorisopsykiatrisen yksikön yhdistäminen lasten ja nuorten mielenterveystyön yksiköksi selkeyttää asiakasprosesseja. Yksikkö muuttaa Mutterirakennuksen alakertaan loppuvuodesta 2018. Lastensuojelussa ollaan ottamassa käyttöön uutta toimintamallia (ns. Hackneymalli), jossa pyritään löytämään perheen omat voimavarat yhdessä perheen kanssa. Asiakas on oman asiansa paras asiantuntija. Myös asiakkaan lähipiiri ja verkostot otetaan mukaan. Mallia tullaan käyttämään myös sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperheiden palveluissa. Uuden toimintamallin tavoitteena on estää tilanteiden pahentuminen ja lastensuojelun tarve. Toimintamallin käyttöönottoa vaikeuttaa suuret asiakasmäärät. Talousarviovuoden aikana tavoitteena on selkeyttää myös työikäisten ja ikäihmisten sosiaalityön prosessit, huomioiden myös terveyskeskussairaalan sosiaalityön tarve. Vammaispalveluiden kokonaisuutta, sisältäen kehitysvammaisten ryhmäkodit, kehitetään tulevalla kaudella. Myös yhteistyötä sekä sosiaalipalvelujen että muiden hallintokuntien kanssa rakennetaan. Vammaispalvelulain muutosta valmistellaan vuodelle 2020, jolloin kaikkien vammaisten palvelut järjestetään ilman erillistä kehitysvammaisten erityishuollon lainsäädäntöä. Lain lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lainmuutos tuo kuitenkin vaikeuksia arvioida tulevien vuosien asiakasmääriä ja palvelujen tarkkaa sisältöä. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Tilojen käyttöä tehostetaan: yhteispalvelupisteessä toimivat sosiaalipalvelut muuttavat vuoden 2019 aikana terveyskeskuksen hallintoosaan.

44 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Tavoitearvo 2019 76 Ennuste 2018 76 Ta 2018 76 Shl:n mukainen palvelutarpeenarvion valm.aika, kk Perhetyön käynnit/kk Huostaanotot 3 300 45 3 290 51 2 470 42 Henkilöt, joista kunta maksaa tmtosuuden/kk Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 150 35 000 180 34 000 150 35 000 Vammaispalvelujen asiakkaat (1.1. 2019 alk. sis kaikki vammaispalvelujen asiakkaat. Vuoden 2018 luku sisältää vain vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat) 420 370 370 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Sekä henkilöstön välisissä suhteissa että asiakastyöskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Varhainen puuttuminen ja kaupunkitasoinen yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä. Lastensuojelun kustannuksia ei ole saatu edelleenkään alenemaan. Kokonaisuutena pientä muutosta on kuitenkin havaittavissa. Huostaanottojen määrä on pysynyt melko vakiona. Myöskään laitoshoidon kustannukset eivät ole kasvaneet enää yhtä paljon kuin edeltävinä vuosina. Painopistettä on saatu jonkin verran siirrettyä pienille lapsille suunnattuun perhehoitoon, joka on edullisempaa ja usein myös vaikuttavampaa. Huolen aiheena on edelleen kasvussa oleva lastensuojelun tarve ja yllättäen tietoisuuteen tulevat vakavat lastensuojelulliset huolet. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Erilaiset digipalvelut tuovat myös osan palveluista suoraan asiakkaan kotiin. Kunta hankkii selvityksen ja työkalun työllisyyden kuntataloudellista vaikutuksista, jonka tulokset saadaan alkuvuodesta 2019. Selvitetään mahdollisuus taata jokaiselle valkeakoskelaiselle työttömälle työllisyysmahdollisuuksia tai mahdollisuuksia osallistua aktivointitoimenpiteisiin niin, etteivät he joudu aktiivimallin työttömyysleikkurin piiriin. Kesätyösetelin käyttöä nuorten kesätyöllistymisen tukemiseen jatketaan. Setelin käyttöä kehitetään yhdessä paikallisen yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Shl:n ja Lsl:n mukaisten ilmoitusten määrä 600 700 +16,7 Kiireelliset uudet sijoitukset (hlö) 8 8 0 Lastensuojelun asiakkuudet (hlö) 211 140 170 +21,4 Uudet avohuollon asiakkuudet (hlö) 38 60 40 33,3 Päättyneet avohuollon asiakkuudet (hlö) 10 40 10 75 Ts 2020 Ts 2021 600 8 160 35 10 550 8 150 30 10 Terveysneuvontakäynnit 19 400 20 000 20 000 0 20 000 20 000 Henkilökohtaisen avustajan saaneet Kehitysvammaisten erityishuollon asiakkaat Omaishoidon tuen hoidettavat 78 76 80 125 74 85 125 80 +6,3 0 +8,1 85 125 80 85 125 80

45 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 SOSIAALI JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) 634 503 182 400 138 400 182 400 182 400 Maksutuotot (+) 74 288 64 000 72 000 72 000 72 000 Tuet ja avustukset (+) 595 236 735 000 735 000 735 000 735 000 Vuokratuotot (+) 148 406 152 700 152 700 152 700 152 700 Muut toimintatuotot (+) 370 896 202 259 263 459 263 459 263 459 Toimintatuotot yhteensä 1 823 329 1 336 359 1 361 559 1 405 559 1 405 559 Henkilöstökulut () 3 782 010 4 676 410 4 619 640 4 641 335 4 876 939 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 2 832 634 3 513 085 3 558 943 3 576 816 3 770 920 Henkilösivukulut () 949 376 1 163 325 1 060 697 1 064 519 1 106 019 Eläkekulut () 814 653 964 417 927 349 930 595 965 825 Muut henkilösivukulut () 134 723 198 908 133 348 133 924 140 194 Palvelujen ostot () 9 072 993 6 942 843 7 088 589 6 974 021 6 974 021 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 109 575 81 650 75 200 81 650 81 650 Avustukset () 2 383 585 2 232 500 2 232 500 2 232 500 2 232 500 Vuokrat () 656 018 752 318 751 893 751 893 751 893 Muut toimintakulut () 72 389 33 000 33 000 33 000 33 000 Toimintakulut yhteensä 16 076 570 14 718 721 14 800 822 14 714 399 14 950 003 TOIMINTAKATE 14 253 241 13 382 362 13 439 263 13 308 840 13 544 444 Suunnitelman mukaiset poistot () 0 0 0 0 0 Pääomaarvon korko () 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (/+) 169 608 0 0 0 0 Tilikauden tulos 14 083 633 13 382 362 13 439 263 13 308 840 13 544 444 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 16 076 570 14 718 721 14 800 822 14 714 399 14 950 003 Tulot 1 823 329 1 336 359 1 361 559 1 405 559 1 405 559 Netto 14 253 241 13 382 362 13 439 263 13 308 840 13 544 444 18 000 000 Kulujakauma 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

46 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5300 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo ja laitoshoidon palvelut. Käytössä on sähköinen yhteydenotto avosairaanhoidossa, hammashuollossa ja kuntoutuspalveluissa. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitajalääkäri työpari ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Tays Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä virkaaikana, iltaisin, öisin sekä viikonloppuisin. Ajanvaraus ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Sähköinen yhteydenotto avosairaanhoitoon mahdollistaa asioinnin koskien mm. reseptien uudistamista, ajanvarausta, tutkimustulosten kyselyä. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö tuottaa aikuispsykiatrian yksikössä mielenterveyspalveluja aikuisille mukaan lukien tehostettua (intensiivistä) avohoitoa ja päivätoimintayksikössä psykiatrista päivätoimintaa sekä päihdepalveluja Aklinikalla. Loppuvuodesta aloittava lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yksikkö tuottaa mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille. Valkeakoski tuottaa mielenterveyspalveluja Valkeakosken lisäksi Akaalle ja Urjalalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa: geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 61 paikkaa. Lisäksi geriatrisella osastolla on kolme kriisipaikkaa ja neljä intensiivisen kotikuntoutuksen paikkaa. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus ja arviointiosasto (21 paikkaa) sekä intensiivinen kotikuntoutus. Geriatrisella osastolla tehdään omaishoitajien terveystarkastukset. Akuuttiosastolla on 35 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii terveyskeskussairaalatasoisten sairauksien hoidon sekä AVH ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaala (515 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelujen tulosyksikkö tuottaa fysioterapia, toimintaterapia, apuväline ja välinehuollon palveluita. Veteraanikuntoutuksessa valtionkonttorin myöntämiä varoja käytetään rintamaveteraanien laitoskuntoutusjaksoihin, fysioterapiaan, jalkahoitoihin sekä tuettuun kotona kuntoutumiseen. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) (T3) 179 15 178 34 179 15 Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) 1 1 1 Yhteydensaanti puhelimitse alle 5 min (%) 80 82 80 Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) 90 180 <50

47 Verkkopalvelun (Klinik) kautta tulleet yhteydenotot (kpl) 3 000 2 000 Mielenterveyskeskuksen palvelut kiireetön hoito (vrk) hoitoonpääsy Aklinikalle ajanvarausaika (vrk) 21 10 <30 7 <30 <7 Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) 1 800 1 800 1 800 Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) 0 0 <20 Kustannukset/hoitopäivä ( ) 260 300 260 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan indeksin mukaisesti. Avosairaanhoidon uusien toimintamallien kehittämistyön tavoitteena on edelleen erityisesti lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden parantaminen. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3aika (kolmas vapaa aika), tavoitteena 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden ja palveluvalikoiman vahvistamiseksi arvioidaan tarvittaessa mahdollisuudet iltavastaanottojen järjestämiseen. Tarvittaessa lääkärin vastaanottopalveluja hankintaan myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna 2019. Aklinikan Nuorisoaseman palveluita tarjotaan viikoittain päihde, peli ja netinkäytön ongelmien auttamisessa. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Tehostettua (intensiivistä) avohoitotoimintaa kehitetään osana aikuispsykiatrian yksikköä. Palveluja tuotetaan jatkossa yhdessä toimipisteessä Apiankadulla. Asiakasprosessien selkeyttämiseksi perheneuvola ja nuorisopsykiatrian yksikkö yhdistetään lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yksiköksi, joka muuttaa Mutterirakennuksen alakertaan loppuvuodesta 2018. Myös psykiatrisen päivätoimintakeskuksen kehittäminen jatkuu. Toiminta siirretään suunnittelukauden aikana kaupungin omiin tiloihin. Hammashuollossa jonojen purkua tehdään laajentamalla toimintaaikaa, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Lisätyötä tehdään omalla henkilökunnalla ja ostopalvelulla tarpeen mukaan. Lisäksi luodaan yhteistyötä alan koulutuspaikkojen kanssa. Jatkossa tavoitteena on vähintään yhden kandin ja yhden erikoistuvan hammaslääkärin palkkaaminen vuosittain. Vuonna 2019 aikana selvitetään mahdollisuutta muuttaa opetuskäytössä ollut huone yhden työparin vastaanottohuoneeksi. Suunnitelmaa toteutetaan tarpeen mukaan. Kuntoutuspalvelujen keskeisimpänä muutoksena on lasten toimintaterapian ja alle kouluikäisten fysioterapian palvelujen (kaksi vakanssia) siirtäminen terveysneuvonnan tulosyksikköön. Muutoksella pyritään asiakasprosessien selkeyttämiseen ja päällekkäisen työn minimoimiseen. Kotikuntoutuksen (arkikuntoutuksen) kehittäminen jatkuu kaikissa ikäryhmissä. Palveluvalikoima lisääntyy omana toimintana aloitettavan psykofyysisen fysioterapiapalvelun myötä. Lisäksi kehitetään suoravastaanottotoimintaa yhteistyössä avosairaanhoidon ja päivystyksen henkilökunnan kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetoiminta siirretään vuonna 2019 osaksi maakunnallista apuvälinetoimintaa. Asiakkaalle perusapuvälinepalvelut ovat edelleen lähipalvelua. Erityisosaamista vaativat apuvälinepalvelut sekä tarvittavat tukipalvelut saa apuvälinekeskuksesta. Terveyskeskussairaalassa kehitetään edelleen potilaan kotona tuotettuja palveluita laitoshoidon tarpeen vähentämiseksi. Kotisairaala antaa sairaalatasoista hoitoa kotiin ja mahdollistaa kotisaat

48 tohoidon. Intensiivinen kotikuntoutus tukee asiakkaan voimavaroja ja kartoittaa palveluiden tarvetta niin, että asiakkaan kotona asuminen jatkuu optimaalisilla palveluilla mahdollisimman pitkään. Valkeakosken, Akaan ja Urjalan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen on aloitettu kesällä 2018. Uuden sairaalan käyttöönotto on vuoden 2020 alussa. Akuuttiosaston siirtymisen ja toiminnan suunnittelu on aloitettu. Geriatrinen kuntoutus ja arviointiyksikkö jää terveyskeskuksen tiloihin ja sen toimintaa kehitetään enemmän moniammatilliseksi matalan kynnyksen palveluksi. Tays Valkeakoski siirtää AVHyksikön hoiva ja kuntoutusyksiköltä vuokrattuihin tiloihin. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Avosairaanhoidon vokäynnit 45 425 46 500 46 500 0 Ts 2020 Ts 2021 46 500 46 500 Fysioterapiakäynnit (* 16 854 17 300 15 000 13,3 15 000 15 000 Hammashuollon käynnit 20 533 20 000 21 000 0 21 000 21 000 Mielenterveyskeskuksen käynnit Aklinikan käynnit 12 446 3 206 15 000 3 750 15 000 4 000 0 +6,7 15 000 4 000 15 000 4 000 Käyttöaste % Akuuttiosasto Geriatrinen osasto 94 % 92 % 85 % 90 % 85 % 90 % 0 0 85 % 90 % 85 % 90 % Terveyskeskussairaalan hoitopvt 22 316 20 400 20 400 0 20 400 20 400 *) 1.1.2018 alkaen seurataan asiakaskäyntejä

49 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) 1 050 277 1 037 650 1 062 650 1 062 650 1 062 650 Maksutuotot (+) 1 611 912 1 710 080 1 722 780 1 722 780 1 722 780 Tuet ja avustukset (+) 336 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 17 215 12 900 12 900 12 900 12 900 Muut toimintatuotot (+) 9 154 7 700 7 700 7 700 7 700 Toimintatuotot yhteensä 2 688 894 2 768 330 2 806 030 2 806 030 2 806 030 Henkilöstökulut () 9 008 493 9 695 787 10 216 979 10 240 051 10 004 447 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 7 145 203 7 723 616 8 215 846 8 234 855 8 040 751 Henkilösivukulut () 1 863 290 1 972 171 2 001 133 2 005 196 1 963 696 Eläkekulut () 1 540 069 1 589 230 1 731 499 1 734 948 1 699 718 Muut henkilösivukulut () 323 221 382 941 269 634 270 248 263 978 Palvelujen ostot () 6 348 500 5 701 767 5 775 034 5 825 006 5 825 006 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 1 204 446 1 158 550 1 111 550 1 064 550 1 064 550 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 1 175 045 1 578 590 1 616 201 1 613 301 1 613 301 Muut toimintakulut () 31 718 29 800 29 800 29 800 29 800 Toimintakulut yhteensä 17 768 202 18 164 494 18 749 564 18 772 708 18 537 104 TOIMINTAKATE 15 079 308 15 396 164 15 943 534 15 966 678 15 731 074 Suunnitelman mukaiset poistot () 31 425 18 956 12 890 6 629 4 861 Pääomaarvon korko () 3 790 2 209 2 209 2 209 2 209 Laskennalliset erät (/+) 21 499 0 0 0 0 Tilikauden tulos 15 136 022 15 417 329 15 958 633 15 975 516 15 738 144 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 17 768 202 18 164 494 18 749 564 18 772 708 18 537 104 Tulot 2 688 894 2 768 330 2 806 030 2 806 030 2 806 030 Netto 15 079 308 15 396 164 15 943 534 15 966 678 15 731 074 20 000 000 Kulujakauma 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

50 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5605 VANHUSPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten kotona asuminen sekä tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Painopiste on ennaltaehkäisevissäja kotiin annettavissa palveluissa. Vanhuspalveluja myönnetään asiakasohjaajan tekemän yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin ja Pirkanmaan kuntien kesken laadittujen, kunnissa hyväksyttyjen, palvelujen myöntämisperusteiden pohjalta. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki, ateria, kauppa kuljetus, kylvetys, vaatehuolto sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa (Sisu), tuetun asumisen ryhmäkodissa (Kotikulma) ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeissa (Wäinämöinen, Kantele ja Arvo). Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Henkilötyövuodet htv2 179 179 Ta 2018 179 Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) 60 55 60 Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) oma toiminta ostopalvelu 136 129 140 129 136 130 Hoiva/hoitopaikan jono (kk) 2 1 1

51 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kehittämällä edelleen matalan kynnyksen neuvontapalveluja (Lähitori), puhelinneuvontaa, asiakasohjausta ja kotiin tuotettavia palveluja. Yhteistyössä kuntoutus ja geriatrisen yksikön kanssa järjestetään kuntoutusta kotona asuville. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tarjotaan riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Palveluasumispäätöksen saaneille kotona asuville asiakkaille ostetaan sovitut kotihoidon käynnit yksityiseltä palveluntuottajalta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Sisu, 8 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Perhehoitoa tarjotaan vaihtoehtona omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin tai vaihtoehtoisena ratkaisuna päiväkeskustoiminnalle. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille myönnetään kotona asumista tukevia palveluita itsenäisen selviytymisen tueksi. Niitä voivat olla mm. hoitajan käynnit kotiin, ateria, turva, kauppa, ja kuljetus, vaatehuolto ja siivouspalvelu. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele ja Arvo, yhteensä 212 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SASryhmässä asiakasohjaajan koordinoimien yksilökohtaisten, laajaalaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Kotihoidon palvelutunnit 47 641 47 000 49 000 +4,3 Ts 2020 Ts 2021 51 000 53 000 Kotihoidon käynnit 125 203 120 000 125 000 +1,6 125 000 130 000 Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen Ryhmäkotihoito Tilapäinen ryhmäkotihoito 97 96 91 99 95 92 99 96 95 0 +1 +3,3 99 96 95 99 96 95

52 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) 295 474 200 000 340 000 340 000 340 000 Maksutuotot (+) 3 504 418 3 460 000 3 516 000 3 524 000 3 524 000 Tuet ja avustukset (+) 27 149 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 498 534 500 000 540 000 540 000 540 000 Muut toimintatuotot (+) 10 804 500 130 500 500 500 Toimintatuotot yhteensä 4 336 379 4 160 500 4 526 500 4 404 500 4 404 500 Henkilöstökulut () 8 709 082 8 235 934 8 964 576 9 129 061 9 129 061 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 6 730 436 6 334 872 7 014 178 7 149 692 7 149 692 Henkilösivukulut () 1 978 646 1 901 062 1 950 398 1 979 369 1 979 369 Eläkekulut () 1 666 076 1 563 371 1 699 354 1 723 949 1 723 949 Muut henkilösivukulut () 312 570 337 691 251 044 255 420 255 420 Palvelujen ostot () 6 574 971 6 446 995 6 429 901 6 524 706 6 524 706 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 387 077 379 050 312 750 312 750 312 750 Avustukset () 912 400 700 000 890 000 890 000 890 000 Vuokrat () 1 103 607 1 160 554 1 270 718 1 270 718 1 270 718 Muut toimintakulut () 3 204 8 100 8 100 8 100 8 100 Toimintakulut yhteensä 17 690 341 16 930 633 17 876 045 18 135 335 18 135 335 TOIMINTAKATE 13 353 962 12 770 133 13 349 545 13 730 835 13 730 835 Suunnitelman mukaiset poistot () 22 778 2 825 0 0 0 Pääomaarvon korko () 1 280 141 141 141 141 Laskennalliset erät (/+) 24 065 0 0 0 0 Tilikauden tulos 13 402 085 12 773 099 13 349 686 13 730 976 13 730 976 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 17 690 341 16 930 633 17 876 045 18 135 335 18 135 335 Tulot 4 336 379 4 160 500 4 526 500 4 404 500 4 404 500 Netto 13 353 962 12 770 133 13 349 545 13 730 835 13 730 835 20 000 000 Kulujakauma 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5700 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tays Valkeakosken sairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 2014 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana EteläPirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Palvelusopimusneuvottelut vuodelle 2019 on käyty keväällä 2018. Sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Vuoden 2019 palvelusopimuksen lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausmenettely. Potilaskohtainen kalliin hoidon tasausraja on 60 000 euroa, jonka yli menevät potilaskohtaiset laskutetut vuosikustannukset palautetaan kunnalle tasauksena. Erikoissairaanhoidon vuoden 2019 palvelutilaus on 29 841 000 euroa. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua 206 000 euroa. Kalliin hoidon tasaus on vuonna 2020 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan 936 000 euroa. Ensihoidon kustannusennuste on 713 000 euroa. TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo 2019 1 250 Ennuste 2018 1 300 Ta 2018 1 200 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%) 100 110 100

