9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Hevostlouden perustutki nto Hevostenhoitj ldittu: 27.04.2015 Sirp Puusri hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 Sirkku Purontus rehtori
Sisällys 1 HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp... 2 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet...4 1.1 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus... 8 1.2 Perustutkinnon rkenne 1.3 Tutkinnonmuodostuminen... AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp/110 osp... 2.1.1 2.1.2 Hevostenhoito j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp... 14 Yrittäminen hevostlouslll, 20 osp......l7 2.1.3 Tllin j tlliympäristön hoitminen, 15 osp 2.1.4 Rtsstminen j rviurheilu, 25 osp 2.1.4 Rtsstminen j rviurheilu, 30 osp (Perho)... 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 60 osp/25 osp... 2.2.1 Rvihevosten hoitminen, 15 osp......31 2.2.2 Eri-ikäisten rvihevosten vlmentminen, 15 osp...33 2.2.3 Kilphevosten hoitminen j rvitllill työskenteleminen, 20 osp...36 2.2.7 Hevossiittolss työskenteleminen, 20 osp......38 2.2.8 Hevosksvttjn toimiminen, 15 osp...... 41 2.2.9Työskenteleminen siitos- j urheiluhevosten knss 15 osp......44 2.2.10 Hevoshrrsteohjjn työskenteleminen jo- j rtsuhevosten knss 15 osp 46 4 9 13 T4 L4 20 )L.'.'.'..,,.,,,.'.27 '.'.'.'...'..31 2.2.11 Hevoshrrstjn ohjminen 20 osp... 2.2.1 2 Hevoshrrsteplvel ujen tuottm i nen... 48 2.2.24 Hevosen knss luonnoss liikkuminen 15 osp 2.2.29 Rvihevosen jminen, 15 osp 2.2.30 Hevosjlostus- j siitoshevosten hoitminen, 15 osp... 2.2.32 Hevosklinikk-vustjn toim iminen, 1 5 osp... 2.2.34 Yritystoi m i n n n su u n n ittel u, 1 5 osp... 2.2.38 Työpi kkohjjksi v lmentutum i nen, 5 osp 2.2.39 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 55 57 60 68 3. YHTEISET TUTKINNON OSAT.. 72
4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT.. 74 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. T5 6 TYöSSÄOPPTMTNEN...7s 7 KANSAI NVALISYYS... 76 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 76
1 HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Hevosl on ksvv l, jok pitää sisällään monipuolisi elinkeinoj j yritystoimint. Allle on investoitu voimkksti viime vuosin, j uusi yrityksiä syntyy jtkuvsti koko mss. Aln perustehtäviä ovt hevosten ksvtus, hoito, vlmennus j hevosten käyttö erilisiin urheilun j vp-jnvieton muotoihin. Tulevisuudess yritykset erikoistuvt yhä enemmän. Alll toimiminen edellyttää hevosen j tlliympäristön hoidon perusteiden tuntemist. Ammttiminen hevosten hoito j käsittely edellyttää titojen kehittymistä, mikä vtii pitkäikist hrjntum ist. Kiinnostus hevosln ksv jtkuvsti, j llle tulee uusi hrrstji, joist os siirtyy edelleen ln mmttilisiksi. Alll työskentely edellyttää vstuut omst työstä j työturvllisuudest, hoidettvist eläimistä, yrityksen ympäristöstä sekä sikkiden turvllisuudest j plveluiden ldust. Työ vtii sitoutumist j kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Hevostenhoitjn ti rtsstuksenohjj n toim im i nen omss ti työnntjn yrityksessä vtii tiettyjä mmtillisi titoj sekä sisäistä yrittäjyyttä. Aln mmttiliselt edellytetään hyvää peruskunto sekä siksplveluss trvittvi sosilisi titoj. Hevosyritykset trvitsevt toi m i ntns tueksi mon i puol isen plvel uverkoston, m m. rehuntuottji, kengitysseppiä, terveydenhoidon j eläinlääkinnän plvelujen tuottji sekä vrustev I m istji j -myyjiä. Hevosyrityksissä j oheisplvelujen tuotnnoss työllistyy kymmeniätuhnsi henkilöitä, j työvoimn trve ksv koko jn. Hevostloutt hrjoitetn sekä mseudull että tjmiss. Hevosksvtus, rehuntuotnto j pääosin hevosten vlmennus tphtuu mseudull, rtsstusplvelut j rvikilpilutoimint tjmiss. Hevonen j siihen keskittyvä toimint onkin nykyään merkittävä mseutu- j kupunkiväestöä yhdistävä tekijä. Hevosln yrittäminen on monimuotoist, j kysyttyjen plvelujen kirjo ksv koko jn Merkittävimmät hevostlouden tuotntomuodot ovt rviurheilu j rtsstusplvelujen tuottminen. Rviurheilu on Suomess toiseksi suurin yleisölji, j se pyörittää vuosittin 2,5 miljrdin euron suuruist pelivihto. Hevosten ksvtus on hevosurheilun perusedellytys. Kilpilevist rvihevosistmme runst 80 % on kotimss syntyneitä. Ksvtus tphtuu pääosin I -2tmmn yksiköissä muun hevostoiminnn ohess. Rtsstusurheiluss j -hrrstuksess käytetään lisääntyvässä määrin kotimisi hevosi. Hevosenomistjien lisääntyessä myös hevosten täyshoitoplvelujen kysyntä ksv. Tl I iyrittäjät trjovt t I I i pi kkojen I isäksi entistä monipuolisempi plveluj hevosille j niiden omistjille. Suomlisess hevostloudess on omleimisi piirteitä, joit voidn hyödyntää l kehitettäessä. Muun muss suomenhevonen, suomlinen lämminverijuoksij sekä rviurheilun j rtsstuksen knsinvälinen huippuosminen ovt menestystuotteit. Suomlinen hevosln osminen on knsinvälisesti tunnettu j rvostettu. Hevosln mmttiliset ovt hrjoittmstn elinkeinon muodost riippumtt in plvelujen tuottji, ln hrrstjt plvelujen käyttäjiä.
