KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintakertomus 2014. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintakertomus 2014 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

Kainuun kriisikeskuksen toimintakertomus 2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT 4 1.1 Kainuun kriisikeskus kehittämishankkeen hallinnointi 4 1.2 Kainuun kriisikeskuksen resurssit 4 1.2.1 Työntekijät 4 1.2.2 Tilat 4 1.2.3 Kalusteet 5 1.2.4 Laitteet 5 1.2.5 Muut ulkopuoliset ostot 5 2. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN TAPAHTUMAT, VIERAILIJAT JA YHTEISTYÖSTÄ SOPIMINEN 6 3. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 7 3.1 Vastaanottokäynnit 7 3.2 Puhelinauttaminen 8 3.3 Tukihenkilötoiminta 8 3.4 Ryhmät 9 4. TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTTAUTUMINEN JA TUTUSTUMISKÄYNNIT 9 5. MUU YHTEISTYÖ 11 6. TIEDOTTAMINEN 11 7. KRIISIKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 13 8. MUU TYÖ 13 9. TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAT 14

3. YLEISTÄ Kainuun alueen erityispiirteinä ja hyvinvoinnin uhkatekijöinä ovat korkea työttömyys, muuttotappio, syrjäytymisen uhka ja korkeat itsemurhaluvut. Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön pystytään vastaamaan rajallisesti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisenä tavoitteena vuosille 2013-2016 on lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen sekä ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen. Painoalueina ovat myös kansansairauksien ehkäisy mm. mielenterveydenhäiriöt ja varhainen puuttuminen liikkumattomuuteen, tupakointiin, alkoholiin ja muihin päihteiden käyttöön, ensisijaisesti elintapamuutosten kautta. Kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen on näiden linjausten keskiössä. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja sovitaan rooleista mm. yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016) Yhteistyö Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tarjoaa mahdollisuuden ja hyvän yhteistyöfoorumin kehittää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja kriisityön mallia Kainuun alueella. Kriisityön tavoitteena on tarjota akuutissa kriisissä olevalle psykososiaalista keskustelu- ja neuvontatukea. Kriisitilanteita ovat mm. oma- tai läheisen sairastuminen, avioero, ihmissuhdeongelmat, työttömyys tai läheisen itsemurha.

4. 1. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT 1.1. Kainuun kriisikeskus kehittämishankkeen hallinnointi Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry koordinoi ja hallinnoi Kainuun kriisikeskuksen toimintaa. Kainuun kriisikeskus on käynnistämishanke vuosille 2014-2016. Kainuun kriisikeskus on uusin, Suomen 20. kriisikeskus. Suomen Mielenterveysseura ohjeistaa ja verkottaa valtakunnallisesti kriisikeskustoimintaa sekä vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Hanketta avustaa Raha-automaattiyhdistys 100%:sti. 1.2. Kainuun kriisikeskuksen resurssit 1.2.1. Työntekijät Kevään 2014 aikana Kainuun kriisikeskus -kehittämishankkeeseen rekrytoitiin kaksi kokopäiväistä työntekijää. Työpaikat olivat avoinna Kainuun Te-palveluiden sivuilla kaksi kertaa, sopivien hakijaehdokkaiden löytymiseksi. Toiminnanjohtajaksi valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja Sari Huovinen ja kriisityöntekijäksi mt-sairaanhoitaja Sanna Koistinen. Kriisityöntekijä aloitti työnsä 28.4.2014 ja toiminnanjohtaja 1.5.2014. Työntekijät työskentelivät hankkeessa vuoden loppuun saakka. Lisäksi hankkeessa avustavissa tehtävissä oli yksi työkokeilija kolme kuukautta ja toinen työkokeilija yhden kuukauden. Kajaanin Ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelija - harjoittelijoita oli kaksi henkilöä, molemmat kuusi viikkoa. 1.2.2. Tilat Kainuun kriisikeskuksen tilat vuokrattiin valmiiksi jo helmikuussa 2014 Kajaanin kaupungilta, osoitteesta Satamakatu 2 B Kajaani. Helmikuun tilavuokralasku saatiin myöhemmin mitätöidä Kajaanin kaupungin luvalla, koska tiloihin tuotiin tavaraa vasta maaliskuussa. Tilat olivat lähellä Kajaanin kaupungin keskustaa Kajaanin pääterveysaseman yhteydessä, Kainuun A-klinikan yläkerrassa, kolmannessa kerroksessa. Tilaa oli vuokralla 57 neliötä ja neliö vuokrahinta oli 10 euroa. Tilaa oli käytössä kaksi toimistohuonetta ja yksi ryhmähuone sekä yhteiset keittiö ja sosiaaliset tilat toisen samassa kerroksessa toimivan toisen toimijan kanssa.