54 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisessä korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Valkeakosken kaupunki tukee Tays Valkeakosken sairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä sairaalassa. Koko alueen kehittämistä johdetaan kampusjohtoryhmässä, jonka työskentelyyn osallistuvat Valkeakosken kaupungin, Tays Valkeakosken ja Pshp:n edustajat. Vuonna 2018 kampuksella on edelleen toteutettu ja kehitetty yhteistä päivystystä (vuonna 2016 laadittu sopimus päivitettiin syksyllä 2018). AVH yksikkö on siirtymässä Valkeakosken kaupungin tiloihin vuoden 2018 lopulla; toiminta on edelleen Tays Valkeakosken toimintaa. Sosiaali ja terveystoimen ja Tays Valkeakosken hallinnon henkilöstöt siirtyvät työskentelemään yhteisiin tiloihin tammikuussa 2019. Myös EteläPirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakennustyöt pääsevät täyteen vauhtiin vuonna 2019. Vuonna 2020 valmistuva sairaala tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja, koska yhteisten hoitoketjujen luominen helpottuu huomattavasti. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin pyritään vaikuttamaan myös nopeammalla kotiuttamisella; yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on sovittu kotiuttamisen tai terveyskeskussairaalaan siirron nopeuttamiseksi. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos% Ts 2020 Ts 2021 Avohoitokäynnit 36 543 30 500 38 000 +24,6 38 000 38 000 Hoitopäivät 15 711 16 900 17 000 +0,6 17 000 17 000

55 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) 0 0 0 0 0 Maksutuotot (+) 5 870 3 500 3 500 3 500 3 500 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 5 870 3 500 3 500 3 500 3 500 Henkilöstökulut () 322 949 320 027 320 027 320 027 320 027 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 0 0 0 0 0 Henkilösivukulut () 322 949 320 027 320 027 320 027 320 027 Eläkekulut () 322 949 320 027 320 027 320 027 320 027 Muut henkilösivukulut () 0 0 0 0 0 Palvelujen ostot () 27 478 599 27 690 170 29 290 170 29 690 170 29 690 170 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 874 0 0 0 0 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut () 81 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 27 802 503 28 010 197 29 610 197 30 010 197 30 010 197 TOIMINTAKATE 27 796 633 28 006 697 29 606 697 30 006 697 30 006 697 Suunnitelman mukaiset poistot () 0 0 0 0 0 Pääomaarvon korko () 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 27 796 633 28 006 697 29 606 697 30 006 697 30 006 697 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 27 802 503 28 010 197 29 610 197 30 010 197 30 010 197 Tulot 5 870 3 500 3 500 3 500 3 500 Netto 27 796 633 28 006 697 29 606 697 30 006 697 30 006 697 35 000 000 Kulujakauma 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

56 KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Koulutus ja hyvinvointilautakunta toimintakulut 54,3 milj. euroa Talousarvio 2019 toimintakulut 175,5 milj. euroa Vapaaaikapalvelut 24 % Hallinto ja tukipalvelut 1 % Varhaiskasvatuspalvelut 28 % Yleissivistävän koulutuksen palvelut 47 % Muut kulut 24 % Henkilöstökulut 48 % Avustukset 4 % Tarvikkeet 2 % Palvelujen ostot 23 %

57 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6040 HALLINTO JA TUKIPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinto ja tukipalveluiden sisälle viedään koko palvelukeskuksen talouden, hallinnon sekä henkilöstöasioiden valmistelu ja toimeenpano (palvelukeskuskohtaiset asiat). Tällä toiminnalla varmistetaan ja tuetaan keskuksen toimisto ja hallintohenkilöstönä koskevien toimintaprosessien yhtenäisyys. Myös keskuksen sisällä tarvittavasta osaamisen arvioinnista sekä edelleen tarvittavasta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on keskitettyjen hallinto ja tukipalveluiden vastuulla. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen hallinto ja tukipalveluiden toiminta saadaan mahdollisimman virtaviivaiseksi sekä oikeisiin asioihin keskittyväksi vuonna 2019 alkavan talousarviosuunnittelukauden aikana. Hallinto ja tukipalvelut alla toimii vahtimestaritiimi, joka huolehtii päivittäisistä kalustosiirroista sekä tekee pieniä korjaustehtäviä. Hyvinvointikoordinaattori kokoaa Valkeakosken kaupungin hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat vuosittaiset haasteet ja toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo Ennuste 2018 Ta 2018 2019 Henkilötyövuodet htv 8 8 8 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Perustetaan kokonaisuus, joka vastaa uuden palvelukeskuksen hallinto ja tukipalveluista, em. osaalueiden osaamisen arvioinnista sekä koulutuksesta. Vuonna 2019 hallinto ja tukipalvelut sekä niihin liittyvät muut keskuksen sisäiset toimisto ja hallintopalvelut toimivat siten, että sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat tietävät ja tuntevat pääprosessit. Suunnitteluvuosina 2020 2021 palvelukeskuksen sisäiset toimisto, hallinto ja taloussuunnitteluresurssit on saatu kohdennettua yksiköittäin sekä koko keskusta ajatellen oikein ja tehokkaasti.

58 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Myyntituotot (+) 0 404 504 492 791 502 777 502 777 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 0 404 504 492 791 502 777 502 777 Henkilöstökulut () 0 407 961 428 049 430 719 430 719 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 0 330 527 347 792 349 992 349 992 Henkilösivukulut () 0 77 434 80 257 80 727 80 727 Eläkekulut () 0 62 116 69 568 69 967 69 967 Muut henkilösivukulut () 0 15 318 10 689 10 760 10 760 Palvelujen ostot () 0 38 043 51 572 50 016 51 572 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 0 7 800 9 800 9 800 9 800 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 0 700 700 700 700 Muut toimintakulut () 0 0 0 0 0 Toimintakulut yhteensä 0 454 504 490 121 491 235 492 791 TOIMINTAKATE 0 50 000 2 670 11 542 9 986 Suunnitelman mukaiset poistot () 0 0 3 063 3 063 3 063 Pääomaarvon korko () 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0 50 000 393 8 479 6 923 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 0 454 504 490 121 491 235 492 791 Tulot 0 404 504 492 791 502 777 502 777 Netto 0 50 000 2 670 11 542 9 986 600 000 Kulujakauma 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

59 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6050 VARHAISKASVATUSPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varhaiskasvatuspalvelut huolehtii kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen laadukkaasta tuottamisesta sekä tekee yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Palvelurakenteiden suunnittelussa huomioidaan uuden varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja kaupungin oman varhaiskasvatussuunnitelman tuomat vaatimukset sekä perheiden palvelutarpeet. Vuoden 2019 alkupuolella valmistuu myös kokonaissuunnitelma valkeakoskelaisten lasten ja nuorten kasvun polusta eli yhteinen kokonaissuunnitelma varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä niiden tukipalveluiden (mm. nuoriso, liikunta, kirjasto ja kulttuuripalveluiden sekä vapaan sivistystyön) roolista lasten ja nuorten kasvamisessa. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Varhaiskasvatuksen kustannukset ( /hoitopäivä) Käyttöaste % Täyttöaste % 189 58,90 90 100 189 59,00 88 100 189 58,90 90 100 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Pidetään varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä ja tarvetta seurataan tiiviisti (käyttö ja täyttöasteet). Varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan edelleen rajoittamatta oikeutta varhaiskasvatukseen ja suurentamatta ryhmäkokoja. Kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään uudistetun valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi (syksy 2019). Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä, työntekijöiden itsearvioinneilla ja lisäksi osallistutaan Karvin (kansallinen arviointiviranomainen) suorittamaan varhaiskasvatuksen (sisältää esiopetuksen) kansalliseen arviointiin. Uuden varhaiskasvatuslain (voimaan 1.9.2018) sisäistäminen sekä lain mukaisen toiminnan toteuttaminen. Mahdollisia rakenneuudistuksia toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja taloudellisesti. Talouden tasapainottamiseksi hankinnat ja vakanssit harkitaan tarkkaan. Kannustevapaakäytäntöä jatketaan tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstön nykyistä joustavampaa liikkumista yksiköstä toiseen kehitetään sijaistarpeiden vähentämiseksi. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi käytetään varhaisen puuttumisen keskusteluja, tyky ja tyhytoimintaa sekä tarvittaessa myös työnohjausta. Esimerkiksi koulutuksilla täydennetään esimiesten osaamista, lisätään jaettua johtamista (vastuulastentarhanopettajat) ja

60 tiimityötä. Vahvistetaan henkilöstön yhteistyötaitoja vanhempien kanssa sekä lapsen ja perheiden osallisuutta. Tehdään yhteistyötä muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävien tahojen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Etsitään yhteistyömuotoja alueellisten ja seudullisten varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 15 vuotiaista varhaiskasvatuksessa % 60 60 60 60 60 Lapsia Varhaiskasvatuksessa Esiopetuksessa Avoimessa toiminnassa Kotihoidontuella Yksityisessä varhaiskasvatuksessa 918 225 46 248 68 935 273 65 310 105 935 244 65 300 105 10,6 3,2 935 244 65 300 105 935 244 65 300 105 Varhaiskasvatuspaikan hinta 12 vuotiailla 36 vuotiailla Erityisryhmissä Vuorohoidossa 18 491 10 567 21 133 14 793 20 421 11 669 23 338 16 337 20707 11832 23664 16566 1,4 1,4 1,4 1,4 20707 11832 23664 16566 20707 11832 23664 16566 Esiopetus kustannukset euroa/lapsi 5 645 6 220 6 307 1,4 6 307 6 307

61 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VARHAISKASVATUSPALVELUT Myyntituotot (+) 421 080 621 357 591 563 621 357 621 357 Maksutuotot (+) 1 374 935 1 362 928 1 273 000 1 273 000 1 273 000 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 4 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 5 045 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 1 801 064 1 984 285 1 864 563 1 894 357 1 894 357 Henkilöstökulut () 6 802 066 6 996 583 7 179 867 7 227 795 7 227 795 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 5 380 524 5 535 870 5 766 080 5 805 568 5 805 568 Henkilösivukulut () 1 421 542 1 460 713 1 413 787 1 422 227 1 422 227 Eläkekulut () 1 173 171 1 183 557 1 222 907 1 230 074 1 230 074 Muut henkilösivukulut () 248 371 277 156 190 880 192 153 192 153 Palvelujen ostot () 2 939 002 3 152 988 3 208 260 3 241 830 3 241 830 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 62 675 65 788 65 788 65 788 65 788 Avustukset () 1 464 217 1 767 500 1 647 325 1 648 075 1 648 075 Vuokrat () 1 569 291 2 714 074 2 756 340 2 756 340 2 756 340 Muut toimintakulut () 29 477 17 431 17 431 17 431 17 431 Toimintakulut yhteensä 12 866 728 14 714 364 14 875 011 14 957 259 14 957 259 TOIMINTAKATE 11 065 664 12 730 079 13 010 448 13 062 902 13 062 902 Suunnitelman mukaiset poistot () 2 744 8 744 8 744 8 744 7 597 Pääomaarvon korko () 629 1 841 1 841 1 841 1 841 Laskennalliset erät (/+) 9 510 0 0 0 0 Tilikauden tulos 11 078 547 12 740 664 13 021 033 13 073 487 13 072 340 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 12 866 728 14 714 364 14 875 011 14 957 259 14 957 259 Tulot 1 801 064 1 984 285 1 864 563 1 894 357 1 894 357 Netto 11 065 664 12 730 079 13 010 448 13 062 902 13 062 902 16 000 000 Kulujakauma 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

62 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6100 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yleissivistävän koulutuksen palvelut vastaavat perusopetuksen, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan sekä lukiokoulutuksen palveluiden tuottamisesta. Lähivuosina koulutus ja hyvinvointikeskuksen toiminnallinen yhteistyö korostuu erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen kesken. Perusopetuksessa Roukon yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa hallinnollisesti 1.1.2019 ja vuoden 2019 aikana valmistuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen selvitys tulevaisuuden palveluverkon vaihtoehtoisista malleista. Vuoden 2019 alkupuolella valmistuu myös kokonaissuunnitelma opetuksen ja sen tukipalveluiden (mm. nuoriso, liikunta, kirjasto ja kulttuuripalveluiden sekä vapaan sivistystyön) roolista lasten ja nuorten kasvamisessa. Myös varhaiskasvatus kytkeytyy tähän kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Perusopetuksen 9. vuosiluokka tulee mukaan uuteen opetussuunnitelmaan 1.8.2019 lähtien. Lukiokoulutuksessa jatketaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymistä ja vakiinnutetaan kansainvälisen linjan toiminta. Lukio on mukana Campusalueen yhteisen strategian päivittämisessä sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti tähän yhteistyöhön. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 241 242 239 Opetusryhmän koko, perusopetus (hlö) Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) 19 9 100 19 8 800 19 8 300 Lukion oppilasmäärä Lukion keskeyttäneiden määrä Lukion läpimenoaika (a) Lukion kustannukset (eur/oppilas) 360 10 2,9 9 700 360 10 2,9 10 200 340 10 2,90 8 700 Aikuislukion kurssien määrä Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) 70 5 800 70 5 500 70 5 400

63 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Tarkastellaan opetuspalveluiden ja niihin liittyvien palveluiden prosesseja ja laaditaan tarvittavat kehittämissuunnitelmat. (Arvioidaan tärkeimmät ja haastavimmat kohdat toiminnan ohjaamisessa.) Selvitetään erityisopettajien lukumäärä suhteessa jokaisen koulun oppilaiden sekä tehostetun että erityisen tuen oppilaiden lukumäärään. Selvitys tuodaan koulutus ja hyvinvointilautakunnan, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Selvitetään psykiatristen sairaanhoitajien lisäys oppilashuoltoon perusopetuksessa. Lisätään yksi vuosiviikkotunti 1. ja 2. luokan oppilaille lukuvuodesta 2019 2020 alkaen. Selvitetään ajankohtaiset yhteistyötarpeet esimerkiksi seurakunnan, yhdistysten ja ostopalveluyritysten kanssa sekä arvioidaan yhteistyön tarve ja laajuus. Arvioidaan uusien opetussuunnitelmien toteutumista, vakiinnutetaan niiden käyttö ja suunnitellaan tarvittavat tarkennukset. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Selvitetään useampia vaihtoja tulevaisuuden palvelutarpeiden, taloudellisuuden sekä asukkaiden näkökulmat huomioon ottaen. Päivitetään campusalueen yhteistä eri strategioihin perustuvaa ohjelmaa sekä toteutetaan sen pohjalta campusalueen konkreettisia yhteistyötoimenpiteitä. Selvitetään 2. asteen opetuksen maksuttomaksi muuttamisen vaikutukset Valkeakoskella. Tunnusluvut Tp 2017 2018 Ta 2019 muutos % Perusopetus Perusopetuksen oppilaat 2 224 2169 2256 4,0 Perusopetuksen opetusryhmän koko 19 19 19 Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) 7 860 8 300 9100 9,6 Lukio Lukion nuorisoasteen opiskelijat 347 350 360 2,9 Lukion keskeyttäneiden määrä (kpl) 10 10 10 Toisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittavien 323 300 300 kurssit lukiossa Lukion läpimenoaika (v) 2,99 2,90 2,90 Lukion kustannukset (eur/oppilas) 9 032 8 700 9 700 11,5 Aikuislukio Aikuislukion opiskelijat 100 100 100 Aineopiskelijoiden suorittamat kurssit 125 200 150 Aikuislukion kurssien määrä (kpl) 70 70 70 Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) 5 095 5400 5 800 7,4 Ts 2020 Ts 2021 2237 2231 19 19 9118 9118 360 360 10 10 300 300 2,90 2,90 9923 9923 100 100 200 200 70 70 5 500 5 500

64 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT Myyntituotot (+) 2 397 646 2 073 852 1 741 473 2 009 638 2 009 638 Maksutuotot (+) 47 123 33 500 33 500 33 500 33 500 Tuet ja avustukset (+) 73 131 35 300 35 300 35 300 35 300 Vuokratuotot (+) 3 592 1 200 1 200 1 200 1 200 Muut toimintatuotot (+) 4 507 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 2 525 999 2 143 852 1 811 473 2 079 638 2 079 638 Henkilöstökulut () 12 658 797 12 287 723 13 069 089 13 150 429 13 150 429 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 10 257 299 10 005 762 10 672 324 10 739 338 10 739 338 Henkilösivukulut () 2 401 498 2 281 961 2 396 765 2 411 091 2 411 091 Eläkekulut () 1 916 207 1 787 078 2 048 034 2 060 193 2 060 193 Muut henkilösivukulut () 485 291 494 883 348 731 350 898 350 898 Palvelujen ostot () 6 240 729 6 185 506 5 896 909 6 161 555 6 161 555 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 432 649 457 947 457 945 457 945 457 945 Avustukset () 113 866 135 500 135 500 135 500 135 500 Vuokrat () 3 561 668 5 548 290 5 814 533 5 814 533 5 814 533 Muut toimintakulut () 13 461 11 801 11 801 11 801 11 801 Toimintakulut yhteensä 23 021 170 24 626 767 25 385 777 25 731 763 25 731 763 TOIMINTAKATE 20 495 171 22 482 915 23 574 304 23 652 125 23 652 125 Suunnitelman mukaiset poistot () 19 441 15 050 19 302 21 015 23 999 Pääomaarvon korko () 2 698 1 833 1 550 1 550 1 550 Laskennalliset erät (/+) 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 20 517 310 22 499 798 23 595 156 23 674 690 23 677 674 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 23 021 170 24 626 767 25 385 777 25 731 763 25 731 763 Tulot 2 525 999 2 143 852 1 811 473 2 079 638 2 079 638 Netto 20 495 171 22 482 915 23 574 304 23 652 125 23 652 125 30 000 000 Kulujakauma 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

65 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 7500 VAPAAAIKAPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaaaikapalveluiden tehtäväalueella perustehtävät ovat seuraavat: liikuntapalvelujen tuottaminen ja olosuhteista huolehtiminen yhteistyössä muiden toimijoiden (kaupunki, seurat, muut toimijat) kanssa ja seuratoiminnan tukeminen (mm. avustukset). nuorisotoimi tuottaa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden, nuorten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintaa kaupungin nuorille; erityisen tärkeää on yhteistyön sujuminen opetuksen sekä lastensuojelun ja sen eri toimintojen kanssa vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen palveluiden tuottaminen (kansalaisopisto, taiteen perusopetus kansalaisopistossa, Valkeakosken musiikkiopistossa sekä Kuvataide ja käsityökoulu Emilissä) osana asukkaiden hyvinvoinnin tukemista Valkeakosken lisäksi vapaan sivistystyön palveluita tuotetaan Akaalle, Kangasalle, Pälkäneelle ja Urjalalle palvelusopimusten mukaisesti, lisäksi taiteen perusopetusta Akaalle, Kangasalle sekä Pälkäneelle kirjastopalvelut tuotetaan pääkirjaston sekä kirjastauton palveluina; kirjasto toimii kiinteästi yhteistyössä opetus, varhaiskasvatus ja vapaaaikapalveluiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin takaamiseksi; myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää kulttuuripalveluita (kaupunginteatteri, Voipaala, Myllysaaren museo sekä erilaiset kulttuuritapahtumat) tuotetaan sekä itse että kolmannen sektorin harrastajien ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Kaupunkistrategian mukaisten toimintojen ja palveluiden linjaaminen sekä käytäntöön saattaminen asetettavan aikataulun mukaisesti on vuoden 2019 keskeisimpiä tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää eri palvelujen roolia asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Toiminnallisten tavoitteiden tarkastelua tehdään kaikilta osin myös tilankäytön tehostamisen näkökulmasta. Entistä tehokkaammalla tilankäytöllä pystytään varmistamaan resurssien riittävyys palveluiden tuottamiseen.

