Lausunto. Oppiaineiden välinen yhteistyö on merkittävä osa lukion pedagogiikkaa, joten on luontevaa, että se huomioidaan myös ylioppilaskokeissa.

Transkriptio

1 Äidinkielen opettajain liitto ry Lausunto OKM 38/040/2016 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: - Matematiikka - Toinen kotimainen kieli - Vieras kieli - Kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe Tutkintoon osallistuva voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman kokeen edellä mainituista kokeista. Äidinkielen koe on tärkeää säilyttää kaikille pakollisena osana ylioppilastutkintoa, perustuuhan jatkoopinnoissa ja työelämässä menestyminen keskeisesti hyvään luku- ja kirjoitustaitoon.työryhmän ehdotus muiden tutkintoon sisältyvien kokeiden osuudesta on kannatettava, koska se mahdollistaa nykytutkinnon tapaan monenlaiset valinnat mutta kannustaa valitsemaan nykyistä useammin matematiikan, toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen osaksi tutkintoa sekä lisää reaaliaineiden kirjoittamiseen monipuolisuutta. 2.1 Työryhmä ehdotti, että kaikkiin kokeisiin laaditaan oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Tehtävien laadinnassa otetaan huomioon myös aihekokonaisuudet. Oppiaineiden välinen yhteistyö on merkittävä osa lukion pedagogiikkaa, joten on luontevaa, että se huomioidaan myös ylioppilaskokeissa. Lausuntopalvelu.fi 1/9

2 2.2 Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. Erikielisten tausta-aineistojen käyttö kokeiden materiaalina ei kohtelisi opiskelijoita tasa-arvoisesti, onhan heidän kielitaitonsa hyvin eriytynyttä ja eritasoista. On tärkeää, että kokeissa kyetään mittaamaan oikeita asioita, ei esimerkiksi reaaliaineen kokeessa kielitaitoa. Jos ylioppilaskokeissa sallitaan tulevaisuudessa vapaa Internetin käyttö, tilanne on toinen, koska opiskelija voi itse hakea aineistoa, jota kykenee lukemaan oman kielitaitonsa mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen aineistojen on oltava suomeksi tai muulla kokelaan omalla äidinkielellä, ei vierailla kielillä. Äidinkielen kokeessa mitataan tekstianalyysin ja tekstin tulkinnan taitoja ja kulttuurista lukutaitoa. Vieraskielisen aineiston käyttö rajautuisi käytännössä tietojen poimintaan, ei niiden ymmärtämiseen ja asettamiseen laajempiin yhteyksiin. 2.3 Työryhmä ehdotti, että kokeiden laadinnassa vahvistetaan edelleen tavoitteiden mukaista osaamista yksittäisten sisältöjen sijaan. Ylioppilastutkinnon tulee edelleen kannustaa enemmän taitojen kuin yksittäisten tietojen hankkimiseen lukion aikana. Kuitenkin useiden taitojen, kuten kriittisen lukutaidon, pohjana on laaja yleissivistys, joka nykyajassakin vaatii perustietojen hallintaa. Nämä perustiedot opetellaan peruskoulussa ja niitä laajennetaan lukiossa. Perustietojen hallintaakaan ei voida siis täysin sivuuttaa. 3.1 Työryhmä ehdotti, että ylioppilastutkinnon valmistumista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että niistä selkeästi ilmenee, että ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää lukion oppimäärän suorittamista tai muiden lukiolain 18 a :n mukaisten edellytysten täyttymistä. Lausuntopalvelu.fi 2/9

3 Ylioppilastutkinto tulee säilyttää nimenomaan lukion päättökokeena, joten lukion oppimäärän tai siihen verrattavien opintojen tulee olla edelleen tutkinnon suorittamisen edellytyksenä. 3.2 Työryhmä ehdotti, että kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkinto muodostuu muutoin nykyisen kaltaisella tavalla Työryhmä ehdotti, että kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei rajoiteta. Kokelaan tutkintoon voidaan kuitenkin sisällyttää vain yksi koe samassa oppiaineessa. Muista kokeista kokelas saa erillistodistuksen. Kantenna perustelut Työryhmä ehdotti, että saamen vieraan kielen kokeen tilalle kokelas voi valita myös saamen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen. Tällöin saamen kielen osaamista voi osoittaa aiempaa joustavammin. On hyvä, että mahdollisuuksia osoittaa pienen vähemmistökielen käytön taitoa lisätään. Lausuntopalvelu.fi 3/9

