Työssä olevien kuntoutuspalvelut uudistuvat Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija 13.12.2016 Kuntoutussäätiö Työkykykoordinaattorikoulutus
Yleisesti kuntoutuksen määritelmiä Kuntoutus on ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen ajattelutavan muutos: sairauslähtöisestä ajattelusta biopsykososiaaliseen ja ICF- laaja-alaiseen tarkastelutapaan. Kuntoutusta voidaan kuvata myös oppimisprosessina, jonka etenemiseen vaikuttavat sekä yksilölliset että rakenteelliset tekijät. Kuntoutustoiminnan lähtökohtana on asiakkaan subjektius ja hänen aktiivinen osallisuutensa tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen tähtäävien keinojen valintaan. Kuntoutuksen interventiot eivät suuntaudu pelkästään yksilöön vaan myös hänen fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä, työyhteisöön ja elinolosuhteisiin. Työkyvyn määrittelyssä näyttää kuitenkin vallitsevan yksimielisyys siitä ettei työkyky ole vain yksilön ominaisuus vaan yksilön, hänen työnsä sekä hänen työympäristön yhteinen ominaisuus.
Vastuunjako kuntoutuksessa - työterveyshuolto, vakuutuslaitokset, terveydenhuolto, työnantaja, kuntoutuja Kuntoutusta on sanottu vaikeaselkoiseksi ja monet havainnot osoittavat, että kuntoutus alkaa usein liian myöhään, kuntoutusjärjestelmän eri osat noudattavat erilaisia periaatteita ja kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä kuuleminen ja mielipiteen huomionotto kuntoutuksen eri vaiheissa ovat vaillinaisia. Nämä puutteet ovat osittain parannettavissa lainsäädännön keinoin (esim. ohjata varoja enemmän varhaiskuntoutukseen). Kuntoutusta järjestävien tahojen erilaiset toimintaperiaatteet juontavat juurensa eri organisaatioiden erilaisista toimintatavoista ja toimintakulttuureista. Ammatti-ihmiset katsovat usein asioita oman organisaationsa silmin ja tuntevat huonosti muiden organisaatioiden toimintaa. Tätäkin voidaan selkeyttää jossain määrin lainsäädännöllä 3
Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 4
Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta 5
6 Kuntoutustilastot
Kelan kuntoutuspalvelukustannukset vuonna 2015 39,8 M 33,5 M 182,2 M 87,3 M Kustannukset yhteensä 342,5 milj. euroa 7
Kuntoutustilastot/ Kelan kuntoutuksen saajat Saajia yht. 112 212 (25 267) (44 814) (18 139) (27 285) 8
9 Kuntoutustilastot
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 6 6 : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 10
Mitä kuntoutusta työssä oleville on tarjolla Kelasta? Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen eli muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Tules-kurssit Oras ja Silmu- kurssit Sairausryhmäkohtaiset kurssit - noin 110 palvelulinjaa Yksilöllinen kuntoutusjakso Moniammatillinen yksilökuntoutus Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus eli KIILA-kuntoutus Ammatillinen kuntoutusselvitys / lyhyenä 2-3 pv Ammatilliset kurssit Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 1.1.2017 Apuvälineet 11
Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut 1.1.2017 lähtien Asiakkaan tilanne Lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeiden arviointi moniammatillisessa työryhmässä. Yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman teko Elämäntilanne vaikeuttaa työ- tai opiskelupaikan hankkimista Ammatillisen kuntoutuksen palvelu Kesto Ammatillinen kuntoutusselvitys Enintään 12 päivää (2-3 pv/alkuvaihe, 9 pv/jatkovaihe, 1-3/seurantapäivä) Ammatilliset kuntoutuskurssit Soveltuvan koulutusalan varmistaminen Koulutuskokeilu 1-14 päivää 110 päivää (noin 1 vuosi) Soveltuvan ammattialan, työtehtävän tai opiskelualan valinta ja sen soveltuvuuden varmistaminen. Tuen tarve työllistymiseen ja palkkatyösuhteen muodostamiseen. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 60-240 päivää (noin 3kk-26kk) Perus-, jatko- tai uudelleenkoulutus sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätön yleissivistävä koulutus ja valmennus Tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet. Asiakas ei sairauden vuoksi suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Tuki työvälineiden ja koneiden hankkimiseen sekä oman yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen Koulutus Apuvälineet Kuukaudesta useamman vuoden kestoisiin tutkintoihin Esim. näkövammaiselle asiakkaalle pistenäyttö Elinkeinotuki Ehdoton enimmäismäärä 17 000 euroa Vakituisessa, määräaikaisessa tai toistuvassa työsuhteessa tai yrittäjänä toimiva, joka tarvitsee työkyvyn tukea työelämässä jatkamiseen 12 KIILA-kuntoutus 1-1,5 vuotta (10 13pv/ryhmämuotoinen, yksilöllinen käyntikerta, 2-4/ käyntikerta )
Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa on 3 palvelulinjaa Kela valitsee kuntoutujan kanssa yhden palvelulinjan, joka soveltuu parhaiten kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen ja kuntoutustarpeeseen Työkokeilu (60 pv) Tuetaan urasuunnitelman teossa alavaihtoehtojen valinnassa (työ/ opiskelu) ammattialan työn soveltuvuuden varmistamisessa Jatkohakemuksen perusteella Kela jatkaa työkokeilua kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennuksella Työhönvalmennus (60-180pv) Tuetaan etsimään laaja-alaisesti palkkatyöpaikkaa kuntoutujan tavoittelemalta ammattialalta siirtymään ulkopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön Työkokeilu ja työhönvalmennus (120-240 pv) Tuetaan runsaasti uratavoitteiden, työkykyä vastaavia ammattialojen, soveltuvien työnkuvien ja työpaikkojen täsmentämisessä ennen ulkopuoliseen työpaikkaan siirtymistä Kaikilla palveluntuottajilla ei ole työkokeilutiloja. Jos ennen kuntoutuspäätöksen tekoa Kelassa tiedetään, että kuntoutujalla on tarve palveluntuottajan työkokeilutiloissa toteutuvalle kuntoutukselle, Kela ohjaa asiakkaan palveluntuottajalle, jolla on työkokeilutilat. Tämä koskee työkokeilua työkokeilun ja työhönvalmennuksen alussa olevaa työkokeilua Kela haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo palvelulinjojen sisällöstä ja miettii asiakkaan kanssa kuntoutuksessa selvitettäviä asioita 13
työkokeilun jälkeen Kuntoutujalla on.. työhönvalmennuksen jälkeen työkokeilun ja työhönvalmennuksen jälkeen kohdentunut urasuunnitelma ja konkreettinen työtavoite ammatillista työkokemusta ja taitoa työskennellä ammattitaitovaatimusten mukaisesti ulkopuolisella työpaikalla kohdentunut urasuunnitelma ja konkreettinen työtavoite kokemusta ammatillisen työn kokeilemisesta osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta sekä työyhteisötaidoista ammatillista työkokemusta ja taitoa työskennellä ammattitaitovaatimusten mukaisesti ulkopuolisella työpaikalla osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta ja työyhteisötaidoista työpaikka osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta sekä työyhteisötaidoista Mahdollisuus jatkaa esim. työhönvalmennuksella / opiskelulla työpaikka 14
Tules-kurssit ja tules-avokurssit 2016-2019 Mikä on muuttunut tai korostuu uusissa palveluissa? Ryhmämuotoisuus (osin pienryhmissä), vertaistuki, jokaisen omat tavoitteet, kuntoutujien aktiivisuus ja fyysinen harjoittelu korostuvat uusissa palveluissa 15
