ALUSTAVA TYÖSUUNNITELMA

TYÖNUMERO: 20601088 SWECO INDUSTRY / SUNSHINE KAIDI (FINLAND) NEW ENERGY CO. OY VEDENOTTOPUTKI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Muutoslista 10.11.2017 FIANRY FIHEPA FIMKIT MUUTOS B FIMKIT MUUTOS A 29.6.2017 FIANRY FIVKOL FIHEPA FIJOAM 16.1.2017 FIANRY FIVKOL FIMKIT FIHEPA PÄIVITETTY LIITE 6 FIJOAM 22.12.2016 FIANRY FIVKOL FIMKIT FIHEPA VALMIS FIJOAM 14.12.2016 FIANRY FIVKOL FIMKIT FIHEPA FIJOAM LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Muutos B: Muutetut kohdat on merkitty keltaisella.

Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 2 TYÖVAIHEET... 2 2.1 Työvaihe 1... 2 2.1.1 Putken esivalmistus maalla... 2 2.1.2 Ruoppaustöiden valmistelu merellä... 3 2.2 Työvaihe 2... 3 2.2.1 Putken esivalmistus... 3 2.2.2 Putkikaivannon ruoppaustyöt ja läjitys... 3 2.2.3 Ruoppauksen ja läjityksen suunnittelun jatkotoimenpiteet ja erityishuomiot... 5 2.3 Työvaihe 3... 5 2.3.1 Putken uitto, painotus ja kellutus... 5 2.3.2 Kaivannon sukellustarkastus... 5 2.3.3 Putken upotus... 6 2.4 Työvaihe 4... 6 2.4.1 Täyttötyöt... 6 3 AIKATAULUTUS... 6 4 JATKOTOIMENPITEET... 6 Liitteet: Liite 1 Työvaihe 1 (1:2000) Liite 2 Työvaihe 2 (1:2000) Liite 3 Työvaihe 3 (1:2000) Liite 4 Työvaihe 4 (1:2000) Liite 5 Sedimenttitutkimusraportti, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 19.12.2016 Liite 6 Piirustukset 101, 201 206 Liite 7 Ruoppauksen massalaskenta 1 (7)

1 YLEISTÄ Tämä alustava työsuunnitelma liittyy Sunshine Kaidi (Finland) New Energy Co. Oy:n toimeksiantoon ympäristölupahakemuksen täydennyksistä. Kohteena on Kemin Ajokseen suunniteltava biojalostamo. Alustava työsuunnitelma koskee vedenottoputken vesistöosuuden rakentamista ja siihen liittyvien ruoppausmassojen läjittämistä. Putki on halkaisijaltaan noin 2,0 metriä ja pituudeltaan noin 400 metriä, putki asennetaan tasolle -6.00 (N-2000). Vedenottoputki hitsataan n. 6 m pitkistä putkista. Putki vedetään mereen esimerkiksi rullarataa pitkin ja painotetaan merenpohjaan. Vedenottoputken alustavat asemapiirustukset, pituusleikkaukset ja poikkileikkaukset on esitetty liitteessä 6. 2 TYÖVAIHEET Vedenottoputken ruoppaus- ja asennustyöt tehdään neljässä vaiheessa. Työvaiheiden kuvaukset ovat esimerkkejä tavasta, jolla samankaltaisia hankkeita on aiemmin toteutettu. Työn lopullinen toteutustapa selviää tarkemman suunnittelun yhteydessä. 2.1 Työvaihe 1 Työvaihe 1. on esitetty liitepiirustuksessa 1. Ennen töiden aloittamista työmaa-alue rajataan suoja-aidalla. Suoja-aidan sijainti on merkitty liitepiirustuksiin. 2.1.1 Putken esivalmistus maalla Alla on esitetty tapoja, jolla putken esivalmistus voidaan tehdä. Tässä vaiheessa suunnittelua ei kannata lopullisesti päättää putken esivalmistustapaa. Esivalmistustavan työsuunnittelu kannattaa jättää kohteen rakennusurakoitsijalle. Toteutussuunnitelmassa annetaan reunaehdot esivalmistukselle. Työtekniikoiden ja työturvallisuuden lisäksi työsuunnittelussa tulee huomioida mm. putkimateriaalin varastointi ja materiaalin kuljettaminen työmaalle ja mahdolliset poikkeavat liikennejärjestelyt. Koko putken esivalmistus kerralla Putki hitsataan yhteen esimerkiksi rullaradalla. Rullarataa ja putkea varten raivataan asennustie. Mikäli koko putki hitsataan yhteen kerralla (n. 400 m), putki täytyy viedä junaradan ja Ajoksentien yli. On epätodennäköistä, että putken viemiselle junaradan ja Ajoksentien yli saadaan lupaa. Putken sijaintia ja pumppaamon paikkaa on muutettu. Muutoksen jälkeen putken esivalmistus kokonaisuudessaan ei ole mahdollista siten, että putki vedettäisiin mereen pumppaamon paikan läheltä. Työvaiheiden tarkemman suunnittelun yhteydessä kannattaa selvittää, onko mahdollista hitsata putki valmiiksi maalla lukuun ottamatta junaradan ja Ajoksentien kohtaa, jonka jälkeen junaradalla ja Ajoksentiellä katkaistaisiin liikenne ja putki hitsattaisiin valmiiksi. Tämän 2 (7)