4 4.1 Työryhmä ehdotti, että erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voidaan lukea hyväksi ylioppilastutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisajankohdasta. Tämä esitys mahdollistaa nykyistä joustavammin erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvät valinnat ja vähentää paineita saada kaikki valmiiksi kerralla. Se voi myös lisätä lukio-opiskelun houkuttelevuutta. 4.2 Työryhmä ehdotti, että koulutuksen järjestäjä voisi periä kokelaalta maksun, mikäli kokelas ei olisi kyseisen koulutuksen järjestäjän opiskelija ja joka uusii tutkintoonsa sisältyvän kokeen ylioppilastutkinnon tultua suoritetuksi, täydentää tutkintoaan tai suorittaa erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa. On varsin kohtuullista, että koulutuksen järjestäjä voi periä erillisten kokeiden suorittamisesta maksun. Jos kokeiden suorittaminen lisääntyy, myös kulut lisääntyvät. 4.3 Työryhmä ehdotti, että lukion oppimäärää suorittavalla kokelaalla tulee olla puolet lukion oppimäärästä tai kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit opiskeltuna voidakseen osallistua tutkinnon kokeisiin. Rehtori varmistaa kokelaan oikeuden osallistua tutkintoon. Ylioppilastutkinto tulee säilyttää lukion päättötutkintona, joten yksittäiseen kokeeseen osallistumisen edellytyksenä pitää olla se, että pakolliset kurssit on suoritettu. Lukiossa voidaan toki hyväksilukea aiempia tietoja ja taitoja osana näitäkin kursseja, mutta pakollisten kurssien suorittamisen periaatteesta ennen ylioppilaskoetta ei pidä joustaa sillä perusteella, että puolet lukion oppimäärästä on suoritettu. Lausuntopalvelu.fi 4/9

5 5.1 Työryhmä ehdotti, hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa. Kolmen uusimiskerran salliminen pelastaisi monen ylioppilastutkinnon ilman, että tutkinnon suorittaminen pitäisi aloittaa alusta. 5.2 Työryhmä ehdotti, että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa. Tämä on mahdollista, jos tutkinnon jo suorittaneelta voitaisiin periä maksu uusimisesta. 5.3 Työryhmä ehdotti, että tutkinnon tultua hylätyksi, hylätyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajana aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta. Tämä esitys lisää tutkinnon suorittamisen inhimillisyyttä. 5.4 Työryhmä ehdotti, että hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistetaan samalla, kun uusimismahdollisuuksia lisätään edellä esitetyllä tavoin. Lausuntopalvelu.fi 5/9

6 Kompensaatio kannattaa säilyttää, vaikka hylätyn kokeen uusimismahdollisuuksia lisättäisiinkin. Sen avulla tutkinto valmistuu tavoiteajassa. Jos kompensaatio poistettaisiin, kesken jääneiden tutkintojen määrä todennäköisesti lisääntyisi. 6.1 Työryhmä ehdotti, että koepäivien aikatauluja tiivistetään ottaen huomioon kokelaiden riittävä palautuminen, kokelasmäärät eri päivinä, eri kokeiden tyypilliset yhdistelmät ja järjestelyjen vaikutus kokelaiden jaksamiselle. On huolehdittava, etteivät kokelaat joudu osallistumaan kokeisiin peräkkäisinä päivänä. Kokeiden välillä tulee olla aikaa palautumiseen ja seuraavaan kokeeseen virittäytymiseen. Asiaa on lähestyttävä kokelaiden parasta ajatellen, ei pelkästään taloudellisista tai koejärjestelyihin liittyvistä syistä käsin. 6.2 Työryhmä ehdotti, että kokeiden pituus lyhennetään neljään tuntiin. Äidinkielen koe muutetaan yksipäiväiseksi. Kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon. Äidinkielen ylioppilaskoe on ainoana pakollisena kokeena säilytettävä kaksipäiväisenä. Kirjoittamisen kokeelle on varattava kuusi tuntia, lukutaidon koe voi olla myös neljätuntinen. Äidinkielen kokeessa on kyettävä mittaamaan luotettavasti ja monipuolisesti kirjoittamisen, lukemisen ja ajattelun taitoja, joten laajan, aineistoihin perustuvan tekstin suunnittelulle ja kirjoittamiselle on oltava aikaa. Karvin tutkimuksessa on todettu, että erityisesti äidinkielen kokeessa mitattavia taitoja tarvitaan jatko-opinnoissa. Vaikka reaalikokeiden tehtävät vaativat lukemista ja kirjoittamista, niissä arviointi kohdentuu eri oppiaineiden sisältöihin, ei em. keskeisiin taitoihin. Näiden taitojen hallintaa ei opiskella muissa oppiaineissa eikä muiden oppiaineiden opettajilla ole pätevyyttä arvioida lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Pisa- sekä muissa lukutaitotutkimuksissa on jo havaittu lukutaidon heikentyminen. Ylioppilaskoe on kulttuurisesti merkittävä osoitus siitä, mitkä asiat nähdään merkittävinä. Jos luku- ja kirjoitustaito Lausuntopalvelu.fi 6/9