66 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Talousarvio 2018 Henkilötyövuodet htv2 180 180 180 Uimahallin nettokustannukset / käyttäjä ( /krt) Liikuntahallin nettokustannukset / käyttäjä ( /krt) Wareenan käytetty jääaika / aukiolovrk (h/vrk) Saharan varatut käyttövuorot / aukiolovrk (h/vrk) Laskettelurinteen nettokustannukset / aukiolovrk ( /vrk) Ohjatut säännölliset liikuntaryhmät (ryhmiä/vuosi) 5,00 4,00 8,00 5,00 40 5,30 4,00 8,00 4,80 2 500 38 5,30 4,00 8,00 4,80 2 500 38 Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi (%) Nuorisokeskus Pultti ja nuorisotila Tyrmä Erityisnuorisotyön kohteena olevat nuoret (hlö/vuosi) etsivä nuorisotyö, pienryhmät, kehitysvammaiset 70 250 70 275 70 300 Kirjasto Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Euroa/fyysinen käynti 165 300 90 000 320 000 8 165 300 90 000 320 000 8 165 300 90 000 320 000 8 Kulttuuritoimisto Viralliset tapahtumat Yhteistyötapahtumat 4 10 4 12 4 10 Voipaalan taidekeskus Näyttelykävijät Yhteistyötapahtumat Tapahtumakävijät Muut kävijät 8 000 3 2 000 4 000 8 000 4 2 000 4 000 8 000 4 2 000 4 000 Kaupunginteatteri Katsojat Vierailunäytännöt Katsojat 9 000 2 500 9 500 2 300 9 500 2 300 Valkeakoskiopisto bruttokustannukset /oppitunti 100 100 100 Musiikkiopisto Bruttokustannukset /oppitunti 85 85 85 Kuvataide ja käsityökoulu Bruttokustannukset /oppitunti 128 128 128

67 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Liikuntapalvelut Liikuntatoimen tavoitteena on turvata monipuoliset, houkuttelevat ja helposti tavoitettavat liikuntapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään koko väestön harraste ja terveysliikuntaan sekä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntapalvelut on mukana asiantuntijana kaupunkistrategiassa linjatun Hyvinvointipuiston toimenpiteiden toteutuksissa. Strategiakaudella toteutettaviksi asioiksi on päätetty Palloiluhalli Oy:n liiketoimintasuunnitelma, tenniskenttien rakentaminen sekä Kirjaslammen uimalan kunnostus. Vuoden 2019 aikana luovutaan laskettelukeskuksen toiminnasta ja lopetetaan pikaluisteluradan ylläpitäminen. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä liikunnan näkökulmasta ovat kevyen liikenteen kokonaisvaltainen edistäminen, verkostojen ja väylien kehittäminen ja riittävä kunnossapito sekä puistojen, koulujen ja päiväkotien pihojen rakentaminen koko väestön fyysistä aktiivisuutta ruokkiviksi lähiliikuntapaikoiksi. Näitä yleistavoitteita toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sekä laajemmasta näkökulmasta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ensiarvoisen tärkeää mieltää koko kunnan yhteiseksi haasteeksi. Tähän tavoitteeseen pyritään mm. vuonna 2018 käynnistetyn Liikkuva koulu hankkeen tuella. Se päättyy hankkeena kesäkuussa 2019. Liikkuva koulu toimintamalli vakiinnutetaan ja toimintaa jatketaan yhteistyössä verkoston eri toimijoiden kesken. Hankkeen jatkumona liikuntaneuvontaa kehitetään myös muiden väestöryhmien tarpeet huomioiden. Nuorisopalvelut Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja kustannuksia säästävää toimintaa, jota tehdään nuorisotiloissa, kouluissa, eri ympäristöissä ja jopa kodeissa. Nuorisotoimi hyödyntää aktiivisesti saatavissa olevat hankerahoitukset valtiolta. Nuorten tukipalvelujen sujuvuutta kehitetään mm. yhdessä opetuspalveluiden (koulut) ja sosiaalitoimen kanssa palveluprosesseja ja asiakasohjausta selkiinnyttämällä sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä tilojen yhteiskäyttöä. Monialaisen nuorten palveluverkoston tilannetiedon kerääminen sekä edelleen jatkoprosessien kehittäminen osana nuorisotyötä on tässä ensiarvoisen tärkeää. Vuoden 2019 aikana kuvataan se, miten nuorisotoimen keräämä tieto siirtyy eri toimijoille ja muuttuu konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tätä tehtävää tukee myös yhteinen hallintoorganisaatio, jossa koulutus ja hyvinvointipalvelut ovat samassa keskuksessa. Kariniemen kiinteistöstä luovutaan, kun vastaava paikka leiritoiminnan järjestämiselle on osoitettu. Leiritoimintaa järjestetään jatkossa joko muissa kaupungin tiloissa tai vuokraamalla leirikeskuspäiviä ympäristökunnista. Kirjasto Kirjaston muutto vuoden 2019 aikana Torikeskuksen tiloihin edellyttää tilojen ja toimintojen uudelleensuunnittelua huomioiden asiakkaan digitaalinen polku. Tiloissa otetaan huomioon teknologian hyödyntäminen ja toteutetaan myös mm. yhteiskäytössä olevaa tilaa kuten tietokoneluokka. Myös lehtisalin omatoimikäyttöä kehitetään asiakkaiden kannalta mahdollisimman joustavaksi. Kirjasto ja tietopalvelut tukevat kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tiedon ja elämysten hankintaan. Kirjaston keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten lukemisen ja elinikäisen oppimisen edistäminen sekä aktiivinen toiminta lasten ja nuorten lukuinnostuksen ja tiedonhallinnan edistämisessä. Kirjaston tavoitteena on erityisesti elektronisten aineistojen markkinointi eri ryhmille. Kirjasto tarjoaa tietopalveluita, koulutuksia ja tapahtumia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoi

68 den kanssa. Pirkanmaan kirjastojen välistä yhteistyötä jatketaan yhteisen kirjastojärjestelmän, kirjastojen välisten seutulainojen ja yhteisten eaineistohankintojen kautta. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Palvelujen tuotannossa oman tuotannon rinnalla käytetään laajasti yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kuntien välistä yhteistyötä, liikelaitoksia/osakeyhtiöitä, ostopalveluja yrityksiltä sekä osin myös säätiöitä. Eniten tehdään yhteistyötä yhdistysten kanssa, joita kulttuuritoimi tukee avustuksilla ja joilta tilaa tapahtumia eri ikäryhmille. Kulttuuripalvelut vastaa Apian kansanpuiston alueella olevan näyttämön vuokraamisesta. Siellä harjoitettavassa kesäteatteritoiminnassa alkaa vuonna 2019 uusi sopimuskausi. Voipaalan taidekeskus tuottaa vaihtuvia taidenäyttelyitä ja toimii matkailukohteena Rapolan harjun yhteydessä. Uudistettujen tilojen ulosvuokraamista lisätään ja alueen kulttuuri hyvinvointi ja ravintolapalvelutuotannon verkostoa vahvistetaan. Tätä toimintaa kehitetään vuoden 2019 aikana yhteistyössä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Alueella jo toimivien yritysten kanssa lisätään yhteistyötä mm. lipunmyynnin ja alueen valvonnan osalta. Alueella toimii jo nyt kaupungin toimijoiden lisäksi useita yrittäjiä ja muita toimijoita. Voipaalan toiminnassa korostuu monituottajamalli, jossa alueen kokonaiskävijämäärän vaikuttaa kulttuuripalveluiden lisäksi yrittäjien ja tapahtumatuottajien mahdollistamat asiakaslähtöiset palvelut. Osana alueen toiminnan kehittämistä tuetaan Voipaalan kartanon ja Rapolan harjun säilymistä kuntalaisten virkistysalueena. Rapolan harju on siirtynyt Metsähallituksen ylläpitämäksi ja se virkistyskäytön tehostaminen on alkanut. Kaupunginteatteri toimii ammattijohtoisena harrastajateatterina. Vuoden 2019 aikana ohjelmatarjonta ja tuotantomenetelmät uudistetaan. Markkinointiyhteistyötä tehdään kaupallisten toimijoiden kanssa, sisältäen myös välillisesti tilojen jne. tarjoamista palveluntuottajille. Kaupunginteatterin tilojen käyttöä tehostetaan toiminta ja tilayhteistyöllä Valkeakoskiopiston teatteritaiteen perusopetuksen kanssa, joka siirtyy teatterin tiloihin. Valkeakoskiopisto Valkeakoskiopisto tukee asukkaiden hyvinvointia toteuttamalla kansalaisopisto, tilauskoulutus, lasten ja nuorten taiteenperusopetusta (tanssi ja teatteritaide) sekä erilaisten tapahtumien tuottajana (näyttelyt ja esitykset). Toimintaalueen kuntien yksiköiden ja yhteisöjen kanssa jatketaan yhteistyötä sekä haetaan samalla uusia yhteistyön muotoja. Vähentyneen päätoimisen henkilökunnan toimenkuvia tarkistetaan vuonna 2019 toiminnan tehokkuuden ja palvelun laadun takaamiseksi. Mottitien vuokratiloista luovutaan ja järjestetään toiminta kaupungin omissa tiloissa. Musiikkiopisto Musiikkiopisto palvelee jokaista kuntalaista tarjoamalla laadukasta laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta sekä koulu että alle kouluikäisille lapsille ja nuorille sekä tuottamalla monipuolista musiikkitarjontaa erilaisissa konserteissa ja tilaisuuksissa. Yhteistyötä jatketaan kaupungin muiden yksiköiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tilahankkeen myötä yhteistyön rajapintoja kehitetään palvelukeskuksen sisällä ja tilankäyttö tehostuu suunnitelmien mukaisesti. Henkilökunnan ja oppilaiden osaamisen kehittämistä jatketaan erilaisten alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden avulla. 1.8.2018 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman mukainen toiminta vakiinnutetaan tulevina vuosina. Vuonna 2019 tarkastellaan oppilaitoksen vakanssirakennetta tulevien vuosien toimintoja silmällä

69 pitäen. Kuvataide ja käsityökoulu Emil Emilin tarjoama taidekasvatus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja luo kaupungin kulttuuritoimintaa. Opetusta kehitetään edelleen Emilin uusien, 1.8.2018 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien pohjalta ja opetussuunnitelmaan liittyvät uudistukset viedään käytäntöön siirtymävuosien 2019 2020 aikana. Emilin toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää on sen tilojen keskittäminen peruskorjattavaan vapaaaikakeskukseen. Emil tekee yhteistyötä kohyken eri toimijoiden sekä erilaisten sidosryhmien kanssa. Toimintaa kehitetään aktiivisesti myös taiteen perusopetuksen valtakunnallisissa verkostoissa ja erilaissa hankkeissa.

70 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Liikuntapalvelut Liikuntatoimen nettokäyttömenot /asukas Liikuntapaikkojen määrä kpl Toimivat liikuntayhdistykset kpl Liikuntaavustukset /asukas Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Liikuntahallin kävijämäärä Koulujen liikuntasalien ilmoitettu kävijämäärä Jäähallin kävijämäärä Laskettelurinteen kävijämäärä Ohjaustoimi /suorite netto Uimahalli /kävijä netto Liikuntahalli /kävijä netto Jäähalli /kävijä netto Keinonurmi /kävijä (40 000) netto Laskettelurinne /kävijä netto 128,89 160 62 5,06 26 496 117 460 50 831 44 441 40 776 3 246 2,14 4,18 5,97 10,35 2,47 75,56 125 158 60 4,5 28 000 110 000 50 000 50 000 40 000 5 000 1,60 5,00 5,00 12,00 2,00 30,00 130 160 62 5,00 28 000 110 000 50 000 50 000 40 000 1,60 5,00 5,00 12,00 2,00 +4,0 +1,6 +3,3 +11,1 130 160 62 5,00 28 000 110 000 50 000 50 000 40 000 1,60 5,00 5,00 12,00 2,00 130 160 62 5,00 28 000 110 000 50 000 50 000 40 000 1,60 5,00 5,00 12,00 2,00 Nuorisopalvelut Nuorisotoimen nettokäyttömenot /asukas Nuorisotilojen lukumäärä Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi % Nuorisokeskus Pultin käyttövuorokaudet Tyrmä käyttövrk Nuorisotilojen kävijämäärä Kariniemen leiripäivät Tapahtumien osallistujamäärä Nuorisotilat /kävijä netto Kariniemi /leiripäivä Nuorisotilojen asiakastyytyväisyys Kariniemen asiakastyytyväisyys Avustettavien yhteisöjen lukumäärä Yhteistyöhankkeiden lukumäärä Ohjaustoim. tavoitettujen nuorten käyntikerrat Moniamm.verkostoyhteistyön työtunnit Erityisnuorisotyön asiakkaat hlö 23,37 2 71 301 219 24756 5194 7331 14,14 9,32 3,97 4,06 6 17 11832 905 275 25,00 2 70 250 200 25000 6000 7000 12,00 8,00 4,00 4,00 5 15 12000 1000 300 25,00 2 70 250 200 25000 7000 12,00 4,00 5 15 12000 1000 300 25,00 2 70 250 200 25000 7000 12,00 4,00 5 15 12000 1000 300 25,00 2 70 250 200 25000 7000 12,00 4,00 5 15 12000 1000 300 Kirjasto Pääkirjaston aukiolotunnit Bruttokustannukset /aukiolotunnit 2704 399 2 700 350 2800 350 3,7% 2900 350 2900 350 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimisto /asukas (sis. Visavuori) Voipaalan taidekeskus /kävijä Kaupunginteatteri /katsoja 24,7 35,9 57,4 24,9 33,9 67,6 0,8 5,6 17,8 24,9 33,9 67,6 24,9 33,9 67,6 Valkeakoskiopisto Oppituntien määrä Valkeakoski Pälkäne Kangasala Akaa Urjala Opiskelijamäärä Valkeakoski Pälkäne Kangasala 32498 12679 4558 8569 4994 1698 8268 3534 880 2298 30255 11000 4700 8200 4755 1600 8360 3600 900 2300 29855 11000 4300 8200 4755 1600 8280 3600 820 2300 1,3% 8,5% 1,0% 8,9% 29455 11000 3900 8200 4755 1600 8205 3600 745 2300 29455 11000 3900 8200 4755 1600 8205 3600 745 2300

71 Akaa Urjala Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % 1152 1155 1155 404 405 405 Ts 2020 Ts 2021 1155 405 1155 405 Musiikkiopisto Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Varhaisiän opetus 18 134 644 366 278 17 700 680 400 280 17 600 670 390 280 0,6% 1,5% 2,5% 17 600 670 390 280 17 600 650 380 270 Kuvataide ja käsityökoulu Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Kulttuuripolkuopetus 4571 900 512 388 4500 870 490 380 4500 870 490 380 4400 860 490 370 4400 860 490 370

72 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VAPAAAIKAPALVELUT Myyntituotot (+) 1 450 003 1 145 914 1 143 806 1 134 124 1 134 124 Maksutuotot (+) 1 317 016 1 305 381 1 277 381 1 277 381 1 277 381 Tuet ja avustukset (+) 200 634 72 000 86 000 86 000 86 000 Vuokratuotot (+) 340 948 346 392 339 192 339 192 339 192 Muut toimintatuotot (+) 20 795 23 504 23 504 23 504 23 504 Toimintatuotot yhteensä 3 329 396 2 893 191 2 869 883 2 860 201 2 860 201 Henkilöstökulut () 6 299 361 5 455 976 5 498 294 5 532 630 5 532 630 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 5 000 209 4 312 657 4 384 048 4 412 338 4 412 338 Henkilösivukulut () 1 299 152 1 143 319 1 114 246 1 120 292 1 120 292 Eläkekulut () 1 070 102 932 958 972 709 977 844 977 844 Muut henkilösivukulut () 229 050 210 361 141 537 142 448 142 448 Palvelujen ostot () 2 402 375 1 998 875 3 126 945 3 129 274 3 127 718 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 1 013 135 359 571 354 321 354 321 354 321 Avustukset () 368 427 355 800 370 800 370 800 370 800 Vuokrat () 2 265 487 4 226 042 4 190 845 4 190 845 4 190 845 Muut toimintakulut () 27 091 16 765 17 670 17 670 17 670 Toimintakulut yhteensä 12 375 876 12 413 029 13 558 875 13 595 540 13 593 984 TOIMINTAKATE 9 046 480 9 519 838 10 688 992 10 735 339 10 733 783 Suunnitelman mukaiset poistot () 125 416 20 430 56 352 93 987 92 944 Pääomaarvon korko () 29 333 3 370 2 995 3 370 3 370 Laskennalliset erät (/+) 62 882 0 0 0 0 Tilikauden tulos 9 264 111 9 543 638 10 748 339 10 832 696 10 830 097 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 12 375 876 12 413 029 13 558 875 13 595 540 13 593 984 Tulot 3 329 396 2 893 191 2 869 883 2 860 201 2 860 201 Netto 9 046 480 9 519 838 10 688 992 10 735 339 10 733 783 16 000 000 Kulujakauma 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

73 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta toimintakulut 24,9 milj. euroa Talousarvio 2019 toimintakulut 175,5 milj. euroa Vesihuolto 12 % Yhdyskuntatekniikka 18 % Ruoka ja siivouspalvelut 28 % Tilatoimi 42 % Tarvikkeet Muut kulut 14 % Henkilöstökulut 35 % Palvelujen ostot 12 % Palvelujen ostot 27 %

74 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9200 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yhdyskuntatekniikan tehtävä muodostuu toiminnallisesti kahdesta tulosalueesta, jotka ovat teknisen keskuksen hallintopalvelut ja yhdyskuntatekniikka. Hallintopalvelut huolehtii teknisen keskuksen johto, yleis ja taloushallintotehtävistä sekä julkisten rakennusten ja lunastusperiaatteella toteutettavien teollisuustilojen rakennuttamisesta. Yhdyskuntatekniikan tulosalue vastaa yhdyskunnan liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen, viheralueiden ja venepaikkojen suunnittelu, rakentamis ja ylläpitotehtävistä. Kunnallistekniikan ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapitotarve kasvaa asunto ja teollisuusaluerakentamisen myötä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Liikenneväylien kunnossapito yht. / m2 42 1,30 44 1,35 44 1,25 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Rakennuttamisen työryhmäpohjaista asiantuntijajärjestelmää rakennusprosessin hallittavuuden tehostamiseksi kehitetään. Asutuksen ja yritystoiminnan edellyttämä yhdyskuntatekniikka toteutetaan kustannustehokkaasti ennakkoon sovittuja aikatauluja noudattaen. Vesi ja viemäriverkostojen käyttövarmuus säilytetään hyvällä tasolla. Toimistotyöt on keskitetty yhteen yksikköön. Toimenpiteen ansiosta voidaan eläköitymisten myötä vähentää vakansseja. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Liikenneväylien kunnossapito /m2 1,34 1,25 1,30 +4 % 1,30 1,30

