Uusi lukio tukee ja innostaa!
Koulutusta kehitetään kokonaisuutena Tavoitteena on osaamis- ja koulutustason nostaminen ja koulutus-järjestelmän kokonaiskehittäminen. Lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden ja valmiudet tuottavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia ja sujuvoittaa siirtymistä korkea-asteen opintoihin.
Lukioselvitys 2017: Uudistuksen tarve Suomi menettänyt kärkipaikkansa koulutustasovertailussa, osaamistarve kasvaa Muutokset perusopetuksessa ja korkea-asteella Hyvinvoinnin, ohjauksen, oppimisen tuen haasteet Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö, urasuunnittelu Hidas siirtyminen korkea-asteen opintoihin Korkea-asteen opinnoissa tarvittava osaaminen Kansainvälistyminen, kielitaito
Todelliset oppimistilanteet ja haasteet Yhteisöllisyys Oppimisen taidot Uusi lukio Elämänhallinta Teknologiset taidot Itsetuntemus ja -luottamus Vaihtelevat oppimisympäristöt Projektityöskentely Ilmiöpohjaisuus Monipuolinen Yksilöllisyys arviointi Valinnaisuus Opintojen ohjaus Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Tiedon hallinta ja ajattelun taidot Yhteiskunnallinen osaaminen Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Eettisyys Luovuus ja ongelmanratkaisu Jatko-opintokelpoisuus Y l e i s s i v i s t y s 4 @fountainpark
Uusi lukiolaki tuo myönteisiä muutoksia
Uudistuva lukiokoulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin Lukio säilyy yleissivistävänä koulutuksena. Lukiolaisten valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisyyteen paranevat. Laaja-alainen osaaminen vahvistuu.
Joustava lukiokoulutuksen rakenne Oppimäärä määritellään opintopisteinä. Nykyinen kurssi vastaa kahta opintopistettä, nuorten oppimäärä on 150 opintopistettä. Laajempia oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja, pirstaleisuus vähenee. Koulutuksen järjestäjä päättää opintojaksoista. Opetuksen määrä säilyy ennallaan.
Oppimäärään sisältyvät opinnot Valtioneuvoston asetuksella säädetään oppiaineista ja niiden laajuuksista. Opetushallitus määrää eri oppiaineitten tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Temaattiset opinnot kehittävät laaja-alaista osaamista. Arviointi opintojaksokohtaista Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä arvioinnista.
Opiskelijalle mahdollisuuksia: entistä laadukkaampaa koulutusta riippumatta siitä, missä lukiossa opiskelee lisää henkilökohtaista opintoohjausta henkilökohtainen opintosuunnitelma erityisopettajan tukea oppimiseen
Opiskelijalle lisää mahdollisuuksia tutustua korkeakouluopintoihin ja työelämään, kansainvälistymiseen ja uusia ylioppilaskoe aiempaa useammin. Opiskelijalähtöisyyden vahvistamisella ja opintojen henkilökohtaistamisella lisätään opiskelumotivaatiota ja opintojen mielekkyyttä.
Yhdessä tekeminen lisää hyvinvointia ja jaksamista Opettajalle mahdollisuuksia: uudistaa omaa osaamistaan, kehittää yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintakulttuuria, opettaa yhdessä toisten aineiden opettajien kanssa ja tehdä yhteistyötä muiden lukioiden, korkeakoulujen ja työelämän kanssa.
Lukioasetus Koulutuksen valtakunnallisissa tavoitteissa kansainvälisyysvalmiudet. Opetuksen mitoituksen perustana opintopisteet. Pakolliset ja valinnaiset opinnot liitteissä, eri erillisessä asetuksessa Lukiodiplomit Valinnaisia opintoja ei jaotella syventäviin ja soveltaviin Koulutuksen järjestäjä määrittää opintojaksojen laajuuden Arviointi edelleen asteikolla 4-10. Päivänavaukset eivät ole välttämättömiä. Säädökset lukion erityisopettajan kelpoisuudesta.
Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy
Lukiolaki tiivistää lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Oppimäärän mukainen opetus ja opintojen ohjaus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin omassa oppilaitoksessaan sekä koulutuksen järjestäjän muiden oppilaitosten, korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.
Korkeakoulut sopineet yhteistyöstä Korkeakoulujen tulossopimukset 2017-2020: Korkeakoulut lisäävät yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Toisen asteen kanssa tehtävä yhteistyö on korkeakoulutus ja tutkimus 2030 visiotyössä yksi keskeinen kehittämisalue joustavien opintopolkujen rakentamiseksi ja suomalaisten koulutustason nostamiseksi.