5. Siivouspalvelu otettiin Kajaanin kaupungin Mamselli liikelaitokselta, joka saatiin edullisesti kaupungin tiloissa vuokralla olemisen johdosta. Koska kriisikeskukselle ei ollut hissiä, niin liikuntarajoitteisten asiakkaiden vuoksi saatiin tapaamisissa tarvittaessa käyttää lähellä sijaitsevan Kainuun Sosiaalipalvelukeskuksen katutason neuvotteluhuonetta. Kajaanin kaupungin kiinteistö- ja huolto tekivät tiloihin tarvittavat remontit ja korjaukset sekä auttoivat sisustamiseen liittyvissä kiinnittämisissä. KaMi ry:n Nuorimieli hankkeesta kävi nuori maalaamassa taidemaalauksen ryhmähuoneen seinälle. 1.2.3 Kalusteet Kriisikeskuksen kalustaminen tapahtui aiemmin tiloissa olleen Kajaanin Mamsellin tiloihin jättämillä kalusteilla, pääterveysaseman varastosta haetuilla kalusteilla, Kuopion Ikeasta, Kajaanin Stemmasta ostetuilla ja lahjoituksena saaduilla kalusteilla sekä Kajaanin Sotkasta ja Jyskistä ostetuilla kalusteilla. Lisäksi työntekijät toivat kotoa joitakin kalusteita. Muut pienemmät käyttö ja konttoritarvikkeet ostettiin hinta-laatuvertailujen perusteella. 1.2.4. Laitteet Maaliskuussa 2014 ostettiin Kajaanin Kaisanetiltä kaksi Lenovo tietokonetta ja niihin yritysohjelmapaketit sekä vuoden virustorjuntaohjelma. Kaisanetiltä ostettiin myös tulostin/kopiokone sekä kolme Samsung -matkapuhelinta DNA:n osamaksukytkykaupalla yhdessä kuukausiliittymien kanssa. Elokuussa ostettiin videotykki tarjousten perusteella. 1.2.5. Muut ulkopuoliset ostot Pankkina toimi Kainuun Osuuspankki, missä yhdistyksellä oli tilit jo aiemmin. Vakuutusyhtiöt kilpailutettiin ja sopivimpana valittiin vakuutusyhtiö Pohjola. Kirjanpitotoimistona yhdistyksellä oli kajaanilainen kirjanpitotoimisto Arto Huusko. Kesällä tehdyn kilpailutuksen jälkeen kirjanpito vaihtui Sotkamon tili-ja

6. laskentapalveluun. Työnohjaus kilpailutettiin ja valittiin Kuopion kriisikeskuksen työnohjaaja. 2. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN TAPAHTUMAT, VIERAILIJAT SEKÄ YHTEISTYÖSTÄ SOPIMINEN Kesäkuu: Kainuun kriisikeskuksen tutustumispäivässä 12.6 kävi tutustumassa noin 100 henkilöä; ammattihenkilöstöä, opiskelijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Heinäkuu: Kajaanin keskustassa järjestetyssä Markkinakatu tapahtumassa toiminnanjohtaja oli mukana kertomassa kriisikeskustoiminnasta. Elokuu: Kainuun Nuotan maahanmuuttaja toimipaikka Monikan työntekijät kävivät tutustumassa toimintaan ja sopimassa yhteistyöstä. Ammattihenkilöstölle tiedotustilaisuus. Osallistujat olivat eri sosiaali- ja terveysalan toimijoita, 30 henkilöä. Mukana Kainuun Sanomat ja Kainuun Yle radio. Syyskuu: Kajaanin Ammattikorkeakoulun ja Kainuun Ammattiopiston opiskelijaryhmien tutustumiskäynnit. Kainuun sote:n Hyvinvointi- ja päihdetyö hankkeen työntekijöiden käynti ja yhteistyöstä sopiminen. Teatteritoimikunnan kanssa pidettiin yhteistyöpalaveri asiakkaille ja tukisuhteille annettavien teatterireseptilippujen tiimoilta. Kajaanin kriisiryhmä kävi tutustumassa ja sopimassa yhteistyöstä. Vuolijoen mt-yksikön hoitajat kävivät tutustumassa.