75 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Myyntituotot (+) 2 186 986 1 996 363 2 240 116 2 242 643 2 242 643 Maksutuotot (+) 737 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 50 817 49 000 49 000 49 000 49 000 Muut toimintatuotot (+) 57 012 17 000 17 000 17 000 17 000 Toimintatuotot yhteensä 2 295 552 2 062 363 2 306 116 2 308 643 2 308 643 Henkilöstökulut () 1 688 100 1 795 355 1 833 031 1 863 384 1 863 384 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.( 1 259 438 1 347 395 1 378 946 1 403 951 1 403 951 Henkilösivukulut () 428 662 447 960 454 085 459 433 459 433 Eläkekulut () 373 348 382 430 409 691 414 230 414 230 Muut henkilösivukulut () 55 314 65 530 44 394 45 203 45 203 Palvelujen ostot () 1 701 996 1 336 674 1 535 873 1 551 384 1 551 384 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 649 231 631 122 601 122 631 122 631 122 Avustukset () 88 078 87 600 87 600 87 600 87 600 Vuokrat () 355 371 578 189 385 301 385 301 385 301 Muut toimintakulut () 21 710 97 512 97 512 97 512 97 512 Toimintakulut yhteensä 4 504 486 4 526 452 4 540 439 4 616 303 4 616 303 TOIMINTAKATE 2 208 934 2 464 089 2 234 323 2 307 660 2 307 660 Suunnitelman mukaiset poistot () 1 971 548 2 114 939 2 207 523 2 336 244 2 434 144 Pääomaarvon korko () 653 606 702 236 702 236 702 236 702 236 Laskennalliset erät (/+) 14 267 0 0 0 0 Tilikauden tulos 4 848 355 5 281 264 5 144 082 5 346 140 5 444 040 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 4 504 486 4 526 452 4 540 439 4 616 303 4 616 303 Tulot 2 295 552 2 062 363 2 306 116 2 308 643 2 308 643 Netto 2 208 934 2 464 089 2 234 323 2 307 660 2 307 660 5 000 000 Kulujakauma 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

76 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9500 TILATOIMI TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tilatoimi vastaa toimialaansa kuuluvan rakennuskannan ylläpidosta, hallinnosta sekä huolehtii yhdessä teknisen keskuksen hallintopalvelut tulosalueen kanssa toimitilojen rakennuttamisesta. Tilatoimi vastaa myös kaupungin metsäomaisuuden hoidosta sekä leikkikenttien, julkisten rakennusten pihaalueiden ja maanpäällisten matonpesupaikkojen hoidosta ja rakentamisesta. Vuonna 2017 tilatoimeen siirtyi myös liikuntapaikkojen hoito ja rakentaminen. Tilatoimi vuokraa myös tiloja hallintokunnille tarvittaessa vapailta markkinoilta. Tunnuslukujen arvot muuttuvat organisaatiomuutoksen sekä rakennuskannan muutosten takia. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 45 46 46 Energiakustannukset euro/m2 (lämpö ja sähkö) Ylläpitokustannukset euro/m2 (sis. energiakust.) 24,03 63,68 24,77 63,67 22,60 68,30 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Energiatehokkuuden parantamiseksi suoritetaan kunnostus ja investointitoimenpiteitä joilla rakennusten energiakustannuksia pienennetään. Organisaatiota kehitetään määrätietoisesti myönteisellä ilmapiirillä ja koulutuksella. Työnkuvia tarkennetaan paremmin prosesseja tukevaksi toiminnaksi. Puistojen, kiinteistöjen ulkoalueiden sekä liikuntapaikkojen hoito yhdistetään samaan yksikköön. Toimenpiteen ansiosta voidaan eläköitymisten myötä vähentää vakansseja. Rakennusten tilankäyttöä tehostetaan luopumalla tarpeettomista tiloista realisoimalla rakennusomaisuutta kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2019 myyntiin laitetaan kaupungin taseessa olevia asuntoja. Puretaan käytöstä poistettua rakennuskantaa talousarvion määrärahojen puitteissa, jolla puretaan seuraavat kohteet: Rossintie 20, Eerolan liikekeskus, Valkeakoskenkatu 18 ja Salonkatu 10.

77 Yhteistoimintaa lisätään terveyden edistämiseksi rakennuttamalla koulujen pihaalueista lähiliikuntapaikkatasoisia kokonaisuuksia. Liikuntapaikkojen osalta vuoden 2019 aikana lopetetaan laskettelurinteiden ja pikaluisteluradan ylläpito. Saharan kentän lämmityskautta lyhennetään uuden palloiluhallin valmistuttua. Vuoden 2019 aikana tarkastellaan mittarointien tunnusarvot ja mittarien tarkoituksen mukaisuus. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Kiinteistöjen ylläpito / osto kp 7255 euro/m2/v 58,39 68,30 63,68 Tekninen oma kunnossapito kp 7285 euro/m2/v 14,38 12,91 16,64

78 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TILATOIMI Myyntituotot (+) 672 384 672 154 1 849 303 1 850 217 1 850 217 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 12 095 996 18 648 606 19 046 385 18 922 569 18 922 569 Muut toimintatuotot (+) 161 701 100 000 300 000 100 000 100 000 Toimintatuotot yhteensä 12 930 081 19 420 760 21 195 688 20 872 786 20 872 786 Henkilöstökulut () 1 378 765 1 943 401 1 984 305 2 015 531 2 027 669 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 990 704 1 464 877 1 537 839 1 563 565 1 573 565 Henkilösivukulut () 388 061 478 524 446 466 451 966 454 104 Eläkekulut () 342 967 407 041 396 791 401 459 403 274 Muut henkilösivukulut () 45 094 71 483 49 675 50 507 50 830 Palvelujen ostot () 2 588 788 2 648 241 3 080 504 3 029 021 3 029 021 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 2 156 188 2 960 648 2 940 648 2 969 648 2 969 648 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 2 093 964 2 035 432 2 348 091 2 336 091 2 336 091 Muut toimintakulut () 5 921 8 500 8 500 8 500 8 500 Toimintakulut yhteensä 8 223 626 9 596 222 10 362 048 10 358 791 10 370 929 TOIMINTAKATE 4 706 455 9 824 538 10 833 640 10 513 995 10 501 857 Suunnitelman mukaiset poistot () 4 408 719 4 381 841 4 111 985 4 012 906 3 979 183 Pääomaarvon korko () 3 071 689 3 131 144 3 131 144 3 131 144 3 131 144 Laskennalliset erät (/+) 5 707 0 0 0 0 Tilikauden tulos 2 779 660 2 311 553 3 590 511 3 369 945 3 391 530 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 8 223 626 9 596 222 10 362 048 10 358 791 10 370 929 Tulot 12 930 081 19 420 760 21 195 688 20 872 786 20 872 786 Netto 4 706 455 9 824 538 10 833 640 10 513 995 10 501 857 25 000 000 Kulujakauma 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

79 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9600 RUOKA JA SIIVOUSPALVELUT TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Valkeakosken ruoka ja siivouspalvelu tuottaa ateria ja siivouspalvelut lähes kaikkiin Valkeakosken kaupungin toimipisteisiin. Osalle Roukon koulun oppilaita ja henkilökuntaa sekä lukion oppilaille ja henkilökunnalle ostetaan ateriapalvelut. Nämä ateriat tuottaa 1.1.2018 alkaen Sodexo Oy Oy Hämeenlinna ammattikorkeakoulun Valkeakosken toimipisteen tiloissa. Ruoka ja siivouspalvelu on vuokrannut Valkeakosken aluesairaalan keittiön käyttöönsä ja tuottaa myös aluesairaalan potilaiden ateriat ja henkilökunnan tarvitsemat ateriat. Siivouspalvelut ostetaan edelleen Valkeakosken kaupungin teatterille ja kotipalvelun ryhmäkodeille. Vuoden 2018 huhtikuussa tekninen keskus siirtyi Varsanhäntään ja siivottavat tilat lisääntyivät, sillä teknisen keskuksen verstastiloja jäi edelleen vanhoihin paikkoihin. Tarkistussiivousmitoituksia tehtiin edelleen, toimintoja järjesteltiin uudestaan niin, että lisääntyneet siivoustyöt saatiin tehtyä. Uuden pelastuslaitoksen tilojen siivous alkaa lokakuussa 2018. Ruoka ja siivouspalvelun henkilöstön riittävyys uusien toimipisteiden tarvitsemien palvelujen tuottamisessa pysyy samana, ellei uusia toimipisteitä rakenneta tai perusteta. Lisäksi ruoka ja siivouspalveluiden henkilöstön määrään ja toimintaan vaikuttaa merkittävästi mahdollinen vuoden 2021 maakunta ja sosiaaliuudistuksen toteutus. Kalustomäärärahatarve on edelleen noussut ruokailuvälineiden, ruoanlaittoastioiden, siivousvälineiden ja muun kaluston lisätarpeen ja muun vanhan kaluston huonon kunnon vuoksi. Lisäksi elintarvikemäärärahatarve on kasvanut kouluruokasuosituksen noudattamisen ja suomalaisten ruokasuositusten noudattamisen vuoksi. Syksyllä 2018 ruokapalvelussa on neljä keskus ja 13 palvelukeittiötä. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet, htv2 113 112,5 109 Kustannukset / oma tuotantoateria (Huom! ateria ei ole suorite. Lounas tai päivällinen = ateria. Aamupala, välipala tai iltapala = ½ ateriaa) 3,18 3,16 3,03 Kustannukset / siivottava m² 28,90 28,70 28,50

80 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimintatapoja ja työprosesseja tehostetaan kehittämällä ja yksinkertaistamalla niitä edelleen yhdessä henkilöstön kanssa. Sairauspoissaolokustannuksia vähennetään puuttumalla poissaoloihin keskusteluin ja kuntoutukseen ohjaten. Kehitetään toimintoja, joilla sairauspoissaoloajan työt voidaan hoitaa tehokkaasti ja toimintaa vaarantamatta ilman sijaisten käyttöä. Lisätään ammatinpäivityskoulutuksia. Toimistotilojen osalta käydään palvelutasoneuvottelut ja tarkastetaan siivousmitoitukset. Mahdollisen SOTE uudistuksen myötä sosiaali ja terveystoimelle aterioita kampus alueella tuottava Sampo keittiö siirtynee maakunnan hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sekä tilojen että henkilöstön siirtymistä uuden siivous ja ruokapalvelutuottajan vastuulle vuoden 2021 alusta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Taloudellisuus kustannus/ateria 3,15 3,16 3,18 +0,63 3,19 3,19 Siivous: /m² 27,71 28,50 28,90 +1,4 % 29,00 29,00 Tilat m² Ruokapalvelu 1555 1555 1555 0% 2205 2205 Siivouspalvelu 91 365 93500 93500 0% 93500 97700

81 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 RUOKA JA SIIVOUSPALVELUT Myyntituotot (+) 7 513 150 7 358 992 7 592 674 7 608 309 7 608 309 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 4 0 0 0 0 Muut toimintatuotot (+) 5 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 7 513 159 7 358 992 7 592 674 7 608 309 7 608 309 Henkilöstökulut () 3 458 043 3 549 363 3 663 013 3 688 486 3 692 027 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 2 786 364 2 872 021 3 009 274 3 030 256 3 033 173 Henkilösivukulut () 671 679 677 342 653 739 658 230 658 854 Eläkekulut () 542 542 535 662 555 530 559 339 559 869 Muut henkilösivukulut () 129 137 141 680 98 209 98 891 98 985 Palvelujen ostot () 1 295 269 1 037 481 1 112 877 1 129 313 1 129 313 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 1 494 888 1 388 850 1 388 550 1 388 850 1 388 850 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 520 603 766 472 800 758 800 458 800 458 Muut toimintakulut () 6 633 21 200 21 200 21 200 21 200 Toimintakulut yhteensä 6 775 436 6 763 366 6 986 398 7 028 307 7 031 848 TOIMINTAKATE 737 723 595 626 606 276 580 002 576 461 Suunnitelman mukaiset poistot () 32 365 24 869 15 777 11 456 6 028 Pääomaarvon korko () 3 825 2 207 2 207 2 207 2 207 Laskennalliset erät (/+) 16 169 0 0 0 0 Tilikauden tulos 685 364 568 550 588 292 566 339 568 226 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 6 775 436 6 763 366 6 986 398 7 028 307 7 031 848 Tulot 7 513 159 7 358 992 7 592 674 7 608 309 7 608 309 Netto 737 723 595 626 606 276 580 002 576 461 8 000 000 Kulujakauma 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

82 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9700 VESIHUOLTO TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltolain mukaisesti yhdyskunnan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä tuottaen yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyvät palvelut liiketaloudellisia periaatteita noudattaen sekä kehittäen toimintaansa kaupunkistrategian ja yhdyskunnan muun kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 20 20 20 Peruspääomalle laskettava tuloutus, 378 700 378 700 378 700 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Laitoksen toimintaa ohjataan ja kehitetään vesihuoltolain, kaupunkistrategian ja omistajapolitiikan lähtökohdista korostaen asiakkaan saaman palvelun laatua ja toimintavarmuutta. Palveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla ja laitoksen talous pidetään tasapainoisena. Talousarvio ja taloussuunnitelmakaudella rakennetaan uusi pintavesilaitos Tyrynlahden vesiaseman viereen. Rakentamisurakka käynnistyi elokuussa 2017 ja valmistuu vuonna 2019. Urakka on aikataulutettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä, jo toteutuneessa, vaiheessa siirretätiin alueputket ja rakennettiin uusi verkostopumppaamo. Nyt käynnissä olevassa toisessa vaiheessa rakennetaan uusi vedenkäsittelylaitos ja raakaveden pumppaus. Uuden pintavesilaitoksen suunnittelussa on panostettu erityisesti tuoteveden laatuvaatimuksiin, vedentuotannon toimintavarmuuteen ja energiatehokkuuteen. Uuden pintavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessiin tulee uusina prosessivaiheina flotaatioselkeytys ja otsonointi.

83 Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Tunnusluvut vedentuotanto (euroa/m3) 0,52 0,50 0,52 4 0,52 0,52 jätevesien puhdistus ( euroa/m3) 0,29 0,30 0,30 0 0,30 0,30 vedenjakelu (vesitornit ja verkostot) ( euroa/m) 1,72 2,10 2,10 0 2,10 2,10 viemäröinti (verkostot ja pumppaamot) (euroa /m) 1,64 1,75 1,75 0 1,75 1,75 Kaupungin vesihuoltolaitos tulouttaa peruspääomasta (%) 3,00 3,00 3,00 0 3,00 3,00 talousveden laatuvaatimusten ja suositusten täyttymisen seuranta (%) 99 100 100 0 100 100 jäteveden laatuvaatimusten ja suositusten täyttymisen seuranta (%) 99 100 100 0 100 100

84 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VESIHUOLTO Myyntituotot (+) 5 243 949 5 352 544 5 402 544 5 402 544 5 402 544 Maksutuotot (+) 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset (+) 0 0 0 0 0 Vuokratuotot (+) 11 168 18 000 18 000 18 000 18 000 Muut toimintatuotot (+) 0 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 5 255 117 5 370 544 5 420 544 5 420 544 5 420 544 Henkilöstökulut () 663 369 606 690 714 815 718 325 718 325 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() 484 696 440 838 531 868 534 761 534 761 Henkilösivukulut () 178 673 165 852 182 947 183 564 183 564 Eläkekulut () 156 806 144 339 165 768 166 291 166 291 Muut henkilösivukulut () 21 867 21 513 17 179 17 273 17 273 Palvelujen ostot () 1 484 845 1 472 962 1 465 667 1 486 157 1 486 157 Aineet, tarvikkeet ja tavarat () 666 726 738 220 738 220 738 220 738 220 Avustukset () 0 0 0 0 0 Vuokrat () 24 665 28 870 33 694 33 694 33 694 Muut toimintakulut () 18 836 11 650 11 650 11 650 11 650 Toimintakulut yhteensä 2 858 441 2 858 392 2 964 046 2 988 046 2 988 046 TOIMINTAKATE 2 396 676 2 512 152 2 456 498 2 432 498 2 432 498 Suunnitelman mukaiset poistot () 1 318 692 1 209 458 1 319 852 1 954 177 2 109 979 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot ja kulut 0 0 0 0 0 Poistoeron vähennys 5 541 4 986 6 840 6 840 6 840 Tilikauden tulos 1 083 525 1 307 680 1 143 486 485 161 329 359 MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot 2 858 441 2 858 392 2 964 046 2 988 046 2 988 046 Tulot 5 255 117 5 370 544 5 420 544 5 420 544 5 420 544 Netto 2 396 676 2 512 152 2 456 498 2 432 498 2 432 498 6 000 000 Kulujakauma 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

85 KÄYTTÖTALOUSOSA Vesihuoltolaitos, muu taseyksikkö TULOSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA 2019 Liikevaihto Myyntituotot, ulkoiset 4 796 747 4 932 544 4 982 544 Myyntituotot, sisäiset 447 200 420 000 420 000 Liiketoiminnan muut tuotot 11 168 18 000 18 000 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikaudella 666 726 738 220 738 220 Palvelujen ostot 1 484 846 1 472 962 1 465 667 Vuokramenot 24 665 28 870 33 694 Henkilöstökulut Palkat 484 696 440 838 531 868 Henkilösivukulut Eläkekulut 156 807 144 339 165 768 Muut henkilösivukulut 21 867 21 513 17 179 Poistot 1 318 692 1 209 458 1 319 852 Arvonalentumiset 83 Liiketoiminnan muut kulut 18 836 11 650 11 650 Liikeylijäämä 1 078 063 1 302 694 1 136 646 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 1 839 Korkokulut, ulkoiset Korvaus peruspääomasta 378 697 378 700 378 700 Muut rahoituskulut 143 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 701 062 923 994 757 946 Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia 701 062 923 994 757 946 Poistoeron vähennys 5 356 4 986 Tilikauden ylijäämä 706 418 928 980 757 946 RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TULORAHOITUS Liikeylijäämä 1 078 063 1 302 694 1 136 646 Poistot ja arvonalentumiset 1 318 609 1 209 458 1 319 852 Rahoitustuotot ja kulut 377 000 378 700 378 700 2 019 672 2 133 452 2 077 798 INVESTOINNIT Investointimenot 2 554 123 5 635 000 6 830 000 Rahoitusosuudet 30 000 2 524 123 5 635 000 6 830 000 RAHOITUSTOIMINTA Muut maksuvalmiuden muutokset: Saamisten muutos muilta 148 601 Korottomien velkojen muutos kaupungilta 0 Korottomien velkojen muutos muilta 233 300 YHDYSTILIN MUUTOS 122 550 3 501 548 4 752 202

86 5 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan kuluihin, korko ja rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. Toimintakate kertoo paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tämän jälkeen esitetään tuloslaskelmassa vielä poistoeron, rahastojen ja varausten muutos. Näiden erien jälkeen tuloslaskelma päätyy tilikauden yli tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. 5.1 VEROTULOT Verotulot vuonna 2019 Euroa Kunnan tulovero 74 394 580 Osuus yhteisöveron tuottoon 4 500 000 Kiinteistövero 4 900 000 Yhteensä 83 794 580 Kunnan tulovero: Kunnan tulovero vv. 2017 2021 Vuosi Tilitettävä vero Muutos % Tuloveroprosentti TP 2017 Tot 2018 (arvio) TA 2019 TS 2020 TS 2021 70 685 095 68 043 000 74 394 580 76 188 471 78 474 125 0,6 3,7 +9,3 +2,4 +3,0 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 Tuloveroperusteisiin tehdään v. 2019 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 154 milj. eurolla v. 2019. Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla v. 2019. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla v. 2019. Valtionja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla v. 2019. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja n. 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan

87 hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2019 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroprosenttiin sisältyy korotusehdotus vuodelle 2019. Kunnan tuloveroprosenttia esitetään tuolloin korotettavaksi 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin. Osuus yhteisöveron tuottoon: Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa v. 2019 n. 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jakoosuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Kiinteistövero: Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli noin 25 milj. euroa vuosittain. Vuodelle 2018 hallitus linjasi, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit ovat hallituksen esityksen perusteella 0,93 2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli oli 0,93 1,80 %). Lisäksi vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirrettiin kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöveroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiinteistöverotuksessa. Vuodelle 2019 esitettiin muutoksia asuinrakennusten ylärajan korotusta siten, että uudet rajat olisivat 0,41 1,00 % (vuonna 2018 0,41 0,90 %). Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien maapohjien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016). Hankkeessa ovat mukana VM:n lisäksi Kuntaliitto, Verohallinto, Maanmittauslaitos sekä maa ja metsätalousministeriö. Hintavyöhykkeiden laskennasta vastaa Maanmittauslaitos muiden mukana olevien tahojen ohjatessa projektia ohjausryhmän kautta. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunkiseuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin. Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien.