Tules-kurssit ja tules-avokurssit 2016-2019 Tules-kurssi Avo- ja laitosmuotoinen kuntoutuskurssi Kurssin kesto yhteensä 15 vuorokautta. Toteutus aina kolmessa jaksossa 5 + 5 + 5 vrk Kurssin toteutetaan 9 kuukauden aikana kurssin alkamisesta. Fyysisen aktivoinnin ja ohjauksen osuus on vähintään 50 % Tules-avokurssi Avomuotoinen kuntoutuskurssi Kurssi sisältää 5 ryhmämuotoista avokuntoutuspäivää ja 10 ryhmämuotoista käyntikertaa. Toteutus: 3 avopv + 10 käyntik.+ 2 avopv Kurssi toteutetaan 9 kuukauden aikana kurssin alkamisesta. Fyysisen aktivoinnin ja ohjauksen osuus on vähintään 50 % 16
Tules-kurssien ja tules-avokurssien kohderyhmät 2016-2019 Kurssille valitaan kuntoutujia joilla on selkäsairaus, niskan, hartian tai yläraajan tulesairaus tai alaraajan suurten nivelten sairaus (polvi, lonkka, nilkka) joilla tule-oireilu on kestänyt yli 3 kuukautta joille on tehty terveydenhuollossa tarpeelliseksi katsotut tutkimukset jotka tarvitsevat moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toiminnallista harjoittelua ja pystyvät hyötymään ryhmässä toimimisesta joiden työ-/opiskelu- tai toimintakyky on heikentynyt jotka ovat motivoituneet työ-/opiskelu- tai toimintakykynsä parantamiseen sekä elämäntapamuutokseen 17
Tules-kurssit ja tules-avokurssit 2016-2019 Kurssille ei valita kuntoutujia, joilla on akuutti tai vakava kuntoutusprosessia vaikeuttava sairaus, joka estäisi kuntoutukseen osallistumisen. sairaalloinen lihavuus (BMI yli 40), joka estäisi kuntoutukseen osallistumisen. joilla kuntoutustarve liittyy terveydenhuollon hoidon jälkeiseen välittömään jatkohoitoon ja kotiutumisvaiheen kuntoutukseen vaikea muistihäiriö (esimerkiksi MMSE-testin tulos alle 24 pistettä). 18
Tules-kurssit ja tules-avokurssit kurssijärjestelmässä Tules-kursseille on luotu kurssijärjestelmään sairausryhmät, joihin kurssien tieto yhdistetään. Nämä kurssit tulevat näkyviin internetissä myös lisäksi alla mainituilla hakusanoilla: - Selkäsairaudet ja lisäksi selkärangan nivelrikko, nikamavälilevysairaus, selkäleikkauksen jälkitila, hermopunoksen ja juuren sairaus - Niskan, hartian ja/tai yläraajan tulesairaus ja lisäksi kaularangan nivelrikko, kaularangan välilevysairaus, kaularankaleikkauksen jälkitila, olkapään krooninen kiputila, hartiapunoksen hermon tai hermojuuren sairaus - Alaraajan suurten nivelten sairaus ja lisäksi nivelrikko, tekonivelleikkauksen jälkitila, muut nivelsairaudet 19
Tules-avokurssien esivalintaprosessi Asiakas lähettää hakemuksen Esivalintataho/palveluntuottaja antaa suosituksen ja voi koota ryhmän samalta paikkakunnalta tai samalta työnantajalta Kela, keskitetty vakuutuspiiri tekee valinnan
ORAS - aikuisten avomuotoiset kuntoutuskurssit 2017-2020 Kokonaan avomuotoisena toteutettava kurssi, joka sisältää 1 ryhmämuotoisen kuntoutuspäivän 3 yksilöllistä käyntikertaa 11 ryhmämuotoista käyntikertaa Käyntikertojen pituus 4 tuntia 10 kuntoutujaa/kurssi Kurssi toteutetaan kokonaisuudessaan 8 kk aikana kurssin alkamisesta 21
ORAS-kurssin ohjelma Työmenetelminä ovat keskustelut, pienryhmätyöskentely, toiminnalliset menetelmät ja verkostotyö Ohjelmaan kuuluu Verkostoneuvottelu Tavoitteena välittää tietoa eri toimijatahojen välillä, jotta hoito ja kuntoutus tukevat toisiaan ja kuntoutuksessa saavutettu hyöty säilyy Varmistetaan yhteistyö työterveyshuollon kanssa Välitehtävien tarkoituksena on linkittää kuntoutuksessa käsiteltyjä asioita arkipäivään Ohjelma koostuu valinnaista teemoista henkilöstö ja kuntoutujat valitsevat parhaiten soveltuvat painotukset, huomioiden kuntoutujien tarpeet ja tavoitteet 22
Silmu -kurssin kohderyhmä 1/2 Mielenterveyden häiriöitä sairastavat aikuiset, jotka ovat opiskelemassa työelämässä palaamassa työhön väliaikaisesti poissa työelämästä sairauslomalla, kuntoutustuella tai työttömänä 23
