Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto
Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan tavoitteet Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta
Pääkaupunkiseudulle sukkuloijia oli vuonna 2011 yli 120 000, heistä 85 000 muualta Uudeltamaalta. Helsinkiin sukkuloijia oli puolestaan 157 000, joista muista pks-kunnista 88 000, muualta Uudeltamaalta 47 000 ja maakunnan ulkopuolelta 22 000.
Ainoastaan Helsingissä, Raaseporissa ja Hangossa alle 30 prosenttia kunnan työvoimasta sukkuloi muualle.
Helsingin työpaikoista noin 60 prosentissa on helsinkiläinen työntekijä.
Helsingin osuus Uudenmaan väestöstä ja työllisestä työvoimasta on noin 40 prosenttia. Uudenmaan väestökasvusta puolet on viime vuonna tullut ja tänä vuonna tulossa Helsinkiin. Helsingissä vieraskielisen väestön lisäys on ollut vuoden 2000 jälkeen yhtä suuri kuin koko väestön kasvu. Toimiala Helsingin osuus Uudenmaan työpaikoista Toimialat yhteensä 49,2 Alkutuotanto 9,5 Teollisuus 26,6 Rakentaminen 37,9 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 41,5 Kuljetus 38,5 Liike-elämän palvelut, informaatioalat, rahoitus 62,3 Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut 54,0 Muut palvelut 63,4
Työttömiin työnhakijoihin verrattuna työnvälitystilastoihin kirjattiin vuoden 2012 aikana eniten avoimia työpaikkoja myyntisekä terveyden- ja sairaanhoitotöihin.
Suhteessa avoimiin työpaikkoihin eniten työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 taide- ja viihdealalla sekä talonrakennuksessa. (Kaikki avoimet työpaikat eivät kirjaudu tänne.)
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työttömyys tilanne, syyskuu 2012 ja syyskuu 2013 2013 Syyskuu työnhakijoita 2014 Syyskuu työnhakijoita Muutos-% KAIKKI KOULUTUSASTEET YHTEENSÄ 25843 19841 30 % 3011 YLIOPPILASTUTKINTO 5464 4091 34 % 3811 MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL. 1803 1374 31 % 3511 KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS 1627 1444 13 % 3311 LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) 1597 1239 29 % 3514 SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS 1550 1236 25 % 3711 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL. 1059 803 32 % 3513 AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS 933 669 39 % 3522 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK. 891 702 27 % 3813 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS 612 447 37 % 3517 PUUALAN PERUSKOULUTUS 464 387 20 % 3524 TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK. 436 359 21 % 3814 LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL. 419 338 24 % 3211 ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK. 415 323 28 % 3525 GRAAFISEN ALAN PERUSKOULUTUS 406 350 16 % 3512 LVI-ALAN PERUSKOULUTUS 403 297 36 % 3899 MUU PALVELUALOJEN KOUL.,KESKIASTE 387 340 14 % 3399 MUU KAUP.,YHTEISKUNTAT.K., KESKIA. 355 316 12 % 3411 TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE 305 261 17 % 3529 MUU TEKNIIKAN PERUSKOUL.,KESKIASTE 288 240 20 % 3341 KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO 269 212 27 % 3515 TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL. 260 179 45 % Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus 15.11.2013 Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, työnvälitystilasto
Uudet työpaikat Uudellamaalla 2011-29
Uudet työpaikat ja poistuma yhteensä Uudellamaalla 2011-2030
Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan Uudellamaalla tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin 20 000 uutta työntekijää.
Ennusteen mukaan Uudenmaan nuorisoikäluokan koko jatkaa kasvuaan Keskimääräisen ikäluokan koko kaudella 2016-2030 yli 400 nuorta KESU laskelmia suurempi.
Työvoimatarpeen tyydyttäminen edellyttää Uudellamaalla työllisyysasteen nostamista ja työvoimatarjontaa maakunnan ulkopuolelta
Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017
Koulutustarjonta aluekehittämisen näkökulmasta Koulutustakuun toteuttaminen tärkein toisen asteen koulutuksen mitoittamiskriteeri Pääpaino nuorten koulutuksen nivelvaiheiden tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä (mm. keskeyttämisen ehkäisy) Toisen asteen järjestäjäverkko ja joustavat opintopolut (seudullinen yhteistyö) Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistaminen (elinkeinoelämän kysyntänäkökulma?) Maahanmuuttajat
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Toisen asteen yhteistyön muotojen ja erityisesti joustavien opetussisältöjen kehittämisen lähtökohtana tulee olla oman- ja työelämän tarpeet, jatkokoulutuksen edellytysten tukeminen ja valmiudet elinikäiselle oppimiselle. Osaamistarpeiden muutoksia on vaikea, jos ei mahdotonta ennakoida. Siksi tarvitaan joustoa, kykyä nopeasti vastata muutoksiin, vahvoja perustaitoja sekä uusien asioiden oppimis- ja opettamisvalmiuksia ja tahtoa.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen Metropolialueella tarvitaan erityisratkaisuja toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseksi. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyö- ja fuusioedellytyksiä tulee tarkastella innovatiivisesti ja perinteiset rakenteet ylittäen. Erikoisaloille koulutusta tarjoavat ja yksityiset valtakunnalliset koulutuksen järjestäjät tarvitsevat muusta järjestäjäverkoston poikkeavia erillisratkaisuja.
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen tehtävän laajentaminen ja opintopolkujen laajentaminen Koulutustakuun toteuttamiseksi tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen kehittämistä vahvasti työvaltaisilla opiskelumenetelmillä ja yksilöä tukevilla koulutuksen järjestämismuotojen ja sektorit ylittävillä toimenpideyhdistelmillä. Sopivien työpaikkojen järjestämisen esteiden poistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä työnantajien, ammattiliittojen ja valtiohallinnon sekä koulutushallinnon ja -organisaatioiden välistä yhteistyötä.