Valtiovarainministeriö MINVA VM201700344 EUS 07.06.2017 JULKINEN Viite Asia ECOFIN neuvosto 16.6.2017, Luxemburg Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Pankkiunionin vahvistaminen / riskejä vähentävät toimenpiteet Ecofinneuvostolle esitetään yleisnäkemyksen hyväksymistä pankkiunionin vahvistamiseen liittyvistä direktiiviehdotuksesta ja asetusehdotuksesta. Lisäksi puheenjohtajavaltio Malta antaa tiedoksi edistymisraportin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää sekä pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittelystä neuvoston työryhmissä. Talletussuojajärjestelmää ja pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittely jatkuu neuvoston työryhmissä Viron puheenjohtajakaudella. Suomi tukee vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä Ecofinneuvoston kesäkuussa 2016 hyväksymän tiekartan mukaisesti. Yhdessä tasapainoisen edistymisraportin kanssa yleisnäkemykset muodostavat kokonaispaketin, jonka Suomi voi hyväksyä. Mikäli edistymisraporttia ei muokata tämänhetkisestä versiosta jäsenmaiden yhteistä näkemystä vastaavaksi, Suomi voi olla hyväksymättä maksusaantijärjestystä koskevan yleisnäkemyksen. Suomi korostaa, että nämä ratkaisut eivät tarkoita edistymistä luottolaitossektorin riskienvähentämistä koskevissa toimissa. Yhteistä talletussuojaa koskevaa ehdotusta on perusteltua käsitellä poliittisella tasolla vasta, kun luottolaitossektorin riskienvähentämisessä on saavutettu merkittävää edistystä. Terrorismin rahoituksen estäminen (komission toimintasuunnitelma) Ecofinneuvosto käsittelee komission tilannekatsausta toimista, joihin on ryhdytty komission 2.2.2016 julkaiseman toimintasuunnitelman terrorismin rahoittamisen torjumiseksi johdosta. Toimiin kuuluu mm. neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen täytäntöönpano, lista kolmansista maista, joilla on puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen järjestelmissä, sekä EU:n ylikansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Suomi tukee yleisesti toimia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. Sähköisesti toimitettavien julkaisujen (sähköisten julkaisujen) alennettu alvkanta Komissio antoi joulukuussa 2016 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta. Kesäkuun Ecofinneuvoston kokouksessa on tarkoituksena saada aikaan poliittinen yhteisymmärrys alennettujen verokantojen soveltamisesta sähköisiin julkaisuihin. Jäsenvaltioiden enemmistö tukee ehdotusta. Myös Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen.
Muut asiat 2(48) Neuvostossa tavoitellaan myös yleisnäkemystä yleisestä käännetystä verovelvollisuuden mekanismista, sekä hyväksytään päätelmät järjestelemättömistä luotoista. Näkemyksiä vaihdetaan pääomamarkkinaunionin väliarviosta, joka julkaistaan näillä näkymin 8.6. Eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyen neuvostossa hyväksytään neuvoston suositukset kansallisista uudistusohjelmista ja luonnokset lausunnoiksi päivitetyistä vakaus ja lähentymisohjelmista. Vakaus ja kasvusopimukseen liittyen neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätökset Portugalin ja Kroatian liiallisen alijäämän menettelyn poistamisesta ja antaa Romanialle suositus ryhtyä toimiin merkittävän poikkeaman korjaamiseksi. Mahdollisina asiakohtina on Ecofinraportti Eurooppaneuvostolle veroasioista, sekä yritysverotuksen käytännesäännöt. Aamiaisaiheita ei ole ilmoitettu. Euroryhmä 15.3. Ecofinneuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän aiheina ovat temaattinen keskustelu menoarvioista, IMF:n artikla IV:n mukainen arvio euroalueesta, sekä Kreikka.
Asialista: 3(48) 1. Esityslistaluettelon hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. Akohtien luettelon hyväksyminen 3. Sähköisten julkaisuiden alennettu ALVkanta s. 5 = yleisnäkemys 4. Yleinen käännetty verovelvollisuus s. 9 =yleisnäkemys 5. Pankkiunionin vahvistaminen / toimet riskien vähentämiseksi s. 15 = yleisnäkemys = tilannekatsaus 6. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 7. Akohtien luettelon hyväksyminen 8. Järjestämättömät luotot Rahoituspalvelukomitean alaryhmän raportti s. 21 = näkemysten vaihto = luonnos neuvoston päätelmiksi 9. Terrorismin rahoituksen estäminen (komission toimintasuunnitelma) s. 25 =komissio esittelee 10. Pääomamarkkinaunioni : väliarvio s. 29 =näkemysten vaihto 11. (mahd.) ECOFINraportti Eurooppaneuvostolle veroasioista s. 32 =vahvistaminen 12. (mahd.) Yritysverotuksen käytännesäännöt (Code of Conduct) s. 34 =raportti neuvostolle =luonnos neuvoston päätelmiksi =vahvistaminen 13. Eurooppaneuvoston 22.23.6. valmistelut / Eurooppalainen ohjausjakso s. 38 Luonnokset neuvoston suosituksiksi kansallisista uudistusohjelmista, sekä luonnokset neuvoston lausunnoiksi päivitetyistä vakaus tai lähentymisohjelmista =hyväksyminen 14. Vakaus ja kasvusopimuksen toimeenpano s. 42 Luonnokset neuvoston päätöksiksi/suosituksiksi =hyväksyminen
4(48) Maanantai 15.6. 15:00 Euroryhmä s. 46 Tiistai 16.6. 09:00 Ecofinaamiainen 10:00 Ecofinneuvosto
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700317 VO Sakki Risto 31.05.2017 JULKINEN 5(48) Asia ECOFINneuvosto 16.6.2017, Luxemburg; 3. Sähköisten julkaisuiden alennettu ALVkanta Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 16.06.2017 U/E/UTPtunnus U 73/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission joulukuussa 2016 antamaa ehdotusta arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta on käsitelty neuvoston työryhmässä neljä kertaa. Jäsenvaltioiden enemmistö tukee ehdotusta. Neuvoston kokouksessa on tarkoituksena saada aikaan poliittinen yhteisymmärrys alennettujen verokantojen soveltamisesta sähköisiin julkaisuihin. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiasiakirjan mukaisen ehdotuksen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltiot voisivat soveltaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin. Kaikille jäsenvaltiolle tulisi periaatteessa antaa samat oikeudet. Tärkeintä on kuitenkin, että jäsenvaltioille annetaan pikaisesti oikeus soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa verokantaa kuin ne tällä hetkellä soveltavat painettuihin julkaisuihin. Suomi ei kannata alennettujen verokantojen soveltamisalan laajentamista tässä yhteydessä muilta osin. Unkarin ja UK:n asiat tulee katsoa myöhemmin laajemman verokantakeskustelun yhteydessä. Euroopan komissio antoi joulukuussa 2016 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokantojen osalta (COM(2016) 758). Arvonlisäverodirektiivi estää jäsenvaltioita soveltamasta samoja verokantoja sähköisiin julkaisuihin, kuin ne nykyään soveltavat painettuihin julkaisuihin. Direktiivin mukaan sähköiset palvelut, mukaan lukien sähköiset julkaisut, on verotettava yleisellä verokannalla. Jäsenvaltioilla on oikeus verottaa fyysisellä alustalla olevat julkaisut yleisellä tai alennetulla verokannalla. Eräille jäsenvaltioille on annettu oikeus jatkaa