88 Kiinteistöverot on Valkeakosken talousarvioesityksessä laskettu seuraavien veroprosenttien mukaan: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 1,10, yleishyödyllisten yhteisöjen omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, mikäli rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,0 ja voimalaitosten veroprosentti 2,85. Kiinteistöveroprosentteihin ei sisälly suunnittelukaudella korotuksia. Verotulot vuosina 2017 2021 (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuottoon 70 685 4 794 4 606 70 035 4 800 4 100 74 395 4 900 4 500 76 188 4 900 4 500 78 474 4 900 4 500 Yhteensä muutos abs. muutos % 80 085 322 0,4 78 935 1 150 1,4 83 795 4 860 6,2 85 588 1 793 2,1 87 874 2 286 2,7 5.2 VALTIONOSUUDET Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä.

89 Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ehdotetaan 40 milj. euron lisämääräraha v. 2019. Pitkäaikaistyöttömien määräaikaista eläketukea jatketaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin valinnanvapauspilotteihin 100 milj. euron valtuus. Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia v. 2019. Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v. 2019. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v. 2019. Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Uusi lukiolaki tulee voimaan 1.8.2019. Lain tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu. Vuonna 2019 lukiolain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Lisäksi uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Valtionosuus uudistuksen kustannuksista on 100 %. Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v. 2019. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v. 2019. Liikkuva opiskelu toimintaan ehdotetaan 2,8 milj. euroa v. 2019. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. eurolla v. 2019. Ammattikorkeakoulujen TKItoiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa v. 2019. Hallitusohjelman mukaisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuodelle 2019. Valtionosuudet vv. 2017 2021 (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot muutos abs. muutos % Verotulojen tasaus 35 530 1 293 3,5 3 406 35 500 30 0,1 3 442 36 500 +1 000 2,8 4 260 36 500 0 0,0 4 451 36 500 0 0,0 4 868

90 Vaikka valtionosuuksien määrä valtakunnallisesti on aleneva, ennustetaan Valkeakosken osalta valtionosuuksien nousua n. 1,0 miljoonalla eurolla. Suurin osa noususta tulee verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta. 5.3 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuotot sisältävät antolainojen, teollisuushallien lunastushintasaamisten ja lyhytaikaisten sijoitusten ja maksuliikennetilien korot. Korkokulut muodostuvat kaupungin ottolainojen koroista. Muut rahoitustuotot sisältävät osinkotuotot, verotilitysten korot, viivästyskorot, takausprovisiot sekä kuntayhtymien peruspääoman korot ja vesihuoltolaitoksen tuloutukset. Merkittävimmät muiden rahoitustuottojen erät vuonna 2019 ovat seuraavat: Osinkotuotot Valkeakosken Energia Oy:ltä Vesihuoltolaitoksen korvaus peruspääomasta Peruspääoman korko/sairaanhoitopiiri 1 500 000 euroa 378 696 euroa 200 000 euroa Muut rahoituskulut sisältävät verotilitysten korot, viivästyskorot, vesilaitoksen tuloutuksen (menona) sekä muut rahoituskulut. Rahoitustuotot ja kulut vv. 2017 2021 Euroa TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Rahoitustuotot Rahoituskulut Netto 3 703 592 897 072 2 806 520 2 603 851 967 000 1 636 851 2 187 996 909 905 1 278 091 2 182 996 1 044 696 1 138 300 1 999 996 1 136 155 863 841 5.4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEKÄ POISTOEROJEN MUUTOKSET Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Kuntajaosto suosittelee poistoohjeen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tilinpäätösperiaatteista sekä oikea ja riittävä kuva että varovaisuuden periaate edellyttävät, ettei tilinpäätös anna liian hyvää kuvaa tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos poistot on mitoitettu liian pieniksi liian pitkiksi arvioitujen poistoaikojen takia, seurauksena tilikauden tulos ja ylijäämä näyttävät liian hyviltä, samoin kuin taseen antama kuva taloudellisesta asemasta. Poistoeron muutos on kertyneen poistoeron vähennystä osaksi investointivarauksella katetuista kohteista, joita ovat: kaupungintalon saneeraus, Holmin yritysalueen kunnallistekniikan rakentaminen, lukio, nuorisokeskuksen peruskorjaus sekä Eerolan päiväkodin peruskorjaus.

91 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2017 TA TA Muutos% Ts Ts 2018 2019 Ta 18/19 2020 2021 Toimintatuotot (+) 56 298 658 61 596 282 63 200 726 2,6 62 707 145 62 707 349 Myyntituotot 30 858 959 30 399 669 31 751 725 4,4 31 703 960 31 704 164 Maksutuotot 8 325 228 8 139 922 8 121 161 0,2 8 129 161 8 129 161 Tuet ja avustukset 1 833 262 1 701 050 1 186 300 30,3 1 186 300 1 186 300 Muut toimintatuotot 15 281 209 21 355 641 22 141 540 3,7 21 687 724 21 687 724 Toimintakulut () 165 328 511 169 627 646 175 516 057 3,5 175 910 220 175 982 763 Henkilöstökulut 60 072 681 61 285 409 63 403 624 3,5 63 313 852 63 370 191 Palkat ja palkkiot 46 699 832 47 741 139 50 024 957 4,8 49 936 303 49 989 514 Henkilösivukulut 13 372 849 13 544 270 13 378 667 1,2 13 377 549 13 380 677 Eläkekulut 11 230 971 11 145 896 11 712 917 5,1 11 712 520 11 714 919 Muut henkilösivukulut 2 141 878 2 398 374 1 665 750 30,5 1 665 029 1 665 758 Palvelujen ostot 76 657 397 73 353 165 76 713 867 4,6 77 318 227 77 330 831 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 383 440 8 266 294 8 200 343 0,8 8 206 784 8 208 984 Avustukset 5 502 892 5 581 800 5 464 625 2,1 5 485 375 5 485 375 Muut toimintakulut 14 712 101 21 140 978 21 733 598 2,8 21 585 982 21 587 382 Toimintakate 109 029 853 108 031 364 112 315 331 4,0 113 203 075 113 275 414 Verotulot (+) 80 085 313 78 934 665 83 794 580 6,2 85 588 471 87 874 125 Valtionosuudet (+) 35 530 333 35 500 000 36 500 000 2,8 36 500 000 36 500 000 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 2 806 520 1 636 851 1 278 091 21,9 1 138 300 863 841 Korkotuotot (+) 107 840 83 855 35 000 58,3 32 000 29 000 Muut rahoitustuotot (+) 3 595 752 2 519 996 2 152 996 14,6 2 150 996 1 970 996 Korkokulut () 511 009 574 304 517 209 9,9 652 000 743 459 Muut rahoituskulut () 386 063 392 696 392 696 0,0 392 696 392 696 Vuosikate 9 392 313 8 040 152 9 257 340 15,1 10 023 696 11 962 552 Suunnitelman mukaiset poistot 8 033 476 7 938 212 7 926 896 0,1 8 618 309 8 812 684 Arvonalentumiset 247 037 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 111 800 101 940 1 330 444 1205,1 1 405 387 3 149 868 Poistoerojen lisäys() tai vähennys (+ 371 706 371 336 352 800 5,0 327 875 327 518 Varausten muutos 0 0 0 0,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 483 506 473 276 1 683 244 255,7 1 733 262 3 477 386 Vuosikate poistoista % 113 101 117 15,8 116 136 Vuosikate/asukas 444 379 433 14,2 465 551 Tilikauden/ed. tilikausien ylijäämä 9 257 161 9 730 437 11 413 681 17,3 13 146 943 16 624 329

92 INVESTOINNIT Rahoitus TA TS2 TS3 Kohderyhmä/Kohde laskelmaan 2019 2020 2021 KAUPUNGINHALLITUS Maa ja vesialueet yht. menot KO Investoinnit 300 000 300 000 300 000 tulot KO Myyntitulot 100 000 100 000 100 000 netto 200 000 200 000 200 000 Käyttöomaisuuden myyntivoitto 400 000 400 000 400 000 Rakennusten hankinta menot KO Investoinnit 0 0 0 ja luovutus tulot KO Myyntitulot 50 000 50 000 50 000 netto 50 000 50 000 50 000 Myyntituloissa on rakennusten myynnistä tasearvoa vastaava tulo. Käyttöomaisuuden myyntivoitto 100 000 100 000 100 000 Osakkeet ja osuudet menot KO Investoinnit 500 000 0 0 tulot KO Myyntitulot 50 000 50 000 50 000 netto 450 000 50 000 50 000 Hyvinvointipuiston kehittämiseen menot KO Investoinnit 500 000 15 000 15 000 (suunnittelukaudella kohdistetaan tulot RO Inv.menoihin 0 0 0 Kirjaslammen uimalarakennuksen ja laitureihin) netto 500 000 15 000 15 000 Kalustohankinnat menot KO Investoinnit 30 000 0 0 tulot KO Myyntitulot 0 0 0 netto 30 000 0 0 SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kalustohankinnat menot KO Investoinnit 0 0 0 tulot KO Myyntitulot 0 0 0 netto 0 0 0 KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Kalustohankinnat menot KO Investoinnit 445 000 45 000 45 000 Varaus kalustohankintoihin. V. 2019 KO Myyntitulot 0 0 0 kirjaston kalustohankintoihin 400 000 euroa. 445 000 45 000 45 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA Pitkävaikutteiset menot Kirjaston muutostyöt menot KO Investoinnit 200 000 tulot RO Inv.menoihin 0 netto 200 000 Talonrakennus Teknisen keskuksen varikko menot KO Investoinnit 2 760 000 10 000 0 Kustannusarvio 2 990 000 Edellisten vuosien käyttö 220 000 Kalustovaraus 0 Roukon yhtenäiskoulu KO Investoinnit 8 000 000 8 000 000 500 000 RO Inv.menoihin 400 000 400 000 Kustannusarvio 17 000 000 Edellisten vuosien käyttö 500 000 Kalustovaraus 500 000 Koulun mitoitus arvioitu yhtenäiskouluna siten, että sisältää varauksen uudelle keskuskeittiölle.

93 INVESTOINNIT Rahoitus TA TS2 TS3 Kohderyhmä/Kohde laskelmaan 2019 2020 2021 Vapaaaikakeskus menot KO Investoinnit 500 000 5 000 000 Alustava kustannusarvio (2018): 11 525 000 kalustovaraus 500 000 Tehdyn tarveselvityksen perusteella esitetään mallia, jossa vapaaaikakeskukseen sijoittuisi peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen Valkeakoski opisto, musiikkiopisto, kuvataide ja käsityökoulu Emil sekä kulttuuritoimisto. Kirjaston tilat ehdotetaan sijoitettavaksi Torikeskukseen vuokratiloihin. Tilankäytön lähtökohtana on mahdollisimman pitkälle menevä yhteiskäyttö, jolloin mahdollistuu myös päällekkäisten toimintojen poistaminen. Samassa yhteydessä tulee ratkaista tällä hetkellä musiikkiopiston ja Emilin käytössä olevan Valtakatu 20:n tuleva käyttötarkoitus. Jakamaton menot KO Investoinnit 650 000 650 000 650 000 tulot RO Inv.menoihin 0 0 0 netto 650 000 650 000 650 000 Sisältää varaukset hankesuunnitelmien laadintaan. Lisäksi määrärahavarauksen kustannusarvioltaan alle 150 000 euron kohteisiin. Talonrakennus yht. menot KO Investoinnit 11 410 000 9 160 000 6 150 000 tulot RO Inv.menoihin 400 000 400 000 0 KO Myyntitulot 0 0 0 netto 11 010 000 8 760 000 6 150 000 Liikuntapaikkarakentaminen menot KO Investoinnit 200 000 300 000 50 000 tulot RO Inv.menoihin 20 000 60 000 0 netto 180 000 240 000 50 000 2019: Kerhomajan tenniskentät 2020: Saharan keinonurmi, aidat ja vaihtopenkit Kalustohankinnat menot KO Investoinnit 200 000 520 000 200 000 tulot KO Myyntitulot 0 5 000 0 netto 200 000 515 000 200 000 2020: Tiehöylä 450 000 Traktori 70 000 KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINNIT Uudisrakentamisinvestoinnit KO Investoinnit 2 110 000 1 460 000 1 400 000 Korvausinvestoinnit Katutyöt KO Investoinnit 350 000 350 000 350 000 Päällystetyöt KO Investoinnit 400 000 400 000 400 000 Siltojen korjaukset KO Investoinnit 50 000 50 000 50 000 Katuvalaistus KO Investoinnit 50 000 50 000 50000 tulot RO Inv.menoihin 0 0 0 Liikennevalot KO Investoinnit 50 000 50 000 50 000 Satamat, leikkikentät, laiturit ja viherrakentaminen KO Investoinnit 100 000 100 000 100 000 KUNNALLISTEKNIIKKA YHT. menot 3 110 000 2 460 000 2 400 000 tulot RO Inv.menoihin 0 0 0 VESIHUOLTOTEKNIIKAN INVESTOINNIT Uudisrakentamisinvestoinnit KO Investoinnit 6 150 000 1 380 000 1 300 000 Korvausinvestoinnit Vesihuoltoverkostot KO Investoinnit 520 000 520 000 520 000 Laitokset KO Investoinnit 100 000 100 000 100 000 Jätevedenpumpaamot KO Investoinnit 60 000 60 000 60 000 VESIHUOLTOTEKNIIKKA YHT. menot 6 830 000 2 060 000 1 980 000 tulot RO Inv.menoihin 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Ko Investoinnit 23 725 000 14 860 000 11 140 000 RO Inv.menoihin 420 000 460 000 0 KO Myyntitulot 200 000 205 000 200 000 Netto 23 105 000 14 195 000 10 940 000

94 KUNNALLISTEKNIIKAN UUDISRAKENTAMISINVESTOINNIT TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yritysalueet 200 000 200 000 200 000 Jutikkala 0 200 000 200 000 Keskusta 800 000 100 000 0 Valtakadun puuistutukset 100 000 0 0 Koivuniemi 150 000 KareliankatuVanhankyläntien muutos 150 000 0 0 LänsiLintula/eteläinen laajennus 400 000 500 000 0 Kevyen liikenteen yhteyspuutteet 50 000 50 000 50 000 Urheilukatu + pysäköinti 150 000 Viimeistelytyöt 50 000 50 000 50 000 Ennalta nimeämättömät kohteet 60 000 60 000 600 000 Salomaantien jatke 0 300 000 300 000 VESIHUOLTOTEKNIIKAN UUDISRAKENTAMISINVESTOINNIT 2 110 000 1 460 000 1 400 000 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yritysalueet 200 000 200 000 200 000 Jutikkala 0 200 000 200 000 Keskusta 100 000 100 000 100 000 Vesiasema 5 000 000 0 0 Koivuniemi 100 000 0 0 Urheilukatu + pysäköinti 50 000 LänsiLintula/eteläinen laajennus 400 000 400 000 0 Vesihuollon toimintaalueiden laajentaminen ViljamiKutanen 80 000 Heikkilä 70 000 80 000 0 Kerhomajan katuyhteys 50 000 Ennalta nimeämättömät kohteet 100 000 100 000 700 000 Salomaantien jatke 0 300 000 100 000 6 150 000 1 380 000 1 300 000

95 7 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan nettokassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelmassa on käyttöomaisuuden myyntituottoihin vastaavasti lisätty myös toimintatuottoihin arvioidut käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tuloslaskelmaan arvioitu satunnainen myyntivoitto. 7.1 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Suunnittelukaudelle esitetään varausta uuden antolainan myöntämiseen 20 000 euroa vuosittain. Varaus on tarkoitettu hankkeiden lyhytaikaiseen rahoittamiseen ja mahdolliset lainat myönnetään kassavaroista. Antolainojen muutokset suunnittelukaudella: Antolainat TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Nostot Lyhennykset Netto 5 147 33 470 28 324 620 000 45 000 575 000 20 000 45 000 25 000 20 000 45 000 25 000 20 000 45 000 25 000 7.2 LAINAKANNAN MUUTOKSET Vuonna 2019 nostetaan uutta lainaa 18,5 milj. euroa ja lyhennetään 13,2 milj. euroa. Lainakanta on vuoden 2019 lopussa 66,9 milj. euroa eli 3 125 euroa/asukas. Lainakanta vuoden 2021 lopussa on 68,1 milj. euroa eli 3 137 euroa/asukas. Tästä pankkilainojen lainakanta (ilman yritystilojen lunastushalleja ja konsernitilivelkoja varten nostettuja lainoja) on vuoden 2021 lopussa noin 2 648 euroa/asukas. Kaupungin velkaantumisvauhti on erittäin nopeaa. Erilaiset investointien rahoitusvaihtoehdot tulee tarkastella investoinneista päätettäessä: mikäli velkaantumista ei saada merkittävästi loivennettua, rajoittaa se kaupungin taloudellista liikkumavaraa ja palveluiden tuottamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Investointien rahoittamiseksi tulee myös tutkia mahdollisuudet realisoida ylimääräisiä tai vähäisellä käytöllä olevia kiinteistöjä.

96 Lainakanta vv. 2017 2021 (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lainakanta 31.12. muutos euroa/asukas Lainakanta ilman lunastussaamisia ja konsernivelkoja /as 59 505 1 102 2 816 2 166 61 595 2 090 2 905 2 247 66 885 5 290 3 125 2 546 70 075 3 190 3 252 2 718 68 065 2 010 3 137 2 648 Korot Lyhennykset Lainanhoitokulut 511 8 898 9 409 574 7 910 8 484 517 13 210 13 727 652 9 810 10 462 743 10 510 11 253 Ottolainat (euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Nostot Lyhennykset Netto 10 000 000 8 897 670 1 102 330 10 000 000 7 910 000 2 090 000 18 500 000 13 210 000 5 290 000 13 000 000 9 810 000 3 190 000 8 500 000 10 510 000 2 010 000 7.3 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Saamisten muutoksiin sisältyy mm. teollisuushallien lunastushintojen lyhennykset ja jälkirahoitteisten valtionosuuksien oikaisut kassaperusteisiksi sekä vesihuoltolaitoksen liittymismaksutulot. 7.4 TULORAHOITUKSEN OIKAISUERÄT Rahoituslaskelmassa on käyttöomaisuuden myyntituottoihin ja tulorahoituksen korjauseriin lisätty myös toimintatuottoihin ja satunnaisiin tuottoihin arvioidut käyttöomaisuuden myyntivoitot.

97 RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2019 muutos TS TS 2018 TA 2018/ 2020 2021 +muutokset* 2019 Toiminnan rahavirta 8 487 109 3 740 148 8 857 340 136,8 9 623 696 11 562 552 Vuosikate (+/) 9 392 314 4 240 148 * 9 257 340 118,3 10 023 696 11 962 552 Satunnaiset erät (+/) Tulorahoituksen korjauserät (+/) 905 204 500 000 400 000 20,0 400 000 400 000 Investointien rahavirta 8 772 340 9 270 000 22 705 000 144,9 13 795 000 10 540 000 Investointimenot () 9 822 239 10 000 000 * 23 725 000 137,3 14 860 000 11 140 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 103 406 420 000 460 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 946 492 730 000 600 000 17,8 605 000 600 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 285 231 5 529 852 13 847 660 150,4 4 171 304 1 022 552 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 28 324 575 000 25 000 104,3 25 000 25 000 Antolainasaamisten lisäykset () 5 147 620 000 20 000 96,8 20 000 20 000 Antolainasaamisten vähennykset (+) 33 470 45 000 45 000 0,0 45 000 45 000 Lainakannan muutokset 1 102 330 2 090 000 5 290 000 153,1 3 190 000 2 010 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 10 000 000 10 000 000 * 18 500 000 85,0 13 000 000 8 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys () 6 910 000 7 910 000 8 210 000 3,8 9 810 000 10 510 000 Lyhytaikaikaisten lainojen muutos (+/) 1 987 670 5 000 000 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 227 637 3 000 000 1 419 874 52,7 978 067 978 067 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset (+ 11 032 Saamisten muutos (+/) 1 308 114 3 000 000 1 419 874 52,7 978 067 978 067 Korottomien velkojen muutos (+/) 1 930 555 Rahoituksen rahavirta 4 358 291 4 515 000 6 734 874 49,2 4 193 067 1 006 933 Rahavarojen muutos 4 073 060 1 014 852 7 112 786 600,9 21 763 15 619 Rahavarat 1.1. 15 787 102 19 860 162 18 845 310 5,1 11 732 524 11 754 287 Rahavarat 31.12. 19 860 162 18 845 310 11 732 524 37,7 11 754 287 11 769 906 Lainakanta 1.1. 58 402 264 59 504 594 61 594 594 3,5 66 884 594 70 074 594 Lainakannan muutos 1 102 330 2 090 000 5 290 000 153,1 3 190 000 2 010 000 Lainakanta 31.12 59 504 594 61 594 594 66 884 594 8,6 70 074 594 68 064 594 Asukasmäärä 31.12. 21 143 21 300 21 400 0,5 21 550 21 700 Rahavarat euroa/as. 939 857 548 36,1 545 542 Lainakanta euroa/as. 2 816 2 905 3 125 7,6 3 252 3 137 Lainakanta euroa/as ilman yrityshalleja ja kons.tilivelka 2 166 2 247 2 546 13,3 2 718 2 648 *)Rahoituslaskelmassa vuosikate, investoinnit ja lainojen lisäys on arvioitu oletetun toteutuman mukaisesti

98 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken Asunnot Oy TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Korvataan huonokuntoisempi asuntokanta toteuttamalla Apiankadulle vuokrakerrostalo. 2. Sointulan tornien 3. vaiheen (Puistokuja 3) peruskorjauksen loppuunsaattaminen. 3. Innalantie 2 ja 4 rakennusten purkaminen. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Asuntokanta: Käyttöaste% ilman opisk.asuntoja Käyttöaste% sis. opiskelijaasunnot Vaihtuvuus% ilman opisk.asuntoja Vaihtuvuus% sis. opiskelijaasunnot 95,46 91,56 18,26 25,64 95 92 29 32 95 91 29 32 95 92 28 31 95 92 27 30 Talous: Liikevoitto/1000 Oman pääoman tuotto% Sijoitetun pääoman tuotto% Omavaraisuusaste Velkaantumisaste Quick ratio 989 3,7 3,7 45,9 1,2 1,9 500 2,7 1,3 35,0 1,73 1,0 650 2,7 1,3 35,0 1,73 1,0 650 2,7 1,3 35,0 1,73 1,0 650 2,7 1,3 35,0 1,73 1,0 Keskivuokra /m2 10,57 10,58 10,81 11,02 11,25 Henkilöstö: kokoaikaiset 3 3 3 3 3 osaaikaiset 0 0 0 0 0 työllistetyt 0 0 0 0 0 Määrä vuoden lopussa 3 3 3 3 3 Tilat m2 (hallinto) 129 129 129 129 129

99 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken Energia Oy TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Tulos ennen varauksia ja veroja 2,0 milj.. 2. Sijoitetun pääoman tuotto on noin 6,5 %. 3. Toimitusvarmuuden parantaminen (KAHarvo) Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Tulos ennen varauksia ja veroja (te) Oman pääoman tuotto% Sijoitetun pääoman tuotto% Omavaraisuusaste Maksuvalmius (QR) 2665 14,1 9,5 54,3 0,9 1800 9 6 55 1,4 2000 9 6,5 57 1,5 2200 10 7 57 1,6 2400 11 7,5 57 1,6 Henkilöstö: kokoaikaiset 36 35 34 34 34 osaaikaiset 0 0 0 0 0 työllistetyt 0 0 0 0 0 Määrä vuoden lopussa 36 35 34 34 34 Tilat m2 (hallinto) 769 769 769 600 600

100 KONSERNIYHTEISÖ: Visavuoren museosäätiö rs TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Karipaviljongin peruskorjaus. 2. Kari Suomalaisen 100 vuotta syntymästä juhlavuoden näyttelyn suunnittelu ja järjestäminen. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kävijät: Visavuori Myllysaari Kauppilanmäki 12 288 6 909 2 021 14 000 8 000 2 500 12 500 5 500 2 500 12 500 5 500 2 500 12 500 5 500 2 500 Perusnäyttelyt: Wikströmin museo Karipaviljonki Myllysaaren museo Vaihtuvat näyttelyt: Wikströmin museo Karipaviljonki Myllysaaren museo 1 1 2 1 5 8 1 1 2 3 6 1 1 2 0 1 6 1 1 2 0 1 6 1 1 2 0 1 6 Luettelointi Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset työllistetyt Määrä vuoden lopussa Tilat m2 /vuokralle annetut Toimitilat Visavuori Myllysaaren isopuoli Myllysaaren vähäpuoli Kanavakasöörin talo Kauppilanmäen museoalue 1 130 5 3 1 9 1500/80 3600/1100 600/600 150/150 400 5 3 0 8 1500/80 3600/1100 600/600 150/150 1500 5 3 0 8 1500/80 3600/1100 600/600 150/150 1500 5 3 0 8 1500/80 3600/1100 600/600 150/150 1500 5 3 0 8 1500/80 3600/1100 600/600 150/150

101 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Koulutusreformin toteuttaminen sekä toiminnan ja talouden sopeuttaminen tulorahoituksen ennakoimattomuuteen; suoritus ja vaikuttavuusrahoitustekijöiden kehittäminen. 2. Kaikille VAAOon hakeutuville tarjotaan koulutus tai työpajapaikka. 3. Toteutetaan ja lisätään opintoväyliä 2. asteen ammatillisesta tutkinnosta ammattikorkeakouluopintoihin eri koulutusaloilla. Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Vuosikate/poistot % Nettokassavirta Opiskelijavuodet Suoritetut tutkinnot Opiskelijapalaute 10 1.. 389 3,8/5 >20 >0 1 000.. >3,5/5 >20 >0 1 000 400 >3,5/5 >30 >0 1 000 410 >3,5/5 >40 >0 1 000 410 >3,5/5 Ensisijaiset hakijat (yhteishaku) Läpäisyaste % Työllistymisaste % Keskeyttämisaste % (negatiivinen) 0,74 63 52 9,2 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 VALMAopiskelijat Vaaterin nuoret 20 42 20 40 20 40 20 40 20 40 Opintoväylät AMK:n koulutusaloille.. 2 2 3 3 Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset 114 15 122 12 105 9 105 9 105 9

102 KAUPUNGINHALLITUKSEN VUOSIAVUSTUKSET 2019 euroa Eläkeläis ja veteraanijärjestöt 12 000 Sivistysja opintotoiminta 32 000 Päivölän Kansanopiston kannatusyhdistys r.y. 27 000 Valtuustoryhmien julkaisutoiminnan tukemiseen 18 900 Muut 4 000 Sisältää mm. avustuksen kylätoimikuntien ja kaupunginosayhdistysten monistustoimintaan. Yhteensä 93 900 Muut avustusvaraukset: Eläkeläis ja vammaisjärjestöjen vuokraavustus Valtakatu 20:een Ystävyysseurojen ja henkilöstöjärjestöjen vuokraavustus Ystävyystaloon Sotaveteraanien vuokraavustus Yhteensä 49 764

vs = virkasuhde, ts=työsuhde (kkpalkkainen), tts=työsuhde (tuntipalkkainen) Määräaikainen, yli 12 kk:n työ/virkasuhteessa oleva henkilöstö punaisella/kursiivilla 103 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Päivitetty 1.11.2018 Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vs 1 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan sihteeri ts 1 Kansliapalvelut Hallintojohtaja vs 1 Kansliapalvelut Kirjaaja ts 1 Kansliapalvelut Toimistonhoitaja ts 1 Kansliapalvelut Toimistopalvelusihteeri ts 1 1 1 Lähettipalvelut Lähetti ts 1 Arkistopalvelut Arkistosihteeri vs 1 Markkinointi Markkinointipäällikkö ts 1 Matkailu Markkinointisihteeri ts 1 Verkkotoiminta Verkkotoimittaja ts 1 Henkilöstöhallinto Henkilöstöpäällikkö vs 1 Henkilöstöhallinto Palkka ja kehittämissihteeri ts 1 1 Henkilöstöhallinto Palkkasihteeri ts 4 Henkilöstöhallinto Toimistosihteeri ts 1 Taloushallinto Controller ts 1 Taloushallinto Kirjanpitopäällikkö vs 1 Taloushallinto Kirjanpitäjä ts 2 Taloushallinto Maksuliikennesihteeri ts 1 Taloushallinto Rahoitussihteeri ts 1 Taloushallinto Talous ja kehittämisjohtaja vs 1 Taloushallinto Taloussihteeri ts 1 Taloushallinto Taloushallintosihteeri ts 1 Taloushallinto Toimistovirkailija ts 1 Taloushallinto Vastaava maksuliikennesihteeri ts 1 1 1 Tietotekniikkapalvelut Järjestelmäasiantuntija ts 2 1 1 Tietotekniikkapalvelut Järjestelmätukihenkilö ts 3 2 1 Tietotekniikkapalvelut Pääsuunnittelija ts 1 Tietotekniikkapalvelut Tietohallintojohtaja vs 1 Tietotekniikkapalvelut Tietohallintokoordinaattori ts 1 Tietotekniikkapalvelut Toimistosihteeri ts 1 Kaavoituspalvelut Kaavoitusarkkitehti vs 1 1 Kaavoituspalvelut Kaavasuunnittelija ts 1 Kaavoituspalvelut Kaavoituspäällikkö vs 1 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja vs 2 1 Rakennusvalvonta Palvelusihteeri ts 1 Rakennusvalvonta Johtava rakennustarkastaja vs 1 Rakennusvalvonta Toimistopalvelusihteeri ts 1 Rakennusvalvonta Toimistotyöntekijä ts 0 1 Ympäristönsuojelu Toimistovirkailija ts 1 Ympäristönsuojelu Ympäristöpäällikkö vs 1 1 Ympäristönsuojelu Ympäristötarkastaja vs 2 Paikkatiedot Kartoittaja ts 3 1 Paikkatiedot Kiinteistörekisterinhoitaja ts 1 Paikkatiedot Mittausteknikko vs 1 Paikkatiedot Paikkatietoinsinööri vs 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Palvelusihteeri ts 1 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Toimistovirkailija ts 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Tonttiinsinööri vs 1 Yrityspalvelut Elinkeinojohtaja vs 1 Yrityspalvelut Yritysasiamies ts 1 Yrityspalvelut Rahoitusneuvoja ts 1 Hallintokeskus 62 11 2 3 0 0

Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Soten yleishallinto Sosiaali ja terveysjohtaja vs 1 Soten yleishallinto Hallintopäällikkö vs 1 Soten yleishallinto Asiantuntijahoitaja ts 1 Soten yleishallinto Hankinta ja sovellusasiantuntija ts 1 Soten yleishallinto Toimistosihteeri ts 1 Soten yleishallinto Toimistovirkailija vs 1 1 1 Soten yleishallinto Toimistovirkailija ts 9 Soten yleishallinto Osastonsihteeri ts 1 Soten yleishallinto Ammattimies ts 1 Soten yleishallinto Hoitotyönjohtaja vs 1 1 Soten yleishallinto Vanhuspalvelujen johtaja vs 1 Soten yleishallinto Ylilääkäri vs 1 1 Soten projektit Projektisosiaalityöntekijä ts 0 1 Avosairaanhoito Hoitaja ts 1 1 Avosairaanhoito Osastonhoitaja ts 1 Avosairaanhoito Psykologi ts 1 Avosairaanhoito Puheterapeutti ts 2 1 Avosairaanhoito Ravitsemusterapeutti ts 1 Avosairaanhoito Sairaanhoitaja ts 15 Avosairaanhoito Terveydenhoitaja ts 2 Avosairaanhoito Terveyskeskuslääkäri vs 13 Mielenterveystoimisto Erikoislääkäri vs 5 1 Mielenterveystoimisto Mielenterveyshoitaja ts 1 Mielenterveystoimisto Palvelupäällikkö vs 1 Mielenterveystoimisto Psykologi ts 3 Mielenterveystoimisto Sairaanhoitaja ts 8 Mielenterveystoimisto Sosiaalityöntekijä ts 3 Mielenterveystoimisto Ylilääkäri vs 1 Päivätoiminnot Askartelunohjaaja ts 1 Päivätoiminnot Mielenterveyshoitaja ts 1 Aklinikka Sairaanhoitaja ts 2 Aklinikka Sosiaalityöntekijä ts 1 Hammashuolto Erikoishammaslääkäri ts 1 Hammashuolto Hammashoitaja ts 10 Hammashuolto Suuhygienisti ts 2 Hammashuolto Johtava hammaslääkäri ts 1 Hammashuolto Terveyskeskushammaslääkäri ts 6 1 Hammashuolto Vastaava suuhygienisti ts 1 Hammashuolto Välinehuoltaja ts 1 Terveyskeskussairaala Hoitaja ts 11 1 Terveyskeskussairaala Hoitaja (varahenkilö) ts 9 Terveyskeskussairaala Laitosapulainen ts 6 Terveyskeskussairaala Osastonhoitaja ts 1 Terveyskeskussairaala Sairaanhoitaja ts 21 2 Terveyskeskussairaala Terveyskeskuslääkäri vs 1 Muistikeskus Erikoislääkäri vs 1 1 Muistikeskus Hoitaja ts 10 2 1 Muistikeskus Hoitaja (varahenkilö) ts 2 Muistikeskus Laitosapulainen ts 1 1 1 Muistikeskus Osastonhoitaja ts 1 Muistikeskus Sairaanhoitaja ts 12 1 Muistikeskus Sairaanhoitaja (varahenkilö) ts 1 Muistikeskus Terveyskeskuslääkäri vs 1 Muistikeskus Ylilääkäri vs 1 1 Kuntoutuspalvelut Fysioterapeutti ts 13 Kuntoutuspalvelut Hoitaja ts 1 Kuntoutuspalvelut Palvelupäällikkö ts 1 Kuntoutuspalvelut Toimintaterapeutti ts 2 Kuntoutuspalvelut Välinehuoltaja ts 1 Kotihoito Hoitaja ts 38 1 Kotihoito Hoitaja (varahenkilö) ts 3 1 Kotihoito Palvelupäällikkö vs 1 Kotihoito Palveluvastaava ts 3 Kotihoito Sairaanhoitaja ts 7 3 Kotihoito Sosiaaliohjaaja ts 1 1 Kotihoito Terveydenhoitaja ts 1 1 104

Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Kotihoito Asiakasohjaaja vs 0 4 Päiväkeskustoiminta Hoitaja ts 6 Päiväkeskustoiminta Hoitaja (varahenkilö) ts 1 Päiväkeskustoiminta Sairaanhoitaja ts 1 Tilapäinen ryhmäkoti Hoitaja ts 10 2 Tilapäinen ryhmäkoti Hoitaja (varahenkilö) ts 2 Ryhmäkodit Hoitaja ts 8 Ryhmäkodit Hoitaja (varahenkilö) ts 1 1 Ryhmäkodit Palveluvastaava ts 1 Tehostettu palveluasuminen Hoitaja ts 65 Tehostettu palveluasuminen Hoivaavustaja ts 1 Tehostettu palveluasuminen Hoitaja (varahenkilö) ts 12 2 Tehostettu palveluasuminen Ohjaaja ts 1 Tehostettu palveluasuminen Osastoapulainen ts 1 Tehostettu palveluasuminen Palvelupäällikkö vs 1 Tehostettu palveluasuminen Palveluvastaava ts 2 Tehostettu palveluasuminen Sairaanhoitaja ts 9 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskuslääkäri vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Palvelupäällikkö vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Asiakkuuskoordinaattori vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Talous ja velkaneuvoja ts 1 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Palveluneuvoja ts 1 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Perhetyöntekijä ts 6 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Psykologi ts 2 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaali ja perhepalvelujen johtaja vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaaliohjaaja vs 6 1 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaalityöntekijä vs 8 2 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaalityöntekijä ts 1 Lastensuojelu Sosiaaliohjaaja vs 3 Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä vs 4 1 2 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Lastenvalvoja vs 0 1 1 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Projektipäällikkö vs 0 1 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sairaanhoitaja ts 0 2 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sosiaalityöntekijä vs 0 2 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sosiaaliohjaaja vs 0 2 Palkkatuettu työ Hoitaja ts 0 1 Palkkatuettu työ Kehitysvammaisten ohjaaja ts 0 1 Palkkatuettu työ Kierrätystyöntekijä ts 0 1 Palkkatuettu työ Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ts 0 2 Palkkatuettu työ Ohjaaja ts 0 5 Palkkatuettu työ Siivooja ts 0 1 Palkkatuettu työ Toimistotyöntekijä ts 0 1 Terveysneuvonta Osastonhoitaja ts 1 Terveysneuvonta Psykologi ts 1 Terveysneuvonta Terveydenhoitaja ts 13 Asumispalvelut Johtava ohjaaja ts 1 1 1 Asumispalvelut Johtava ohjaaja vs 0 1 Asumispalvelut Ohjaaja ts 8 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Ohjaaja ts 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palveluohjaaja ts 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palveluohjaaja vs 1 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palvelupäällikkö vs 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Sosiaalityöntekijä vs 1 Työ ja päivätoiminta Vastaava ohjaaja ts 1 Työ ja päivätoiminta Ohjaaja ts 3,5 Kuntouttavat työll.palvelut Sosiaaliohjaaja ts 1 Kuntouttavat työll.palvelut Työhönvalmentaja ts 2 Kuntouttavat työll.palvelut Työllisyyspalvelujen johtaja vs 1 Kuntouttavat työll.palvelut Ohjaaja ts 2 Kehitysvammaisten työtoiminta Ohjaaja ts 3 1 105 Sosiaali ja terveyskeskus 456,5 32 23 1 0 0