Lisääntyvä hevosten ksvttminen j urheiluhevosten vlmentminen sekä hrrstehevosten hoito trjovt yrittäjille uusi elinkeinomhdollisuuksi. Tuloksellisen toiminnn edellytys on verkottuminen ln toimijoiden kesken. Hevostlous on tänä päivänä siksplvelu, jonk ltuvtimus ksv j korostuu jtkuvsti. Perinteisellä suomlisell hevoskulttuurill on ksvv rooli osn ln plvelutuotnto. Lisääntyvä knsinvälinen yhteistyö edistää prhimmilln myös suomlisen hevostlouden kehitystä. Am mttiln rvoperust Hevostlous tuott monipuolisi plveluj, jotk trjovt ulkoilu- j liikuntmhdollisuuksi, sosilist hrrstmist sekä kontktin eläimiin j luontoon. Eläinten hyvinvointi, kestävä kehitys j ympäristön huomioiminen j hoito ovt hevostlouden perusrvoj j välttämätön edellytys ldukklle toiminnlle. Hyvinvoivt hevoset ovt tlliyrityksen tloudellisen tuottvuuden perust, smoin turvllinen j viihtyisä toimintympäristö. Perustutki n non tvoitteet Hevostlouden mmttilisen tärkein tehtävä on hevosten hyvinvoinnist huolehtiminen erilisiss olosuhteiss j käyttötrkoituksiss. Hänelle kehittyy tito "luke" hevost, sen ulkoist olemust j käyttäytymistä, joiden perusteell hän pystyy soveltmn oppimin tietoj j titoj hevoskohtisesti. Hevostitojen kehittymisen edellytyksenä on hevosen hyvinvoinnin biologisten perusteiden tuntemus. Hevososm isen lisäksi m mtti liselt odotetn mon i yrittäjyyteen j siksplveluun liittyviä titoj. Hevosln mmttilinen on luotettv, om-loitteinen, ltutietoinen j yhteistyökykyinen. Hän pystyy toimimn nopesti vihtuviss tilnteiss tuloksekksti sekä hevosten että ihmisten knss. Hänellä on riittävät suullisen j kirjllisen viestinnän tidot sekä tietotekniikn osminen. Kielitito on välttämätön, kosk hevostlous on nykyisin hyvin knsinvälinen l. Hevosln mmttilinen kiinnittää huomiot myös ln esteettisyyden vtimuksiin esitellessään hevosi, tlli j tlliympäristöä sekä edustessn yritystään eri tilnteiss. Hevosln mmttilinen on kustnnustietoinen, j hän on sisäistänyt kestävän kehityksen peritteet toimintns lähtökohdksi. Ammttilisen pitää seurt ln uusint tieto, sillä kehittyvällä lll on jtkuvsti uusi suosituksi j linsäädäntöön perustuvi muutoksi. Säädösten tunteminen on välttämätöntä tllin töissä. Erityisesti tllien ympäristönsuojelu-, mnkäyttö-, lnt- j jätehuoltosit vtivt huolellist suunnittelu j toteutust, sillä juuri tällä lueell hevostlouden säädöspohj muuttuu j kehittyy. Hevostlouden kehityksen edellytys on yhteiskunnn vtimuksiin vstminen kikess toiminnss, j jokisen ln mmttilisen toimint edesutt myönteistä kehitystä. Hevosln mmttilinen suunnittelee työnsä j toimii työturvllisuutt noudtten. Hän ott huomioon myös työyhteisön turvllisuuden toimiessn. Hän ylläpitää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä j työkykyä. Aln perusvlmiuksien lisäksi perustutkinnon suorittneell on erikoistunut osminen joko hevostenhoitjn ti rtsstuksenohjjn hevostlouden eri sektoreill. Tutkinnon suorittnut os tehdä päivittäiset tllin j hevosten hoidon työt sekä os tehdä keskeiset hevostenhoitoon I iittyvät h uoltotyöt kuten kvionhoidon j vrusteh uol lon. Hevostlouden perustutkinnon suorittnut hevostenhoitj pystyy toimimn vlinnisten tutkinnon osien mukn itsenäisenä työntekijänä rvitllill, rtsutllill, hevosksvtust h rjoittvll tllil l ti hevosp lvel uj tuottvss yrityksessä.