jälkeen putki voitaisiin vetää kokonaisena mereen rullarataa pitkin. Liikenteen katkaisu junaradalla ja Ajoksentiellä voisi tapahtua pääasiassa yöaikaan. Tulee myös selvittää, onko putken vetäminen mereen kokonaisuudessaan mahdollista. Jos putken materiaalina käytetään muovia, koko putken paino tyhjänä, ilman painotusta on noin 150 tonnia. Putken esivalmistus kohteen lähellä ei ole välttämätöntä. Mikäli putken esivalmistusta varten on parempi alue, josta putki voidaan uittaa työmaalle, esivalmistus muualla on varteenotettava vaihtoehto. Putken esivalmistus saattaa olla mahdollista jäällä talviaikaan. Talvella tehtävä työ vaatii tarkempaa suunnittelua, jossa työaikaan, työtekniikkaan ja työturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Putken esivalmistus osissa Jos edellä mainitut työtavat eivät ole mahdollisia, putki voidaan tehdä useassa eri, noin 50 80 m, osassa (uudessa pumppaamon paikassa etäisyys rataan on n. 100 m) Tuomilahden rannassa. Osat hitsattaisiin yhteen putken merelle vetämisen yhteydessä. Jos putkea joudutaan hitsaamaan merellä, on kiinnitettävä erityistä huomiota putken suojaamiseen tuulelta ja aallokolta. Aikataulutuksen takia osissa tehtävän putken valmistus vaatii esivalmisteluja. Esivalmistelut tulisi tehdä esimerkiksi siten, että yksi putkiosuus on rullaradalla odottamassa merelle vetämistä. Muut putkiosuudet ovat valmiiksi hitsattuina vieressä odottamassa rullaradalle nostamista. Tarkempi työtekninen suunnittelu ja mm. nostojen suunnittelu kannattaa tässä tapauksessa jättää kohteen rakennusurakoitsijalle. Putken esivalmistus Tuomilahdentien suuntaisesti ei vaikuta työteknisesti realistiselta. Tuomilahdentie on kohtisuorassa putkilinjaukseen nähden, jolloin putken vetäminen merelle on hankalaa. 2.1.2 Ruoppaustöiden valmistelu merellä Ruoppaustyöt valmistellaan merellä ja putkilinjaus merkitään merelle, siten että koko linjaus näkyy kunnolla sekä maalta että mereltä. 2.2 Työvaihe 2 Työvaihe 2. on esitetty liitepiirustuksessa 2. 2.2.1 Putken esivalmistus Putken esivalmistus maalla jatkuu. 2.2.2 Putkikaivannon ruoppaustyöt ja läjitys Yleissuunnitelmatasoinen massalaskenta putkilinjan ruoppausmassoista on esitetty liitteessä 7. 3 (7)

