Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Engelsby Lähteet: Maakuntamuseon rakennusinventoinnit, maastokäynnit. Engelsby 1:2 Allio Paikallinen 1 Liikerakennus 1880-90-luvuilta, laajennettu 1925. Åbolandsbanken 1928-33, A.Nummelinin kauppa. Lohkottu 1906 Östergårdista. Vretantiellä. Paikallishistoriallista ja huomattavaa ympäristömerkitystä. : liikerakennus; /s. 1:87 Barkkulla Paikallinen 2 Rakennukset rakennettu 1840-luvulta alkaen. Huolella kunnostettu. Lohkotila Östergårdista 1902. Brinkkullenin alueella. Paikallista rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s.
1:68 Brinkkulla 3 Asuinrakennus 1922. Alkuperäisessä asussa, kunnostettu säilyttäen. Korkea neliöpohjainen rakennus, noin 1910-20-luvuilta. T-ikkunat. Lohkotila Östergårdista 1923. Huomattavaa maisemallista merkitystä tiemaisemassa. : päärakennus; /s. Maisemallinen 2:3 Fredriksberg (Puhelinyhdistyksen talo/ Telefonbolagets hus) Paikallinen 4 Asuinrakennus 1900-1910-luvuilta, muutoksia 1990-luvulla. Nykyisin liikekäytössä, Kemiön puhelin Ab. L:n muotoinen rakennus, risti-ikkunat. Vretantiellä. Huomattavaa merkitystä ympäristössään ja kyläkuvassa. : päärakennus; /s.
2:42 Furuhem Maisemallinen 5 Asuinrakennus 1929. Kolmen asunnon työväenasuinrakennuksesta muutettu yhden perheen käyttöön 1930-luvulla, pidennetty. Viistetty erkkeri, jonka päällä parveke. Sauna ja vaja. Itsenäinen tila Södergårdista 1930. Suojainen sijainti. Alue Brännkullen. Jonkin verran maisemallista merkitystä. : päärakennus. 1:79 Koivula Maisemallinen 6 Asuinrakennus 1925, pidennetty 1920-luvun lopulla. Kunnostettu. Aiemmin hammaslääkäri, leipuri, piharakennuksessa suutari. Ulkorakennus 1925. Lohkottu Brinkkullasta 1982. Rakennushistoriallista, historiallista ja ympäristöarvoa (kuvassa takana keskellä). : päärakennus: /s. 3:41 Kullas Maisemallinen 7 Asuinrakennus 1900, muutoksia 1960-luvulla, 1991. Loma-asuntona. Vaihdetut ikkunat, sisätilamuutoksia. Klockarsista 1909. Rakennusteknistä mielenkiintoa, huomattavaa maisemallista merkitystä. : päärakennus.
6:2 Norrgård Paikallinen 8 Kantatalo mainittu 1787. Siirretty kylätontilta 100 m pohjoiseen. Päärakennus (mahd. 1802), 1910. Kulttuurikäytössä, seurakunnan omistuksessa. Aiemmin kappalaisen pappilana. Toinen asuinrakennus 1900-luvun taitteesta, virkatalon palvelusväen vanha asuinrakennus, nuorisotalona. Hirsinavetta 1900-luvun taitteesta. Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa. : koko rakennuskanta; /s. 1:28 Nytorp Maisemallinen 9 Asuinrakennus 1926-1928, kunnostettu 1990-luvulla. Korkea rakennus. Säilynyt asu, hienoja detaljeja. Nelijakoinen plaani, frontoni, viistetty kuisti, jonka yläpuolella parveke. T- ja yläkerrassa kolmijakoiset ikkunat, harjalla lunetti-ikkunat. Tila Östergårdista 1931. Brinkkullan alueella. Maisemallista merkitystä kulttuuriympäristössä. : päärakennus; /s. 1:85 Smeds (Mattsonin talo/ Matssonska huset) Paikallinen 10 Asuinrakennus 1899, muutoksia 1950-luvulla (mm. kuisteja). Jugendtyylinen monimuotoinen vinkkelimallinen rakennus. Östergårdin kantatalon kylätontin etelälaidalla. Lohkottu Jarlsbergista 1988. Paikallista rakennushistoriallista ja kyläkuvallista merkitystä. : päärakennus; /s. 5:13 Solhult II Paikallinen 11 Neuvolarakennus. Paikallista kyläkuvallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s.
2:22 Solliden Maisemallinen 12 Asuinrakennus 1947. Suurikokoinen rakennus näkyvällä paikalla. Lohkottu Södergårdista 1943. Maisemallista merkitystä ympäristössään. : päärakennus; /s. 7:8 Tomtbacka Paikallinen 13 Entinen koulu, päiväkoti vuodesta 1994. Rakennettu 1905, muutoksia ja laajennuksia 1955, 1995. Tiilirunko. Vanha Uppgårdin kantatilan päärakennus kylätontilla. Paikallista ympäristömerkitystä (kuvassa taustalla). : päärakennus; /s. 7:145 Vårdbacka Paikallinen 14 Kunnanvirasto 1953 (Palmqvist), peruskorjaus 1985 (Arkkitehtitoimisto Schauman Oy). Huomattavaa maisemallista ja historiallista merkitystä. Asema kaukomaisemassa entistä vähäisempi uuden kaupparakentamisen myötä. : kunnanvirasto; /s.
2:46 Österåker Paikallinen 15 Liikerakennus 1880, muutoksia 1950-luvulla, 2000-luvulla. Asuinkäytössä. Aiemmin apteekki, leikkikoulu, päiväkoti. T-ikkunat, pihan puolella kaksi korkeaa kuistia, tien puolella matala myöhempi harjakattoinen kuisti. Ulkorakennus entinen puhelinkeskus 1900, sosiaalihistoriallista arvoa. Vaja 1900. Erotettu Södergårdista 1898. Vretantiellä. Rakennushistoriallista ja ympäristömerkitystä. : päärakennus; /s. 122 Museosilta Keskustan marketalueella Pajbölen suunnasta tulevalla tiellä. Ympäristö kaipaa kohennusta. Luonnonkivi.