6(48) nykyistä viiden prosentin minimiä alhaisempien verokantojen (superalennetut verokannat ja nollaverokannat) soveltamista. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille annettaisiin oikeus soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa arvonlisäverokantaa (mukaan superalennetut ja nollaverokannat) kuin painettuihin julkaisuihin. Ehdotus ei velvoittaisi jäsenvaltioita muuttamaan nykyisiä verokantoja. Jäsenvaltiot voisivat edelleen rajoittaa alennettujen arvonlisäverokantojen soveltamisalan vain tiettyihin julkaisuihin esimerkiksi jättämällä tietyn muodon tai sisällön soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotus koskee kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä (ei pääasiassa mainontaan tarkoitettuja julkaisuja). Kokonaan tai pääasiassa musiikki tai videosisältöä sisältävät julkaisut verotettaisiin edelleen yleisellä verokannalla. Ehdotuksessa ei esitetä EU:n tasolla annettavaa määritelmää kirjoille, sanomalehdille ja aikakausijulkaisuille. Tarkemmat määrittelyt jäisivät jäsenvaltioille. Ecofinneuvosto 21.3.2017 Asiasta käytiin suuntaaantava periaatekeskustelu. Enemmistö vahvisti lähestymistavan, että jäsenvaltioille tulisi avata mahdollisuus soveltaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin. Neuvostossa tunnistettiin, että tällainen mahdollisuus tulisi superalennettujen ja nollaverokantojen osalta avata ainoastaan jäsenvaltioille, joilla on jo ennestään lupa soveltaa tiettyihin julkaisuihin superalennettuja tai nollaverokantoja ja samoilla rajoituksilla. Eräät jäsenvaltiot esittävät edelleen varaumia ehdotukseen. Coreper II 26.4.2017 Puheenjohtaja totesi maaliskuun ECOFINkeskustelun ja piti teknisen tason mahdollisuuksia päästä asiassa sopuun loppuun hyödynnettyinä. Puheenjohtaja pyysi siksi Coreperilta kantaa neuvoston kannaksi mahdollisesta poliittisesta yhteisymmärryksestä. Puheenjohtaja ehdotti komission ehdotusta tarkennettavaksi superalennettujen ja nollaverokantojen osalta siten, että vain jäsenvaltiot, jotka sovelsivat 1.1.2017 superalennettuja tai nollaverokantoja fyysisellä alustalla oleviin kirjoihin, sanomalehtiin tai aikakauslehtiin, voisivat soveltaa niitä sähköisiin julkaisuihin. Lisäksi tekstiä oli selkeytetty jäsenvaltioiden soveltamisalaan liittyvän harkintavallan osalta. Muutama jäsenvaltio epäili edelleen kompromissin hyväksyttävyyttä. Neuvoston oikeudelliselta yksiköltä pyydettiin kirjallista lausuntoa ehdotuksen yhteensopivuudesta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. Neuvoston oikeudellisen yksikön lausunto (28.4.2017) Lausunnon mukaan ehdotus on yhteensopiva yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa sellaisena kuin tuomioistuin kyseistä periaatetta tulkitsee. Ehdotuksen tuloksena jäsenvaltioilla säilyy harkintavalta soveltaa erilaisia arvonlisäverokantoja julkaisujen eri muotoihin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta loukkaamatta edellyttäen, että tälle erilaiselle kohtelulle on objektiivinen perustelu. Coreper II 3.5.2017 Muutama jäsenvaltio oli pettynyt siihen, että puheenjohtaja ei tuonut asiaa päätettäväksi jo toukokuun Ecofinissa. Puheenjohtaja lupasi ottaa asian kesäkuun Ecofinin agendalle.
Nyt esillä olevat kysymykset Puheenjohtaja pyrkii asiassa poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksen periaatteiden pohjalta. Puheenjohtajan viimeisimmässä asiakirjassa komission ehdotusta on kuitenkin tarkennettu siten, että vain jäsenvaltiot, jotka sovelsivat 1.1.2017 superalennettuja tai nollaverokantoja fyysisellä alustalla oleviin kirjoihin, sanomalehtiin tai aikakauslehtiin, voisivat soveltaa niitä sähköisiin julkaisuihin. Lisäksi tekstiä on selkeytetty siten, että jäsenvaltioilla olisi harkintavalta rajoittaa alennettujen verokantojen soveltamisala pelkästään fyysisellä alustalla oleviin julkaisuihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei ole vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Valtiovarainministeriö EU9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely 20. 22.12.2016 EUministerivaliokunta 17.3.2017 ja 9.6.2017 Valtiovarainvaliokunta 17.02.2017 Suuri valiokunta 24.02.2017, 17.3.2017 ja 14.6.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotus on jäsenvaltioille valinnainen, joten se ei toteutuessaan edellytä arvonlisäverolain (1501/1993) muuttamista. Taloudelliset vaikutukset Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Mahdolliset talousarviovaikutukset riippuvat kansallisista päätöksistä. Kysymys siitä, otetaanko ja missä laajuudessa Suomessa kansallisesti käyttöön sähköisten julkaisujen alennettu verokanta, tulee ratkaistavaksi erikseen myöhemmin direktiivimuutoksen hyväksymisen jälkeen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiaa on käsitelty neuvoston työryhmässä 4 kertaa. 7(48) Jäsenvaltioiden laaja enemmistö tukee ehdotusta. Muutama jäsenvaltio on suhtautunut ehdotukseen vastahakoisesti tai epäilevästi. Osa jäsenvaltioista on pitänyt ongelmallisena superalennettujen tai nollaverokantojen soveltamisen avaamista kaikille jäsenvaltioille. Puheenjohtaja on tämän vuoksi muuttanut ehdotusta. Muutama jäsenvaltio on