Rvihevosten hoitmiseen erikoistvt vlinniset tutkinnon ost suorittnut os hoit eri-ikäisiä j erilisiss vlmennusviheiss olevi rvihevosi kotitllill sekä kilpilumtkoill j kilpilupikll. Hänellä on C-joluvn edellyttämät tiedot j tidot sekä käsitys rviurheilust kokonisuuten. Hänellä on perustiedot rvihevosten vlmennuksest, terveydenhoidost j lääkinnästä sekä hevosten ruokinnst. Hän hoit hevosten rutiininomisen lääkinnän j os toimi ntidopingin vtimusten mukn. Hän os käyttää vlmennuksess trvittvi vljit j vrusteit sekä pystyy jmn hevosi vlmentjn ohjeiden mukn. Hän os opett vrst jolle yhdessä vlmentjn knss. Hän tietää rvihevosten sukulinjoist, rekisteröinnistä, jlostuksest j näyttelytoiminnst. Hän on siksplveluhenkinen j os kommunikoid tllin sikkiden j hevosenomistjien knss. Hänellä on edellytykset kehittää itseään j suoritt hevostenvlmentjn mmttitutkinto työkokemust stun. Rtsuhevosten peruskouluttmiseen erikoistvt vlinniset tutkinnon ost suorittnut os hoit itsenäisesti eri-ikäiset rtsuhevoset. Hän os tiedottmisen sekä hevoskohtisen rportoinnin j muun yhteydenpidon hevosenomistjille. Hänen rtsstustitons on sillä tsoll, että hän pystyy sisäänrtsstmn nuoret hevoset, j hän kehittää rtsstustiton edelleen. Hän pystyy liikuttmn kilphevosi j tekemään verryttelyrtsstuksen sekä toimimn hevosenhoitjn kilpilumtkoill j kilpilupikll. Hän os hoit kilphevosen ennen j jälkeen kilpilumtkn sekä vlmist hevosi näyttelyyn j esittää ne. Hän hoit hevosten rutiininomisen lääkinnän j os toimi ntidopingin vtimusten mukn. Hän on selvillä Suomess ksvtettvien rtsuhevosrotujen sukulinjoist, jlostuksen peritteist j näyttelytoiminnst sekä rtsuhevosksvtuksest kokonisuuten. Hänellä on edellytykset kehittyä lll j suoritt hevostenvlmentjn mmttitutkinto työkokemust stun. Hevosksvtukseen erikoistvt vlinniset tutkinnon ost suorittnut os hoit j käsitellä eri-ikäisiä vrsoj sekä siitostmmoj j oriit tlli- j lidunolosuhteiss. Hän os opett mitovrst j vierotusvrst käsittelyyn j vust vrsojen jolle opettmisess. Tutkinnon suorittj pystyy hoitmn itsenäisesti tlli sekä tllin siksplvelu. Hän pystyy liikuttmn siitoshevosi rtsin ti jen. Hän os käsitellä oriit j tmmoj niiden yksilöllisten ominisuuksien j siitostoiminnn erityisvtimusten mukisesti. Hän pystyy vlvomn vrsomiset sekä osllistumn orisemn j siittoltllin sesongin ikisiin töihin. Hän on perillä Suomess ksvtettvien hevosrotujen kntkirjoist, jlostusvlinnn peritteist j jlostuksen käytännön toiminnst. Hän os vlmist hevoset näyttelyyn j esittää ne sekä hoit hevoset mtkoill j näyttelypikll. Tutkinnon suorittneell on edellytykset kehittyä j suoritt tllimestrin erikoismmttitutkinto vähintään viiden vuoden työkokemuksen jälkeen. Hevoshrrsteplvelujen tuottmiseen erikoistvt tutkinnon ost suorittnut pystyy työskentelemään hevoshrrsteplveluj trjovss tlliyrityksessä vstuullisen tllin j hevosten hoitjn. Hän kehittää tllin j tlliympäristön esteettisyyttä j viihtyisyyttä. Hän os opst sikkit hevosten knss toimimisess. Hän os vljst j j hevost j hänellä on hyvä perusrtsstustito. Hän pystyy toimimn vellus- j mstoretkillä kärki- ti perärtsstjn sekä vstmn hevosten hoidost retkien ikn. Hän on plveluhenkinen j pystyy kommunikoimn sikkiden knss myös toisell kotimisell ti vierll kielellä. Hän tuntee pikllisen luonnon j ympäristön erityispiirteitä sekä os hyödyntää reittien misem-rvoj j esitellä sikkille nähtävyyksiä. Hänellä on tilnnekohtist kekseliäisyyttä, j hän os luod j ylläpitää myönteistä henkeä. Hän pystyy ideoimn j suunnittelemn hevostoimintn liittyviä plveluj sekä rvioimn toiminnn knnttvuutt. Hän toimii hevosten knss
liikkuessn ympäristövstuullisesti sekä ott huomioon muut ospuolet j toimintympäristön. Kengittämiseen erikoistvt tutkinnon ost suorittnut os vuoll eri-ikäisten hevosten kviot j tehdä peruskengityksen. Hänellä on kttvt perustiedot hevosen jln ntomist j fysiologist. Hänellä on hyvä perustito kengittämisessä j siihen kuuluvss metllinkäsittelyssä, j hänen titons kehittyy jtkuvsti. Hän pyrkii työssään toimimn hevosen hyvinvoinnin prhksij os myös neuvo sikkit oikeoppiseen kvionhoitoon. Hän ymmärtää kengitysyrittäjänä toimimisen peritteet j on siksplveluhenkinen. Hän voi työskennellä hevostenhoitjn j kengittäjänä erilisiss tlliyrityksissä ti hän voi toimi itsenäisenä kengitysyrittäjänä, jok kiertää sikstlleill. Tutkinnon suorittneell on edellytykset kehittää itseään j suoritt kengityssepän mmttitutkinto työkokemust stun. Hevosvrusteiden vlmistmiseen erikoistvt vlinniset tutkinnon ost suorittnut os huolt, korjt j vlmist erilisi hevosvrusteit (lukuun ottmtt stuln vlmistust). Hän hllitsee sekä käsinettä koneompelun. Hän tuntee vrusteiss yleisesti käytettävät mterilit j niiden ominisuudet j os työstää eri mterilej. Hän os tehdä vrusteit kvojen mukn sekä suunnitell j tehdä vrusteit hevoskohtisesti. Hänellä on hyvä hevosen ntomin tuntemus j hän tietää hevosen eriliset käyttötvt, joten hän pystyy sovittmn vrusteet hevoskoht isesti. Hän os rvioid v rusteiden käyttöturvllisuuden. Hän os suunnitell j hinnoitell korjustyötä j tuotteit sekä rvioid omn toimintns knnttvuutt. Hän toimii yrittäjämäisestij