7. Lokakuu: Kainuun TE palveluiden Kajaanin työntekijät kävivät tutustumassa ja sopimassa yhteistyöstä. Vieraana Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti ja Eläkeliiton Tunnemieli projektin projektipäällikkö Tarja Levo sekä Mirakle hankkeesta projektisuunnittelija Sonja Maununaho. Kainuun sote:n maahanmuuttajatoimiston kanssa tulkkipalveluista sopiminen. Kajaanin ev.lut. seurakunnan diakoniatyöntekijöiden vierailu ja yhteistyöstä sopiminen. Marraskuu: Rovaniemen Ensi- ja turvakodilta tutustumassa Visioverkko -hankkeen työntekijät ja verkkoauttamiseen tuen saamisesta sopiminen. Kainuun Työvoimanpalvelukeskuksen työntekijöiden tutustuminen ja asiakkaiden ohjaamisesta sopiminen. Suomen Mielenterveysseuran Pohjois-Suomen aluefoorumiin osallistuville toiminnan esittely. Kainuun alueen sovittelijat (27 hlöä) kävivät tutustumassa toimintaan ja sopimassa yhteistyöstä. Joulukuu: Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Kainuun Soste:n vetäjä Marjo-Riitta Tervonen kävi tutustumassa kriisikeskukseen. Sotkamon kriisiryhmä kävi tutustumassa toimintaan. 3. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Vastaanottokäynnit Työntekijät antoivat vastaanottokäyntiaikoja elokuun alusta, jolloin asiakkailta tuli muutamia yhteydenottoja puhelimitse ja vastaanotolla kävi kahdeksan

8. asiakasta. (Heinäkuussa oli vastaanotolla käynyt yksi asiakas ja kolme henkilöä oli ottanut yhteyttä puhelimitse). Syyskuussa vastaanottokäyntejä oli 12 kertaa. Lokakuussa vastaanottokäyntejä oli 23 kertaa. Marraskuussa oli 37 vastaanottokäyntiä. Joulukuussa vastaanotolla kävi 42 asiakasta. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana oli noin 100 vastaanottokäyntiä ja 33 uutta asiakasta. Keskimääräinen käyntikertamäärä oli kolme kertaa. Asiakkaat saivat vastaanottoajan 1-3 päivän aikana yhteydenotosta, mikäli he sen niin nopeasti halusivat. Suurin osa asiakkaista oli yksilöasiakkaita, mm. läheisensä menettäneitä, läheisestään huolissaan olevia, eroasioiden kanssa painivia, paikkakunnalle muuttaneita, yksinäisiä ja äkillisen traumaattisen tilanteen kokeneita sekä ahdistusoireista kärsiviä. Asiakkaat ohjautuivat asiakkaaksi suurimmaksi osaksi itse jostakin tiedon löytäen ja tuttujen kertoman kautta. Myös Kainuun sote:n puhelinvaihteen, psykiatrian poliklinikan, terveyskeskuksen kansanterveyshoitajien, sosiaalipalvelukeskuksen, perheasian neuvottelukeskuksen, perheneuvolan, kriisiryhmän, työterveyshuollon ja jopa pankkivirkailijan kautta. 3.2 Puhelinauttaminen Puhelinasiakkaita oli muutamia, lähinnä kunnista. Valtakunnallista kriisipuhelin koulutusta ja toiminnan aloittamisen suunnittelua tehtiin seuraavan vuoden alkuun. 3.3 Tukihenkilötoiminta Elokuussa tukihenkilökoulutukseen haastateltiin 13 henkilöä, josta koulutukseen valittiin 12. Lisäksi Nuorimieli toiminnan kautta koulutukseen tuli seitsemän henkilöä. Tukihenkilökoulutusta (38 tuntia) pidettiin Suomen Mielenterveysseuran mallin mukaisesti, iltaisin kahden kuukauden aikana, yhteensä 10 kertaa. Koulutus toteutettiin yhteistyössä KaMi ry:n Nuorimieli hankkeen kanssa. Kriisipuhelinosion pitivät Kuopion kriisikeskuksen työntekijät ja kriisissä olevan kohtaamisesta piti koulutuksen KaMi:n vapaaehtoinen. Nuorten tukihenkilöksi kouluttautuvat olivat kaksi koulutuskertaa omana ryhmänä. Kriisikeskuksen tukihenkilöiksi valmistui 10 henkilöä, kaikki naisia, nuorempia ja vanhempia, puolet alalla olleita tai