/s Engelsby /s Alueet: Yksittäiset pihapiirit 1:6 Fageräng Maisemallinen 16 Asuinrakennus 1936 1800-luvun perustalle. Korkea neliöpohjainen rakennus. Ulkorakennus 1935, navetta 1936, kanala 1930-luvulta. Lohkotila Östergårdista 1912. Maisemallista merkitystä. 1:35 Högbacka Maisemallinen 17 Maisemallista merkitystä Pajbölentiellä. 1:75 Lönneberga Muu 18 Asuinrakennus 1900-luvun alusta, muutettu 1990-luvulla. Tupa ja kamaria jatkettu parituvaksi, harvinainen alueella. Tila Karlbergistä 1984. Brinkkullenin alueella. Näkyy heikosti maisemassa uuden omakotitalon ansiosta. Rakennushistoriallista arvoa (kuvassa heikosti taustalla). 5:19 Mariero Maisemallinen 19 Asuinrakennus 1900, muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Lohkotila Grankärristä 1909. Maaseutumaisella alueella Mobergintien varressa. (julkisivut, siipirakennus).
7:132 Salem Maisemallinen 20 Asuinrakennus 1910. Muutoksia, säilynyt asu. Lohkotila Vårdbackasta 1911. Maaseutumaisella alueella Mobergintien varressa. Kyläkuvallista ja maisemallista merkitystä. 1:20 Solhem Maisemallinen 21 Asuinrakennus 1928. Yksinkertainen, edustaa vanhempaa rakennustyyppiä. Tila Brinkkullasta 1931. Sijainti pientaloaluemainen. Alkuperäisessä asussa. 1:21 Svenbo Maisemallinen 22 Asuinrakennus 1901, muutoksia 1990-luvulla (mm. julkisivut, katto). Kaksi huonetta. Ulkorakennuksia. Sijainti pientaloaluemainen. Jonkin verran maisemallista arvoa (kuvassa takana keskellä). 1:121 Vestanlund Muu 23 Asuinrakennus 1900 /1950-luvulta, remontoitu 2000-luvulla. Lohkottu Vesterbackasta 2004. Vretantiellä. Maisemallista merkitystä maiseman solmukohdassa.
7:145 Vårdbacka 24 Suomenkielinen ala-aste / ruotsinkielinen yläaste 1967. Navetta 1900-luvun alusta. Terveyskeskuksen vuodeosasto 1966 (Sigvard Eklund), laajennettu 1974, 1987 (Arkkitehtitoimisto Schauman Oy). Piharakennus 1900-luvun alkupuolelta. Historiallista ja ympäristömerkitystä. 1:88 Brädkulla Maisemallinen 25 Liikerakennus 1920 / 1990-luvulta, voimakkaita muutoksia 1954, 1990-luvulla. Rautanet. Historiallista ja ympäristöarvoa. - -kohteiden pihapiirejä /s Alue: Lautamiehentie (Yhtenäinen /s-rajaus) -kohteet: 6:2 Norrgård 1:79 Koivula 2:3 Fredriksberg 6:2 Norrgård 1:85 Smeds 5:13 Solhult II 2:22 Solliden 7:8 Tomtbacka 7:145 Vårdbacka
Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Gundby Lähteet: SR1 Maakuntamuseon inventoinnit, maastokäynnit, Google Maps. Gundby 2:28 Vestergård (Gundbyn kartano) Seudullinen 26 Kantatila vanhalla tontillaan, ratsutila, ostettu perinnöksi 1763. Päärakennus 1880-luvun alusta, 1938 asussa, muutoksia 1990 (lomalaudoitus). 1938 laajennettu ja korotettu kaksikerroksiseksi (arkkitehti Lasse Björk). Kartanotyyppinen asuinrakennus, uusklassistinen ilme, aumakatto, nurkissa pylväsjäljitelmät. Neljän pylvään ympäröimä terassi, jonka yläpuolella kaiteellinen terassi. Toinen asuinrakennus osin 1757 ja 1800-luvun lopulta. Pitkänurkkainen palvelusväen asuinrakennus. Talli, renkitupa, viljamakasiini, kellari 1800-luvulta, mansardikattoinen navetta. Seutukaavan SU-kohde 706. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. SR1: koko rakennuskanta; /s. Gundby 2:16 Alfhem (Punainen huvila/röd villa) Maisemallinen 27 Asuinrakennus 1900-luvun alusta, hirsirunko mahdollisesti 1800-luvulta. Komea korkea veranta. Sauna 1950-luvulta, aumakattoinen vaja 1900-luvun alusta. Lohkottu Vestergårdista 1916. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s. 4:0 Lärksta Maisemallinen 28 Asuinrakennus 1920, muutoksia 1970- ja 1990-luvuilla. Ajankohdalle tyypillinen mansardikattoinen leveä rakennus. Sydänmuuri. Ei kuisteja: kahden sisäänkäynnin yläpuolella lunetti-ikkunat. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s. 2:3 Villan (Valkea huvila, Vitt torp) Paikallinen 29 Huvilarakennus 1900-luvun alusta. 6- ja 9-jakoiset ikkunat, vaakavuorauksen ja yläosan pystyrimoitetun julkisivukentän erottaa hammaslista. Samanikäinen vaja. Lohkottu Vestergårdista 1916. Rakennushistoriallista ja ympäristömerkitystä. : päärakennus; /s.