sikslähtöisesti sekä os neuvo sikkit j hevosenomistji vrustevlinnoiss j vrusteturvllisuudess. Tutkinnon suorittnut voi työskennellä hevostenhoitjn erilisiss tlliyrityksissä, jolloin hän pystyy hoitmn yrityksen vrustehuollon j vlmistmn osn toiminnn vtimist vrusteist osn työtään. Hän voi myös työskennellä rustepjss, - tehtss ti vrustemyymälässä, myös itsenäisenä ln yrittäjänä. Hänen käsityötitons kehittyy jtkuvsti, j hän os hyödyntää ldukkn käsityön perinnettä toiminnssn. Hevostlouden perustutkinnon suorittnut rtsstuksenohjj pystyy vstmn rtsstuskoulun hevosten hoidost. Hän tuntee rtsstuskoulun työhön sopivn hevosen vtimukset j pystyy osllistumn hevosten vlintn. Hänen rtsstustitons on Helppo A -tsoll, j hän kehittää titon jtkuvsti hrjoittelemll j vlmentutumll Hän pystyy peruskouluttmn hevosen. Hän ohj rtsstuskoulun kerhotoimint j toimii yhteistyössä pikllisen rtsstusseurn knss. Hän os suunnitell rtsstuskoulun toimint j erilisten siksryhmien opetust sekä os opett rtsstust j hevostitoj erilisille siksryhmille. Hän os hinnoitell rtsstuskoulun plveluj j rvioid yrityksen toiminnn knnttvuutt. Hänen senteens j toimintns on yrittäjämäistä j sikslähtöistä. Hevostlouden perustutkinnon, hevostlouden koulutusohjelmn suorittnut rtsstuksenohjj s SRL:n myöntämän knsinvälisen rtsstuksenopettjn työpssin (knsinvälinen tso l). Hänellä on edellytykset kehittää itseään j suoritt rtsstuksenopettjn mmttitutkinto (knsinvälinen tso I l) sekä myöhemmin suoritt rtsstuksenopettjn erikoismmttitutkinto (knsinvälinen tso lll). lnterntionl Group for Equestrin Qulifictions (IGEQ) on rtsstuksenopetuksen tutkinnoist vstv knsinvälinen järjestö. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksij tspinoisiksi ihmisiksi j yhteiskunnn
jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtko-opintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (1630/1998, 5 $ (muutos 78712014 )). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.1 Elinikäisen oppimisen v ntitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisestij uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvstij luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisestij vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisestij hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työym päristöön I i ittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlli yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisestij tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij titutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä j mediosminen
Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisestij vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologí sekä tuott mediineistoj. Mtemtiikk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknolog i j tietotekniikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisestij työelämän vtimusten mukisestieri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 1.2 Perustutkinnon rkenne HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskou lutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp/110 osp Hevostlouden perustutkinto, hevostenhoitj, pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1-2.1.4. Hevostlouden perustutkinto, rtsstuksenohjj, pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1, 2.1.2, 2.1.5-2.1.8. 2.1.1 Hevostenhoito j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp (HE2.1.1.p)1 2.1.2 Y rittäm inen hevostlouslll, 20 osp (H82.1.2.p) 2.1.3 Tllin j tlliympäristön hoitminen, 15 osp (HE2.1.3.p) 2.1.4 Rtsstminen j rviurheilu, 25 osp (HE2.1.4.p) 2.1.5 Rtsstminen j jminen, 25 osp 2.1.6 Rtsstuksenohjjn rtsstminen, 15 osp I Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll.
2.1.7 Rtsuhevosten kouluttminen j rtsstuskouluss työskenteleminen, 15 osp 2.1.8 Rtsstuksen ohjminen, 20 osp 2.2 Vlinniset tutkinnon ost Hevostenhoitj: o Vlitn 60 osmispistettä kohdst 2.2TAl o Erikoistuttess rvihevosten hoitmiseen vlitn kohdt 2.2.1-2.2.3 j 10 os m ispistettä kohd ist 2.2.1 9-2.2.42 T Al o Erikoistuttess rtsuhevosten peruskouluttmiseen vlitn kohdt 2.2.4-2.2.6 j 1 0 osmispistettä kohdist 2.2.19-2.2.42 T Al Erikoistuttess hevosksvtukseen vlitn kohdt 2.2.7-2.2.9 j 10 osmispistettä kohdist 2.2.19-2.2.42 T Al o Erikoistuttess hevoshrrsteplvelujen tuottmiseen vlitn kohdt 2.2.10-2.2.1 2 j 1 0 os m ispistettä kohd ist 2.219-2.2.42 T Al o Erikoistuttess kengittämiseen vlitn kohdt 2.2.13-2.2.1 5 j 10 os m is p i stettä ko hd isl 2.2. 1 9-2.2.20 j 2.2.22-2.2. 42 T Al o Erikoistuttess hevosvrusteiden vlmistmiseen vlitn kohdt 2.2.16-2.2.18 j 10 osmispistettä kohdist 2.2.19-2.2.21 j 2.2.23-2.2.42. Rtsstuksenohjj; o Vlitn 25 osmispistettä kohdist 2.1.3 j 2.2.19-2.2.42. 2.2.1 Rvihevosten hoitminen, 15 osp (HE2.2.1.v) 2.2.2 Erlikäisten rvihevosten v lmentm inen, 1 5 osp (HE2.2.2.v) 2.2.3 Kilphevosten hoitminen j rvitllill työskenteleminen, 20 osp (HE223.v) 2.2.4 Rtsuhevosten hoitminen, 15 osp 2.2.5 Rtsun peruskouluttminen, 15 osp 2.2.6 Erikoistuminen rtsuhevosen peruskouluttmiseen, 20 osp 2.2.7 Hevossi ittolss työskentelem inen, 20 osp (HE2.2.7.v) 2.2.8 Hevosksvttjn toimiminen, 15 osp (HE2.2.8.v) 2.2.9Työskenteleminen siitos- j urheiluhevosten knss, 15 osp (HE2.2.9.v) 2.2.10 Hevoshrrsteohjjn työskenteleminen jo- j rtsuhevosten knss, 15 osp (H82.2.10.v) 2.2.11 Hevoshrrstjn ohjminen, 20 osp (H82211.v) 2.2.12 Hevoshrrsteplvelujen tuottminen, 1 5 osp (H82.2.12.v)