Silmu -kurssin kohderyhmä 2/2 asianmukaisesti diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus ja/tai ahdistuneisuushäiriö; sairauden oireita voi olla laukaisemassa myös työuupumus vakaassa vaiheessa oleva kaksisuuntainen mielialahäiriö hoito toteutettu hyvän hoitokäytännön mukaisesti ja saavutettu sellainen vaste, että kuntoutuksen voidaan katsoa olevan oikea-aikaista mm. keskittymiskyky ja jaksaminen huomioiden hoitosuhde julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon jatkuu myös kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen pystyvät osallistumaan, hyötymään ja muutoin soveltuvat ryhmämuotoiseen kuntoutukseen Toteutuksessa kurssit kohdennetaan erikseen masentuneille ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville 24
SILMU - aikuisten kuntoutuskurssi, osittainen perhekurssi 2017-2020 Toteutetaan avo- ja laitosmuotoisena Kesto 15 vuorokautta, toteutetaan vähintään 3 jaksossa Jaksot sovitetaan 12 kuukauden ajalle tasaisin välein 10 kuntoutujaa ja 10 aikuista omaista tai läheistä Omainen osallistuu 1 vrk:n 25
Silmu -kurssin ohjelma Kuntoutuksen työmenetelminä ovat keskustelut, pienryhmätyöskentely, toiminnalliset menetelmät ja verkostotyö Välitehtävien tarkoituksena on linkittää kuntoutuksessa käsiteltyjä asioita arkipäivään Ohjelma koostuu valinnaista teemoista joista henkilöstö ja kuntoutujat valitsevat parhaiten soveltuvat painotukset, huomioiden kuntoutujien tarpeet ja tavoitteet Omaisen 1 päivän ohjelmaan sisältyy alustus mielenterveyden häiriöistä, ohjattu vertaiskeskustelu sekä ohjattua ryhmätoimintaa 26
Hakeminen ORAS- ja SILMU-kursseille Kuntoutustarpeen tulee olla todettu julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa Hakija täyttää ja tulostaa Kelan www-sivuilta hakemuslomakkeen KU 132 Hakemuksen liitteeksi B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys, josta selviää kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja sen perustelut sekä tavoitteet. Hakemus postitetaan Kelaan Tietoa hakemusten käsittelyajoista löytyy Käsittelyajat ja tiedustelut -sivulta. 27
Kuntoutus ja kuntoutuminen muuttuu - miksi KIILA ja miten? Työelämä, työt, työolosuhteet ja yhteiskunta muuttuvat - kuntoutuksen tulee muuttua näiden muutosten, haasteiden ja tarpeiden mukaan Kuntoutuksen ajattelutavat muuttuvat tiedon karttuessa: Tautikuntoutuksesta on siirrytty laaja-alaiseen kaikki elämän ja toimintakyvyn osa-alueet huomioivaan kuntoutukseen (ICF) Fyysiset tekijät väistyvät ja enenevässä määrin kognitiivinen kuormittuminen määrittää työssä selviytymistä: kuntoutuksen menetelmien tulee uudistua ASLAK- ja TYK etääntyivät työstä ja työpaikoista KIILA-kuntoutus standardi on rakennettu TK-hankkeiden, työikäisten kuntoutukseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten tulosten sekä nykykäytännössä hyvien käytäntöjen kokemusten valossa. Työterveyshuollon rooli on vahvistunut työkyvyn seurannassa ja tukemisessa (Tthl 1383/2001, ttl 12 1 mom 5a kohta, svl 8 luku 5 a) 28
KIILA-kuntoutuksen tavoitteet 29 Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn parantaminen ja tukeminen sekä työelämässä pysyminen. Kuntoutuksessa arvioidaan monipuolisesti kuntoutujan kuntoutustarvetta ja siihen johtaneita syitä sekä kuntoutujan nykyistä työnhallintaa ja työhallinnan parantamisen mahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarkoitus on vastata laaja-alaisin menetelmin yksilön kuntoutustarpeeseen. Sisältö perustuu toimiviin ratkaisuihin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kuntoutujan työhön ja hänen terveytensä ja elämänhallintansa tukemisiin. Kuntoutujan toimintaympäristö on huomioitava kuntoutuksen sisällössä, jossa painotetaan kuntoutujan oppimista ja aktiivista roolia. Kuntoutusyhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä ja yhteistyö on suunniteltu osaksi kuntoutujan kuntoutusprosessia.
Kohderyhmä 30 työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa, käsittää myös yrittäjät. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Kelassa päätökset lakipykälän 6 mukaisesti
Kuntoutuksen rakenne Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset osiot sekä päätösosa Kurssi sisältää 10 13 ryhmämuotoista avovuorokautta (majoitusmahdollisuus), 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. Kuntoutus on työpaikka- tai ammattialakohtainen ja sitä järjestetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kuntoutuskurssille osallistuu enintään 8 kuntoutujaa. Kuntoutusta toteutetaan ryhmätoimintana ja yksilöllisesti. Osassa kursseissa on esivalinta. KIILA-kuntoutuksen standardit löytyvät Kelan internetsivuilta. 31
Kuntoutusmalli KIILA Kurssi sisältää yhteensä 10-13 ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 avopäivän ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta ja yksi päätösosan käyntikerta. Kurssi toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. TA TTH pakollinen osio työnantaja mukana työterveyshuolto mukana Ryhmäjaksot 10-13 vrk yhteensä TA TTH 10-13 avovrk TA TTH Kuntoutujan tilanteen arviointi 1 avovuorokausi 1 käyntikertaa Vähintään 2 ryhmäjaksoa ja 3vrk/ jakson pituus Yksilöllinen osa Päätösosa 1 käyntikerta kk kk TA 0-2 yksilöllistä käyntikertaa
Ryhmäjaksot ja yksilöllinen osa Kurssijaksot Ryhmäjaksot 10 13 vrk, ryhmäjaksot 2-4 jaksoa, jotka kestävät 3-5vrk Jaksoihin sisältyy yhteistyökokous. Yhteistyöpäivä (ryhmässä) kurssijakson aikana mukana työterveyshuolto, työsuojelu ja esimies Yksilöllinen osa 0-2 käyntikertaa 33
Päätösosa Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta (mukana kuntoutujan lisäksi palveluntuottaja, työterveyshuolto, työsuojelu, esimies). Kootaan tuloksia, suunnitellaan jatkoja. Voi olla videoneuvottelu 34
Työpaikan ja lähiesimiehen rooli korostuvat Esimiehen kanssa täytettävä KU 200 KIILA kuntoutuksen ammatillinen selvitys Ymmärrys kuntoutustarpeesta ja sen tärkeydestä Osallisuus kuntoutusprosessissa Seuranta yhdessä työterveyshuollon kanssa 35
Työterveyshuollon rooli korostuu Kuntoutustarpeen arviointi ja kartoitus Työkykyriskien tunnistaminen Hakemisprosessi (sähköinen) Kurssien suunnittelu Yhteenvetolomake, Työterveyshuollon esivalinta KIILA-kursseissa (KU 129) Osallisuus kuntoutusprosessissa Seuranta Yksittäiset työntekijät (kuntoutuskurssihaku tai yksittäinen hakeminen) 36
Yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa kuntoutusprosessissa Suunnittelukokous työnantaja työterveyshuolto Palveluntuottaja Kuntoutuja Tilannearviointi työnantaja Ryhmäjaksot työnantaja työterveyshuolto Päätösosa työnantaja työterveyshuolto 37
KIILA-kurssin hakeminen, mitä uutta KIILA-kurssin hakeminen Hakemus kirjataan sähköiseen hakemissovellukseen Sovellus etsii sopivan palveluntuottajan saman istunnon aikana Kurssin vahvistamisesta tulee hakijalle ja palveluntuottajalle ja kelaan sähköposti saman istunnon aikana Hakija ja valittu palveluntuottaja pääsevät suunnittelemaan kurssin aikataulua heti Suunnittelukokouksen jälkeen kurssi voidaan julkaista heti Yksittäinen asiakas/hakija Kuntoutusta voi hakea myös yksittäiselle työntekijälle. 38
Kuntoutusraha - osakuntoutusraha
41 Kiitos mielenkiinnosta!