/s Gundby /s Alueet: Yksittäisiä pihapiirejä 1:36 Brostugan Muu 30 Torppa 1800-luvun lopusta, täysin 1980-luvun asussa. Gundbyjoessa kivisilta noin 1900. Loivasti holvattu 5m pitkä ja 2,5m leveä silta. Sillalla paikallishistoriallista merkitystä. 1:6 Kulla Maisemallinen 31 Asuinrakennus osin 1900, osin 1929 asussa. 1950-luvulla tuvan ja kamarin plaani levennetty nelijakoiseksi. 1980-luvulla uusitut julkisivut. Vuokratila, erotettu 1928 Östergårdista. 2:1 Lill-Gundby Maisemallinen 32 Asuinrakennus 1903-04, muutoksia 1960-luvulla. Nelijakoinen plaani, kaksi myöhempää kuistia. Lohkotila 1916 Vestergårdista. Maisemallista merkitystä. 1:5 Lillhaga Maisemallinen 33 Asuinrakennus 1903, muutoksia 1990-luvulla (mm. julkisivut, kate). Tupa ja kamari. Lomakäytössä. Vuokratila, erotettu Östergårdista 1928. Maisemallista merkitystä. /s - SR1- ja -kohteiden pihapiirit
Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Skarpböle Lähteet: Maastokäynnit, yleispiirteinen tarkastelu. Vår hembygd Åbolands skärgård. Botnia-foto 1995. Hajanaiset internet-lähteet. Skarpböle Paikallinen 1:4 Skarpböle 34 Rustholli. Pystyvuorattu hirsinen päärakennus puukujan päässä, pellon laidassa. Rakennettu 1835, muutoksia mm. 1970-luvulla. Kuusiruutuiset ikkunat. Muutettuja yksityiskohtia, uudempi kuisti, talouskuisti, uudemmat kattoikkunat. Rakennushistoriallista arvoa. Kookas mansardikattoinen tiilinavetta, aumakattoinen pitkä, osittain autotalliksi muokattu ulkorakennus, toinen, pieni asuinrakennus ja muita vähäisempiä ulkorakennuksia. : päärakennus, navetta; /s. 1:7 Matildebrink Paikallinen 35 Mansardikattoinen leveärunkoinen, kookas asuinrakennus 1922. Kunnostettu 2000-luvun alussa. Hirsirunko, limilautavuoraus, kuusiruutuiset, yläosastaan jaetut T-ikkunat, tienpuoleisella harjalla lunetti-ikkuna, pyöreät pikkuikkunat. Pariovellinen kuisti. Jugendhenkinen kakluuni. Vinkkelimallinen ulkorakennus. Puutarhatontti näkyvällä paikalla. Maisemallista merkitystä avarassa ympäristössä. : päärakennus; /s. /s Skarpböle - -kohteiden alueet ja pihapiirit
Kårkulla Lähteet: Maastokäynnit, yleispiirteinen tarkastelu. Vår hembygd Åbolands skärgård. Botnia-foto 1995. Hajanaiset internet-lähteet. Kårkulla 4:6 Mellangård I Paikallinen 36 Hyvin säilynyt ja säilytetty tilakeskuskokonaisuus. Entinen korpraalin puustelli. Päärakennuksen itäsivulta avautuu laaja viljelysmaisema ja itäsuuntaan jatkuva vanha tie. Kapearunkoinen hirsinen päärakennus 1700-luvun puolivälistä, rimavuoraus, koteloidut pitkät nurkat, kuusiruutuiset ikkunat, vinoruutuikkunoilla varustettu kuisti pihan puolella. Suuri luhtiaitta/piharakennus ja hirsiaitta 1700-luvulta, kivikellari, karjasuoja, suuli, pieni tupa (sauna?), uusi telttakattoinen ulkorakennus. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : koko rakennuskanta; /s.
1:50 Gamla Westergården (Västergård) Paikallinen 37 Tilakeskus. Kunnostuksen alkuvaiheessa oleva pitkä hirsinen päärakennus 1800-luvun tyyppiä, rakennuksen korkuinen kuisti. Risti-ikkunat. Tiilirunkoinen navettarakennus, jossa pienet ruutuikkunat, pieni otsa-aitta, vähäisempiä ulkorakennuksia. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus, aitta; /s.
/s Kårkulla /s Alue: Yksittäinen pihapiiri 1:5 Svarvars Maisemallinen 38 Pieni asuinrakennus 1800-luvun alkupuolelta, 1993-94 asussa. Vaihdettuja ikkunoita. Vanhoja yksinkertaisia ulkorakennuksia. Hoidettu pihapiiri. Maisemallisesti näkyvällä paikalla tienvarressa. Maisemallista merkitystä. /s - -kohteiden alueet ja pihapiirit Alue: Alue: Kårkulla, Mellangård Kårkulla, Västergård
/s Alue: Kårkullan kyläasutusta Yksittäisiä kohteita alueella: 1:13 Högkulla Maisemallinen 39 Noin 1930-luvunasuinen asuinrakennus. Rinteen puolella taitettu frontoni ja myöhempi laaja terassi. Risti-ikkunat, päädyissä salmiakki-ikkunat. Pulpettikattoinen kuisti, ulkorakennuksia. Maisemallista merkitystä lähiympäristössä. 1:47 Solbacka Maisemallinen 40 Laajennettu asuinrakennus. Ulkokulmastakin aumattu vinkkelinmallinen pieni asuinrakennus, noin 1960 mallinen laajennusosa terasseineen ja kellareineen. Vanhassa osassa pääosin myös samanikäiset tuuletusikkunalliset yksiruutuiset ikkunat ja limilaudoitus, ullakolla risti-ikkunat. 1:49 Vestergård I Maisemallinen 41 Pieni vinkkelimallinen asuinrakennus (torppa). Myöhemmän vinkkelisiiven päädystä suora sisäänkäynti, kapeat pariovet. Sisänurkassa aumattu pikkuruutuikkunallinen myöhempi laajennusosa. Erilaisia ikkunoita. Uudempi asuinrakennus alarinteessä.
1:25 Söderkulla Maisemallinen 42 Ylös asti hirsinen yksittäistupa 1800-luvulta (?). Torppa. Vieressä uudempi asuinrakennus, vaatimaton ulkorakennus. Luonnonkiviperusta, tiilikate, uudempi pieni kuisti, tuvan alla kellari. Kuusiruutuiset ikkunat, rimavuoraus jaettu hammaslistalla ja muutamalla vaakalaudalla. Kosteus- ja tupajumivaurioita korjataan hiljalleen. Ympäristössä pitkiä matkoja vanhaa kiviaitaa. Maisemallista arvoa. 5:0 Uusitupa Maisemallinen 43 Asuinrakennus. Parvekkeellinen poikkipäätylaajennus rakenteilla. Pystyvuoraus, hammaslistat, kuusiruutuiset ikkunat. Ehjällä pitkällä sivulla yläkerroksen salmiakki-ikkunat. Kylätie kulkee tontin halki. Kunnostetaan. Ympäristöarvoa.
Yksittäisiä muita kohteita rajauksen sisällä: 1:55 44 1:22 45 1:31 Blåskulla 1949, muutoksia 1970-, 1980- ja 2000 -luvuilla. Maisemallista merkitystä. 46
Muuta Kårkullan alueen rakennuskantaa (ei suojeluarvotusta): 1:6 47 1:16 48 1:36 49 1:42 50
Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Kyrkoby Lähteet: SR1 Maakuntamuseon inventoinnit, maastokäynnit. Kyrkoby 51 Kemiön kirkko, Pyhän Andreaksen kirkko. Valtakunnallinen Rakennettu 1300-1460, muutoksia 1780-luvulla, 1903, 1922, 1960-62. www.rky.fi /kuvaus: Kemiön keskiaikainen kivikirkko ja pappila muodostavat vanhan suurpitäjän historiallisen tunnuskuvan. Kirkon holvattu sisätila on gotiikan arkkitehtuurin huipentumia Suomessa. Kivikirkko ja läheinen pappila sijaitsevat Kemiön saaren keskiosassa mäkien rajaaman peltolaakson rinteessä. Harmaakivistä rakennetun keskiaikaisen kirkon barokkisipulipäätteinen länsitorni ja asehuone kuuluvat sen 1700- luvun lopun palonjälkeiseen rakennusvaiheeseen. Kookkaat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kuusitraveisen kirkkosalin kolmeen tasaleveään ja tasakorkeaan laivaan. Kuorin moderni sisustus on 1960-luvulta. Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan valkoiseksi kalkittu kivinen porttirakennus on rakennettu 1796. Länsipuolella olevan, 1708 rakennetun kellotapulin kivinen alaosa on sisustettu ruumishuoneeksi. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953. Yksittäisistä hautamuistomerkeistä mainittakoon kuvanveistäjä Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti Palmqvistin piirtämä Amos Andersonin hautakivi sekä arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelema Sjölaxin kartanon omistavan Jägerskiöld-suvun hauta-alue. - - Kemiö, joka mainitaan jo 1327, on Suomen vanhimpia pitäjiä. Kemiön emäpitäjään kuuluivat 1300-luvulla Kemiön lisäksi Dragsfjärd, Hiittinen ja Västanfjärd. Kirkon sakaristo-osa on runkohuonetta vanhempi, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun puolivälin jälkeen tehty holvaus kuuluvat samaan rakennusvaiheeseen. Holvauksen tekijänä pidetään Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta maksun saanutta muurarimestari Petrus Muratoria. Hänelle annettu lisämäärite de Kymitto viittaa joko hänen kotipaikkaansa tai edelliseen työkohteeseensa. Kemiön holvaukselle tunnusomaista on monimuotoinen tähtiholvi, vankat kahdeksankulmaiset pilarit ja lähes hevosenkenkämäisesti kaartuvat arkadikaaret. Nämä piirteet toistuvat myös Sauvon, Tenholan ja Perniön kirkoissa, joita pidetään Petrus Muratorin johdolla holvattuina. Kirkko vaurioitui tulipalossa 1781 ja se kunnostettiin arkkitehti C.F. Schröderin johdolla. Tällöin sen länsipäähän rakennettiin korkea torni, asehuone uudistettiin, ikkuna- ja oviaukot laajennettiin sekä kattokulmaa madallettiin. Kirkon kolme mittavaa restaurointia suunnitteli 1903 arkkitehti Lars Sonck, 1922 Armas Lindgren ja 1962 Kaj Palmqvist. Kirkon vesikaton peltikate muutettiin kupariksi 1986. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Kemiön kirkko ja pappila. SR1: koko rakennuskanta ja kiinteät rakenteet
5:24 Rolfsgård (Laurénin talo, kestikievari) Seudullinen 52 Talonpoikaistalo, kestikievari 1869 (Matts Ferd. Laurén) vuokratulla kruununtilalla. Myös käräjätalo, kauppa, ensimmäinen säästöpankki; paloi n. 1890. Päärakennus 1890, muutoksia 1950-, 1980- ja 1990-luvuilla. Navetta 1894, veistoskoristeltu luhti 1800-luvun lopulta, kivinen vilja-aitta 1897. Kukkakauppa, kahvila, lihakauppa. Rakennukset Turuntien molemmin puolin. Rakennus- ja kylähistoriallista ja maisemallista merkitystä. SR1: koko rakennuskanta; /s. 5:46 Sparbacka Seudullinen 53 Kemiön säästöpankki. Pankkirakennus 1923, käräjätalona vuodesta 1968. Erik Bryggmanin varhainen suunnittelutyö. Klassistinen tiilirunkoinen rapattu rakennus, pylväikkö. Lohkottu Mellangårdista 1931. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rakennustaiteellista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Seutukaavan SU-kohde 704. SR1: käräjätalo
Kyrkoby 5:35 Erlandsberg Paikallinen 54 Asuinrakennus 1920, kunnostettu 1980-luvulla. Klassistinen huvilatyyppinen rakennus, kaartuva aumattu mansardikatto, frontoni, ruutuikkunat, pieniä ruutuikkunoita. Ulkorakennus 1920, paikallista rakennusperinnettä. Lohkottu Mellangårdista 1931. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s. 6:14 Fornebo Maisemallinen 55 Asuinrakennus 1942, kunnostettu 1990-luvulla. Kuutiomainen rakennusmassa. Betonipylväikkö, jonka päällä parveke. Lohkottu 1949 Bergåsista. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s. 1:13 Kyrkbacka Muu 56 Asuinrakennus 1942, kunnostettu 1990-luvulla ja 2007. Mahdollisesti vanhempikin. Liikekäytössä, hautaustoimisto. Pihavaja 1900-luvun alusta. Maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Kemiön kirkko ja pappila. : päärakennus; /s.