8(48) edellyttänyt, että alennettujen verokantojen soveltamisen tulee olla jäsenvaltiolle valinnaista ja että jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus soveltaa eri verokantaa fyysisiin ja sähköisiin julkaisuihin. Unkari on vaatinut internetpääsyn lisäämistä arvonlisäverodirektiivin alennettujen verokantojen liitteeseen III, mitä muut jäsenvaltiot eivät ole kannattaneet. UK on muistuttanut Euroopan unionin neuvoston hygieniatuotteita koskevista päätelmistä. Niissä komissiota kehotettiin esittämään lainsäädäntöehdotus mahdollisuudesta soveltaa naisten hygieniatuotteisiin alennettua tai nollaverokantaa. Asiakirjat Puheenjohtajan asiakirja ei ole vielä tullut. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, p. 02955 30294, risto.sakki@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1732 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700328 VO Karjalainen Tuula(VM) 05.06.2017 JULKINEN 9(48) Asia ECOFINneuvosto 16.6.2017, Luxemburg; 4. Yleinen käännetty verovelvollisuus Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 16.06.2017 U/E/UTPtunnus U 4/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antoi 21.12.2016 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) muuttamisesta tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista. Asia on esillä kokouksessa 16.6.2017 poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Komissio on toimintasuunnitelmassaan COM(2016) 148 suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena. Yhtenä kiireellisenä toimenpiteenä alvpetosten torjumiseksi komissio kuitenkin ilmoitti eräiden jäsenvaltioiden (mm. Tšekki ja Itävalta) pyynnöstä harkitsevansa mahdollisuutta sallia ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, jota sovellettaessa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. ECOFINneuvostossa asiaa on käsitelty viimeksi 21.3.2017, jolloin aiheesta on käyty suuntaaantava keskustelu. Neuvoston oikeudellinen yksikkö on 12.5.2017 antanut ehdotuksesta lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei tietyiltä osin täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia eikä vaatimusta siitä, että sisämarkkinoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Neuvoston verotustyöryhmän käsittelyssä jäsenvaltioiden näkemykset ovat jakaantuneet. Asiaa tukevat erityisesti Tshekki, Itävalta, Saksa ja Slovakia, vastustavimpia ja epäilevimpiä ovat Ranska, Suomi, Ruotsi ja Slovenia. Eri näkemyksiä on erityisesti menettelyn soveltamiskriteereistä ja kokeilun kestosta. Asiasta keskustellaan myös korkean tason verotyöryhmässä 6.6.2017. Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Keinojen suhteen Suomi pitää parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista
10(48) toimintaa harjoittaviin. Tämän vuoksi Suomi on tukenut komission toimintasuunnitelmaa hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämiseksi ja verohallintojen toiminnan tehostamiseksi. Suomi ei kannata yleistä käännettyä verovelvollisuutta keskipitkän aikavälin tavoitteena. Suomi suhtautuu epäillen myös komission ehdotukseen tilapäisen yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottamisesta. Laajaalainen käännetty verovelvollisuus merkitsisi luopumista arvonlisäverotuksen keskeisistä periaatteista ja siirtymistä vähittäismyyntiverojärjestelmään, jota on yleisesti pidetty haavoittuvampana petoksille, koska vero tilitettäisiin valtiolle vasta myyntiketjun viimeisessä vaiheessa. Mikäli vero jätettäisiin tällöin tilittämättä, valtio menettäisi koko vaihdantaketjun myyntien arvonlisäveron. Yleinen käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä voi mahdollistaa myös uusia petosmuotoja. Tällainen muutos edellyttäisi myös uutta ilmoitus ja valvontajärjestelmää, mikä lisäisi yritysten ja verohallinnon kustannuksia. Käännetty verovelvollisuus on poikkeuksellinen toimenpide, jota voidaan hyödyntää vain tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla. Suomi on huolissaan, että yleinen käännetty verovelvollisuus voi myös tilapäisenä kokeiluna aiheuttaa haittaa sisämarkkinoiden toimivuudelle, kohtuuttomia kustannuksia yrityksille ja hallinnolle, heikentää yhteisökaupan valvontaa ja lisätä rajat ylittävää petoksellista toimintaa. Ehdotettu mekanismi aiheuttaa petosten siirtymisriskin muihin jäsenvaltioihin tilanteessa, jossa menettelyä soveltavan jäsenvaltion valvontajärjestelmät eivät toimi asianmukaisesti. Edellytyksenä poikkeusmenettelyn hyväksymiselle on varmistuminen siitä, että ehdot yleisen käännetyn verovelvollisuuden kokeilemiseen ovat hyvin tiukat ja että sillä ei ole vaikutuksia naapurijäsenvaltioihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että: Menettelyn yleisiä soveltamiskriteereitä ei väljennetä. Petosten siirtymisriskiin ja kielteisiin sisämarkkinavaikutuksiin puututaan pelkästään kumoamalla luvat menettelyn soveltamiseen eikä laajentamalla mekanismin käyttömahdollisuutta muihin jäsenvaltioihin. Lievempien kriteerien soveltaminen naapurijäsenvaltioihin aiheuttaa vaaran siitä, että järjestelmä leviää hallitsemattomasti EU:ssa. Menettely on määräaikainen ja ajallisesti tarkasti rajoitettu. Pääasiallinen sisältö 1. Väliaikaista yleistä käännettyä verovelvollisuutta koskevan ehdotuksen tausta Yksi komission toimintasuunnitelmassa COM(2016) 148 ilmoitetuista keskeisistä toimista on Euroopan vankan yhtenäisen alvalueen luominen. Tämä edellyttää lopullisen alvjärjestelmän perustamista EU:n sisäiseen yritysten väliseen (B2B) rajat ylittävään kauppaan, joka perustuu siihen periaatteeseen, että tavaroita verotetaan niiden määrämaassa. Komissio on ilmoittanut aikovansa esittää vuoden 2017 loppuun mennessä tähän verotusvaihtoehtoon perustuvan lainsäädäntöehdotuksen. Komissio on työstänyt samanaikaisesti kiireellisesti tarvittavia toimenpiteitä alvpetosten torjumiseksi ja alvvajeeseen puuttumiseksi. Alvvaje on noussut lähes 160 miljardiin euroon, josta osan muodostavat rajat ylittävistä petoksista vuosittain aiheutuvat noin 50 miljardin euron tulonmenetykset.