2.2.13 Hevosen kengitystrpeen rvioiminen, 20 osp 2.2.14 Kengittäminen, 15 osp 2.2.15 Kengitysmterilin työstäminen j kengittäjänä toimiminen, 15 osp 2.2.16 Hevosvrusteiden huoltminen j vlmistminen, 15 osp 2.2.17 Hevosvrusteiden korjminen j vlmistminen, 15 osp 2.2.18 Hevosvrusteiden vlmistminen j ln plvelujen tuottminen, 20 osp 2.2.19 Erityisryhmien hevosplvelujen vustminen, 1 5 osp 2.2.20 Näyttely- j kilphevosten hoitminen, 15 osp 2.2.21 Peruskengityksen tekeminen, 10 osp 2.2.22 Vrusteiden huollon j vlmistmisen perusosminen, 15 osp 2.2.23 Rtsstustidon keh ittä m inen, 1 5 osp (H82.2.23.v) 2.2.24 Hevosen knss luonnoss liikkuminen, 15 osp (H82.2.2.v) 2.2.25 Hevosurheilun ljeiss toimiminen, 15 osp 2.2.26 Hevosten hoitminen j ruokint, 15 osp 2.2.27 Hevosjotöiden tekeminen, 15 osp 2.2.28 Ajovälineiden huoltminen j korjminen, 15 osp 2.2.29 Rvihevosen jminen, 15 osp (HE2.2.29.v) 2.2.30 Hevosjlostus j siitoshevosten hoitminen, 15 osp (HE2.2.30.v) 2.2.31 Hevostphtumien järjestäminen, 1 5 osp 2.2.32 Hevosklinikk-vustjn toimiminen, 15 osp (HE2.2.32.v) 2.2.33 Hevosen rehun tuottminen, 15 osp 2.2.34 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp (VA2.15. 1 00.v) 2.2.35 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-15 osp (HE2.15.101.v) 2.2.36 Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost* (H82.15.102.v) 2.2.37 Tutki nnon os m mttikorkekoul uopinnoisl" (HE2.15. 1 03. v) 2.2.38 Työpi kkohjjksi vlmentutum inen, 5 osp (V A2.15. 1 04.v) 2.2.39 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.2.40 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (H82.15.106.v) 2.2.41 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 5-1 5 osp (H82J5. 1 07.v) 2.2.42 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (HE2.15.108.v) * Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp
3.1 Viestintä-j vuorovikutusosminen, I I osp (Y3.1) Pkolliset Vlinniset 8 osp 3 osp 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 5 1 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 2 6 osp 3 osp 3.2.1 Mtemtiikk (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysükk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, I osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2. p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3.3.. p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4. 1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4. 1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3..2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3.4.4.v) 3.4. 5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 ff3.4.6.v) 1 I 1 2 l9 osp 7 osp 16 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioi nni n kohteiden j rviointikriteerien pohjlt.
Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W4.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi timmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokem u ksen kutt hn kittu u n osmiseen perustuv yksi löl linen tutkinnon os (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YL5.v) 1.3 Tutkinnon muodostuminen 7t8 yht 7/8 vlittet tutkinnon os
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 75 osp/110 osp 2.1.1 Hevostenhoito j hyvinvoinnist huolehtiminen, 15 osp ARVIOINNIN 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Hevosten hoito o Kengittämisenperustidot o Hevosen tunnistminen j rekisteröinti o Ruokinnn perusteet o Hevosen elimistön toimint j ntomi o Hevosten hoitminen j ruokkiminen. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wi lmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnonosss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetää n opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjj n, opiskelij n j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopimuksen I le ki rjoitusti I nteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest.
ARVIOINNIN Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskelij n oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn suunnittelemll päivittäiset j kusittiset hevostenhoidon työt. Käsittelemällä erilisi hevosi j huolehtimll niiden päivittäisestä j kusittisest hoidost kestävän kehityksen peritteet työturvll isuuden huom ioiden. Huolehtim ll hevosten ruokinnst, kvionhoidost sekä hevosill käytettävien vrusteiden vlinnst. Tutkinnonosn mmttiosminen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnonosn osminen osoitetn mmttimisesti toimivll tllill ti työelämää vstviss olosuhteiss opetustlliss. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osm isen osoittm isen kttm inen vrm istuu. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpi kkohjj j opettj. Opiskel ij tekee itse rvioi nn in osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tutkinnonosss ei ole muut osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn.