7 osoitetaan painoarvoltaan entistä vähäisemmiksi, myös sen edustamat taidot menettävät nuorten silmissä yleistä merkittävyyttään. Tämä voi heikentää heikkenevää lukutaitoa entisestään. Kantamme tarkemmat perustelut ovat liitetiedostossa. 7.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoa kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Osa kokeesta voi hyödyntää internetyhteyttä. Avoimen ympäristön käyttö on ylioppilaskokeen tulevaisuutta ja luonteva osa nykyistä tekstimaailmaa. Plagioinnin esto- ja tunnistusohjelmien pitää kuitenkin ensin kehittyä riittävälle tasolle. Niiden tulee myös olla helposti käytettäviä niin opiskelussa kuin kokeissakin. 7.2 Työryhmä ehdotti, että opettajien ja opiskelijoiden tutustuminen ylioppilastutkintotehtävien tyyppisiin digitaalisiin tehtäviin mahdollistetaan hyödyntäen vanhoja koetehtäviä. Tekijänoikeudellisia haasteita voidaan ratkaista erillissopimuksin, tehtävien laatimisen keinoin ja tarvittaessa selvittämällä viranomaistyönä lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja rajoitteet. Vanhojen koetehtävien käyttö osana tutkintoon valmistautumista on ollut merkittävä osa lukioopiskelua. Tämä olisi tärkeää tehdä mahdolliseksi jatkossakin. 8.1 Työryhmä ehdotti, suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa. Käyttöönottoa testataan ja uudistuksen vaikutuksia arvioidaan kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa. Lausuntopalvelu.fi 7/9

8 Suullinen taito on keskeinen osa kielitaitoa, joten sen mittaaminen osana ylioppilastutkintoa olisi kannatettavaa. Tosin neljätuntiseen kokeeseen tuskin mahtuu tällaista osiota. 9.1 Työryhmä ehdotti, valmistavassa arvostelussa opettaja korjaa oman oppilaitoksen koesuoritusten lisäksi myös muiden oppilaitosten koesuorituksia. Se, että opettaja arvioi oman koulun koesuorituksia anonyymisti on kannatettavaa, mutta tarkistamisen laajentaminen myös muiden oppilaitosten opiskelijoiden suorituksiin on turhaa ja aiheuttaisi vain monenlaista lisätyötä. Opettajille pitää joka tapauksessa maksaa tarkistamisesta, mutta kenen velvollisuus se olisi? Palautteen antaminen alustavasta arvioinnista tulisi myös hankalaksi, jos se pitäisi hoitaa vain verkon kautta. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit hoitavat joka tapauksessa lopullisen arvioinnin, joten alustavan arvioinnin roolia ei kannata nykyisestä kasvattaa. 10 Osiopankki ja adaptiiviset kokeet Kantanne asiaan perusteluineen Äidinkielen opettajain liitto ei kannata kokeita, jotka vievät ylioppilastutkintoa nippelitietoa mittaavaan rasti ruutuun -järjestelmään. Ylioppilastutkinnon tulee edelleen mitata taitoja ja ajattelua tietojen rinnalla. 11 Ryhmäkoe Kantanne asiaan perusteluineen Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat erittäin tärkeitä ja niiden harjoittelu on merkittävä osa lukio-opiskelua. Siksi olisikin kannatettavaa pohtia, miten myös ylioppilastutkinnossa voitaisiin testata näitä taitoja ja tehdä jokin osuus tulevaisuudessa ryhmätehtävänä. Lausuntopalvelu.fi 8/9

9 12 Ylioppilastutkinto ja koulutusvienti Kantanne asiaan perusteluineen Ylioppilastutkinto tulee pitää kansallisena tutkintona ja sen kielinä kansalliset kielet. Sillä, että tutkinnon kieleksi tulisi englanti ja äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen pakollisuus osana tutkintoa jäisi pois, olisi rapauttavat seuraukset koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansallisille kielillemme. Maassamme on jo nyt hyvät mahdollisuudet suorittaa kansainvälisiä tutkintoja, joten siinäkään mielessä muutokselle ei ole tarvetta. 13 Ehdotusten kustannusvaikutukset Kantanne asiaan perusteluineen Kustannukset on tärkeää kohdistaa edelleen kokeiden laatuun ja mittaavuuteen sekä sensorointiin. Niistä ei pidä säästää leikkaamalla kokeet neljätuntisiksi tai muuttamalla ne helposti tarkistettaviksi monivalinta- tai silpputehtäviksi. Ylioppilaskokeen tulee vastaisuudessakin säilyä ajattelua mittaavana kypsyyskokeena. Muuta, mitä halautte asiasta lausua. Muuta, mitä haluatte asiasta lausua. Ylioppilastutkintoa pitää edelleen kehittää nimenomaan lukion tavoitteiden saavuttamista mittaavana tutkintona. Sen sisältöjä ja muotoja ei pidä rakentaa ulkoapäin, kuten korkeakouluista, tulevien tilausten mukaan. Voit jättää kommentit lausuntoon myös liitteenä Lausunto ÄOL.docx Hyytiäinen Sari Äidinkielen opettajain liitto ry Lausuntopalvelu.fi 9/9