Ministeriö tukee yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä Lukioiden ja korkeakoulujen asiantuntijoiden muodostama yhteistyöryhmä selvittää ja kuvaa lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön nykytilaa ja erilaisia toimintamalleja, määrittelee tavoitteita yhteistyölle ja tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi toimintamalleiksi. Toimikausi vuoden 2018 loppuun.
Erityisavustukset korkeakouluille opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin Alueellinen ja valtakunnallinen ryhmäohjausmallien pilotointi Luonnontieteiden projektioppimisen arviointi Digipedagogiikka Avoimet verkkokurssit lukiolaisille Tutorointimalli Oppiainerajat ylittävä oppiminen ja opetus Lukioiden ja korkeakoulujen opettajien yhteistyö Pedagogiset ja didaktiset mallit Yhteisöllinen toimintakulttuuri Pedagoginen ja digitaalinen johtaminen Kouluhyvinvoinnin tukeminen Erityisopettajakoulutus Työelämäkytkentä, -taidot Kansainvälisyys 17
Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöryhmä Yhteistyön mallien kehittely (kuvataan lukiolaisen kannalta) 1. Valtakunnallisuus - avoin, sopimukseton - alueellinen, sopimuksiin perustuva - kahdenvälinen 2. Yhteys lukio-opintoihin - pakolliset, valtakunnalliset valinnaiset, paikalliset valinnaiset 3. Yhteys korkeakouluopintoihin - avoin korkeakouluopetus - kurkistuskurssit - korkeakoulun osallistuminen lukion opintojakson järjestämiseen 18
Lukiolakiuudistus valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä Laki tulee voimaan 1.8.2019. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021.
Ylioppilastutkinnon kehittäminen
Ylioppilastutkinnon kehittäminen Tavoitteena tukea lukiokoulutuksen uudistukselle ja uudelle lukiolaille asetettujen tavoitteiden toteutumista: 1) Yleissivistys 2) Kokelaan aseman joustavoittaminen 3) Kansainvälisyys Valmistelun pohjana Gaudeamus igitur - työryhmän ehdotukset ja englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskeva selvitys.
Ylioppilastutkinto vahvistamaan lukiolaisten saamaa yleissivistystä Tutkinnon rakennetta muutetaan siten, että kokelaan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: 1) matematiikka, 2) toinen kotimainen kieli, 3) vieras kieli, 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Tutkinto muodostaa tasapainoisemman kokonaisuuden ja mittaa nykyistä paremmin lukion opintoja. Uudistus voi lisätä matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kokeiden suorittamismääriä. Se myös kannustaa opiskelemaan monipuolisesti lyhyitä kieliä ja reaaliaineita. Kaikkiin kokeisiin laaditaan oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Monitieteiset elementit tutkinnon kokeissa tukevat oppiainerajat ylittävää opiskelua, mikä on lukiolain tavoitteiden mukaista.
Kokelaiden asemaa parannetaan ja joustavoitetaan tutkintoa purkamalla normeja Kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Kokelas voi ilmoittautua eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa. Tutkinnon tultua hylätyksi, hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta. Erillisinä suoritetut kokeet voidaan sisällyttää tutkintoon 3 vuoden ajan. Tutkinnon suorittamisajan pidentymisen edellytyksiä joustavoitettaisiin. Tutkinto suoritettaisiin pääsääntöisesti enintään kolmen tutkintokerran aikana. Jos kokelas menettää sairastumisen tai ulkomailla tapahtuvan opiskelun vuoksi tutkintokerran, tutkintokertaa ei menetä.
Englanninkielinen YO-tutkinto tukee koulutuksen kansainvälisyyttä Englanninkielisen ylioppilastutkinnon voi suorittaa opiskelija, joka suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen tutkinnon pääosin englannin kielellä. o Rehtorin päätöksellä voi suorittaa myös muu henkilö, jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät kielelliset edellytykset englanninkielisen tutkinnon suorittamiseen. Englanninkielisessä tutkinnossa suoritetaan samat kokeet kuin suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa. Tutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan yhdellä tutkintokielellä.
Voimaantulo Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan saman aikaisesti lukiolain kanssa 1.8.2019. Tutkintoa koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuonna 2021, opetussuunnitelman uudistuksesta johtuvat tutkinnon koemuutokset vuonna 2023.