Ruoppauskaivannon pituus on n. 415 m ja leveys 5 7 m, jolloin kaivannon pinta-ala merenpohjan tasolla on n. 2100 2900 m 2. Läjitys Kaikki ruoppausmassat läjitetään takaisin mereen. Ruoppaus suoritetaan kuokkakauhalla ja mahdollisuuksien mukaan täyttömateriaaliksi soveltuva maa-aines seulotaan löyhästä pohjasedimentistä ja suurista kivistä erilleen merellä. Merenpohjasta on tehty sedimenttitutkimusraportti. Raportissa pohjasedimentin meriläjityskelpoisuutta on arvioitu Ympäristöministeriön (YM); Ympäristöopas 1/2015; Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Pohjasedimentti on luokiteltu YM:n ohjeen mukaisesti laatukriteeritasoille 1A ja 1B. Kyseiset ruoppausmassat voidaan läjittää ns. hyvälle tai tyydyttävälle läjitysalueelle. Raportti on kokonaisuudessaan liitteessä 5. Kuokkakauhalla ruoppaus ei aiheuta yhtä merkittävää veden samentumista kuin imuruoppaus, joten ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen ei ole merialueella suuri riski. Ruoppausmassojen läjitys takaisin mereen aiheuttaa materiaalin sekoittuessa suuremmassa määrin veden samentumista. Ympäristövaikutuksia voidaan minimoida ja humuspitoisen pohjasedimentin leviämistä lähiympäristöön vähentää merelle asennettavalla suodatin-/pressukangas-puomi tekniikalla (esimerkki kuvassa 1). Puomi estää ruoppauksen aikana samentuneen veden leviämisen hallitsemattomasti ympäristöön. Puomilla ja kankailla eristetty vesialue olisi eristetty, kunnes veden katsotaan olevan riittävän kirkasta ja veden sameus ei olisi lähiympäristölle haitaksi. Kuva 1. Samentuneen veden eristäminen pressu-/suodatinkankaalla. 4 (7)

2.2.3 Ruoppauksen ja läjityksen suunnittelun jatkotoimenpiteet ja erityishuomiot Putkikaivannon ruoppauksen onnistuminen yhdellä kertaa on tärkeää, koska lautan tukijalkojen ja kaivannon leveyden takia on vaikea päästä korjaamaan kaivantoa. Kaivannon täyttöön soveltuvat massat läjitetään kaivannon toiselle puolelle. Matalikolla massat voidaan mahdollisesti läjittää siten, että ne suojaavat putkea tuulelta ja aallokolta uittovaiheessa. Alustavan arvion mukaan ruoppausmassat voidaan kasata noin 20 asteen kasakulmaan, kun vesisyvyys on maksimissaan 2 metriä ja kasan korkeus 2 metriä korkeammalla kuin vedenpinta. Todennäköinen tuulen/aallokon suunta tulee selvittää ennen päätöstä siitä, kummalle puolelle ruoppauskaivantoa täyttömaat läjitetään. Suojauksen periaate on esitetty liitteessä 2, detalji 1. Mikäli suojausta tuulelta ja aallokolta ei saa toteuttaa edellä esitetyllä tavalla, sen toteuttaminen tulee suunnitella viimeistään urakoitsijan työsuunnitelmassa. Kaivannosta tulevat kivet ja kaivannon täyttöön soveltumattomat massat siirretään eri puolelle kaivantoa kuin täyttöihin soveltuvat maat. Jos maat ovat pahasti sekoittuneita, ne pyritään seulomaan merellä. Tarkemman suunnittelun yhteydessä selvitetään merenpohjan laatu esimerkiksi painokairaamalla ja maanäytteillä. Kairauksia tulee tehdä riittävän tiheästi, jotta voidaan laatia realistinen suunnitelma siitä, kuinka paljon massoja voidaan hyödyntää kaivannon alku-, loppu- ja suojatäyttömateriaalina. Lisäksi kairausten perusteella voidaan arvioida, onko seulominen merellä järkevää tai edes tarpeellista ja onnistuuko hyödynnettävän materiaalin seulominen ruoppausmassoista. 2.3 Työvaihe 3 Työvaihe 3. on esitetty liitepiirustuksessa 3. 2.3.1 Putken uitto, painotus ja kellutus Putki vedetään rullarataa pitkin merelle merkitylle putkilinjaukselle. Putken painotus tapahtuu merellä tai ennen putken vetämistä. Tarkka putken painotus määritetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Painotus tulee olemaan n. 50 % tyhjän putken nosteesta. Putki voidaan täyttää uittovaiheessa puolilleen vettä, jotta se ei ole niin altis tuulen ja aallokon vaikutukselle. Putken asennuksessa on oltava useampi ponttoni tai proomu, johon putki tuetaan asennustyössä. Jos putken päät on tulpattu, niin putken sisälle voidaan asentaa myös tyhjennyspumppu, jos tulee tarve poistaa putkesta vettä. Toimii niin kauan, kuin putki on pinnalla eli ilmayhteys olemassa. Sen jälkeen nosto onnistuu täyttämällä putki paineilmalla 2.3.2 Kaivannon sukellustarkastus Kaivannon sukellustarkastuksella varmistetaan mm., että kaivannon pohja on tasainen ja kivetön. Tarvittaessa putkelle on tehty asennusalusta ruoppaustöiden jälkeen. Asennusalustan tarve selviää, kun alueelta saadaan tarkemman suunnittelun yhteydessä lisää pohjatutkimustietoa. 5 (7)