9. -opiskelevia. Kaikilla heillä pyyteetön auttamisen halu ja kaikki pystyivät alkamaan toimimaan tukihenkilönä. Tukihenkilöille järjestettiin Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutus syksyllä yhtenä viikonloppuna. Työnohjauksen tukihenkilöille piti joka kuukausi vapaaehtoinen KaMi ry:n SMS:n vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen käynyt vapaaehtoinen ja kriisityöntekijä. Tukisopimuksia tehtiin yhteensä neljä. Yksi aiemmin koulutettu tukihenkilö alkoi toimia myös tukisuhteessa. Lisäksi toinen aiemmin koulutettu tukihenkilö toimi vapaaehtoisen kriisikeskuksella leipoen tilaisuuksiin toisen tukihenkilön kanssa. Tukihenkilöt olivat mukana KaMi:n joulutorituotteiden valmisteluillassa ja osa mukana myös joulutorilla. Joulukuussa oli tukihenkilöiden virkistysilta ja opiskelijan ohjaustapahtuma. Syventävä koulutusilta pidettiin kriisipuhelintoimintaan lähteville. Neljä tukihenkilöä osallistui, seitsemän lähdössä mukaan toimintaan. Mukana oli myös toiminnanjohtaja. SMS:n Itä-Suomen aluetyöntekijä piti koulutuksen. 3.4 Ryhmät Kriisityöntekijä aloitti korva-akupunktioryhmän syyskuussa ja se kokoontui lähes viikoittain. Osallistujia oli 1-3 henkilöä / kerta. Elämäntarina ryhmä Mun tarina sun tarina alkoi lokakuussa. Ryhmä oli suljettu ja kokoontui joka 2. viikko. Osallistujia oli kahdeksan ikäihmistä. Kaksi KaMi ry:n vapaaehtoista ohjasivat ryhmän Eläkeliitolta saadun rungon mukaisesti. 4. TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTTAUTUMINEN JA TUTUSTUMISKÄYNNIT Kesäkuu: Työntekijät kävivät tutustumassa Kuopion kriisikeskuksessa ja sopimassa yhteistyöstä mm. kummikeskus, työnohjaus, kriisipuhelin- ja perhepeilikoulutus, samalla matkalla tehtiin hankintoja Kuopion Ikeasta.

10. 7.-8.6 Suomen Mielenterveysseuran uusien toimijoiden koulutuspäivä Pasilassa, molemmat työntekijät osallistuivat. Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän hyvinvointi hankkeen palaveriin osallistuminen. Yhteistyö alkoi. Heinäkuu: Oulun kriisikeskukseen ja Ensi- ja turvakotiin tutustuminen. Elokuu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n järjestämä Lähisuhde väkivalta ja ero koulutuspäivä Oulussa. Syyskuu: Kainuun sote:n hyvinvointi hankkeen loppuseminaarissa. Nuorten Ystävien klubitalo Tönärin avoimissa ovissa kävi toiminnanjohtaja. Kuopion kriisikeskuksella Suomen Mielenterveysseuran järjestämässä Perhepeili -koulutuksessa, toiminnanjohtaja osallistui. Kriisityöntekijä osallistui Suomen Mielenterveysseuran vastaavien tukihenkilökoulutukseen Oulussa. Tutustumiskäynti Kajaanin maahanmuuttajapaikka Monikan toimintaan ja tiloihin. Koulutuspäivä Nainen ja maahanmuuttajuus, haitalliset perinteet ja terveys. Ihmisoikeuksien liiton ja Kainuun Nuotan Monikan järjestämä. Lokakuu: Mielenterveyden ensiapu 1 koulutus viikonloppuun osallistuminen. Mukana Hyvällä Mielellä hankekiertueen luennolla Kaukametsän salissa, luennoijana Pirkko Lahti. Ratkaisukeskeinen työote koulutuspäivä, Kajaanin Työvoimayhdistyksen ja Koulutus Avaimen järjestämänä, toiminnanjohtaja osallistui. Kriisikeskusjohtajien työkokous Pasilassa 22.-23.10, toiminnanjohtaja osallistui.