11(48) Tietyt jäsenvaltiot ovat laajalle levinneisiin karusellipetoksiin puuttumiseksi pyytäneet lupaa ottaa väliaikaisesti käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi, joka poikkeaa yhdestä nykyisen alvjärjestelmän yleisperiaatteesta siltä osin kuin on kyse erissä suoritettavia maksuja koskevasta järjestelmästä. Karusellipetokset johtuvat etenkin nykyisestä yhteisöluovutuksia koskevasta verovapaudesta, jonka perusteella tavaroita voi hankkia arvonlisäverotta. Monet toimijat osallistuvat veropetoksiin siten, että ne eivät tilitä veroviranomaisille tällaisten tavaroiden edelleen myynnistä suoritettavaa arvonlisäveroa. Verovelvollisilla asiakkailla on kuitenkin oikeus verovähennykseen. Samat tavarat voidaan luovuttaa useita kertoja siten, että tehdään uudelleen verovapaita yhteisöluovutuksia. Samanlaisia karusellipetoksia voi tapahtua myös palvelukaupassa. Käännetyllä verovelvollisuudella poistettaisiin mahdollisuus tämäntyyppisiin veropetoksiin siten, että verovelvollinen asiakas olisi velvollinen maksamaan arvonlisäveron. Komissio on toimintasuunnitelmassaan suhtautunut torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena, mutta ilmoittanut voivansa harkita mahdollisuutta sallia sen käyttö väliaikaisesti. 2. Ehdotuksen keskeinen sisältö Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi tietyin edellytyksin ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin. Siinä veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät 10 000 euron kynnysarvon laskua kohden. Jäsenvaltion, joka haluaa ottaa käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden, olisi täytettävä seuraavat edellytykset: a) jäsenvaltion arvonlisäverovaje on ennakoidusta alvkertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 5 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi; b) jäsenvaltiossa tehtävien karusellipetosten osuus on suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella. Myös naapurijäsenvaltioiden olisi voitava käyttää yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, jos niihin kohdistuu vakava riski petosten siirtymisestä niiden alueelle sen vuoksi, että kyseisen mekanismin soveltamiseen on myönnetty lupa toisessa jäsenvaltiossa, ja muut valvontatoimenpiteet eivät riitä torjumaan petosriskiä. Edellytyksenä olisi, että: a) kyseisellä jäsenvaltiolla on yhteinen raja sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka on saanut luvan soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; b) jäsenvaltio toteaa, että on olemassa vakava riski petosten siirtymisestä sen alueelle, koska naapurijäsenvaltiolle on myönnetty lupa soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia; c) jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä petosten torjumiseksi sen alueella. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi otettava käyttöön erityisiä verovelvollisiin sovellettavia sähköisiä raportointivelvoitteita, jotta voidaan varmistaa mekanismin tehokas toiminta ja soveltamisen valvonta.
12(48) Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, olisi pyydettävä tähän komission lupa ja toimitettava asiaa koskevat tiedot, jotta komissio voi arvioida kyseisen pyynnön. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismilla saattaa olla odottamattomia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, koska petokset siirtyisivät mahdollisesti toisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät sovella mekanismia. Tämän vuoksi komission olisi voitava varotoimenpiteenä kumota kaikki täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään mekanismin soveltaminen. Koska tällaisen mekanismin vaikutuksista ei voida tietää tarkasti, se olisi rajattava ajallisesti. Ehdotuksen mukaan mekanismia voisi soveltaa 30.6.2022 saakka. 3. Komission arvio ehdotuksen vaikutuksista Komission mukaan yleinen väliaikainen käännetty verovelvollisuus tarjoaisi lyhytaikaisen ratkaisun jäsenvaltioille, joissa karusellipetoksia tehdään erityisen paljon. Ehdotus minimoi sisämarkkinoille aiheutuvat kielteiset vaikutukset vähentämällä petosten siirtymistä jäsenvaltioiden välillä. Sisämarkkinoille aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin varauduttaisiin mahdollisuudella käyttää turvalauseketta. Komissio arvioi ehdotuksen vähentävän karusellipetoksia järjestelmää soveltavassa jäsenvaltiossa sekä rajoittavan petosten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon. Tämä kuitenkin riippuu jäsenvaltion kyvystä valvoa järjestelmän soveltamista. Riittämätön valvonta voi aiheuttaa uusien petosmuotojen syntymistä. Komissio ei pysty arvioimaan ehdotetun järjestelmän lopullisia vaikutuksia petoksiin ilman aiempaa kokemusta järjestelmän soveltamisesta. Verohallinnoille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten määrä ja kehitys riippuu hallintojen tehokkuudesta ja niiden automatisoitujen järjestelmien tasosta. Yrityksille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset lisääntyvät lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Yritysten tulisi osata toimia sekä käännetyn verovelvollisuuden että normaalisääntöjen mukaisissa tilanteissa (mahdollisesti eri jäsenvaltioissa) ja myös mukauttaa järjestelmänsä tämän mukaisesti. Sekä verohallinnoille että yrityksille aiheutuisi kustannuksia yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen siirtymisestä sekä edelleen järjestelmän purkamisesta ja normaalimenettelyyn palaamisesta. Järjestelmää soveltavien jäsenvaltioiden naapurimaille voi aiheutua lisäkustannuksia mm. valvonnasta ja veropetosten omalle alueelleen siirtymisen torjumisesta. 4. Asian käsittely Asiaa on käsitelty neuvoston verotustyöryhmässä 26.1., 22.2., 8.3., 21.3., 4.4. ja 19.5.2017. Puheenjohtaja on työstänyt kompromissiehdotuksia, joihin sisältyy muun ohessa säännös erityisestä tietojenvaihdosta käännettyä verovelvollisuutta soveltavan ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Puheenjohtaja on lisäksi ehdottanut, että neuvostolle annettaisiin (rajatusti) toimivaltaa käännettyä verovelvollisuutta koskevien lupien myöntämis ja kumoamisprosessissa.
13(48) Neuvoston oikeudellinen yksikkö on 12.5.2017 antanut asiasta lausunnon, jonka mukaan ehdotus ei tietyiltä osin täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia eikä vaatimusta siitä, että sisämarkkinoille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Jäsenvaltioiden näkemykset ovat edelleen jakaantuneet. 5. Nyt esillä olevat asiat ECOFINneuvoston kokouksessa 16.6.2017 asiasta on tarkoitus keskustella poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi puheenjohtajan viimeisimmän kompromissiehdotuksen (5961/2017 REV 2) pohjalta. Puheenjohtaja viittaa kompromissiehdotuksessaan neuvoston oikeudellisen yksikön lausuntoon ja ehdottaa lisäkriteerejä yleisen käännetyn verovelvollisuuden menettelyyn hakevalle jäsenvaltiolle. Lisäkriteerit menettelyn soveltamiselle olisivat seuraavat: Jäsenvaltion tulisi osoittaa, mitä valvontakeinoja se on käyttänyt karusellipetosten torjumiseksi, minkä vuoksi keinot eivät ole olleet tehokkaita, ja miksi hallinnollinen yhteistyö on osoittautunut tehottomaksi. (Art. 199c, kohta 1, alakohta c) Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöön ottamisesta saatavat hyödyt (sääntöjen noudattaminen, verotulot) ovat vähintään 25 % suuremmat kuin järjestelmän käyttöön ottamisesta yrityksille ja verohallinnoille aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. (Art. 199c, kohta 1, alakohta d) Jäsenvaltion tulisi osoittaa, että yrityksille ja verohallinnoille ei aiheudu menettelyn käyttöön ottamisesta korkeampia kustannuksia kuin muiden valvontakeinojen käyttämisestä. (Art. 199c, kohta 1, alakohta e) Puheenjohtaja esittää lisäksi, että naapurijäsenvaltioita koskeva Art. 199c kohta 2 poistetaan ehdotuksesta, sillä se ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä täytä SEUT 27 artiklan vaatimusta mahdollisimman vähäisten markkinahäiriöiden aiheuttamisesta. Aiheesta keskustellaan myös korkean tason verotyöryhmässä 6.6.2017. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla (yksimielinen päätöksenteko) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. EU9 jaosto (verotus) kirjallinen menettely 27.4.2.5.2016, 20.25.1.2017 EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 13.15.6.2016, 17.3.2017, 9.6.2017 Suuri valiokunta 15.6.2016 (SuVP 31/2016 vp) U 4/2017 vp Valtiovarainvaliokunta 24.2.2017 (VaVP 6/2017 vp) Suuri valiokunta 3.3.2017 (SuVP 7/2017 vp), 17.3.2017, 14.6.2017
14(48) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotettu poikkeusmenettely olisi valinnainen eikä siten toteutuessaan edellyttäisi kansallisen arvonlisäverolainsäädännön muuttamista. Taloudelliset vaikutukset Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Komission ehdotukseen ei sisälly riittävän yksityiskohtaisia taloudellisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan kompromissiehdotus WK 5961/2017 REV 2 FISC Neuvoston oikeudellisen yksikön lausunto 9155/17 FISC 106 Komission direktiiviehdotus COM(2016) 811 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, p. 02955 30553 tuula.karjalainen@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1828 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700322 15(48) RMO Walo Virva(VM), Aho Katri(VM), Weuro Jaakko(VM) 05.06.2017 JULKINEN Asia ECOFINneuvosto 16.6.2017,Luxembourg; 5. Pankkiunionin vahvistaminen; toimenpiteet riskien vähentämiseksi Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 16.06.2017 U/E/UTPtunnus U 17/2017 vp, U 16/2017 vp, U 5/2016 vp, E 120/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta ECOFINneuvostolle esitetään yleisnäkemyksen hyväksymistä maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta sekä asetusehdotuksesta koskien IFRS9tilinpäätösstandardin soveltamisen ja eräiden suurten asiakasriskien siirtymäaikoja. Lisäksi puheenjohtajavaltio Malta antaa tiedoksi edistymisraportin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää sekä pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittelystä neuvoston työryhmissä. Talletussuojajärjestelmää ja pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittely jatkuu neuvoston työryhmissä Viron puheenjohtajakaudella. Suomi tukee vahvaa sijoittajavastuuseen perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä ECOFINneuvoston kesäkuussa 2016 hyväksymän tiekartan mukaisesti. Komission pankkien riskienvähentämisehdotusten merkitys pankkiunionin syventämisen kannalta tulee arvioitavaksi vasta sen jälkeen, kun ehdotukset on hyväksytty unionin lainsäädäntöön. Näihin ehdotuksiin ei ole toistaiseksi neuvoston käsittelyssä tehty merkittäviä muutoksia. Puheenjohtajavaltion ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi koskee tiettyjä erityiskysymyksiä, joissa jäsenmaiden enemmistö on erityisesti halunnut lieventää muutosten luottolaitoksille aiheuttamia vaikutuksia. Yhdessä tasapainoisen edistymisraportin kanssa yleisnäkemykset muodostavat kokonaispaketin, jonka Suomi voi hyväksyä. Mikäli edistymisraporttia ei muokata tämänhetkisestä versiosta jäsenmaiden yhteistä näkemystä vastaavaksi, Suomi voi olla hyväksymättä maksusaantijärjestystä koskevan yleisnäkemyksen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi koskien IFRS9tilinpäätösstandardin soveltamisen ja suurten asiakasriskien siirtymäaikoja.
Pääasiallinen sisältö 16(48) Suomi korostaa, että nämä ratkaisut eivät tarkoita edistymistä luottolaitossektorin riskienvähentämistä koskevissa toimissa. Yhteistä talletussuojaa koskevaa ehdotusta on perusteltua käsitellä poliittisella tasolla vasta, kun luottolaitossektorin riskienvähentämisessä on saavutettu merkittävää edistystä. Komissio antoi 23.11.2016 laajan pankkien riskienvähentämistä tavoittelevan paketin, joka sisältää muutoksia seuraaviin asetuksiin ja direktiiveihin: Luottolaitosdirektiivi (CRD4direktiivi) vakavaraisuusasetus (CRRasetus) pankkien elvytys ja kriisinratkaisudirektiivi (BRRDdirektiivi) yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus (SRMasetus). Ehdotusten tarkempi sisältö on esitelty valtioneuvoston kirjelmissä eduskunnalle (U 16/2017 vp ja U 17/2017 vp). ECOFINneuvostolle esitetään yleisnäkemyksen hyväksymistä maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta ja asetusehdotuksesta koskien IFRS9 tilinpäätösstandardin soveltamisen ja eräiden suurten asiakasriskien siirtymäaikoja sekä tiedoksi puheenjohtajan edistymisraporttia. 1. Direktiiviehdotus pankkien elvytys ja kriisinratkaisudirektiivin muuttamisesta kattamattomien velkainstrumenttien maksukyvyttömyyttä koskevaan ensisijaisuusjärjestykseen sijoittamisen osalta Komissio ehdotti erillisenä kriisinratkaisudirektiivin muutosehdotuksena uuden vakuudettomien velkojen luokan luomista luottolaitoksille kansalliseen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön (direktiivin 108 artikla). Jotta velka kuuluu tähän takasijaisempaan luokkaan, velkasopimuksessa tulee muun muassa nimenomaisesti todeta, että velka kuuluu juuri tähän velkaluokkaan. Muutos ei vaikuta ennen sen voimaantuloa liikkeeseen laskettuun velkaan. Laitokset voisivat edelleen laskea liikkeeseen sekä tavallista että tähän uuteen luokkaan kuuluvaa vakuudetonta velkaa, mutta vain tähän takasijaisempaan luokkaan kuuluva velka kelpaisi täyttämään vakavaraisuusasetuksessa maailmanlaajuisesti merkittäville laitoksille säädettävän tappionsietokykyvaatimuksen, ja muiden laitosten vastaavan vaatimuksen kriisinratkaisuviranomaisen näin edellyttäessä. Neuvoston työryhmässä komission ehdotukseen tehtiin eräitä teknisiä tarkennuksia. Suurimmat ristiriidat liittyivät erilliseen nopeutettuun käsittelyyn ja takasijaisemman luokan sopimukselliseen luonteeseen. Suomi on työryhmässä katsonut, että oikeusvarmuuden edistämiseen kriisinratkaisutilanteessa olisi voinut olla tehokkaampiakin keinoja, kuten esimerkiksi Saksan edistämä lakisääteinen malli. Tämän vuoksi ehdotusta ei olisi tullut käsitellä kiireellisesti. Työryhmässä lakisääteistä mallia kannattaneet jäivät kuitenkin vähemmistöön. 2. Asetusehdotus vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta koskien IFRS9 tilinpäätösstandardin soveltamisen ja eräiden suurten asiakasriskien siirtymäaikoja Rahoitusinstrumentteja koskeva tilinpäätösstandardi (IFRS9tilinpäätösstandardi) tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Uusi standardi muuttaa mm. luottotappioiden ja arvonalentumisten määrittämistä. Komissio ehdotti standardin käyttöönottoon liittyvien taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi, että vakavaraisuusasetukseen lisätään uusi 473
17(48) a artikla, jonka mukaan tietyiltä osin standardin täyteen soveltamiseen siirryttäisiin vaiheittain viiden vuoden siirtymäajan kuluessa. Neuvoston työryhmässä suurin osa jäsenmaista katsoi tarpeelliseksi varmistaa, että luottolaitokset pystyvät hyödyntämään siirtymäajan standardin voimaantulosta eli 1.1.2018 alkaen, ja artiklaehdotus päätettiin eriyttää omaksi ehdotuksekseen käsiteltäväksi nopeutetusti. Suomi ei tukenut nopeutettua käsittelyä mutta jäi asiassa vähemmistöön. Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt artiklaehdotuksen nopeutetun käsittelyn. Vakavaraisuusasetuksen suuria asiakasriskejä koskevaan sääntelyyn sisältyy poikkeus koskien jäsenmaiden tiettyjä julkisen sektorin velkoja, jotka on määrätty muussa kuin kotimaisessa EUvaluutassa. Jollei asetusta muuteta, poikkeus lakkaa olemasta voimassa 31.12.2017. Neuvoston työryhmässä katsottiin tarpeelliseksi lisätä IFRS9 tilinpäätösstandardia koskevaan asetusehdotukseen myös tätä poikkeusta koskeva vaiheittainen kolmen vuoden (lisä)siirtymäaika. 3. Puheenjohtajamaan edistymisraportti Puheenjohtaja antaa tiedoksi edistymisraportin eurooppalaista talletussuojajärjestelmää sekä pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittelystä neuvoston työryhmissä. Eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskeva ehdotus ECOFINneuvoston kesäkuussa 2016 hyväksymän tiekartan mukaisesti komission ehdotusta eurooppalaiseksi talletussuojajärjestelmäksi käsitellään poliittisesti vasta, kun pankkisektorin riskien vähentämistä koskevissa toimissa on saavutettu merkittävää edistymistä. Ehdotuksen tekninen käsittely neuvoston pankkiunionityöryhmässä on jatkunut Maltan puheenjohtajuuskaudella kevään 2017 aikana. Neuvoston työryhmä on jatkanut useiden ehdotukseen liittyvien erityiskysymysten teknistä tarkastelua. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat olleet talletussuojamaksujen määräytymisperusteet, talletussuojavarojen käyttö ennalta ehkäiseviin ja vaihtoehtoisiin toimiin, maksusitoumusten käyttö, mahdollisen eurooppalaisen järjestelmän soveltamisala sekä pankkiunionin ulkopuolisten maiden liittyminen ja eroaminen järjestelmästä. Pankkien riskienvähentämistä koskevat ehdotukset Neuvoston työryhmässä aloitettiin Maltan kaudella pankkien riskienvähentämistä koskevien ehdotusten käsittely. Niistä suurinta osaa käsiteltiin jollain tavalla työryhmässä. Erityisesti työryhmässä käsiteltiin tappionsietokykyvaatimuksen täyttämisedellytyksiä (eligibility criteria) ja kotivaltion ja isäntävaltion suhdetta (homehost balance). Tappionsietokykyvaatimuksen täyttämiseen hyväksyttävien velkainstrumenttien edellytykset (Aliite) Vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksessa asetetaan edellytykset sellaiselle pääomalle ja velkainstrumenteille, joilla laitos voi täyttää tappionsietokykyvaatimuksen. Edellytykset perustuvat pääosin kansainväliseen standardiin. Edellytykset koskevat sellaisenaan maailmanlaajuisesti merkittäviä laitoksia sekä tietyin poikkeuksin ja
18(48) tarkennuksin myös muiden laitosten vaatimusta. Neuvoston työryhmässä on vaadittu näistä edellytyksistä sopimista velkojahierarkian yhteydessä, jotta laitokset voivat ruveta laskemaan liikkeeseen edellytykset täyttävää velkaa. Neuvoston työryhmässä suurimmat ristiriidat ovat liittyneet näiden edellytysten laajuuteen. Keskeinen osa uudessa 72 b artiklassa listattuja edellytyksiä on erityistä maksunsaantijärjestystä koskeva vaatimus. Tämän vaatimuksen mukaan niiden velkainstrumenttien, joilla maailmanlaajuisesti merkittävä laitos täyttää tappionsietokykyvaatimuksen, tulee olla maksukyvyttömyystilanteessa huonommassa etusijaasemassa kuin sellaisten velkainstrumenttien, jotka on jätetty tappionsietokykyvaatimuksen ulkopuolelle. Tästä vaatimuksesta on kuitenkin poikkeuksia. Nämä poikkeukset on komission ehdotuksessa ja edistymisraportin A liitteessä kirjoitettu väljemmiksi (automaattisiksi ja siirtymäajallisiksi) kuin vastaavassa kansainvälisessä standardissa, mistä Suomi on työryhmässä toistuvasti huomauttanut. Koti ja isäntävaltioiden eräät toimivaltuudet (Bliite) Kolmetoista isäntävaltiota on vaatinut komission ehdotuksen kotiisäntävaltiosuhteeseen liittyvien ongelmien korjaamista samassa yhteydessä kuin muut nopeutetusti käsiteltävät ehdotukset. Isäntävaltiot saivat neuvoston työryhmässä laajaa tukea. Näin ollen edistymisraportin Bliitteessä poistetaan komission vakavaraisuusasetuksen 7 ja 8 artiklaan ehdottamat valvontaviranomaisen myöntämät poikkeukset rajat ylittävien tytäryhtiöiden pääoma ja maksuvalmiusvaatimuksiin. Isäntävaltiot ehdottivat myös muita kiireellisiä muutoksia, mutta puheenjohtaja ei ottanut niitä edistymisraporttiinsa mukaan, koska katsoi, ettei niille ole neuvostossa tarpeeksi suurta tukea. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 53(1) artikla luottolaitosdirektiivin osalta ja (SEUT) 114 artikla muiden ehdotusten osalta (tavallinen lainsäätämisjärjestys). Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Pankkien riskienvähentämispaketin kriisinratkaisuun liittyviin esitysten osalta parlamentin esittelijänä toimii Gunnar Hökmark (EPP, Ruotsi) talous ja rahaasiainvaliokunnasta. Pankkien riskienvähentämispaketin vakavaraisuusääntelyyn liittyviin esitysten osalta parlamentin esittelijänä toimii Peter Simon (S&D, Saksa) talous ja rahaasiainvaliokunnasta. Esitykset ovat talous ja rahaasiainvaliokunnan käsittelyssä. EUjaosto 10, tammikuu 2017 EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 30.11. 2.12.2016. EUministerivaliokunta, 9.6.2017.
Eduskuntakäsittely 19(48) Pankkien riskienvähentämispakettia koskevat ehdotukset saatettiin alustavasti eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selvityksellä 28. marraskuuta 2016 (E120/2016 vp). Komission ehdotus vakavaraisuusasetuksen, pankkien elvytys ja kriisinratkaisudirektiivin sekä yhteistä kriisiratkaisumekanismia koskevan asetuksen muuttamisesta pankkien ja sijoituspalveluyritysten tappionsieto ja uudelleenpääomittamiskyvyn osalta sekä komission ehdotus pankkien elvytys ja kriisinratkaisudirektiivin muuttamisesta kattamattomien velkainstrumenttien maksukyvyttömyyttä koskevaan ensisijaisuusjärjestykseen sijoittamisen osalta on käsitelty eduskunnassa tunnuksella U 17/2017 vp. Komission ehdotus luottolaitosdirektiivin muuttamiseksi soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta ja komission ehdotus EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamiseksi vähimmäisomavaraisuusasteen, varainhankinnan vaatimuksen, omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevien vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten vastuiden, suurien asiakasriskien ja raportointi ja julkistamisvaatimusten osalta on käsitelty eduskunnassa tunnuksella U 16/2017 vp. Komission ehdotus yhteistä kriisiratkaisumekanismia koskevan asetuksen muuttamiseksi Eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamisen osalta on käsitelty eduskunnassa tunnuksella U 5/2016 vp. Suuri valiokunta 2.12.2016 ja 14.6.2017. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Pankkien vakavaraisuus ja maksuvalmiussääntelystä sekä kriisinratkaisusta säädetään luottolaitostoiminnasta annetussa laissa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa. Maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamista koskeva direktiiviehdotus aiheuttaa lainsäädäntömuutostarpeita kriisinratkaisulakiin. Asetusehdotus koskien IFRS9 tilinpäätösstandardin soveltamisen ja eräiden suurten riskikeskittymien siirtymäaikoja ei aiheuta tarvetta muuttaa luottolaitoslakia. Taloudelliset vaikutukset Ehdotusten taloudellisia vaikutuksia on esitelty valtioneuvoston kirjelmissä eduskunnalle (U 5/2016 vp, U 16/2017 vp ja U 17/2017 vp). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komissio ja osa jäsenmaista katsovat, että komission marraskuussa 2016 esittämän pankkisääntelypaketin ehdotukset itsessään ovat riittäviä talletussuojaehdotuksen poliittisen käsittelyn jatkamiseksi.
20(48) Yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisen yhteydessä sovittiin, että yhteiselle kriisinratkaisurahastolle luodaan pysyvä yhteinen varautumisjärjestely vuoteen 2023 ulottuvan siirtymäajan loppuun mennessä. Yhteistä varautumisjärjestelyä on valmisteltu teknisellä tasolla talous ja rahoituskomitean puitteissa marraskuusta 2016 alkaen. Talous ja rahoituskomitean tavoitteena on saada tekninen valmistelutyö päätöksen vuoden loppuun mennessä. Tällöin on odotettavissa poliittisia päätöksiä yhteisen varautumisjärjestelyn perustamisesta sekä sen käyttöönottoaikataulusta (ks. tarkemmin E 43/2017 vp). Komissio julkaisi 31.5.2017 pohdintaasiakirjan EMU:n kehittämisestä. Pohdintaasiakirjassa esitetään, että kaikki keskeiset pankkiunionin syventämistä tarkoittavat toimet (ml. yhteinen talletussuojajärjestelmä ja yhteinen varautumisjärjestely) hyväksytään vuoden 2019 loppuun mennessä. Asiakirjat DOC 9479/17, EF 102, ECOFIN 433; yleisnäkemys maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta DOC 9480/17, EF 103, ECOFIN 434; yleisnäkemys asetusehdotuksesta koskien IFRS 9 standardin soveltamisen ja eräiden suurten asiakasriskien siirtymäaikoja DOC 9484/17, EF 104, ECOFIN 435; puheenjohtajamaan edistymisraportti Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO neuvotteleva virkamies Virva Walo, 0295530533, virva.walo@vm.fi VM/RMO hallitussihteeri Katri Aho, 0295530214, katri.aho@vm.fi VM/RMO neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, 02955530302, jaakko.weuro@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/1701, EU/2016/1700, EU/2016/1699, EU/2016/1698, EU/2016/1690, EU/2015/1619, EU/2015/1625 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700337 RMO Knuutinen Jyrki(VM) 05.06.2017 JULKINEN 21(48) Asia ECOFIN neuvosto 16.6.2017, Luxemburg; 8. Järjestämättömät luotot Rahoituspalvelukomitean alaryhmän raportti Kokous Talous ja rahoitusasioiden neuvosto 16.06.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ecofinneuvosto keskustelee pankkien järjestämättömistä luotoista (nonperforming loans) ja antaa järjestämättömien luottojen hoitamiseen liittyvät neuvoston päätelmät. Keskustelu on jatkoa 7.4.2017 käydyille epävirallisen Ecofinneuvoston keskusteluille, joiden tavoitteena oli nostaa ministeritasolle järjestämättömiin luottoihin liittyviä keskeisiä seikkoja ja pyrkiä luomaan tilanteen ratkaisemiseksi poliittista tukea. Neuvoston päätelmät pohjautuvat rahoituspalvelukomitean järjestämättömien luottojen alatyöryhmän politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia sisältävään loppuraporttiin. Neuvoston päätelmien luonnokset ja loppuraportti on toimitettu rahoituspalvelukomiteasta keskusteltavaksi talous ja rahoituskomitean 9.6.2017 pidettävään kokoukseen. Järjestämättömiä luottoja koskeva loppuraportti voidaan kokonaisuutena katsoa oikeansuuntaiseksi. Järjestämättömien luottojen hoitamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys ja laajasti erityyppisiä toimia. Valmisteltavat neuvoston päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä, kun niissä pidetään mukana meidän kannalta keskeisimmät seikat ja niiden muotoilu viimeistellään. Suomi painottaa, että vastuu järjestämättömien luottojen hoitamisesta ja vakavaraisuusvaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille pankeille. Korostamme pankkivalvojien ja pankkiunionin osalta yhteisen valvontamekanismin (SSM) roolia sekä toimenpiteitä järjestämättömiin luottoihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Voimassa olevan pankkisääntelyn ja valvonta sekä kriisinhallintamekanismin johdosta toimivaltaisilla viranomaisilla tulisi olla riittävät työkalut ongelmien hoitamiseen. Valvojien valtuuksia ja työkaluja tulee tarvittaessa vahventaa komission
Pääasiallinen sisältö 22(48) tulkintakannanotoilla ja tulossa olevilla EUsääntelyn uudelleentarkasteluilla, jotta pankeilta vaaditaan riittävät luottotappiovaraukset ja arvonalennukset. Järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden kehittäminen on tärkeää mutta samalla hankalaa, kun otetaan huomioon niiden jälkimarkkinoille siirtämiseen liittyvät oikeudelliset ja toiminnalliset haasteet. Kansallisilla omaisuudenhoitoyhtiöillä voi olla rooli osana järjestämättömiä luottoja koskevia kokonaisratkaisuja. Järjestämättömät luotot ovat paljolti yksittäisten pankkien tai jäsenvaltioiden pankkien ongelma eikä varsinainen EUtasoinen ongelma, vaikka niillä onkin laajempia heijastusvaikutuksia. Euromaiden pankkien järjestämättömät luotot ovat paljolti vanhaa taakkaa (niin sanottu legacy issue), joka olisi pitänyt hoitaa pankkiunioniin siirryttäessä. Pankkien rakenteelliset ratkaisut ja uudistukset ovat tärkeitä EU:n pankkisektorin tervehdyttämiseksi. Pankkien uudelleenjärjestelyt ja rakenneuudistukset eivät saa kuitenkaan johtaa elinkelvottomien tai maksukyvyttömien pankkien tukemiseen eikä pankkisääntelyn ja pankkiunionin periaatteiden vastaisiin ratkaisuihin. Pankkien ongelmaluottoja ei saa siirtää veronmaksajien vastuulle. Järjestämättömien luottojen hoitamismalleja pohdittaessa on syytä tarkastella toimenpiteitä niissä jäsenvaltioissa, joissa järjestämättömien luottojen määrää on menestyksellisesti pystytty alentamaan. Kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelmien vertaamisen avulla voidaan asettaa vertaispainetta niille jäsenvaltioille, joiden maksukyvyttömyysjärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Kansallisten maksukyvyttömyyskehikkojen ja vakuuksien realisointijärjestelmiin on perustellusti kiinnitetty huomiota komission antamissa maakohtaisissa suosituksissa (kuten Italialle keväällä 2017). Pidemmällä tähtäimellä on tärkeää kehittää pankkien luotonantopolitiikkaa ja vahvistaa jäsenvaltioiden maksukyvyttömyyskehikkojen toimivuutta, jotta vastaavanlaajuista järjestämättömien luottojen ongelmaa ei pääsisi syntymään. Maksukyvyttömyyskehikkojen osalta tässä vaiheessa tulisi keskittyä yhteisymmärryksen saavuttamiseen komission marraskuussa 2016 antamasta maksukyvyttömyysdirektiiviä koskevasta ehdotuksesta eikä niinkään uusiin ja mahdollisiin tuleviin ehdotuksiin. Järjestämättömien luottojen taso on ongelmallisen korkea euroalueella. Pankkien järjestämättömien luottojen määrä EU:ssa on yhteensä lähes 1 000 miljardia euroa (keskimäärin lähes 5 % kaikista luotoista). Järjestämättömien luottojen korkea taso etenkin eräissä euromaissa (Kreikka, Kypros, Portugali, Italia, Slovenia) on suuri ja pitkittynyt pankkeihin liittyvä ongelma. Järjestämättömien luottojen määrä on kuitenkin viime vuosina kääntynyt jäsenvaltioissa laskuun. Järjestämättömiä luottoja ei pystytä hoitamaan tulevaa ja mahdollista talouskasvua odottamalla. EU:ssa ja erityisesti euroalueella ei finanssikriisin alkamisen jälkeen ole alaskirjattu järjestämättömiä luottoja samassa laajuudessa kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa.
23(48) Järjestämättömien luottojen suuri kanta rasittaa euromaiden pankkeja ja samalla sitoo pääomia sekä estää tulevan kasvun rahoittamista. Neuvoston rahoituspalvelukomitea perusti kesällä 2016 järjestämättömien luottojen alatyöryhmän, jonka järjestämättömiä luottoja koskeva tilannearvion ja toimenpideehdotuksia sisältävä loppuraportti on valmistunut toukokuussa 2017. Loppuraportti sisältää järjestämättömiin luottoihin liittyviä politiikkasuosituksia ja toimenpideehdotuksia. Toimenpideehdotukset koskevat valvontatoimia, maksukyvyttömyyskehikkoja ja oikeusjärjestelmien toimivuutta, järjestämättömien luottojen jälkimarkkinoiden edistämistä ja pankkisektorin rakenteellisia uudistuksia. Ehdotettavilla toimenpiteillä puututtaisiin sekä tämänhetkiseen järjestämättömään lainakantaan että estettäisiin uusien lainakantojen muodostuminen. Neuvoston päätelmät on laadittu paljolti työryhmän raportin suositusten pohjalta. Rahoituspalvelukomitean alatyöryhmän toimeksianto ja selvitykset ovat osittain rinnakkaisia Euroopan keskuspankin (EKP) yhteisessä valvontamekanismissa ja Euroopan pankkiviranomaisessa (EBA) vireillä oleville järjestämättömiä luottoja koskeville toimille ja selvitystyölle. EKP:n pankkivalvonnan järjestämättömiä luottoja koskeva ohjeistus pankeille julkistettiin maaliskuussa 2017. EKP:n pankkivalvonta on loppuvuodesta 2016 alkaen jossain määrin terävöittänyt toimiaan järjestämättömiin luottoihin liittyen. Julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä etenkin Italian pankkien järjestämättömät luotot ja kolmea pankkia koskevien ratkaisujen löytäminen. Komissio tiedotti 1.6.2017 Italian kolmanneksi suurinta pankkia Banca Monte dei Paschi di Sienan (MPS) pääomittamista ja uudelleenjärjestelyä koskevan periaateratkaisun saavuttamisesta Italian valtiovarainministeriön kanssa. Pääomamarkkinoita kehittämällä ja pääomamarkkinaunionin luomisen avulla voidaan edistää sekä monipuolistaa markkinaehtoista rahoitusta ja osaltaan siirtää riskejä pois pankkijärjestelmästä. Pääomamarkkinaunioni ja järjestämättömät luotot nousevat esille komission 31.5.2017 julkistamassa talous ja rahaliiton (EMU) syventämistä koskevassa pohdintaasiakirjassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta kirjallinen menettely 35.4.2017 ja 9.6.2017 Suuri valiokunta 5.4.2017, 14.6.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema