Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi torppa? Rak. lkm. 6 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Lehtimäen pihapiirissä on paritupatyyppinen asuinrakennus todennäköisesti 1900-luvun vaihteesta (1920 RaHu), tiili- ja puurakenteinen navetta, hirsiaitta sekä kolme muuta talousrakennusta ja kaivo. 1½-kerroksinen asuinrakennus on pohjamuodoltaan suorakaide, julkisivu peiterimavuorattu, päätyjen yläosasta pystypaneelia. Julkisivu on maalattu punaiseksi, listat ovat valkoiset. Rakennus on satulakattoinen, katteeltaan kattotiiltä. Ikkunat ovat I-jakoiset ja kuusiruutuiset. Rakennuksen pitkällä sivulla on poikkipääty, jonka pariovien kautta on sisäänkäynti. Sokkeli on päällystetty betonilla. Otsallinen poskiaitta sijaitsee pihan sisääntulotien varressa. Aitan katteena on aaltopelti. Rakennus on hyväkuntoinen. Navetan toinen pääty on tiiltä, ja toinen pääty ja yläosa harmaantunutta pystylautaa. Satulakaton katteena on kattotiili. Pihapiirin itäpuolella on osin hirsi- osin lautarakenteinen suuli, katteenaan pelti. Historia
Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri sijaitsee puustoisella mäkikumpareella, jonka molemmin puolin on peltoalueita. Pihapiiri on kaivosalueen läheisyydessä ja rikastamon jätealtaat näkyvät peltoaukean takaa pihamaisemassa. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen rakennusperinteinen asutushistoria Maisemallinen - Arvojen perustelu Lehtimäki on kauempana kylästä ja muusta asutuksesta sekä alueen pääkulkuväylistä sijaitseva mahdollinen entinen torppa. Asuinrakennus ja talousrakennukset ovat viimeistään 1900-luvun alusta ja muodostavat rakennushistoriallisesti edustavan ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennukset rajaavat perinteistä pihapiiriä kolmelta sivulta. Arvoluokka 2 Kunto Ulkoisesti kohtalaisen hyvä Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Kiinteistörekisteri Lisätiedot Inventoija M.K. & T.S.
38. STORMI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 38 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Stormi / 1-56 Osoite Vesilahdentie Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi kantatalo Rak. lkm. 5 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Stormin pihapiirissä on 1899 rakennetun asuinrakennuksen lisäksi suuri kivinavetta ja kolme muuta talousrakennusta. Asuinrakennus on 1½-kerroksinen ja pohjamuodoltaan suorakaide. Rakennuksen pitkällä sivulla ja toisessa päädyssä on myöhemmin rakennetut satulakattoiset umpikuistit, jotka ovat muuttaneet rakennuksen perinteistä ilmettä. Julkisivu on alaosastaan vaaka- ja yläosastaan pystypaneelia. Rakennus on satulakattoinen, katteeltaan kattotiiltä. Toisella lappeella on kaksi lapekattoista kattolyhtyä. Kuistien kate on profiilipeltiä. Ikkunatyyppi on T- jakoinen, yläosastaan kolmiruutuinen, otsalauta on koristeellinen. Navettaa on myöhemmin laajennettu tiili- ja puurakenteisella siivellä, jolloin rakennuksesta on tullut L-muotoinen. Navetan vanhemman siiven alaosa on luonnonkiveä, yläosa pystylautaa, kate on aaltopeltiä. Uudempi osa on alaosastaan tiiltä, yläosastaan pystylautaa, kate on kattotiiltä. Tiiliosan ovi on uusittu. Ikkunat ovat kolmijakoiset ja 9-ruutuiset. Kulku ylisille on molemmista osista.
Historia Stormi on kylän kantatalo. Tilan luoteispuolella sijaitsee isojakokartan mukainen Stormin kylän kylätontti, kiinteä muinaisjäännös. Stormin talo on mainittu ensimmäisen kerran 1490, kylänä 1540. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri sijoittuu Vesilahdentien varrelle, viljelymaiseman laidalla olevalle mäkikumpareelle. Etenkin navetta näkyy hyvin maisemassa. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen rakennusperinteinen asutushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Arvojen perustelu Stormi on kylän kantataloja ja sijaitsee lähellä isojakoa edeltävää Stormin talotonttia. Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Vesilahdentien varrella kumpareen päällä, laajojen peltoaukeiden reunalla. Pihapiirin rakennuskanta on pääosin 1900- luvun vaihteesta. Asuinrakennus ja navetta ovat kooltaan alueen suurimpia. Rakennukset ovat säilyneet pääosin hyvin, lukuun ottamatta asuinrakennukseen tehtyjä muutoksia ja muodostavat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustavan kokonaisuuden. Arvoluokka 2 Kunto Ulkoisesti hyvä Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Kiinteistörekisteri M.K. & T.S.
39. MYLLYMOISIO KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 39 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Myllymoisio / 1-58 Osoite Vesilahdentieltä Alue Aluetyyppi hajaasutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi torppa? Rak. lkm. 3 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Myllymoision pihapiirissä on 1900-luvun alkupuolella rakennetun (1920 RaHu) asuinrakennuksen lisäksi uudempi tiili- ja puurakenteinen talousrakennus / suuli ja osaksi hirsirakenteinen vaja. Asuinrakennus on 1½-kerroksinen ja pohjamuodoltaan suorakaide, huonejaoltaan paritupatyyppinen. Perustus on lohkokiveä. Rakennuksen pitkällä sivulla on satulakattoinen umpikuisti, jota on jatkettu pitkällä avoimella rankorakenteisella katoksella, jolloin rakennuksen perinteinen ilme on muuttunut. Rakennus on luonnonkiviperusteinen, julkisivultaan peiterimavuorattu., satulakattoinen ja katteeltaan profiilipeltiä. Rakennuksen pohjoislappeessa on vastaharja ja sen alla T-jakoinen ullakon ikkuna. Suurin osa ikkunoista on uusittu vanhaa mallia mukaileviksi, mutta yksi T-jakoinen 7-ruutuinen vanha ikkuna on säilynyt. Historia Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri sijoittuu Vesilahdentien eteläpuolelle, asutuksen ja avoimen peltomaiseman reunavyöhykkeelle, Stormin kantatalon läheisyyteen.
Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen rakennusperinteinen Historiallinen asutushistoria Maisemallinen maisemallisesti keskeinen sijainti Arvojen perustelu Myllymoisio on Ekojoen ja Vesilahdelle johtavan tien ääreen, ulommas Stormin kylästä 1900-luvun alkupuolella syntynyt pihapiiri. Paritupatyyppinen asuinrakennus on hirsinen talousrakennus edustavat pihapiirin vanhinta rakennuskantaa ja ovat säilyneet kohtalaisen hyvin, huolimatta asuinrakennuksen muutoksista. Arvoluokka 2 Kunto Ulkoisesti hyvä Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Kiinteistörekisteri / asukas Lisätiedot Inventoija M.K. & T.S.
Kohteet 40-61: Katso Vammalan kulttuuriympäristöinventointi rakennetun ympäristön selvitys, Lopenkulman osayleiskaava-alue (Rinta-Porkkunen Nina; 2002; Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö) 40. JUNNILANMÄKI, 790-455-6-40 41. KUTTI, 790-455-1-196 42. LINTULA, 790-455-1-186 43. NIKKILÄ, 790-455-7-32 44. PAAVOLA, 790-455-2-34 45. HOLPPI, 790-469-11-2 46. JOKELA (STORMIN SAHA), 790-469-8-3 47. KALLIO (STORMIN TYÖVÄENTALO), 790-469-7-59 48. RAUHALA I ( LOPENKULMAN RUKOUSHUONE), 790-469-5-21 49. SAARIO, 790-469-5-22 50. HAUNIA, 790-470-3-45 51. KATARA, 790-470-3-45 52. KORKKI, 790-470-6-16 53. ALA-KETOLA, 790-466-1-98 54. KOMERO, 790-468-1-68 55. HARSU, 790-487-3-95 56. LOPENSALO (STORMIN VANHA MEIJERI), 790-487-3-51 57. RAUHALA, 790-487-2-29 58. SAMPOLA, 790-487-5-15 59. VALO (LOPENKULMAN NUORISOSEURANTALO), 790-487-2-12 60. YLIHARSU (STORMIN VANHA KOULU), 790-487-3-87 61. VEHMAA, 790-493-1-84
Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 62-71 62. PÄIVÄRINTA KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 62 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Päivärinta / 5-44 Osoite Tannintie Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi Rak. lkm. 10 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Päivärinnan pihapiirissä on 1868 rakennetun asuinrakennuksen lisäksi pärekattoinen hirsiaitta, useaan otteeseen laajennettu tiili- ja puurakenteinen navetta ja useita muita uudempia lautarakenteisia talousrakennuksia. Suurin osa pihapiirin rakennuskannasta on rakennettu 1960-luvun jälkeen. Asuinrakennus on 1½-kerroksinen ja alkuperäiseltä pohjamuodoltaan suorakaide. Rakennusta on myöhemmin laajennettu lounaissivultaan poikkipäädyllä. Luonnonkiviperustuksen ulkopuolelle on valettu betoni. Rakennuksen pitkälle sivulla on myöhemmin rakennettu betonipilariperusteinen, satulakattoinen umpikuisti sekä toiselle sivulle avoin katos. Julkisivu on peiterimavuorattu. Rakennus on satulakattoinen, katteeltaan profiilipeltiä. Ainakin osa ikkunoista on uusittu vanhaa ilmettä mukaileviksi I-jakoisiksi ikkunoiksi. Navetan vanhin osa on luonnonkiviperusteinen. Rakennus on yhä maatalouskäytössä. Hirsiaitta sijaitsee asuinrakennuksen lounaispuolella ja on punamullattu, listat ovat valkoiset. Aitan katteena on päre.
Historia Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri sijoittuu Vesilahdentieltä lähtevän Tannintien päähän, Ruoppavuoren koillipuoleisen pienen peltoaukean laidalle, puuston usojaamalle paikalle. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen rakennusperinteinen asutushistoria - Arvojen perustelu Päivärinnan 1868 valmistunut asuinrakennus, hirsiaitta ja navetan vanhin osa edustavat pihapiirin vanhinta rakennuskantaa. Parhaiten perinteisessä asussaan on säilynyt aitta. Asuinrakennus on kokenut muutoksia eikä navetan alkuperäinen ulkoasu ole laajennusten takia enää näkyvissä. Arvoluokka 3 Kunto Ulkoisesti hyvä Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Kiinteistörekisteri M.K. & T.S.
63. LEMPINKOTO KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 63 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lempinkoto / 3-28 + 3-24 Osoite Satimuksentieltä Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi Rak. lkm. 6 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Historia Lempinkoton pihapiirissä on viimeistään 1900-luvun alkupuolella rakennetun (1926 RaHu) asuinrakennuksen lisäksi navetta / suuli, luhtiaitta ja kaksi pienempää aittaa. Kaikki pihapiirin rakennukset ovat hirsirakenteisia, kauempana on suuli. Asuinrakennus on 1½-kerroksinen ja pohjamuodoltaan T-mallinen, jatketun parituvan tyyppinen. Keskellä olevan poikkipäädyn molemmin puolin ovat symmetriset umpikuistit. Julkisivu on alaosastaan hirsipintainen, punamullattu ja päätyjen yläosasta keltaiseksi maalattua pystypaneelia, jaettuna hammaslistalla. Kuistit ovat keltaiseksi maalattua vaakapaneelia. Rakennus on satulakattoinen, toiselta lappeeltaan profiilipeltiä ja toiselta kattotiiltä. Ikkunat ovat T-jakoiset ja kuusiruutuiset, otsalaudat ovat kiilan muotoiset. Poikkipäädyn ikkuna on 9-ruutuinen ja ullakon ikkuna 12-ruutuinen. Poikkipäätyyn on lisätty myöhemmin pieni ikkuna. Kaikki talousrakennukset ovat hirsipintaisia ja peltikatteisia, listat ovat valkoiset. Pihapiirin kautta on kulkenut vanha 1600-luvun kyliä yhdistänyt kulkureitti Stormista silloisen Vankimusjärven rannan kyliin.
Ympäristö ja pihapiiri Pienellä mäenrinteellä oleva pihapiiri sijoittuu Pirkanmaantien eteläpuolelle, avoimen peltomaiseman laidalle, samaan ympäristöön Suomelan ja Satimuksen pihapiirien kanssa. Pihapiiri on asumattomana pusikoitunut. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen rakennusperinteinen asutushistoria Maisemallinen Arvojen perustelu maisemallisesti keskeinen sijainti Lempinkoton pihapiirin rakennukset ovat 1900-luvun vaihteesta ja edustavat tyypillistä maaseudun talonpoikaisrakentamisen tapaa. Rakennukset ovat säilyneet pääosin hyvin perinteisessä asussaan ja muodostavat yhdessä ajallisesti yhtenäisen, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustavan kokonaisuuden pitkälle avautuvan viljelymaiseman edustalla. Arvoluokka 2 Kunto Rakennukset ovat ulkoisesti hyväkuntoisia. Asuinrakennuksen korjaustyöt ovat meneillään. Peltikate parantaa talousrakennusten säilyvyyttä. Lisätietoja / toimenpidesuositukset Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Kiinteistörekisteri M.K. & T.S.
64. SUOMELA KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 64 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Suomela / 2-14 Osoite Satimuksentie 41 Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi kantatalo? Rak. lkm. 8 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Suomelan pihapiiriä on kuvattu Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshankkeen Rakennetun ympäristön selvityksessä (1997): Suomela on Järvenpään kylän vanha kantatila. Päärakennuksen nykyinen asu on vuodelta 1900. Pihapiiri on muotoutunut 1900- luvun alussa. Suomelan pihapiiristä huomaa ensiksi vaaleaksi maalatun aumakattoisen päärakennuksen. Pihassa on myös pienempi työväen asuinrakennus, jota käytetään kesäasuntona. Alempana pensasaidan takana on talousrakennusten ryhmä. Hirsinavetta on edelleen käytössä, kalustosuoja, puimuri ja puimasuuli ovat jonossa peltotien varressa. Etäämpänä ovat pajarakennus, aitta ja tilan saha. Kaikki rakennukset ovat vanhoja ja vaihtelevassa määrin maatalouskäytössä. Järvenpään kylän rakennukset ovat peltojen ympäröimällä loivalla kukkulalla, muiden talojen joukosta erottuu Suomelan päärakennus. Suomelan rakennukset ryhmittyvät suorakulmaisesti kahden pihan reunoille. Viimeistään 1900-luvun vaihteessa (1920 RaHu) rakennettu päärakennus on 1½-kerroksinen, luonnonkiviperusteinen ja pohjamuodoltaan L-mallinen. Julkisivu on vaakapaneelia. Rakennuksen sisänurkassa on umpikuisti. Ikkunatyyppi on T-jakoinen ja kuusiruutuinen, otsalauta on
Historia poikkeuksellisen koristeellinen. Aumakaton katteena on kattotiili. Pieni työväen asuinrakennus on 1½-kerroksinen, hirsipintainen ja punamullattu, yläosa on keltamullattua pystypaneelia. Rakennuksessa on useita ikkunatyyppejä, pohjoissivun ikkunan ja oven otsalaudat ovat koristeelliset. Rakennuksen katteena on kattotiili. Muut talousrakennukset (navetta, kalustosuoja, puimuri, puimasuuli) ovat hirsi- ja lautarakenteisia, kaikkien katteena on kattotiili. Navetta ei ole enää maatalouskäytössä. Tilan rakennukset ovat olleet jo jonkin aikaa asumattomina ja niiden kunto on heikentynyt. Suomela sijaitsee Järvenpään kylän isojakokartan mukaisen kylätontin yhteydessä ja on mahdollisesti muodostunut kylän kantatalosta. Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1469. Kylätonttia ei ole luokiteltu muinaisjäännökseksi. Ympäristö ja pihapiiri Satimuksen ja Suomelan tilojen muodostama kokonaisuus sijoittuu Satimuksentien varrelle, keskeiselle paikalle Pirkanmaantieltä näkyvässä laajassa viljelymaisemassa. Pihapiiristä avautuvassa kaukomaisemassa näkyy Hukkasen tehdas. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen rakennusperinteinen asutushistoria maisemakokonaisuus Arvojen perustelu Suomelan pihapiiri vieressä sijaitsevan Satimuksen kanssa muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustavan, yhtenäisen kokonaisuuden. Tila sijaitsee isojakoa edeltävällä kylätontilla. Tilan rakennuskanta periytyy viimeistään 1900-luvun vaihteesta, rakennusten tyylipiirteiden perusteella varhaisemmaltakin ajalta ja on tyylipiirteiltään ja käyttötarkoituksiltaan monipuolista. Rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen asunsa erityisen hyvin. Rakennusryhmällä on keskeinen sija ympäröivässä avoimessa viljelymaisemassa. Arvoluokka 1 Kunto Ulkoisesti hyvä / kohtalainen Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (Tampereen Seutukaavaliitto 1990); Rakennetun ympäristön selvitys (Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke, Arkkitehtitoimisto Lehto
Peltonen Valkama 1997) Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Kiinteistörekisteri M.K. & T.S.
65. SATIMUS KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 65 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Satimus / 1-18 Osoite Satimuksentie 49 Alue Aluetyyppi haja-asutusalue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi kantatalo Rak. lkm. 8 Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Kuvaus Kohdetta on kuvattu Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshankkeen Rakennetun ympäristön selvityksessä (1997): Järvenpään kylän Satimuksen kantatilan pihapiiri sijaitsee vanhalla paikallaan. Hirsinen päärakennus kunnostettiin nykyiselleen vuonna 1916, säilytystiloja ja asuinhuoneita sisältävässä pirttirakennuksessa on eri-ikäisiä osia. Palaneen tallirakennuksen tilalle tehtiin 1990-luvulla uusi talousrakennus suoramyyntitiloineen. Satimuksen tilan vehreää sisäpihaa reunustavat päärakennus, pirttirakennus sekä uusi talousrakennus. Pihatien puolella kasvaa kookkaita kuusia. Ympäristössä on useita vanhoja tilan rakennuksia; aitta, sauna/kuivuri, hirsinavetta ja puimasuuli. Etäämpänä metsän reunassa on kalliorinteelle pystytetty kookas riihi. Satimuksen ja Suomelan rakennusten nauha muodostaa maisemakohteen loivasti kumpuilevalla peltoaukealla. Peltovainiot ovat saaneet uudenlaista maisemasisältöä laajan puutarhaviljelyksen myötä. Satimuksen rakennukset sijoittuvat pihapiirin ja sitä rajaavan tien kolmelle sivulle, muut talousrakennukset sijaitsevat ulompana.
Molemmat asuinrakennukset ovat vuodelta 1899 (RaHu). Päärakennus on 1½-kerroksinen, luonnonkiviperusteinen ja pohjamuodoltaan T-mallinen. Julkisivu on jaoteltu vesilistoin vaaka- ja pystypaneelikenttiin; alaosa on vaakapaneelia, kaksi ylempää osaa pystypaneelia. Poikkipäädyssä on symmetrisesti kaksi pariovi-sisäänkäyntiä, joiden päällä kaarevat katokset. Ikkunatyyppi on T-jakoinen ja kuusiruutuinen, otsalauta profiloitu. Viereinen pirttirakennus on 1½-kerroksinen ja pohjamuodoltaan suorakaide. Rakennuksen pitkällä sivulla on sekä satulakattoinen umpikuisti että avokuisti. Julkisivu on peiterimavuorattu ja punamullattu, listat valkoiset. Ikkunatyyppi on I-jakoinen ja kuusiruutuinen, otsalauta profiloitu. Umpikuisti on vaaka- ja pystypaneelia, alaosastaan peiterimavuorattu. Kuistissa on yläosastaan diagonaaliruudutetut ikkunat ja pariovi. Avokuistia kannattavat kaksi pylvästä. Molemmat asuinrakennukset ovat satulakattoisia, katteeltaan kattotiiltä. Pirttirakennuksen kattolappeessa on kattolyhty. Pihapiiriä länsisivulta rajaava uudempi talousrakennus on satulakattoinen ja julkisivultaan puuvuorattu, mutta poikkeaa ulkoasultaan perinteisestä rakentamistavasta. Muut talousrakennukset ovat ulompana pihapiiristä. Historia Satimus on Järvenpään kylän kantatalo ja sijaitsee isojakokartan mukaisen kylätontin yhteydessä. Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1469. Kylätonttia ei ole luokiteltu muinaisjäännökseksi. Ympäristö ja pihapiiri Satimuksen ja Suomelan tilojen muodostama kokonaisuus sijoittuu Satimuksentien varrelle, keskeiselle paikalle Pirkanmaantieltä näkyvässä viljelymaisemassa. Pihapiiristä avautuvassa kaukomaisemassa näkyy Hukkasen tehdas. Satimuksen pihapiiri on hyvin hoidettu. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvojen perustelu rakennusperinteinen asutushistoria maisemakokonaisuus Satimus on kylän kantatalo, ja vieressä sijaitsevan Suomelan kanssa muodostaa rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti edustavan, yhtenäisen kokonaisuuden. Tila sijaitsee isojakoa edeltävällä kylätontilla. Tilan asuinrakennukset ovat 1800-luvun lopulta, ja myös osa talousrakennuksista on samalta aikakaudelta. Tilan rakennuskanta on tyylipiirteiltään ja käyttötarkoituksiltaan monipuolista. Rakennukset ovat säilyttäneet perinteisen asunsa erityisen hyvin. Rakennusryhmällä on keskeinen sija ympäröivässä avoimessa viljelymaisemassa. Arvoluokka 1
Kunto Ulkoisesti hyvä Lisätietoja / toimenpidesuositukset Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (Tampereen Seutukaavaliitto 1990); Rakennetun ympäristön selvitys (Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama 1997) Kiinteistörekisteri M.K. & T.S.
72. STORMINTIEN ASUIN- JA LIIKERAKENNUKSET KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 72 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Mäkelä / 3-63, Pajamäki / 4-15, Riihimäki / 3-62 Osoite Stormintie Alue Aluetyyppi taajama Peruskartta Kohdetyyppi asuin- ja liikerakennus Koordinaatit Hist. tilatyyppi Rak. lkm. 3 Nykyinen tilatyyppi kiinteistö Inventointi pvm. 2015 Kuvaus Kolme vierekkäin sijaitsevaa kaksikerroksista asuin- ja liikerakennusta määrittävät kylän vanhan rakennuskannan ohella Stormin taajamakuvaa. Tyylipirteiltään pelkistetyt, modernia rakentamistapaa edustavat rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1948-1958 välisenä aikana. Puurakenteiset rakennukset ovat mittasuhteiltaan hieman vanhaa rakennuskantaa suurempia, julkisivultaan peiterimavuorattuja ja rapattuja, satula- ja aumakattoisia. Rakennuksille yhteisiä ominaispiirteitä ovat suorakaiteen muotoinen kaksikerroksinen rakennusmassa, pelkistetty ulkoasu ja koko julkisivulle yhtenäinen väritys, alakerroksen suuret liiketilojen ikkunat ja toisen kerroksen asuinhuoneiden yksi-kolmiruutuinen ikkunatyyppi. Perustukset on valettu betonista. Osa liiketiloista on vailla käyttöä, mutta huoneistot ovat asuttuja. Pihojen takaosassa on eri-ikäisiä, uudempia talousrakennuksia.
Historia Stormin alueen väkimäärän lisääntyminen 1940- ja 1950-luvuilla lisäsi kysyntää myös liikerakennuksille. Kylänraitin varteen vierekkäin rakennettiin vuosien 1948 ja 1958 välisenä aikana kolme kaksikerroksista liikerakennusta, joiden toisessa kerroksessa oli asuintiloja. Rakennukset on rakennettu läheisten Harsun ja Pakulan maista erotetuille kiinteistöille. Rakennusten myötä liiketilat siirtyivät perinteisistä asuinrakennuksista kyläkuvassa uuteen rakennustyyppiin. Vuonna 1960 toiselle puolen kylänraittia valmistui Säästöpankin osin kaksikerroksinen, rapattu konttorirakennus. Kyläkuva muuttui tiiviimmäksi ja kerrosluku kasvoi entiseen verrattuna. Samalle aikakaudelle sijoittuu myös Stormin koulun laajennus (1955) sekä Stormin alueen lukuisat jälleenrakennuskauden omakotitalot. Ympäristö ja pihapiiri Rakennukset sijoittuvat aivan Stormin keskustaajaman ytimeen, Stormintien ja Kärmeenmaantien risteykseen. Rakennusten edustalla on pysäköintipaikkoja. Pihat ovat osin istutettuja, osin sorapintaisia. Vastapäätä on kylän vanhaa asutusta ja 1960-luvun pankkirakennus. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen asutushistoria, taloushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Arvojen perustelu Kolme Stormin taajaman keskustassa vierekkäin sijaitsevaa 1940-50- lukujen puurakenteista asuin- ja liikerakennusta kertovat aikakauden vilkkaasta rakentamistahdista. Moderni, kaksikerroksinen rakennustyyppi suurine liiketilojen ikkunoineen oli rakentamisaikakautensa taajamakuvassa uusi. Mittakaavaltaan hillitysti vanhaa rakennuskantaa suuremmat, pelkistetyt asuin- ja liikerakennukset sopeutuvat pääosin vanhaan ympäristöön materiaaleiltaan, väritykseltään ja julkisivun sommittelultaan. Rakennukset sijoittuvat polveillen lähelle Stormintietä muodostaen tiiviin suhteen katutilaan. Rakennuksilla on alueen kaupallisesta kehityksestä kertovaa taloushistoriallista merkitystä ja ne muodostavat yhtenäisen, taajamakuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Arvoluokka 3 Aiemmat tutkimukset Kirjalliset / suulliset lähteet Inventoija Kiinteistörekisteri M.K.
Oikealta lukien asuin- ja liikerakennukset Mäkelä, Riihimäki ja Pajamäki Mäkelä (3-63) sijoittuu Stormintien ja Kärmeenmaantien risteykseen. Rakennus (1958) on ensimmäisen kerroksen osalta rapattu, toisen kerroksen osalta peiterimavuorattu. Ensimmäinen kerros on muutettu väritykseltään valkoisesta tummaksi, mikä on muuttanut ulkoasua vähemmän perinteiseksi. Ikkunat ovat aikakaudelle tyypilliset, yksi- tai kaksiruutuiset. Pieli oli aikakaudelle tyypilliseen tapaan maalattu tummaksi, puite valkoiseksi. Myös tämä piirre on maalaustöiden yhteydessä muuttunut. Harjakaton katteena on punainen profiilipelti. Rakennuksen eteläsivulla on pieni siipiosa. Asuintiloja on myös ullakkokerroksessa. Pitkänomaisen tilan takaosassa on vanhempia talousrakennuksia.
Riihimäki (3-62) on toinen rakennus Stormintien eteläpuolella, Kärmeenmaantieltä itään. Rakennus (1948) on rungoltaan suorakaiteen muotoinen. Aumakatto on vuorattu kattotiilin. Julkisivu on peiterimavuorattu, väritys sävyltään keltamulta. Liiketilojen ikkunat ovat muita rakennuksia pienemmät, otsalaudat ovat koristeelliset. Ensimmäisessä kerroksessa on syvennys, yläpuolinen osa kannatettu pilarein. Asuinhuoneiden ikkunat ja alakerroksen ovet on uusittu todennäköisesti 1970-80-luvulla. Pajamäki (4-15) on kolmas rakennus Kärmeenmaantieltä itään päin. Rakennus (1952) on rungoltaan suorakaiteen muotoinen, takasivullaan suuri siipiosa. Julkisivu on rapattu vihreäksi. Liiketilat työntyvät kolmena erkkerinä hieman ulos julkisivusta. Ikkunatyyppi on todennäköisesti alkuperäinen, kaksijakoinen. Keskimmäinen ikkuna on kolmijakoinen. Pieli on aikakaudelle tyypilliseen tapaan maalattu tummaksi, puite valkoiseksi. Asuintiloja on myös ullakkokerroksessa. Harjakatto on profiilipeltikatteinen. Kiiltävä pelti poikkeaa perinteisestä rakentamistavasta. Pihapiirissä on 1990-luvulla rakennettu suuri varastohalli.