11. Marraskuu: A-klinikan avoimissa ovissa kävi toiminnanjohtaja, sovittiin palaveri tammikuulle. Ero lapsiperheessä koulutuspäivässä Kajaanin kaupungintalon valtuustosalissa. Järj. Kainuun sote ja Ensi- ja turvakotienliitto. Kriisityöntekijöiden koulutuspäivä Oulussa, kriisityöntekijä osallistui. Kajaanin perheasiain neuvottelukeskuksen avoimissa ovissa. Joulukuu: Suomen Mielenterveysseuran kriisityönkoulutus alkoi koulutuskeskus Pasilassa. Toiminnanjohtaja osallistui. Kriisikeskusten työntekijöille vuosina 2014-2015. 5. MUU YHTEISTYÖ Elokuussa Kajaanin kaupungin tilapalvelujen kanssa palaveri vuokratila-asiasta. Yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, joululahjakortteja kriisikeskus asiakkaille ja asiakkaiden ohjauksesta sopiminen. Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Kainuun Soste:n työryhmässä mukana toiminnanjohtaja. Tapaaminen muiden mukana olevien järjestöjen kanssa Kainuun Nuotan tiloissa ja jouluaterialla. 6. TIEDOTTAMINEN Kesäkuussa ilmaisjakelu paikallislehti Koti-Kajaani teki näyttävän lehtijutun kriisikeskuksen tutustumispäivästä. Koti-Kajaaniin saatiin myös Seurat ja Menot palstalle jatkuva ilmoitus kriisikeskuksesta. Tiedotteita uudesta kriisikeskuksesta julkaisi Koti-Kajaani ja Kainuun Sanomat lehti sekä paikalliset radiokanavat.

12. Elokuussa paikallinen sanomalehti Kainuun Sanomat teki ison lehtijutun ja Kainuun Yle radio radiojutun kriisikeskuksella järjestetystä ammattihenkilöstölle suunnatusta tiedotustilaisuudesta ja kriisikeskustoiminnan alkamisesta. Kriisikeskuksen A4 mainosta ja esitteitä käytiin viemässä eri sosiaali- ja terveysalan tahoille ja yleisille ilmoitustauluille sekä lähetettiin yhteistyökumppaneille kirjeitse kuntayhtymän sisäisessä postissa ja sähköpostitse. Kriisikeskukselle tehtiin Nuorimielen työntekijän ja asiakkaan avustuksella kotisivut ja facebook, jotka kriisityöntekijä piti ajan tasalla. Kainuun sote:n puhelinvaihteeseen pyydettiin kriisikeskuksen yhteystiedot ja ne laitettiin myös Kainuun sote:n numero- ja nimihakulaite SinfoWebiin ja tulevaan Palveluoppaaseen. Itsemurhien ehkäisypäivän itsemurhan puheeksi ottamisen ja kriisikeskuksen esitteitä vietiin Kainuun prikaatille ja Kajaanin pääkirjastolle. Kajaanin pääterveysaseman hoitajille ja lääkäreille kävi toiminnanjohtaja pitämässä infotilaisuuden kriisikeskuksesta syyskuussa. Suomen Mielenterveysseuran Lapsensa itsemurhan kautta menettäneiden kurssilaisille Kajaanissa kävi toiminnanjohtaja kertomassa kriisikeskustoiminnasta. Maailman Mielenterveyspäivänä Lapset ja Mielenhyvinvointi SMS:n tapahtuman kävivät työntekijät pitämässä Kuluntalahden 1. ja 2. luokille. Nuorten illassa mukana Kajaanin nuorisotila Wespalla. Toiminnanjohtaja oli tiedottamassa yhteistyökumppaneiden kanssa kriisiavusta nuorille, heitä koskettaneen traumaattisen tapahtuman jälkeen. Nuoria oli noin 50 henkilöä. Valtakunnallisille Eroneuvon nettisivuille laitettiin Kainuun kriisikeskuksen tiedot. Kajaanin Perheneuvolassa työntekijöille info kriisikeskustoiminnasta ja yhteistyöstä sopiminen, toiminnanjohtaja kävi. Kajaanin joulutorilla toiminnanjohtaja oli mukana tiedottamassa kriisikeskuksesta. Yhteiset nuoret palaverissa nuorisotila Wespalla toiminnanjohtaja kävi kertomassa kriisikeskustoiminnasta.

13. 7. KRIISIKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Elokuussa kriisikeskukselle koottiin ohjausryhmä eri sosiaali-ja terveysalan toimijoista. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja ensimmäisenä vuotena se ehti kokoontua kaksi kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Kainuun sosiaalija terveyshuollosta kuntayhtymän terveyden edistämisen suunnittelija, -aikuisten mielenterveyspalveluiden sairaanhoitaja, -ensihoitaja, -sosiaaliohjaaja, - päivystysalueen ylihoitaja, Kajaanin poliisiaseman sosiaalityöntekijä ja poliisi, Kajaanin perheasian neuvottelukeskuksen johtaja; SMS:n aluetyöntekijä ja Kainuun Ammattikorkeakoulun lehtori (toimi puheenjohtajana) sekä KaMi ry:n puheenjohtaja. Sihteerinä toimi kriisityöntekijä ja asioiden esittelijänä toiminnanjohtaja. Yhdistyksen hallituksen kokouksiin osallistui toiminnanjohtaja kolmen kuukauden välein ja esitteli kriisikeskuksen toiminnan ja tuloslaskelman. Yhdistyksen syyskokouksessa toiminnanjohtaja esitteli kriisikeskuksen toimintasuunnitelman ja talousarvion. Työntekijöiden työnohjaus oli syyskuussa ja marraskuussa. Asiakkailta kysyttiin kirjallinen palaute aina viimeisellä vastaanottokäyntikerralla. 8. MUUT TYÖT Toiminnanjohtaja kysyi tarjoukset, laati RAY:n hakemukset ja raportoinnin sekä palkkojen maksun palkka.fi ohjelmalla, maksoi laskut sekä teki kirjapidon alustavat työt ja RAY:n jatkohankehakemuksen valmistelun. Hän laati Kajaanin kaupungille avustushakemuksen. Opiskelijoiden ja työkokeilijoiden perehdyttäminen, arviointi ja kehittämistehtävän ohjaaminen kuuluivat molempien työntekijöiden työnkuvaan. Pitkän miettimisen jälkeen kriisityöntekijä ilmoitti lähtevänsä toisiin töihin vuoden alusta. Toiminnanjohtaja laittoi joulukuussa kriisityöntekijä paikan avoimeksi TEpalveluiden sivuille. Hakijoita oli 15, neljä haastateltiin ja kriisityöntekijäksi valittiin vuoden alusta aloittamaan mt-sairaanhoitaja Jaana Nousiainen.

14. 9. TYÖNTEKIJÖIDEN LOMAT Työntekijät pitivät lomapäiviä ja ylitöitä pois, niin että kriisityöntekijä ehti pitää kaikki kertyneet lomapäivänsä ja ylityönsä pois ennen määräaikaisen työsuhteensa loppumista vuoden lopussa. Toiminnanjohtajalla jäi 2014 vuodelta kertyneitä lomapäiviä pidettäväksi seuraavana vuonna viisi päivää. Joulukuussa tehtiin toiminnanjohtajalle uusi työsopimus vuodelle 2015.