106 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Hallinto Hallintosihteeri ts 1 Hallinto Hyvinvointikoordinaattori ts 1 Hallinto Sivistysjohtaja vs 1 Vahtimestarit Vahtimestari ts 5 Päivähoidon yhteistoiminnot Erityislastentarhanopettaja ts 3 Päivähoidon yhteistoiminnot Palveluohjaaja ts 1 Päivähoidon yhteistoiminnot Toimistovirkailija vs 2 1 1 Päivähoidon yhteistoiminnot Varhaiskasvatuspäällikkö vs 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 15 Vanhankylän varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 19 Vanhankylän varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Eerolan varhaiskasvatus Avustaja ts 2 Eerolan varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Eerolan varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 14 2 Eerolan varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 16 Eerolan varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Tallinmäen varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 5 Tallinmäen varhaiskasvatus Perhepäivähoitaja ts 12 2 2 Tallinmäen varhaiskasvatus Avustaja ts 0 2 Tallinmäen varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 6 Tallinmäen varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Sorrilan varhaiskasvatus Avustaja ts 3 Sorrilan varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Sorrilan varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Sorrilan varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 10 Sorrilan varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 11 Sorrilan varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Sassin varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Sassin varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Sassin varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 10 Sassin varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 11 Sassin varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 12,5 Palmurinteen varhaiskasvatus Perhepäivähoitaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Päiväkotiapulainen ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 19 Palmurinteen varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Palvelusihteeri ts 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Opetuspäällikkö vs 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Talous ja hallintosihteeri ts 1 Roukon koulu Erityisopettaja vs 3 Roukon koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 3 Roukon koulu Lehtori vs 2 Roukon koulu Luokanopettaja vs 21 1 Roukon koulu Rehtori vs 1 Roukon koulu Toimistovirkailija ts 1 Roukon koulu Resurssiopetuksen tuntiopettaja vs 2 1 Roukon koulu Sivutoiminen opettaja vs 0 1 Leppälän koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Leppälän koulu Luokanopettaja vs 4 Kärjeniemen koulu Erityisopettaja vs 1 Kärjeniemen koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Kärjeniemen koulu Luokanopettaja vs 6 Kärjeniemen koulu Tuntiopettaja vs 0

107 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Rauhalan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 2 Rauhalan koulu Luokanopettaja vs 3 Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Sassin koulu Luokanopettaja vs 5 Sorrilan koulu Erityisopettaja vs 3 Sorrilan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 2 Sorrilan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 2 Sorrilan koulu Lehtori vs 3 1 Sorrilan koulu Luokanopettaja vs 14 2 1 Sorrilan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 16) rehtori vs 1 Sorrilan koulu Resurssiopetuksen tuntiopettaja vs 2 2 Sorrilan koulu Toimistovirkailija ts 1 Tarttilan koulu Luokanopettaja vs 2 Tarttilan koulu Tuntiopettaja vs 0 1 Tietolan koulu Erityisluokanopettaja vs 10 Tietolan koulu Erityisopettaja vs 2 Tietolan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 15 1 1 Tietolan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 2 Tietolan koulu Lehtori vs 1 Tietolan koulu Luokanopettaja vs 6 Tietolan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 16) rehtori vs 1 Tietolan koulu Toimistovirkailija ts 1 Tietolan koulu Tuntiopettaja vs 1 1 Naakan koulu Erityisluokanopettaja vs 1 Naakan koulu Erityisopettaja vs 1 Naakan koulu Joustavan perusopetuksen opettaja vs 1 Naakan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 1 Naakan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Naakan koulu Lehtori vs 19 3 Naakan koulu Nuorisotyöntekijä (30 t/vk) ts 1 Naakan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 79) rehtori vs 1 Naakan koulu Toimistovirkailija ts 1 Naakan koulu Tuntiopettaja vs 11 Tyryn koulu Erityisluokanopettaja vs 2 Tyryn koulu Erityisopettaja vs 1 Tyryn koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Tyryn koulu Lehtori vs 21 1 Tyryn koulu Nuorisotyöntekijä (30 t/vk) ts 1 Tyryn koulu Peruskoulun (vuosiluokat 79) rehtori vs 1 Tyryn koulu Toimistovirkailija ts 1 Tyryn koulu Tuntiopettaja vs 8 Päivälukio Lehtori vs 20 1 1 Päivälukio Apulaisrehtori vs 1 Päivälukio Lukion rehtori vs 1 Päivälukio Toimistovirkailija ts 1 Päivälukio Tuntiopettaja vs 2 1 Aikuislukio Lehtori vs 1 1 Aikuislukio Tuntiopettaja vs 3 1 Perusopetuksen psykologipalvelut Opiskeluhuollon psykologi ts 2 Perusopetuksen kuraattoripalvelut Vastaava kuraattori ts 2 Perusopetuksen sairaanhoitopalvelut Hoitaja ts 1 Lukion ja ammattik. psykologipalvelut Opiskeluhuollon psykologi ts 1 Lukion ja ammattik. kuraattoripalvelut Vastaava kuraattori ts 2 Sivistystoimen yleisjohto Rehtori vs 1 Aikuisopetus Apulaisrehtori ts 1 1 1 Aikuisopetus Koulutussuunnittelija ts 1 Aikuisopetus Koulutuspäällikkö ts 2 Aikuisopetus Kudonnan opettaja ts 1 Aikuisopetus Kudonnanohjaaja ts 1 1 Aikuisopetus Musiikinopettaja ts 1 1 Aikuisopetus Opistosihteeri ts 4 Aikuisopetus Suunnittelijaopettaja ts 6 1 Aikuisopetus Teknisentyön opettaja ts 1 Aikuisopetus Tekstiilityön opettaja ts 2 1 1 Musiikin perusopetus Lehtori vs 1 Musiikin perusopetus Musiikkiopiston lehtori vs 3 Musiikin perusopetus Musiikkiopiston opettaja vs 11 1

108 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Musiikin perusopetus Rehtori vs 1 Musiikin perusopetus Toimistovirkailija ts 2 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (päätoiminen) vs 6 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (sivutoiminen) vs 7 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (yht.päätoiminen) vs 3 Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Kuvataiteen perusopetus Kuvataideopettaja ts 3 Kuvataiteen perusopetus Rehtori vs 1 Visuaalisten aineiden perusopetus Käsityötaiteen opettaja vs 1 Kirjastopalvelut Informaatikko ts 3 Kirjastopalvelut Kirjastosihteeri ts 8 Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja vs 1 Kirjastopalvelut Osastonjohtaja ts 3 Kirjastopalvelut Tietoasiantuntija ts 1 Kirjastopalvelut Toimistovirkailija ts 1 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimenjohtaja vs 1 Kulttuuripalvelut Toimistovirkailija ts 1 Voipaala Palvelusihteeri ts 1 Voipaala Toiminnanjohtaja ts 1 Kaupunginteatteri Puvustaja (60 %) ts 1 Kaupunginteatteri Teatterinjohtaja ts 1 Kaupunginteatteri Teatterisihteeri ts 1 Liikuntatoimisto Liikuntatoimenjohtaja vs 1 Liikuntatoimisto Toimistovirkailija ts 1 Liikuntatoiminta Liikunnanohjaaja ts 2 Uimahalli Lippukassanhoitaja ts 2 Uimahalli Uimahallityöntekijä ts 3 Uimahalli Uinninvalvoja ts 3 Liikuntahalli Uimahallityöntekijä ts 1 Nuorisotoimisto Nuorisoneuvoja ts 1 Nuorisotoimisto Nuorisotoimenjohtaja vs 1 Nuorisotoimisto Toimistovirkailija ts 1 Nuorisokeskus/nuorisotilat Nuorisonohjaaja ts 4 Nuorisokeskus/nuorisotilat Etsivä nuorisotyöntekijä ts 2 Nuorisotoimen projektit Projektityöntekijä ts 0 1 Koulutus ja hyvinvointikeskus 543,5 23 8 6 0 0 Teken toimialajohto Tekninen johtaja vs 1 Teken toimialajohto Rakennuttajainsinööri ts 1 Teken toimialajohto Toimistosihteeri ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Kunnossapitopäällikkö ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Rakennuspäällikkö ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Toimistokirjuri ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts 1 1 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Yhdyskuntatekniikan päällikkö vs 1 Kadut Kirvesmies tts 1 1 1 Kadut Koneenkuljettaja tts 4 1 Kadut Kunnallistekniikan työntekijä tts 2 1 Kadut Kunnossapitotyöntekijä tts 3 1 1 Kadut Kuormaautonkuljettaja tts 2 Kadut Suunnitteluinsinööri ts 1 Kadut Tiehöylänkuljettaja tts 2 Kadut Työnjohtaja ts 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Asentajaautonkuljettaja tts 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Putkiasentaja tts 4 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Työnjohtaja ts 1 Viemäriverkostojen kunnossapito Kunnossapitotyöntekijä tts 1 Konekeskus Autonasentaja tts 2 Kunnallistekn. laskutettavat työt Verkostosuunnittelija ts 1 Puistotoimiston johto ja suunnittelu Kaupunginpuutarhuri vs 1 1 1

Tilanne 1.10.2018 Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) 2019 2020 2021 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Puistotoimiston johto ja suunnittelu Maisemasuunnittelija ts 0 1 Puistotoimiston johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts 1 Puistojen kunnossapito Puistopuutarhuri ts 1 Puistojen kunnossapito Ulkoaluetyöntekijä tts 9 2 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu LVIinsinööri ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Suunnitteluinsinööri ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Toimitilapäällikkö vs 1 Metsätalous Metsäinsinööri ts 1 Metsätalous Metsätyöntekijä tts 2 1 Metsätalous Traktorinkuljettaja tts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Erikoisammattimies ts 2 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Huoltomestari ts 2 Huolto ja kunnossapitoyksikkö LVIAhuoltomies ts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Kiinteistönhoitaja ts 14 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Kirvesmies tts 3 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Maalari tts 2 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Muurari tts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Putkiasentaja ts 1 Liikuntapaikat Liikuntapaikkamestari ts 1 Liikuntapaikat Laitosmies ts 2 Liikuntapaikat Liikuntapaikkojenhoitaja ts 9 Roukon keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Roukon keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 3 Roukon keskuskeittiö Suurtalouskokki ts 1 Roukon keskuskeittiö Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Eerola Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Kärjenniemi Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Tallinmäki Ruokapalvelutyöntekijäsiivooja ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Vanhakylä Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Sorrilan keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 2 Sorrilan keskuskeittiö Suurtalouskokki ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Leppälä Ruokapalvelunhoitajasiivooja ts 1 1 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Leppälä Ruokapalvelutyöntekijäsiivooja ts 1 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Sassi Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Sorrila Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Palmurinne Ruokapalveluvastaava ts 1 Ruokapalvelukeskus Ruoka ja siivouspalvelupäällikkö vs 1 Ruokapalvelukeskus Ruokapalveluohjaaja ts 1 Ruokapalvelukeskus Toimistovirkailija ts 1 Keskuskeittiö Sampo Ruokapalveluesimies ts 1 Keskuskeittiö Sampo Ruokapalvelutyöntekijä ts 7 1 Keskuskeittiö Sampo Suurtalouskokki ts 4 Naakan keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Naakan keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 2 Naakan keskuskeittiö Ruokapalveluvastaava ts 1 1 Naakan keskuskeittiö Suurtalouskokki ts 2 1 1 Naakan keskuskeittiö/ Rauhala Ruokapalveluvastaava ts 1 109 Siivouspalvelukeskus Siivoustyönjohtaja ts 1 Siivouspalvelukeskus Siivouspalveluesimies ts 2 Siivouspalvelut Siivooja ts 44 3 1 Siivouspalvelut Siivoojaruokapalvelutyöntekijä ts 17 1 Naakan keskuskeittiö/ Tarttila Siivoojasuurtalouskokkitalonmies ts 1 Vesilaitos Koneenhoitaja tts 5 Vesilaitos Käyttöinsinööri ts 1 Vesilaitos Suunnitteluinsinööri ts 1 Vesilaitos Toimistovirkailija ts 2 Viemärilaitos Huoltomies tts 1 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistamon hoitaja ts 1 Viemärilaitos Laitosmies tts 1 Viemärilaitos Prosessimies tts 1 Tekninen keskus 211 17 2 0 0 0 Kaikki palvelukeskukset yhteensä 1273 83 35 10 0 0

110 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 41003 Konsernihallinto 0 Ulkoiset Toimintatuotot 1 844 902 2 030 083 1 950 083 1 995 083 1 995 083 1 905 083 1 905 083 Toimintakulut 8 056 916 8 604 778 8 703 928 8 726 020 8 669 201 8 300 142 8 356 802 Toimintakate 6 212 014 6 574 695 6 753 845 6 730 937 6 674 118 6 395 059 6 451 719 1 Sisäiset Toimintatuotot 2 324 600 2 416 378 2 385 609 2 385 609 2 385 609 2 016 161 2 016 365 Toimintakulut 867 370 1 014 405 1 026 685 1 026 685 1 026 685 538 039 538 243 Toimintakate 1 457 230 1 401 973 1 358 924 1 358 924 1 358 924 1 478 122 1 478 122 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 3 355 963 3 617 751 3 601 549 3 601 549 3 604 050 3 598 018 3 598 018 Toimintakulut 85 772 105 229 102 966 102 966 102 205 102 966 102 966 Toimintakate 3 270 191 3 512 522 3 498 583 3 498 583 3 501 845 3 495 052 3 495 052 41003 Konsernihallinto Toimintatuotot 7 525 465 8 064 212 7 937 241 7 982 241 7 984 742 7 519 262 7 519 466 Toimintakulut 9 010 058 9 724 412 9 833 579 9 855 671 9 798 091 8 941 147 8 998 011 Toimintakate 1 484 593 1 660 200 1 896 338 1 873 430 1 813 349 1 421 885 1 478 545 43003 Maankäyttöpalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 1 903 916 1 596 700 1 596 700 1 625 500 1 625 500 1 631 700 1 631 700 Toimintakulut 1 537 446 1 379 927 1 413 391 1 401 548 1 390 320 1 386 952 1 386 952 Toimintakate 366 470 216 773 183 309 223 952 235 180 244 748 244 748 1 Sisäiset Toimintatuotot 55 960 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 191 413 224 402 235 585 235 585 235 585 235 585 235 585 Toimintakate 135 453 224 402 235 585 235 585 235 585 235 585 235 585 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 67 357 56 791 55 636 55 636 54 609 55 636 55 636 Toimintakate 67 357 56 791 55 636 55 636 54 609 55 636 55 636 43003 Maankäyttöp Toimintatuotot 1 959 876 1 596 700 1 596 700 1 625 500 1 625 500 1 631 700 1 631 700 Toimintakulut 1 796 216 1 661 120 1 704 612 1 692 769 1 680 514 1 678 173 1 678 173 Toimintakate 163 660 64 420 107 912 67 269 55 014 46 473 46 473 44003 Muut palvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 730 396 580 200 40 200 40 200 40 200 40 200 40 200 Toimintakulut 2 623 885 2 631 689 2 128 141 2 188 741 2 188 102 2 188 483 2 188 483 Toimintakate 1 893 489 2 051 489 2 087 941 2 148 541 2 147 902 2 148 283 2 148 283

111 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 1 Sisäiset Toimintatuotot 48 431 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 70 947 14 631 18 770 18 770 18 770 18 770 18 770 Toimintakate 22 516 14 631 18 770 18 770 18 770 18 770 18 770 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 23 918 21 015 7 843 7 843 7 958 7 843 7 843 Toimintakate 23 918 21 015 7 843 7 843 7 958 7 843 7 843 44003 Muut palvelu Toimintatuotot 778 827 580 200 40 200 40 200 40 200 40 200 40 200 Toimintakulut 2 718 750 2 667 335 2 154 754 2 215 354 2 214 830 2 215 096 2 215 096 Toimintakate 1 939 923 2 087 135 2 114 554 2 175 154 2 174 630 2 174 896 2 174 896 51003 Hallinto ja ympäristöpalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 196 896 106 200 106 200 29 000 29 000 36 200 36 200 Toimintakulut 1 463 472 1 394 132 1 507 337 1 425 105 1 365 824 1 423 309 1 423 309 Toimintakate 1 266 576 1 287 932 1 401 137 1 396 105 1 336 824 1 387 109 1 387 109 1 Sisäiset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 356 153 397 737 257 229 257 229 257 229 252 611 252 611 Toimintakate 356 153 397 737 257 229 257 229 257 229 252 611 252 611 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 1 332 754 1 341 790 1 316 600 1 316 600 1 269 963 1 312 939 1 312 939 Toimintakulut 20 377 5 773 5 385 0 226 0 0 Toimintakate 1 312 377 1 336 017 1 311 215 1 316 600 1 269 737 1 312 939 1 312 939 51003 Hallinto ja ympäristöpalvelut Toimintatuotot 1 529 650 1 447 990 1 422 800 1 345 600 1 298 963 1 349 139 1 349 139 Toimintakulut 1 840 002 1 797 642 1 769 951 1 682 334 1 623 279 1 675 920 1 675 920 Toimintakate 310 352 349 652 347 151 336 734 324 316 326 781 326 781 52503 Sosiaali ja perhepalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 1 810 118 1 336 359 1 336 359 1 361 559 1 361 559 1 405 559 1 405 559 Toimintakulut 14 374 091 12 944 828 13 194 856 13 070 875 13 025 508 12 909 753 13 145 357 Toimintakate 12 563 973 11 608 469 11 858 497 11 709 316 11 663 949 11 504 194 11 739 798 1 Sisäiset Toimintatuotot 13 204 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 907 683 962 157 1 004 320 1 004 320 1 004 320 1 004 320 1 004 320 Toimintakate 894 479 962 157 1 004 320 1 004 320 1 004 320 1 004 320 1 004 320 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 794 777 811 736 800 326 800 326 770 994 800 326 800 326 Toimintakate 794 777 811 736 800 326 800 326 770 994 800 326 800 326