ARVIOINNIN Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittm isest. Arvioin n in perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Oppimisympäristö: Menetelmät: ei edellytä iempi suorituksi Tlli, kengityspj, luokt sis. teoriopintoj, käytännön opiskelu, työssäoppimist Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seur ntkohteet o sitoutuu hevosten hoitoon o pukeutuutyötehtävään o tekee hevostenhoidon työt j noudtt setettuj kust n n ustvoitteit o huolehtii hevosen puhtudest, hyvinvoinnist j ruokinnst o puhdist krsint o tekee hevosten kusittisen hoidon suunnitelmien j smiens ohjeiden mukn. ott huomioon työssään hevosen tuotntoympäristölle j käsittelylle settmt vtimukset o huolehtiieri-ikäisten hevosten hyvinvoinnist sisäruokint- j lidunkudell j pihtoss sekä kuljetuksess j vierst lliss tunnist hevosen nnettujen tu ntomerkkien perusteell tlutt j käsittelee hevosi jokpäiväisissä Hevosten päivittäinen j kusittinen hoito. Hevosen puhtudest j hyvinvoinnist huolehtiminen sekä terveyden seurminen j edistäminen. Hevosen ensipu j lääkíntä Hevosen tunnistminen j rekisteröinti. Ruonsultuselimistön ntomi, rehujen sisältämät rvintoineet j niiden merkitys hevoselle. Hevosen ntomi j fysiologi 1. hevosten hoito 2. hevosen tunnistminen j rekisteröinti 3. ruokinnn perusteet 4. hevosen elimistön toimint j ntomi 5. kengityksen perustidot 6. hevosten hoitminen j ruokkiminen 7. työikojen j -turvllisuuden noudttminen
tllirutiineiss tekee hevosen rutiininomisen terveydentiln seurnnn tunnist hevosten ruokintperä isten ongelmien oireet nt ensipu j kutsuu trvittess sintuntijpu trkst hevosen kvioiden j kengityksen kunnon sekä ott huomioon erilisten lustojen vikutukset hevosen turvlliseen liikkumiseen viht hokit sekä irrott j kiinnittää kengän huomioi muut työntekijät j ylläpitää työhyvinvointi ott työssään huom oon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden edistää kestävän kehityksen toiminttpoj Kengityksen merkitys j kengitysvälineet. Kengän irrottminen j kiinnittäm nen Kengän muotoilu. Hevostenhoitoon sitoutuminen 2.1.2 Yrittäminen hevostlouslll, 20 osp ARVIOINNIN KESKE SET ASIAT Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. Hevosln yrityksessätoimiminen o Yrityksenperustminen o Linsäädäntö j sopimukset o Tlous j knnttvuus o Kirjnpito j verotus o Mrkkinointi. Hevoslnyritystoimint Liiketlouden perustutkinnost. Mrkkinointiviestinnän perustutkinnost. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskel jlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.
ARV OINNIN Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä Tässä tutkinnonosss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkoh j käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpíkkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt mmttititons tekemällä mtiln, mseutuyrityksen ti m uu n yrityksen kehittäm is- ti liiketoim intsuun nitel mn. Liiketoim intsuunnitelmn esittäminen tphtuu oppilitoksess. Tutkinnonosn mmttiosminen osminen osoitetn Osminen osoitetn kehittämällä liikeide j ltimll yrityksen perustmiseen liittyvät sikirjt. Lisäksi osmist osoitetn ltimll yritykselle mrkkinointisuunnitelm sekä swot nlyysi j rvioimll yrityksen knnttvuutt. Osmist osoitetn myös kirjoittmll kuitti, lsku sekä ltimll trjouspyyntö j trjous. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn osminen osoitetn oppilitoksess tekemällä mtiln, mseutuyrityksen ti muun yrityksen kehittämis- ti I iiketoim intsuunn itelm. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn.
ARVIOINNIN Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rvioi ntikeskustelu n yhteydessä. Muu osmisen rviointi Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnonosn eiole suunniteltu muut osmisen rviointi Tutkinnonosn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittm isest. Arvioi nnin perustelut kirjtn m m ttiosm isen näytön rvioi nnin yhteydessä. Oppimisen etenem sen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi. Oppimisympäristö: Luokt, hevosln yritykset. Menetelmät: sis. työssäoppimist 3,5 ov hevosln yrityksessä. Lditn I ii ketoim intsu un nitelm hevosln yritykseen. Am mttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteet/ ott huomioon toiminnn vstuullisuuden tuottessn hevostlous- j mseutu p lveluj Liikeiden kehittäminen j yrityksen perustminen Yrittäjän ominisuudet L. Hevosln yrityksen perustminen 2. Linsäädäntö j sopimukset rvost mmttin sekä mseudun elinvoimisuuden j kulttuu rin edistämistä Yritysmuodot 3. Tlous j knnttvuus 4. Kirjnpito j verotus kehittää liikeideoit j perust yrityksen hke tieto llt j elinkeinon koskevist määräyksistä j linsäädännöstä Toiminnn vstu ullisuus Tiedon hku Työnntjn j työntekijänä toimiminen 5. Mrkkinointi 6. Hevosln yritystoimint 7. Hevosln yrityksessä toimiminen suunnitell tuotnnon j toiminnn knnttvuutt järjestää rhoituksen j vertill investointien knnttvuutt Plknlskent Tuotnnon j knnttvuuden suunnittelu Hinnoittelu 8. Työturvllisuuden j työikojen noudttminen Rhoitusv ihtoehdot huolehti hevostlousln yrityksen tuotntotukien hust K lpiluttminen j trjouksen sekä tr u nön ltiminen