1:57 Holmlund /Skräddars Muu 57 Asuinrakennus 1930-luvulta, muutoksia 1990-luvulla (mm. julkisivut uusittu). Korkea neliöpohjainen rakennus, eteläfrontoni, kaareva erkkeri, vastasivulla kuisti. Rakennusperinteellistä ja maisemallista merkitystä osana kirkkomaisemaa. : päärakennus; /s. 2:22 Lindbacka Maisemallinen 58 Asuinrakennus 1929. Lomakäytössä. Ristinmallinen vinkkelikatto. Säilyttänyt alkuperäisen luonteensa. Tila lohkottu 1972. Rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. : päärakennus; /s. 5:8 Lövhagen Muu 59 Entinen leipomorakennus 1900, muutettu asuinkäyttöön, muutoksia 1990-luvulla (mm. julkisivut ja ikkunat). Lohkottu Mellangårdista 1931. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s.
5:36 Solliden (Masalinin talo/ Masalins hus) Paikallinen 60 Asuinrakennus 1945. Aumakattoinen kuutiomainen rakennus, pylväikkö. Lohkottu Mellangårdista 1943. Rakennushistoriallista ja maisemallista arvoa. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Kemiön kirkko ja pappila. : päärakennus; /s. 2:58 Sportplanen Paikallinen 61 Suojeluskuntatalo 1941, laajennus ja muutoksia 1970-luvulla. Ruotsinkielinen ala-aste. Aumakattoinen, tiilirunkoinen rapattu rakennus. Lohkottu 1993 Vestergårdista. Ympäristö- ja aatehistoriallista arvoa. : koulurakennus. 5:10 Tallmo (Hagmanin talo/ Hagmanska huset) Paikallinen 62 Asuinrakennus 1930 (1920-l.?), muutoksia 1960-luvulla (mm. mineriittiverhous). Huvilatyyppinen rakennus, aumattu mansardikatto. Kookkaat pylväät avokuistin ympärillä. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s.
7:1 Sisu Paikallinen 63 Kemiön Sisu rf. Vanha osa 1940, laajennettu suurella pallohallilla 1970. Muutoksia 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Alkuperäisiä piirteitä, funkisdetaljeja. Paikallishistoriallista arvoa. : rakennus; /s.
/s Kyrkoby Alue: Brännkullen (Tuomarinkehä) 1900-luvun alkupuoliskon luonteikasta asuinmiljöötä.
Yksittäisiä -kohteita alueella: 6:14 Fornebo 5:8 Lövhagen 7:1 Sisu 5:10 Tallmo (Hagmanin talo/ Hagmanska huset) Yksittäisiä muita kohteita alueella: 5:28 Brunnsåker Muu 64 Asuinrakennus 1920, merkittäviä muutoksia 1960- ja 1970-luvuilla. Maisemallista merkitystä. 5:42 Norrbacka Muu 65 Asuinrakennus 1934, muutoksia 1994. Nelijakoinen plaani, alkuperäistä vastaavat yläosasta jaetut T-ikkunat, yläkerran salmiakki-ikkunat. Lohkottu Mellangårdista 1931. 5:48 Hemmet Maisemallinen 66 Asuinrakennus 1900, merkittäviä muutoksia 1972, muutoksia 1990-luvulla. Jonkin verran maisemallista merkitystä. 6:16 Solbrink Muu 67 Asuinrakennus 1940, muutoksia 1990-luvulla (julkisivut). Risti-ikkunat, yläkerran salmiakki-ikkunat.
/s Alue: Lukkarinmäki, Klockarbacken (Lukkarinmäki, Suomenkulmantie; osa Pappilan kylän alueella) Vanha Turuntien linjaus ennen 1800-luvun puoliväliä. Historiallinen tie. Historiallista ja ympäristöarvoa. Pitäjänmakasiini ja vanhempia asuinrakennuksia. Maisemallisesti näkyvä alue mäen etelärinteessä. Osa kirkkomaisemaa. Yksittäisiä kohteita alueella: 1:57 Holmlund /Skräddars 1:5 Berghem Maisemallinen 69 Asuinrakennus 1900, muutoksia 2002. Tila lohkottu 1924 Maisemallista ja historiallista merkitystä kyläympäristössä. 1:14 Gustavsberg Maisemallinen 70 Asuinrakennus 1939, muutoksia 1977, 1994. Korkea 1930-luvun tyylinen. Kulttuuriympäristömerkitystä.
1:8 Solgård Maisemallinen 71 Asuinrakennus 1945. Suuri lasikuisti, frontoni. Ruutuihin jaetut T-ikkunat. Sauna. Lohkottu Södergårdista 1934. 1:16 Tabor Maisemallinen 72 Asuinrakennus 1900, muutoksia. Helluntaiseurakunnan käytössä. 1:47 Klockarbacken Maisemallinen 73 Asuinrakennus 1800-luvun lopusta, perusteellinen remontti 1990-luvulla. Pyramidikattoinen viirillinen vaja 1800-luvun lopusta. Lohkotila Södergårdista 1997. Maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. 1:27 Sandbacka Maisemallinen 74 Asuinrakennus 1880-luvulta, osittain 1980-90-luvuilta. Paritupa. Lomakäytössä. Maisemallista merkitystä.
1:37 Solbacka Maisemallinen 75 Asuinrakennus 1938, Voimakkaasti muutettu 1980-luvulla. Maisemallista merkitystä. 4:0 Björkkulla Muu 76 Asuinrakennus 1900, muutoksia 1990-luvulla. Pieni, yksinkertainen rakennus, jatkettu. Suhteellisen alkuperäisessä asussa. Lomakäytössä. Maisemallista merkitystä. /s - SR1- ja -kohteiden alueet ja pihapiirit /s Alue: Lukkarintie -kohteita alueella: 2:22 Lindbacka Skarpböle 1:7 Matildebrink Yksittäisiä muita kohteita alueella: 2:3 Solhem Muu 77 Asuinrakennus 1932, muutoksia 70-, 80- ja 90-luvuilla. Asutustila Westergårdista 1931. 2:15 Söderkulla Muu 78 Asuinrakennus 1940. Korkea rakennus, alkuperäisessä asussa. Lohkottu Westergårdista 1931. Rakennushistoriallista ja rakennusperinteellistä merkitystä.
Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Prästgård Lähteet: SR1 Maakuntamuseon inventoinnit, maastokäynnit, Google Maps. Prästgård 1:13 Prestegård Seudullinen 81 Kantatila. Pappilan rakennuksia. Kirkkoherranvirasto. Pappilarakennus 1850-luvulta, holvattu kivikellari osittain 1600-luvulta. Pakaritupa, palkollisten asuinrakennus (nyk. lähetystupa), luhtiaitta, kiviaitta ja kiviaita 1850-1900. Valtakunnallinen/seudullinen. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. Seutukaavan SU-kohde 703, kirkkomiljöö SU 401. SR1: koko rakennuskanta; /s.
1:12 Prestegård I Seudullinen 82 Kantatalo. Pappilan rakennuksia. Entinen kunnantalo 1800-luvun lopusta. Säästöpankki ja koulu. Nuorisotalo. Seurakuntasali 1850-60-luvulta, jatkettu myöhemmin ja remontoitu 1960-70-luvuilla. Kirkon pihalla oleva (suntion/talonmiehen?) asuinrakennus 1930-luvulta, museoitu hirsinen viljamakasiini, pitäjänmakasiini 1850-60-luvuilta, peiterimavuoraus, alaosalla vaakalauta. Valtakunnallinen/seudullinen. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Rakennushistoriallista, asutus-, talous- ja aatehistoriallista sekä maisemallista merkitystä. Seutukaavan SU-kohde 401 kirkkomiljöö. SR1: koko rakennuskanta; /s. Erillisillä kohdemerkinnöillä entinen kunnantalo, asuinrakennus, makasiini.
/s Prästgård /s Alue: Lukkarinmäki, Klockarbacken (Lukkarinmäki, Suomenkulmantie; osa Kyrkobyn kylän alueella) Vanha Turuntien linjaus ennen 1800-luvun puoliväliä. Historiallinen tie. Historiallista ja ympäristöarvoa. Pitäjänmakasiini ja vanhempia asuinrakennuksia. Maisemallisesti näkyvä alue mäen etelärinteessä. Osa kirkkomaisemaa. /s Alueet: Yksittäisiä pihapiirejä (Suomenkulmantie) 2:4 Brinkhall Muu 83 Asuinrakennus 1900, muutoksia 1990-luvulla. Lomakäytössä. Säilynyt vanhassa asussaan. Vaatimattomat sauna, ulkorakennus, varasto, karjasuoja, vaja. Asutustila 1926. (Pajbölentie) 2:29 Koivumäki Muu 84 Asuinrakennus 1926, muutoksia 1970-luvulla. Eri-ikäinen vinkkeliosa, yhtenäinen tyyli. Säilynyt vanhassa asussaan. Ulkorakennus, sauna. Lohkottu Rådalenista 1978. Kyläkuvallista ja maisemallista merkitystä. (Pajbölentie) 2:30 Länsimaa Maisemallinen 85 Asuinrakennus 1907. Pidennetty yksittäistuvasta parituvaksi, ikkunat 1900-luvun puolesta välistä. Vaja ja ulkorakennus 1930-luvulta, navetta noin 1910. Vanha kiinteistö 1900-luvun alusta, uudella nimellä vuodesta 1978. Maisemallista merkitystä. (Järpnäsintie) 2:51 Nästorp Maisemallinen 86 Asuinrakennus 1926, muutoksia 1960-luvulla. Ei käytössä. Alkuperäiset ikkunat ja asu, kapearunkoinen ja korkea rakennus. Ulkorakennus 1900-luvun alusta. Lohkottu Hjerpnäsistä 1926. Maisemallista merkitystä.
/s Alue: Yksittäisiä pihapiirejä (Järpnäsintie) 87 2:20 Furuliden Muu 88 2:72 Hjärpnäs Maisemallista merkitystä.
Inventoinnit Rakennukset ja rakennusryhmät Vreta Lähteet: SR1 Maakuntamuseon inventoinnit, maastokäynnit, Google Maps. Vreta 4:10 Grönliden I Seudullinen 89 Koulurakennus, Emäntäkoulu 1949, arkkitehti W.G. Palmqvist. Vaja 1949-50. Mellangårdin maista 1956. Kasvihuone, jossa taideteos Nandi-Sonni. Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. Osa Seutukaavan SU-kohdetta 700. SR1: koko rakennuskanta; /s. 5:2 Sagalund Valtakunnallinen 90 Museoalue. Huvila 1911. Siirrettyjä rakennuksia. Vaja 1900-luvun alusta, otsa-aitta 1700-1800-luvuilta. Engelsbyn käräjätalo 1700-1800-luvuilta, siirretty 1938. Linnärnäsin talo, talonpoikaistalo 1800-luvun alusta. Olkikattoinen Brinkkullan mökki 1800-luvulta. Pitkänurkkainen mökki 1800-luvulta. Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. Osa Seutukaavan SU-kohdetta 700. SR1: koko rakennuskanta; /s. 5:32 Sagalund II Seudullinen 91 Museoalue. Koulurakennus 1700-luvun lopulta, luultavasti siirretty. Tjudan pedagogia. Pitkänomainen hirsirakennus, pitkät nurkat koteloitu. Neliruutuiset ikkunat. Vuosiluku 1914: Kimito Pedagogi. Inrättad av Axel Oxenstjärna år 1649. Aumakattoinen tiilirunkoinen vaja 1940-50-luvuilta. Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. Osa Seutukaavan SU-kohdetta 700. SR1: koko rakennuskanta; /s.
5:142 Sagalund III Seudullinen 92 Museoalue. Siirrettyjä rakennuksia. 1700-1800-luvuilta pitkänurkkainen luhtiaitta, pränni ja navetta, mamselli-tyyppinen tuulimylly 1800-luvulta (alla telttakattoinen vaja). Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. Osa Seutukaavan SU-kohdetta 700. SR1: koko rakennuskanta; /s.
Vreta 8:13 Eckos Maisemallinen 93 Asuinrakennus 1905, kuusijakoinen pohja. Suuria varastorakennuksia. Sagalundin pohjoispuolella. 1930-luvun navetta, tiilirunko ja mineriittivuoraus. Varastona/verstaana. Rakennushistoriallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. : koko rakennuskanta; /s. 2:1 Eriksberg Paikallinen 94 Asuinrakennus 1947, muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Tiilirunko, rappaus, aumakatto. Sauna/vaja 1940-luvulta. Lohkottu kantatila Smedsistä 1932. Historiallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s. 5:143 Folkskoletomt Paikallinen 95 Koulurakennus 1881, remontoitu 1970-80-luvuilla. Vretan entinen ala-aste, nykyisin perhekoti. Pystyvuorattu pitkänmallinen hirsirakennus, kuusijakoiset T-ikkunat. kaksi katoksella yhdistettyä umpikuistia. Asuinrakennus 1900-luvun taitteesta, entinen opettajanasunto. Sauna 1940-50-luvuilta, vaja 1900-luvun alusta. 1883 Storgårdin maista. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. Rakennushistoriallista, (sivistys)historiallista ja maisemallista merkitystä. : koko rakennuskanta; /s.
5:26 Folkvang (Breidablick/Björkkulla) Paikallinen 96 Huvilamainen asuinrakennus 1936. Aumattu mansardikatto, molemmin puolin frontonit. Maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. : päärakennus; /s. 5:6 Kemiön osuusmeijeri, Kimito Andelsmejeri IV Paikallinen 97 Liikerakennus 1906, muutoksia 1939. Aumakatto, korkeahko piippu. Asuinrakennussiipi 1900-luvun alusta, muutoksia 1940-, 1950- ja 1990-luvuilla. Kalkittu tiilirunkoinen rakennus. Asuinrakennus 1900-luvun alusta. Avokuisti, sivulla frontoni, kuusiruutuiset ikkunat, kolme sisäänkäyntiä. Huonokuntoinen. Tiilinen muuntaja 1900-luvun alkupuolelta. Erotettu Storgårdista 1906, lisäksi lohkotilat 5:75 ja 5:54 Meijerirakennuksella rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä, muilla historiallista ja rakennusperinnearvoa. : meijerirakennus, asuinsiipi; /s.
5:48 Ljungmo Muu 98 Asuinrakennus 1931. Nelijakoinen plaani. Kaksi sisäänkäyntiä kuisteineen, kaksi frontonia, osa ikkunoista alkuperäisiä, päädyissä lunetti-ikkunat. Ulkorakennus 1930-luvulta. Asutustila Valhallasta 1930. Maisemallista merkitystä osana Valhallantien asutusta. : päärakennus; /s. 5:123 Oppstuga Paikallinen 99 Asuinrakennus alun perin 1870-luvun yksittäistupa, jatkettu parituvaksi 1980-luvulla. Kunnostettu 1980- ja 1990-luvuilla. Erotettu Bylgiasta 1959. Maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. : päärakennus; /s. 2:56 Smeds Paikallinen 100 Kantatila, mainittu jo ennen vuotta 1787. Asuinrakennus 1905, pidennetty 1925, kunnostettu 1940- ja 1990-luvuilla. Rakennettu vanhemmalle perustalle vanhoista hirsistä. Säilynyt asu ja muoto. Sydänmuuri. Keskellä kuisti, leveä veranta. Maisemallista merkitystä. : päärakennus; /s.
3:32 Teglars Paikallinen 101 Kantatalo vanhalla tontilla, mainittu 1787. Asuinrakennus 1900-luvun vaihteesta, pitkä talonpoikaisrakennus. Vinkkelisiipi 1940-50-luvuilta. Ilmeisen heikkokuntoinen. Rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista merkitystä. : päärakennus 5:3 Wrethalla Paikallinen 102 Nuoristoseurantalo 1893, suunnittelija Arthur Kajanus. Kunnostettu 1980-1990-luvuilla. Kookas kaksikerroksinen rakennus, aumakatto, vinkkelisiipi, pieni kellotorni. Takasivulla korkeat, yläreunoistaan viistetyt moniruutuiset ikkunat, etupuolella T-ikkunat. 1903-21 pikkulasten kouluna. Erotettu Storgårdista 1902. Rakennushistoriallista, (aate)historiallista ja maisemallista merkitystä. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä 2010 Sagalundin kotiseutumuseo. : seurantalo; /s. 5:167 Ågärdan Paikallinen 103 Paloasema 1948. Roiskerapattua tiiltä, palotorni keskellä. Kookas varastorakennus 1900-luvun alusta. Ympäristömerkitystä. : paloasema; /s.
5:161 Historiallinen 104 Asuinrakennus 1880-luvulta, muutoksia 1990-luvulla. Perinteinen talonpoikaistalo. Mahdollisesti vanha Storgårdin kantatila/rälssitila, joka siirretty 1910-luvulla vanhalta kylätontilta tien eteläpuolelle. Rappaus muutettu laudoitukseksi, T-ikkunat. Erotettu Storgårdista 1956. Myös /s-aluetta. : päärakennus; /s.
/s Vreta /s Alue: Sagalundin ympäristöä 5:7 Nabben Maisemallinen 105 suinrakennus 1927, muutoksia 1980-luvulla. uurikokoinen rakennus, korkea jyrkkäkattoinen aumattu kuisti. uusijakoinen plaani, ruutuihin jaetut risti-ikkunat. usitut julkisivut, säilyneet alkuperäiset piirteet. Lohkottu Storgårdista 1907. Maisemallista merkitystä. 4:18 Hagalund Maisemallinen 106 Asuinrakennus 1930. 1940-luvulla muutettu vuokrahuoneiksi, muutoksia 1990-luvulla. Korkea massa, nelijakoinen plaani. Kuistilla kaksi sisäänkäyntiä. Säilynyt asu. Vaja 1915, muutoksia 1990-luvulla. Rakennushistoriallista merkitystä. Lähellä Sagalundin aluetta ja Wretahallan ympäristöä. 2:3 Gunnars Maisemallinen 107 Asuin-varastorakennus 1929, 1990-luvun laaja uudisosa asuinkäyttöön. Lohkottu Smedsistä 1932. Lähellä Sagalundin aluetta.
/s Alue: Valhallantie (Valhallantie, Vretantie) Luonteikasta Vretan uudempaa kyläasutusta. 5:124 Bylgia Maisemallinen 108 Asuinrakennus 1930, entinen kauppa. Lohkottu 1909. Kylämaisemallista merkitystä. 5:21 Tor Maisemallinen 109 Asuinrakennus 1927-29, laajennusosa 1976. Mineriittiverhous.
5:99 Betania Maisemallinen 110 Entinen seurakuntatalo 1940, Svenska Lutherska Evangelieföreningen. 1960-luvun asussa, hardboard-vuoraus. Paikallishistoriallista merkitystä 5:127 Måsakulla Maisemallinen 111 Pieni asuinrakennus 1900, muutoksi 1960- tai 1970-luvuilla. Tupa ja kamari. Alkuperäisiä piirteitä. Lohkottu 1927. Maisemallista merkitystä. 5:80 112 5:71 113 5:105 114
/s Alue: Vretan kyläalue, Vretantie Myös paloasema, Smeds, osuusmeijeri. 5:168 Fabrik Maisemallinen 115 Liikerakennus 1940. Meijerikiinteistöön kuuluvia rakennuksia, Kemiön osuusmeijerin maista. Rapattu tiilirakennus. Taloushistoriallista ja ympäristömerkitystä. 5:138 Teurastamo Maisemallinen 116 Teurastamorakennus 1940, Sydvästra Finlands andelsslakteri. Vinkkelimallinen rakennus, rapattu tiili, kissanpenkit, pyöreä päätyikkuna. Storgårdista 1941. Huomattavaa maisemallista merkitystä tienristeyksessä.
/s Alue: Vretan tilakeskuksia (Vretantie) Myös Eriksberg, Teglars. 4:16 Kjellerberg Maisemallinen 117 Asuinrakennus 1900-luvun alusta, muutoksia 1980-luvulla. Jyrkkä harjakatto. Paritupa, edustaa vanhaa rakentamistapaa. Sisätilat muutettu. Maisemallista merkitystä. 3:12 Kotikallio Maisemallinen 118 Asuinrakennus 1939, aikakaudelleen tyypillinen. Alkuperäiset julkisivut, ikkunat ja asu. Nelijakoinen plaani. Samanikäinen sauna. Karlsberg/Teglarsista 1940. Maisemallista merkitystä. 1:30 Snickars Historiallinen 119 Kantatalo jo 1787. Asuinrakennus 1949, kunnostettu 1970- ja 1980-luvuilla. Ulkorakennuksia. Asutushistoriallista merkitystä.
/s Alue: Yksittäinen rakennuspaikka 5:14 Dahlbo Maisemallinen 120 Asuinrakennus 1900, levennetty, korotettu myöhemmin. Osittain uusitut julkisivut. Ulkorakennuksia, telttakattoinen siirretty hirsivaja. Yksinäinen sijainti peltoaukean laidalla. Rakennushistoriallista ja ympäristömerkitystä /s Alue: Yksittäinen rakennuspaikka (Snickarsintie) 1:7 Kjällbacken Maisemallinen 121 Asuinrakennus 1927, muutoksia 1990-luvulla, Korkea rakennus vanhoista hirsistä, nelijakoinen plaani, sydänmuuri. Korkea kaksikerroksinen kuisti, T-ikkunat, yläkerrassa risti-ikkunat. Säilynyt asu. Osaksi hirsirakenteinen ulkorakennus. Kunnostettu. Lohkottu Snickarsista 1932. Pientaloaluemainen ympäristö (kuvassa takana vasemmalla). /s - SR1- ja -kohteiden alueet ja pihapiirit
SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 SR1 AM/s AM/s AT/s AM/s AT/s PY/s PY/s AP/s AP/s AP/s AP/s AM/s AP/s AT/s AT/s PY/s PY/s AM/s AM/s AP/s AM/s AP/s AM/s AT/s AM/s PY/s PY/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s AP/s M/s AP/s AT/s PY/s MA MA AP/s MA MA MA MA MA MA rky rky rky rky rky rky MA AP/s MA MA MA MA AL/s KL/s MA 1 2 9 4 5 6 7 8 10 3 11 12 13 14 15 17 18 19 20 21 22 23 25 24 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 45 46 44 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 60 61 62 63 64 65 66 67 69 70 71 59 72 73 74 75 76 77 78 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 100 99 98 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 KIMOTOÖN KEMIÖNSAARI Delgeneralplan för Kimito centrum Kemiön keskustan osayleiskaava AIRIX Miljö Ab AIRIX Ympäristö Oy Bilaga 5 Byggnadsobjekt Liite 5 Rakennuskohteet 1 BILAGA/LIITE 5