112 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 52503 Sosiaali ja perhepalvelut Toimintatuotot 1 823 322 1 336 359 1 336 359 1 361 559 1 361 559 1 405 559 1 405 559 Toimintakulut 16 076 551 14 718 721 14 999 502 14 875 521 14 800 822 14 714 399 14 950 003 Toimintakate 14 253 229 13 382 362 13 663 143 13 513 962 13 439 263 13 308 840 13 544 444 53003 Terveyspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 2 672 484 2 768 330 2 768 330 2 806 030 2 806 030 2 806 030 2 806 030 Toimintakulut 14 909 510 14 851 974 15 226 899 15 493 119 15 394 166 15 409 254 15 173 650 Toimintakate 12 237 026 12 083 644 12 458 569 12 687 089 12 588 136 12 603 224 12 367 620 1 Sisäiset Toimintatuotot 16 401 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 1 885 647 2 221 437 2 297 784 2 297 784 2 297 784 2 297 784 2 297 784 Toimintakate 1 869 246 2 221 437 2 297 784 2 297 784 2 297 784 2 297 784 2 297 784 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 973 017 1 091 083 1 065 670 1 065 670 1 057 614 1 065 670 1 065 670 Toimintakate 973 017 1 091 083 1 065 670 1 065 670 1 057 614 1 065 670 1 065 670 53003 Terveyspalvelut Toimintatuotot 2 688 885 2 768 330 2 768 330 2 806 030 2 806 030 2 806 030 2 806 030 Toimintakulut 17 768 174 18 164 494 18 590 353 18 856 573 18 749 564 18 772 708 18 537 104 Toimintakate 15 079 289 15 396 164 15 822 023 16 050 543 15 943 534 15 966 678 15 731 074 56053 Vanhuspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 4 336 144 4 160 500 4 360 500 4 396 500 4 526 500 4 404 500 4 404 500 Toimintakulut 14 091 115 13 357 164 13 861 534 14 235 534 14 148 056 14 412 541 14 412 541 Toimintakate 9 754 971 9 196 664 9 501 034 9 839 034 9 621 556 10 008 041 10 008 041 1 Sisäiset Toimintatuotot 232 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 2 756 189 2 713 834 2 863 355 2 863 355 2 863 355 2 863 355 2 863 355 Toimintakate 2 755 957 2 713 834 2 863 355 2 863 355 2 863 355 2 863 355 2 863 355 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 843 018 859 635 859 439 859 439 864 634 859 439 859 439 Toimintakate 843 018 859 635 859 439 859 439 864 634 859 439 859 439 56053 Vanhuspalve Toimintatuotot 4 336 376 4 160 500 4 360 500 4 396 500 4 526 500 4 404 500 4 404 500 Toimintakulut 17 690 322 16 930 633 17 584 328 17 958 328 17 876 045 18 135 335 18 135 335 Toimintakate 13 353 946 12 770 133 13 223 828 13 561 828 13 349 545 13 730 835 13 730 835

113 57003 Erikoissairaanhoito TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 0 Ulkoiset Toimintatuotot 5 870 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 Toimintakulut 27 802 498 28 010 197 30 010 197 29 610 197 29 610 197 30 010 197 30 010 197 Toimintakate 27 796 628 28 006 697 30 006 697 29 606 697 29 606 697 30 006 697 30 006 697 60403 Hallinto ja tukipalvelut (koulutus ja hyvinvointilautakunta) 0 Ulkoiset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 0 449 964 469 501 459 763 455 289 457 959 457 959 Toimintakate 0 449 964 469 501 459 763 455 289 457 959 457 959 1 Sisäiset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 0 4 540 33 276 34 832 34 832 33 276 34 832 Toimintakate 0 4 540 33 276 34 832 34 832 33 276 34 832 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 404 504 502 777 502 777 492 791 502 777 502 777 Toimintakulut 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakate 0 404 504 502 777 502 777 492 791 502 777 502 777 60403 Hallinto ja tu Toimintatuotot 0 404 504 502 777 502 777 492 791 502 777 502 777 Toimintakulut 0 454 504 502 777 494 595 490 121 491 235 492 791 Toimintakate 0 50 000 0 8 182 2 670 11 542 9 986 60503 Varhaiskasvatuspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 1 430 274 1 479 604 1 479 604 1 389 676 1 389 676 1 389 676 1 389 676 Toimintakulut 9 018 611 9 360 060 9 586 481 9 503 821 9 423 170 9 471 848 9 471 848 Toimintakate 7 588 337 7 880 456 8 106 877 8 114 145 8 033 494 8 082 172 8 082 172 1 Sisäiset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 3 020 643 4 357 942 4 454 177 4 470 929 4 470 929 4 470 929 4 470 929 Toimintakate 3 020 643 4 357 942 4 454 177 4 470 929 4 470 929 4 470 929 4 470 929 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 370 784 504 681 504 681 504 681 474 887 504 681 504 681 Toimintakulut 827 446 996 362 1 014 482 1 014 482 980 912 1 014 482 1 014 482 Toimintakate 456 662 491 681 509 801 509 801 506 025 509 801 509 801 60503 Varhaiskasv Toimintatuotot 1 801 058 1 984 285 1 984 285 1 894 357 1 864 563 1 894 357 1 894 357 Toimintakulut 12 866 700 14 714 364 15 055 140 14 989 232 14 875 011 14 957 259 14 957 259 Toimintakate 11 065 642 12 730 079 13 070 855 13 094 875 13 010 448 13 062 902 13 062 902

114 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 61003 Yleissivist.koulutuksen palv. 0 Ulkoiset Toimintatuotot 1 141 386 917 764 917 764 917 763 917 763 917 763 917 763 Toimintakulut 14 721 313 14 185 575 15 051 481 15 108 025 14 966 939 15 048 279 15 048 279 Toimintakate 13 579 927 13 267 811 14 133 717 14 190 262 14 049 176 14 130 516 14 130 516 1 Sisäiset Toimintatuotot 5 562 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 6 462 072 8 337 100 8 598 610 8 581 858 8 581 858 8 581 858 8 581 858 Toimintakate 6 456 510 8 337 100 8 598 610 8 581 858 8 581 858 8 581 858 8 581 858 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 1 379 051 1 226 088 1 161 875 1 161 875 893 710 1 161 875 1 161 875 Toimintakulut 1 837 750 2 104 092 2 103 433 2 101 626 1 836 980 2 101 626 2 101 626 Toimintakate 458 699 878 004 941 558 939 751 943 270 939 751 939 751 61003 Yleissivist.ko Toimintatuotot 2 525 999 2 143 852 2 079 639 2 079 638 1 811 473 2 079 638 2 079 638 Toimintakulut 23 021 135 24 626 767 25 753 524 25 791 509 25 385 777 25 731 763 25 731 763 Toimintakate 20 495 136 22 482 915 23 673 885 23 711 871 23 574 304 23 652 125 23 652 125 75003 Vapaaaikapalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 2 674 284 2 609 129 2 609 129 2 603 129 2 572 929 2 572 929 2 572 929 Toimintakulut 8 638 246 6 924 016 7 203 223 7 144 955 7 065 111 7 098 747 7 098 747 Toimintakate 5 963 962 4 314 887 4 594 094 4 541 826 4 492 182 4 525 818 4 525 818 1 Sisäiset Toimintatuotot 151 229 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 2 914 506 4 749 784 5 744 775 5 743 219 5 708 219 5 709 775 5 708 219 Toimintakate 2 763 277 4 749 784 5 744 775 5 743 219 5 708 219 5 709 775 5 708 219 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 503 861 284 062 287 272 287 272 296 954 287 272 287 272 Toimintakulut 823 107 739 229 787 018 787 018 785 545 787 018 787 018 Toimintakate 319 246 455 167 499 746 499 746 488 591 499 746 499 746 75003 Vapaaaikap Toimintatuotot 3 329 374 2 893 191 2 896 401 2 890 401 2 869 883 2 860 201 2 860 201 Toimintakulut 12 375 859 12 413 029 13 735 016 13 675 192 13 558 875 13 595 540 13 593 984 Toimintakate 9 046 485 9 519 838 10 838 615 10 784 791 10 688 992 10 735 339 10 733 783 92003 Yhdyskuntatekniikka 0 Ulkoiset Toimintatuotot 339 879 1 434 362 1 434 362 1 434 362 1 434 362 1 434 362 1 434 362 Toimintakulut 3 114 171 3 375 698 3 472 057 3 473 575 3 373 374 3 443 728 3 443 728 Toimintakate 2 774 292 1 941 336 2 037 695 2 039 213 1 939 012 2 009 366 2 009 366

115 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 1 Sisäiset Toimintatuotot 1 247 227 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 783 051 656 704 476 079 476 079 476 079 476 079 476 079 Toimintakate 464 176 656 704 476 079 476 079 476 079 476 079 476 079 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 708 442 628 001 874 281 874 281 871 754 874 281 874 281 Toimintakulut 607 236 494 050 696 497 696 497 690 986 696 497 696 497 Toimintakate 101 206 133 951 177 784 177 784 180 768 177 784 177 784 92003 Yhdyskuntatekniikka Toimintatuotot 2 295 548 2 062 363 2 308 643 2 308 643 2 306 116 2 308 643 2 308 643 Toimintakulut 4 504 458 4 526 452 4 644 633 4 646 151 4 540 439 4 616 304 4 616 304 Toimintakate 2 208 910 2 464 089 2 335 990 2 337 508 2 234 323 2 307 661 2 307 661 95003 Tilatoimi 0 Ulkoiset Toimintatuotot 965 159 934 797 934 797 834 797 1 034 797 834 797 834 797 Toimintakulut 6 992 989 8 432 240 8 703 929 8 818 561 8 738 544 8 736 770 8 748 908 Toimintakate 6 027 830 7 497 443 7 769 132 7 983 764 7 703 747 7 901 973 7 914 111 1 Sisäiset Toimintatuotot 11 575 410 18 018 606 19 550 450 19 550 450 19 515 450 19 391 634 19 391 634 Toimintakulut 498 892 364 901 628 502 628 502 628 502 628 502 628 502 Toimintakate 11 076 518 17 653 705 18 921 948 18 921 948 18 886 948 18 763 132 18 763 132 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 389 506 467 357 646 355 646 355 645 441 646 355 646 355 Toimintakulut 731 721 799 081 993 519 993 519 995 002 993 519 993 519 Toimintakate 342 215 331 724 347 164 347 164 349 561 347 164 347 164 95003 Tilatoimi Toimintatuotot 12 930 075 19 420 760 21 131 602 21 031 602 21 195 688 20 872 786 20 872 786 Toimintakulut 8 223 602 9 596 222 10 325 950 10 440 582 10 362 048 10 358 791 10 370 929 Toimintakate 4 706 473 9 824 538 10 805 652 10 591 020 10 833 640 10 513 995 10 501 857 96003 Ruoka ja siivouspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot 678 386 649 066 649 066 649 066 649 066 649 066 649 066 Toimintakulut 5 727 953 5 416 713 5 578 545 5 590 758 5 530 363 5 555 836 5 559 377 Toimintakate 5 049 567 4 767 647 4 929 479 4 941 692 4 881 297 4 906 770 4 910 311 1 Sisäiset Toimintatuotot 6 589 217 6 450 951 6 631 379 6 631 379 6 631 379 6 631 379 6 631 379 Toimintakulut 564 174 807 225 858 575 858 575 858 575 858 575 858 575 Toimintakate 6 025 043 5 643 726 5 772 804 5 772 804 5 772 804 5 772 804 5 772 804 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 245 550 258 975 327 864 327 864 312 229 327 864 327 864 Toimintakulut 483 294 539 428 613 896 613 896 597 460 613 896 613 896 Toimintakate 237 744 280 453 286 032 286 032 285 231 286 032 286 032

116 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS 2021 96003 Ruoka ja siivouspalvelut Toimintatuotot 7 513 153 7 358 992 7 608 309 7 608 309 7 592 674 7 608 309 7 608 309 Toimintakulut 6 775 421 6 763 366 7 051 016 7 063 229 6 986 398 7 028 307 7 031 848 Toimintakate 737 732 595 626 557 293 545 080 606 276 580 002 576 461 97003 Vesihuolto 0 Ulkoiset Toimintatuotot 4 807 912 5 370 544 5 370 544 5 370 544 5 420 544 5 420 544 5 420 544 Toimintakulut 1 781 012 2 689 551 2 804 126 2 804 126 2 777 676 2 801 186 2 801 186 Toimintakate 3 026 900 2 680 993 2 566 418 2 566 418 2 642 868 2 619 358 2 619 358 1 Sisäiset Toimintatuotot 238 499 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 701 598 59 136 69 716 69 716 69 716 69 716 69 716 Toimintakate 463 099 59 136 69 716 69 716 69 716 69 716 69 716 2 Sisäiset, vesihuolto Toimintatuotot 208 699 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 208 699 0 0 0 0 0 0 Toimintakate 0 0 0 0 0 0 0 3 Sis. vyörytykset Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 167 111 109 705 117 144 117 144 116 654 117 144 117 144 Toimintakate 167 111 109 705 117 144 117 144 116 654 117 144 117 144 97003 Vesihuolto Toimintatuotot 5 255 110 5 370 544 5 370 544 5 370 544 5 420 544 5 420 544 5 420 544 Toimintakulut 2 858 420 2 858 392 2 990 986 2 990 986 2 964 046 2 988 046 2 988 046 Toimintakate 2 396 690 2 512 152 2 379 558 2 379 558 2 456 498 2 432 498 2 432 498 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot 56 298 588 61 596 282 63 347 830 63 247 401 63 200 726 62 707 145 62 707 349 Toimintakulut 165 328 166 169 627 650 176 706 318 176 838 223 175 516 057 175 910 220 175 982 763 Toimintakate 109 029 578 108 031 368 113 358 488 113 590 822 112 315 331 113 203 075 113 275 414

7.6.2018 117 Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto 21.5.2018

Kaupunkistrategian elementit MUUTOSVOIMAT JA ILMIÖT: IÖT: Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Ikärakenteen ja huoltosuhteen uhteen muutos Kaupungistuminen ja muuttoliike Työn luonteen muutos Maakuntauudistus Digitalisaatio Talouden kehitys Ympäristökysymykset ja ekologisuus Pendelöinnin ja liikkumisen lisääntyminen Visio: Kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö Valkeakoski on asukkaidensa ja yritystensä yhteinen mansikkapaikka Kaupunki kasvaa ja yritysten määrä lisääntyy Koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä Hyvinvointipuistokokonaisuus kehittyy ja vahvistuu Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään ja elinkeinoelämän kanssa Palveluja uudistetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja Tasapainoinen talous mahdollistaa hyvinvoinnin ja kehityksen 118 Toimintaajatus: Valkeakosken kaupunki edistää asukkaidensa ja yritystensä hyvinvointia ja menestystä kestävällä tavalla. Kaupunki on mahdollistaja, osa paikallista yhteisöä ja laajempaa yhteistyöverkostoa. 2

7.6.2018 3 Toimintaperiaatteet Toimimme niin kuin on yhteisesti sovittu. Palvelemme ja käyttäydymme kohteliaasti ja hoidamme asiakastilanteet loppuun saakka. Jaamme työyhteisölle osaamisemme ja tietomme Toimimme joustavasti rajat ylittäen. 119 Pidämme huolta itsestämme ja työkavereista. Parannamme jatkuvasti toimintaamme ja meillä on lupa kokeilla uusia toimintatapoja. Toimimme aina taloudellisesti ja ymmärrämme talouden rajoitteet.

Kaupunki kasvaa ja yritysten määrä lisääntyy 120 4

Koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Kaupunki panostaa poikkeuksellisen paljon liikunnan, kulttuurin sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palveluihin. Nämä palvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia sosiaali ja terveyspalveluiden rinnalla. Edellä kerrotut hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ovat myös osa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin varmistamista sosiaalipuolen vanhuspalveluiden kanssa. Valkeakosken asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat kaupungin työllisyystilanne sekä koulutustaso. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen on keskeisessä osassa tulevaisuuden hyvinvoivaa Valkeakoskea. Johdon sitoutuminen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin (TEA viisari) Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Osallisuus Huostaanottojen lukumäärä Lastensuojelun avohuollon päättyneet asiakkuudet Toisen asteen koulutuksen loppuun asti suorittaneet 74 78 83 62 48 10 Tavoitetaso Strategiset toimenpiteet 2021 > 80 Terveys ja hyvinvointi kytketään tiiviisti johtamisjärjestelmään Huostaanottojen määrä on vähentynyt 30/vuosi Nuorten päihdehoidon toiminta mallinnetaan ja otetaan käyttöön Varhaisen tuen toiminta koskien neuvola ja varhaiskasvatusikäisiä mallinnetaan ja otetaan käyttöön 84 90 Opintojen ohjauksen lisäksi osallistutaan toisen asteen tutkintojen suorittamista edistäviin hankkeisiin 121 5

Hyvinvointipuistokokonaisuus kehittyy ja vahvistuu 122 6

Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään ja elinkeinoelämän kanssa 123 7

Tasapainoinen talous mahdollistaa hyvinvoinnin ja kehityksen Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Tavoitetaso 2021 Strategiset toimenpiteet Valkeakosken kaupungin taloudellinen tilanne on vakaa. Edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää on taseessa 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuluva tilikausi on tasapainossa. Talouden liikkumavara on kuitenkin vähäinen: kun veroluonteisilla tuloilla ja rahoitustuotoilla on katettu arvioidut toiminnan nettokustannukset, varaa jää vain korkokuluihin ja poistoihin. Kaupungin toimintakykyä ja panostuksia kehitykseen uhkaavat kasaantuneet investointitarpeet ja niiden myötä lisääntyvä velkaantuminen. Alkavalla suunnittelukaudella investointeihin on arvioitu kuluvan n. 14.000.000 vuodessa. Investointeja joudutaan rahoittamaan lisälainan ottamisella vuosittain. Vuosikate 100 %, 8,7 mil. 150 % tilikauden poistoista (n. 14.000.000) Resursseja kohdennetaan oikein ja hillitään menokehitystä. Talouden seuranta ja poikkeamiin reagointi osana johtamista organisaation eri tasoilla. Lainakanta 58.400.000 < 75.000.000 Käytetään aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja Investointien rahoittamiseen. Investoinnit suunnataan niin, että ne tukevat kaupungin kasvua ja palveluiden tuottavuutta. 124 8

Palveluja uudistetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Tavoitetaso 2021 Strategiset toimenpiteet Kaupungin palveluita tuotetaan pääsääntöisesti perinteisin toimintatavoin. Tietotekniikkaa on otettu käyttöön lähes poikkeuksetta ilman itse palveluprosessien uudistamista. Tällöin tietotekniikan käytöstä saatava hyöty on jäänyt monelta osin vähäiseksi. Nykyisin saatavilla oleva teknologia mahdollistaa palveluiden kehittämisen sähköisiksi, ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä paremmin asiakastarpeisiin soveltuviksi. Esimerkeiksi tästä käyvät kokonaan sähköiseen muotoon muutettu rakennuslupaprosessi sekä Valkeakoskiopiston ilmoittautumisprosessi. Sähköisten palveluprosessien kehittäminen ja käyttöönotto vaatii omaa erityisosaamista, jota palveluyksiköistä ei nykyisellään riittävästi löydy. Sähköiseksi uudistettujen merkittävien ulkoisten palveluiden määrä 2 1/vuosi Hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä tehokkaammin. Digitalisoidaan ajanvaraukset ja niiden maksamisen. Liitetään asianhallinta kansallisiin palveluihin. Toteutetaan hoidon tarpeen arviointijärjestelmä 125 Kaupungilla ei ole käytössä avoimen datan jakeluun soveltuvaa jakelualustaa. Aineistojen jakelu on hoidettu hajanaisesti mm. internetsivujen/ julkaisujärjestelmän avulla. Avoimena datana jaettavien tietoaineistojen määrä 0 > 30 Otetaan käyttöön avoimen datan jakelualusta. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään kartta ja paikkatietoaineistot jaeltavaksi alustan kautta (avoindata.fi) Nykyinen taloudenohjausjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2004 ja sitä on osittain (mm. taloussuunnittelu ja raportointi) uusittu. Järjestelmä on elinkaarensa lopulla eikä enää palvele nykyisiä tarpeita. Uusiminen on perusteltua ajoittaa sote ja maakuntauudistuksen yhteyteen. Järjestelmä on seutukunnallisessa käytössä. Kaupungin julkinen verkkopalvelu on vanhentunut ja ajanmukaistettava. Kaupungilla ei ole käytössä lainkaan intranetpalvelua Koko talousohjausjärjestelmän uusiminen 2021 mennessä. Verkko palvelun uusiminen sekä intranetin käyttöönotto Vanha taloudenohjausjärjestelmä Verkkopalvelu on vanhentunut ja Intranet ei ole käytössä Uusi taloudenohjausjärjestelmä on käytössä. Intranet on käytössä ja henkilöstö koulutettu Uusitaan taloudenohjauksen aikataulutus siten, että käyttöönotto viimeistään 2020. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön verkkopalvelu ja intranet. 9