lti hevostlous ln yrityksen veroilmoituksen Yhteistyö sidosryhmien knss, verkostoitu minen kilpilutt j lti trjouksi mrkkinoid j hinnoitell tuotteit j plveluj Kirjnpidon perusteet Arvonlisäverot Hevostlousln yrityksen veroilmoitus ott huomioon yrittämiseen liittyviä riskejä toimi työnntjn ti työntekijänä verkostoitu muiden yrittäjien k nss toimi yhteistyössä eri sidosryhmien knss Kuitin j lskun ltiminen Mrkkinoinn n perusteet Mrkkinoinnin merkitys Mrkkinointisuu nnitelmn ltiminen hevost lousyrityksell e Hevosln tunnusluvut Hevosln sintuntijt j neuvont Riskit j swot nlyysi seurt lns kehitystä j yhteistyömhdollisu uksi Rvikilpilujen järjestäminen käyttää työterveyshuollon plveluj edistää kestävän kehityksen toiminttpoi 2.1.3 Tllin j tlliympäristön hoitminen, l5 osp ARVIOINNIN Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist o Ksvtus j jlostus o Hevosen rehun hnkkiminen o Litumet o T-kortti o Tlliympäristö. EA1 o Tlliympäristön koneet j litteet o Tlliympäristönhoitminen o Siittolsstyöskentely o Mtlousln perustutkinnost o ikisemmt ln opinnot
ARVIOINNIN Oppimisen rviointi Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnonosss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkoh jjn, opiskel ijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskel ij ohjv työp ikkoh jj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työ pi kkoh jjll. Arv io i nti päätös o n o pettj n j työp i kkohjj n yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Osminen osoitetn tekemällä tllin j tlliympäristön töitä, huolehtimll niiden siisteydestä j turvllisuudest sekä tekemällä tllin hoitoon liittyviä töitä. Lisäksi osmist osoitetn jmll trktorill j pieniä korjustöitä tekemällä sekä huolehtimll jätteiden ljittelust j kierrättämisestä. Ammttiosm isen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen Tutkinnonosn mmttiosmisen osminen osoitetn Tutkinnonosn osminen osoitetn tlliyrityksessä ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksen tlliss. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj /opetustllin henkilökunnn edustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, elleiosminen tule
ARVIOINNIN Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioin nin kohteiss : hevose n reh u n h n kki m in e n, l itu me n peru st m i ne n j hoitotoimenpiteet, tlliympäristön hoitminen j hevosen hävittäminen. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelu n yhteydessä. Muu osmisen rviointi Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnonosn eiole suunniteltu muut osmisen rviointi Tutkinnonosn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittm isest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenem sen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Oppilitoksen j rvivlmentjyrittäjien tllit, siittolt j orisem yritykset, luokt Menetelmät: sis. työssäoppimist 5,5 ov. Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet pukeutu työtehtävään tehdä tllin työt j noudtt setettuj kust n n ustvoitteit Hevosksvtuksen j jlostuksen perussioiden hyödyntäminen Hevosen ljinomiset piirteet Hevosksvtu ksen vti mukset 1. Ksvtus j jlostus 2. Hevosen rehun hnkkiminen 3. Litumet hoit tlliympäristön sekä trht j urheilulueet j huolehti työtehtäviinsä kuuluvst hevosln yrityksen jätehuollost Tmmn j oriin ntomi j fysiologi Tiinehdyttämismenetelmät Tiineen tmmn hoito j vrsominen 4. T-kortti 5. Tlliympäristö 6. EA1 tehdä tllin kusittisen hoidon suunnitelmien j smiens ohjeiden mukn käyttää tllin j tlliympäristön päivittäisissä Pikkuvrsn hoito Rehuntuotnnon ketju Rehun ldun merkitys Nurmen j heinän viljely 7. Tlliympäristön koneet j litteet 8. Tlliympäristön hoitminen 9. Siittolss työskentely
j kusittisiss töissä trvittvi koneit, teknisiä litteit j työkluj kuten trktori sekä juomkuppien j itojen korjuksess trvittvi työkluj o hoit litumi Kurn viljely Lidunten perustminen j hoito. Liduntminen T-kortti Trktorill jminen 10. Eläinku ljettj lu p kou lutus j tentti 11. Työikojen j työtu rvllisu uden noudttminen seurt ln tphtumi j hnkki tieto lst keskeisimmistä lähteistä Hevostllin jätehuolto, jätteiden ljlttelu j kierrätys Hevosen lopettminen j hävittäminen j trktori Eläin ku ljettjlu p kou lutus huomioid muut työntekijät j ylläpitää työhyvinvointi käyttää henkilökohtisi suojimi j ott huomioon työtu rv llisu usnä kökohdt Kestäväkehitys Työturvllisuus, ergonomi j työhyvinvointi EA1 Tllin pienet korjustyöt ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden Tllin koneet j litteet Suojimet j työturvllisuus rvioid hevostlouden tuotntomuotoj toimi hevosen elinkren mukn vrsomisest loppusijoitu kseen Tllin puhtnpito Krsinoiden siivominen Tlliympäristön j trhojen puhtnpito Työyhteisössä toimiminen edistää kestävän kehityksen toiminttpoj.
2.1.4 Rtsstminen j rviurheilu, 25 osp ARVIOINNIN Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Vrusteoppi o Näyttelytoimint j hevosen esittäminen o Rtsstuksen teori j rtsun vrusteet o Rvi- j rtsuhevosten hoitminen o Rtsstminen o Vlmentminen j vrsn opettminen o Vrusteiden huoltminen j korjminen o Juoksuttminen o Hevoslnlinsäädännöt o Ruokinnn suunnitteleminen o Vlmennuksenperusteet. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnonosss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteelseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskel ijn j opettj n knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest.