2.3.3 Putken upotus Lähtökohtaisesti urakoitsija suunnittelee tarkemmin putken upotuksen kaivantoon, mutta käytännössä se tapahtuu vähentämällä putken kellutusta ja lisäämällä putken täyttöä. Mikäli putki esivalmistetaan jään päällä, jäähän leikataan railo ja haalataan/työnnetään putki railoon. Putki täytetään vedellä ja ohjataan köysillä yms. vaijereilla ruopattuun kanaaliin. Kaivantoon asennettuun putkeen vaikuttavat merivirtaukset ja potkurivirtaukset, joten ankkurointia pohjaan on syytä ratkaista tarkemman suunnittelun yhteydessä. Pelkkä kaivannon täyttäminen ei todennäköisesti riitä. Todennäköisesti pitää tehdä betonipainoja, ankkurointiketjuja tai vastaavia. Ongelmaksi voi tulla sekin, että putki pyrkii kaivannossa ylös, jos sitä ei ole ankkuroitu. 2.4 Työvaihe 4 Työvaihe 4 on esitetty liitepiirustuksessa 4. 2.4.1 Täyttötyöt Työvaiheen 4 alkaessa putki on upotettuna kaivantoon ja painotettu. Kaivantoa täytetään täyttöön soveltuvilla ruoppausmassoilla tai ulkopuolelta tuodulla materiaalilla. Ruoppausmassojen soveltuvuus kaivannon täyttöihin selvitetään ennen tarkemman suunnitelman laatimista. 3 AIKATAULUTUS Edellä kuvattujen työvaiheiden aikataulutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Urakoitsijalta tulee vaatia tarkka suunnitelma töiden toteuttamisesta ja aikataulutuksesta. Työsuunnittelun ja aikataulutuksen pohjana voi käyttää tätä asiakirjaa liitteineen. Aikataulutuksessa pitää pyrkiä minimoimaan merellä tehtävän työn kesto. Työt tulee vaiheistaa siten, ettei eri vaiheiden väliin jää odotusaikaa vaan työ etenee jatkuvasti. Työvaiheet, jotka eivät ole riippuvaisia toisistaan, tulee pyrkiä tekemään samanaikaisesti. Kokonaisaikataulu riippuu mm. valittavasta työmenetelmästä, vaaditusta ruoppausmassojen käsittelystä sekä viranomaisten ja mahdollisten sidosryhmien esittämistä vaatimuksista. Näin ollen suunnittelun tässä vaiheessa ei voida esittää tarkkaa arviota työn kokonaisaikataulusta. Hyvällä työsuunnittelulla, riittävillä resursseilla ja työn huolellisella esivalmistelulla vesistössä tehtävät työt voidaan hoitaa arviolta yhden kuukauden aikana. 4 JATKOTOIMENPITEET Selvitetään, vaativatko lupaviranomaiset tässä vaiheessa tarkempia tutkimuksia. Mahdolliset vaaditut lisätutkimukset tehdään putken rakentamissuunnittelun yhteydessä. Vaatimukset listataan rakentamissuunnitelman laatijaa varten. 6 (7)

Turku, 16. tammikuuta 2017 / Päivitetty 10.11.2017 Sweco Ympäristö Oy Heikki Pärnä Jouni Marjaniemi Matias Kitinoja Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija Ins. (YAMK) DI Insinööriopiskelija 7 (7)