ARVIOINNIN Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ij n oppi m isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekem. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Osminen osoitetn vljstmll j lmll hevosi sekä vustmll vrsn opetuksess. Lisäksi osmist osoitetn hevosi hoitmll, ruokkimll j huolehtimll niiden hyvinvoinnist. Sekä huolehtimll vrusteiden turvllisuudest j kunnosspidost. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnonosn osminen osoitetn rvi- ti rtsutlliss ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksen tlliss. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskelij tekee itse rvioin n in osm isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rvioi nti i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: Hevosl koskev linsäädäntö. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Muu osmisen rviointi ïässä tutkinnonosss rvioidn käyttäen muut osmisen rviointi seu rvt m mttititovtim ukset / rvioi nn i n kohteet Rfssfusf ito j juoksuttminen rvioidn muull osmisen ruioinnill. Opiskelij osoitt mmttititons vrustmll hevosen j rtsstmll koulutettu hevost kikiss skelljeiss. Hän vrust hevosen juoksutust vrten j
ARVIOINNIN j uoksutt ko u I utettu h evost. Opettj tekee rviointipäätöksen muust osmisest j kirj sen Wilmn 2 viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytön rvosnst j muust trvittvst osmisen rvioinnist. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj j muun osmisen rvioinut opettj tekevät päätöksen tutkinnonosn rvosnst. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Oppilitoksen rvitlli, Rvi- j rtsstustlli yritykset. Vljspj Menetelmät: sis. työssäoppimist 11 ov. Suomen Hippoksen näyttelyyn osllistuminen Hopti-ruokintsuunnitteluohjelm. Vlmennusfysiologin perusteet oppikirj. Ammttititovtimukset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet/ pukeutu työtehtävään hoit j ruokki hevost koton j mtkoill tehdä tllin j hevostenhoidon työt j noudtt kustn n ustvoitteit Rvi-, rtsu- j työhevosen vrusteet j niiden käyttö Hevosen vlmistminen esittämistä vrten sekä esittäminen Rtsstminen thdiss j tspinoss Hevosln luvt j linsäädäntö Rehut j ruokinnn suunnittelu L. Vrusteoppi 2. Näyttelytoimint j hevosen esittäminen 3. Rtsstuksen teori j rtsun vrusteet 4. Hevosln linsäädännöt huolt kikki joon j rtsstu kseen t rvittvi perusvrusteit sekä yleisimmin käytettyjä lisä- j erikoisvrusteit vlmist hevosen esittämistä vrten sekä esittää hevosen Eri hevosryhmien ruokint Vlmennusfysiologi perusteet Vrsnopetus Pä iv ttä set hevosten hoitotyöt Vlmentminen j jminen 5. Ruokinnn suunnitteleminen 6. Vlmennuksen perusteet 7. Rvi- j rtsuhevosten hoitminen 8. Rtsstminen vljst hevosen eri käyttötrkoituksi vrten j opetettu hevost toimi vustjn v rs nopetu ksess Työyhteisössä toimiminen, vstuullisuus Kestäväkehitys Vrusteiden huoltminen j korjminen Juoksuttminen 9. Vlmentminen j vrsnopettminen 10. Vrusteiden huoltminen j korjminen
juoksutt koulutettu hevost stuloid hevosen sekä rtsst thdiss j tspinoss koulutettu rtsuhevost ti j rvihevost 11. Juoksuttminen 12. Työikojen j - turvllisuuden noudttminen huomioid muut työntekijät j ylläpitää työhyvinvointi ott työssään huomioon toiminnn turvllisuuden j vstuullisuuden edistää kestävän kehityksen toiminttpoj. 2.1.4 Rtsstminen j rviurheilu, 30 osp (Perho) ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Vrusteoppi o Näyttelytoimint j hevosen esittäminen o Rtsstuksen teori j rtsun vrusteet o Rvi- j rtsuhevosten hoitminen o Rtsstminen o Rvihevosten hoitminen j jminen o Vrsojen käsittely j opettminen o Vrusteiden huoltminen j korjminen o Juoksuttminen o Hevosln linsäädännöt o Ruokinnn suunnitteleminen o Vlmennuksenperusteet o Aikisemmt ln opinnot
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnonosss ei ole os-lueit Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seur ntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arviointi päätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn Ammttiosmise n näyttö Ammttiosmise n näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Osminen osoitetn esittämällä, rtsstmll j juoksuttmll koulutettu hevost (sis. stulointi, suitsint) sekä vustmll vrsn opetuksess. Lisäksi osmist osoitetn hevosi hoitmll, ruokkimll j huolehtimll niiden hyvinvoinnist sekä huolehtimll vrusteiden turvllisuudest j kunnosspidost.
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Tutkinnon osn mmttiosmise n osminen osoitetn Arviointikeskustel u Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnonosn osminen osoitetn rtsutlliss ti työelämää vstviss olosuhteiss oppilitoksen tlliss. Trvittess osmisen osoittmist voidn jtk toisess työpikss ti työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss johon osllistuvt opiskelij, työp ikkohjj j opettj. Opiskel ij tekee itservioi n ni n osm isestn kriteereiden perustel l. Opettj kirj rviointi i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arviointikeskusteluss selvitetään hstttelemll, ellei osminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijn osminen seurviss rvioinnin kohteiss: Hevosl koskev linsäädäntö. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä Muu osmisen rviointi Tässä tutkinnonosss rvioidn käyttäen muut osmisen rviointi seurvt m mttititovti m ukset / rvioin n in kohteet Hevosen jminen rvioidn muull osmisen ruioinnill. Opiskeltj osoitt mmttititons vljstmll hevosen j j m l I ko u I utettu h evost. Opettj tekee rviointipäätöksen muust osmisest j kirj sen Wilmn 2 viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytön rvosnst j muust trvittvst osmisen rvioinnist. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj j muun osmisen rvioinut opettj tekevät päätöksen tutkinnonosn rvosnst. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest.