Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta

Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013 Ralf Holmberg, Eeva Ranta, Aki Mettinen, Anu Suonpää, Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 254/2015

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 254/2015 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013 Ralf Holmberg Eeva Ranta Aki Mettinen Anu Suonpää Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Laatija: Ralf Holmberg, Eeva Ranta, Aki Mettinen, Anu Suonpää, Marja Valtonen Tarkastaja: Eeva Ranta, Aki Mettinen, Anu Suonpää, Marja Valtonen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 254/2015 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 2015 ISBN 978-952-250-130-1 (nid.) ISBN 978-952-250-131-8 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 08101 LOHJA Puh. 019 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Julkaisuaika 2/2015 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 122 Ralf Holmberg, Eeva Ranta, Aki Mettinen, Anu Suonpää, Marja Valtonen Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013 Julkaisu 254/2015 Projektinumero 005 Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Veden laatua seurataan vuosittain ja vuonna 2013 tarkkailu tehtiin laajemman tarkkailuohjelman mukaan, johon kuuluu veden laadun seurannan lisäksi mm. vesikasvillisuus sekä pohjaeläimet. Alueen suurimmat yksittäiset pistekuormittaja ovat vuonna 2007 valmistunut Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Molemmat ovat toimineet hyvin. Alueen suurin teollisuuslaitos FNsteel Koverhar ajautui konkurssiin alkukesällä 2012, jonka seurauksena toiminta tehtaalla päättyi. Lisäksi muutama pieni jätevedenpuhdistamo on kytketty isompien keskuspuhdistamoiden verkostoon. Jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laadun muutoksena näkyvät nykyään aika harvoin. Selvimmin vaikutukset näkyvät Pohjanpitäjänlahden perukassa sekä ajoittain Tammisaaren eteläpuolella. Mustionjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa tehostunut jätevesikäsittely näkyy kuitenkin vesistön parantuneena veden laatuna. Pohjanpitäjänlahden alusveden happitilanne on edelleen hyvin heikko syksyisin ja erityisen heikoksi tilanne kehittyy vuosina, jolloin Mustionjoelta tuleva valuma on suuri. Erityisen heikko tilanne oli talvella 2012 2013, jolloin Pohjanpitäjänlahteen ei virrannut ollenkaan uutta hapekasta vettä. Alueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä, ja tämä näkyy myös kasvillisuudessa. Rehevimmät alueet niin kasvillisuuden kuin pohjaeläimistön perusteella löytyvät Pohjanpitäjänlahden perukasta sekä Tammisaaren eteläpuolisista vesialueista. Koverharin prosessipäästöjen väheneminen näkyy pohjasedimenttien pintakerroksen hitaana puhdistumisena. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, kuormitus, vesikasvillisuus, pohjaeläimet Yhteistarkkailutyöryhmän tarkkailuvelvolliset pistekuormittajat

Sisältö 1 Johdanto... 7 2 Taustatiedot... 7 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus... 7 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet... 9 3 Pistemäinen jätevesikuormitus vuosina 2010 2013... 10 3.1 Yleistä... 10 3.2 Vesistökuormitus 2010 2013... 11 3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2013... 12 4 Tutkimuksen suorittaminen.... 14 5 Tutkimustulokset... 14 5.1 Veden laatu... 14 5.1.1 Mustionjoki... 14 5.1.2 Fiskarsinjoki... 16 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti... 17 5.1.4 Tammisaaren lähivedet... 20 5.1.5 Tammisaaren merialue... 21 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys... 22 6 Pohjasedimenttitutkimus... 25 7 Kasviplanktontutkimus.... 28 8 Vesikasvillisuus.... 28 8.1 Aineisto, menetelmät ja tutkimusalue... 29 8.2 Tulokset... 29 8.2.1 Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B ja 42B)... 29 8.2.2 Ulompi mannervyöhyke (tutkimuslinjat 5B, 7 ja 9)... 30 8.2.3 Sisempi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 11A, 11C ja 2C)... 30 8.2.4 Mannervyöhyke (tutkimuslinjat 12A, 13B, 15A, 15B, 16, 18B, 19 ja 21)... 31 8.2.5 Pohjanpitäjänlahden eteläosa (tutkimuslinjat 22B, 24A, 25 ja 26A)... 32 8.2.6 Pohjanpitäjänlahden keskiosa (tutkimuslinjat 29, 34, 36B, 38A, 38B, 39A, 39B ja 40)... 33 8.3 Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (tutkimuslinjat 31, 32 ja 33)... 34 9 Vesikasvitulosten tarkastelu ja johtopäätökset... 34 9.1 Yleistä... 34 9.2 Ravinteisuus... 35 9.3 Yhteenveto ja kasvillisuustutkimuksen jatkaminen... 35 10 Pohjaeläintutkimus... 36 10.1 Havaintopaikat ja näytteenotto... 36 10.1.1 Mustionjoki ja Fiskarsinjoki... 36 10.1.2 Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialue... 36 10.2 Määritys... 38 10.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet... 38 10.4 Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset taksonit ja EPT-heimot sekä virtavesien suvantoalueet, RI... 38 10.5 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun merialueilla... 39

11 Pohjaeläintulokset.... 39 11.1 Mustionjoen pohjaeläimistö vuosina 2010 2013... 39 11.1.1 Suvantoalueet... 39 11.1.2 Koskialueet... 40 11.1.3 Mustionjoen tila pohjaeläimistön perusteella... 41 11.2 Pohjanpitäjänlahti ja Tammisaaren merialue vuosina 2010 2013... 42 11.3 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun merialueilla... 43 11.4 Yhteenveto ja arvio pistekuormituksen vaikutuksista pohjaeläimistöön ja pohjan tilaan... 44 12 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista vuosina 2010 2013... 45 13 Sammanfattning... 47 Kirjallisuuslähteet... 50 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat... 52 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot... 56 Liite 3. Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset... 60 Liite 4. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot... 78 Liite 5. Pohjasedimenttitulokset.................................................. 84 Liite 6. Vuoden 2013 vesikasvillisuustutkimuksen lajitaulukot... 94 Liite 7. Pohjaeläntutkimuksen tulostaulukot... 102

6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 2013 yhteistarkkailun 4.5.2010 päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 14.5.2001 laatima tarkkailuohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita. Muutoksista on sovittu suullisesti Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös Päivämäärä Karjaa-Pohja jvp LSY-2004-Y-109 18.2.2005 Mustion jvp UUS-2004-Y-509 14.12.2005 Skeppsholmenin jvp LSY-2002-Y-357 7.7.2004 Hangon Lappohjan jvp E-S Avi Nro 35/2012/1 28.2.2012 IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-2006-Y 607-111 25.9.2007 Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C (KHO 10.8.1981) 4.10.1979 FNsteel, Koverhar 30/2006/1 dnro. LSY-2002-Y-365 23.11.2006 Tvärminnen eläint. asema YS-679 24.6.2003 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valuma-alue on 2 039 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen, jonka suurin järvi on Lohjanjärvi. Lohjanjärveen johdetaan mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 7

Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 2007, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana yhteistarkkailussa vuoteen 2006 asti. Kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5 6 m ja muualla selvästi pienempi. Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on lähes joka vuosi hyvinkin huono. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 350 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa antava arvio, joka pohjautuu Hangon mareografin tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW +1.32 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0.65 m Keskivedenkorkeus MW -0.07 m Keskialivedenkorkeus MNW -0.58 m Alin vedenkorkeus NW -0,79 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen-suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 20 m n. 30 m n. 40 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön-nimisen saaren vieressä. FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsi Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (< 15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Project Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura 2000 -alueiksi. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 2013 alkoi melko kylmänä ja lunta oli paljon. Helmikuussa oli vähän lämpimämpää, mutta maaliskuu oli hyvin kylmä. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin aurinkoinen ja lämmin. Lämmin sää jatkui pitkälle syyskuuhun ja loppuvuosi oli selvästi normaalia lämpimämpi. Elokuussa satoi paljon, kuten myös marraskuussa, mutta lokakuu oli harvinaisen vähäsateinen. Vesistöjen virtaamat olivat talvella ihan loppuvuodesta suuret, mutta vähäsateisen kesän seurauksen virtaamat olivat melko pienet kesällä ja alkusyksyllä. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. Mustionjoen virtaamatiedot on esitetty kuvassa 2. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 9

Kuukausisadanta Tvärminne Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 120 20 100 15 mm 80 60 40 20 0 I III V VII IX XI 2013 06-13 C 10 5 0-5 -10 I III V VII IX XI 2013 06-13 Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2013 sekä keskimäärin vuosina 2006 2013. Mustionjoen keskivirtaama 2013 Mustionjoen keskivirtaama 1994-2013 m3/s 30 25 20 15 10 5 0 I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Kuukausi 25 20 15 10 5 0-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 Kuva 3. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama vuonna 2013 sekä keskivirtaamat vuosina 1994 2013. 3 Pistemäinen jätevesikuormitus vuosina 2010 2013 3.1 Yleistä Yhdyskuntien puhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta, teollisuuden osuus on vähäinen. Puhdistamojen toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Fosforin- ja typenpoiston toimiessa vakaasti puhdistamoilla saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa. Jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 2002, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan vuonna 2007 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan lähivuosien aikana johtamaan Karjaa- Pohja puhdistamolle käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä on ollut tasoa n. 0,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

FNsteel, Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi keväällä 2012, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan vesistökuormitus ei ole enää vuoden 2012 pistemäisen jätevesikuormituksen luvuissa mukana, koska tehtaan toiminta loppui konkurssiin kesällä 2012. Kuitenkin vielä talvella 2013 juoksutettiin putkien ehjänä pitämiseksi raakavettä tehtaan prosessijätevesipuhdistamon läpi ja lisäksi pieni virtaama aiheutuu osittain suljetun tehdaskaatopaikan suotuvesistä. Vuoden 2013 virtaaman keskiarvo oli noin 770 m 3 /d, mutta valtaosa siitä oli läpijuoksutettua raakavettä. 3.2 Vesistökuormitus 2010 2013 Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 4 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 2013. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pistekuormituksen %-osuudet vuonna 2013 VESI BHK7 FOSFORI TYPPI Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio IDO Kuva 4. Pistekuormituksen %-jakautuminen puhdistamoiden kesken v. 2013. Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat Skeppsholmen ja Karjaa-Pohja puhdistamot. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 2013 n. 96 % kaikesta alueella käsiteltävästä jätevedestä. Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla 2010 2013 käy ilmi kuvasta 5. Kuormituksen kehittyminen pidemmältä ajalta käy ilmi liitteestä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista kuormitustarkkailun yhteenvetoraporteista. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta vuosilta 2010 2013 todetaan seuraavaa: Puhdistamoilta vesistöön johdettu jätevesimäärä on ollut vuosina 2010 2013 välillä 8 710 10 950 m 3 /d. Vuonna 2013 vesistöön johdettu jätevesimäärä oli tarkastelujakson alhaisin ja suurimmillaan määrä oli vuonna 2011. Yhdyskuntapuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa hule-/vuotovesien määrä. Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuormitus oli jaksolla 2010 2013 alhaisimmillaan vuonna 2013 ja suurimmillaan vuonna 2011. Vuosien 2010 2013 vaihteluväli on 16 48 kg O 2 /d. Vesistöön puhdistamoilta johdettu fosforimäärä oli vuosina 2010 2013 välillä 1,2 3,2 kg P/d. Alhaisimmillaan fosforikuormitus oli vuonna 2013 ja suurimmillaan vuonna 2011. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on pysynyt melko vakiona vuosina 2010 2013, vaihteluväli 105 115 kg N/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 11

m³/d 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Pistekuormittajien jätevesimäärä 2010 2011 2012 2013 Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio Lappohja Tvärminne IDO Koverhar kg O₂/d Pistekuormittajien BOD-määrä 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar kg P/d 3,5 Pistekuormittajien fosforimäärä kg N/d 140 Pistekuormittajien typpimäärä 3 120 2,5 100 2 80 1,5 60 1 40 0,5 20 0 2010 2011 2012 2013 0 2010 2011 2012 2013 Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Kuva 5. Mereen johdetun kuormituksen jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 2010 2013. 3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2013 Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2013 osalta puhdistamojen käsittelytuloksille asetettujen raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Karjaa-Pohja puhdistamo Karjaa-Pohja puhdistamon toiminta perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 18.2.2005 (dnro: LSY-2004-Y-109) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 7.4.2006 (dnro: 00890/05/5110). VHO:n päätöksen mukaisesti puhdistamolta ja sen piirissä olevasta viemäriverkostosta mereen johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat vaatimukset (1.9.2008 lukien): pitoisuus enint. käsittelyteho vähint. BOD 7 -ATU 10 mg O2/l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % COD Cr 60 mg O2/l 90 % Kiintoaine 10 mg/l Kokonaistypen poistotehon tulee olla vähintään 70 %, kun prosessilämpötila on yli 12 C ja vähintään 60 % vuosikeskiarvona laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 2013 käsittelytulokset saavuttivat ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot ja myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin. Käsittelytulosten laskennassa on huomioitu puhdistamolla tapahtuneet ohitukset. Pumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja ei ole voitu huomioida tulosten laskennassa, koska ylivuotomäärät eivät ole tiedossa. Pumppaamoilla tapahtuvista ohituksista rekisteröityvät vain ylivuotojen kestoajat. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Skeppsholmenin puhdistamo Puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan (dnro: LSY-2002-Y-357 ja Vaasan hallinto-oikeus dnro: 01523/04/5110) jätevedet tulee puhdistaa siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -ATU-arvo on enintään 10 mg O 2 /l ja COD Cr -arvo enintään 60 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 10 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BHK 7 -ATU:n ja fosforin osalta vähintään 95 % ja COD Cr :n osalta vähintään 90 %. Raja-arvot pitää saavuttaa neljännesvuosien keskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Typenpoiston teholle on voimassa 70 %:n tehoraja-arvo, joka pitää saavuttaa vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Skeppsholmenin puhdistustulos saavutti ympäristöluvassa neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot vuonna 2013. Typenpoistontehon vuosikeskiarvo oli 65 % eikä tulos saavuttanut raja-arvoa (vuosika. vähint. 70 %). Puhdistamo saavutti Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäispuhdistusvaatimukset. Mustion puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskuksen 14.12.2005 Mustion puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen (UUS-2004-Y-509-121) mukaan puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 -ATU-arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %. Orgaaniselle aineelle ja fosforille asetetut raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Vuonna 2013 Mustion puhdistamolla saavutettiin ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoille määritellyt rajaarvot. Myös VNa 888/2006 vähimmäisvaatimukset saavutettiin vuonna 2013. IDO Kylpyhuone Oy Tehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 30 mg/l kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2013 ei tullut rajaarvon ylityksiä. Kuormitusvertailun vuoksi kuvassa 6 on esitetty Mustionjoen arvioidun ravinnekuormituksen kuukausikeskiarvot. Kuvasta näkee, että Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma on selvästi alueen pistekuormitusta suurempi. Fosforin osalta se on luokkaa 30-kertainen ja typen osalta noin 15-kertainen. Mustionjoen kuormitus vuonna 2013 120 100 80 60 40 20 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Kok-N Kok-P 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 Kuva 6. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma (kg/d) vuonna 2013 Peltokosken mittausasemalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 13

4 Tutkimuksen suorittaminen Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3 5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 2013 oli vuorossa ns. laaja tarkkailuvuosi, jolloin tarkkailuun kuului myös pohjaeläin-, vesikasvi- ja pohjasedimenttitutkimuksia. Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg, joka myös on vastannut tämän raportin kokoamisesta. Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, vesikasviosuudesta vesistötutkija Eeva Ranta ja pohjaeläinosuudesta vesistötutkijat Anu Suonpää ja Aki Mettinen. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut näytteenottajamme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. 5 Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu 5.1.1 Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 2007 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 2007 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo, jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 2013 joen virtaamahuippu oli tammi-helmikuussa sekä joulukuussa. Suurien virtaamien seurauksena joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 3 ja 6). Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta Karjaan-Pinjaisten laitoksen jätevesi-kuormituksen vaikutukset näkyivät laitoksen ollessa vielä toiminnassa ajoittain selvästikin, mutta veden laatu muuttui selvästi paremmaksi puhdistustehon kasvaessa ja purkupaikan siirryttyä alueelta pois. Kuvassa 7 kuvataan kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuonna 2013 ja siitä näkyy, että kokonaisfosforipitoisuus nousi hieman alaspäin mentäessä. Kokonaistypen osalta pitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella. Vedessä esiintyvien ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien esiintymistä vedessä. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka jonkinlaista vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyikin. Ulosteperäisiä lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi pienissä määrin koko jokiosuudella, mutta helmikuussa 2013 määrät olivat hieman suuremmat (400 590 pmy / 100 ml). Verrattuna edellisiin vuosiin määrät olivat kuitenkin vähäisempiä ja esimerkiksi verrattuna uimavesille asetettuun rajaan (enint 500 pmy / 100 ml) määrät olivat näitä selvästi pienemmät paitsi joen keskiosassa helmikuussa. Mustionjoen veden laatu oli kauttaaltaan hyvin samanlainen koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia esimerkiksi Mustion jätevesien purkupaikan alapuolella ei ollut havaittavissa. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta tarkkailupisteeltä seurattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta, mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 50 µg/l. Verrattuna tilanteeseen ennen Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon sulkemista, Mustionjoen alajuoksun etenkin veden hygieeninen laatu on parantunut. Kuvassa 8 esitetään alimman tarkkailupisteen (P3) kokonaisravinnepitoisuuksia 10 vuoden jaksolta. Kuvasta näkee, että niin kokonaisfosfori- kuin kokonaistyppipitoisuudet ovat tällä pisteellä pysyneet lähes ennallaan. Veden hygieenisen laadun sekä veden sähkönjohtokyvyn osalta on havaittavissa lievästi laskeva trendi. Joen veden sameusarvo on pysynyt ennallaan (kuva 9). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

µg/l 50 40 30 20 10 Kokonaisfosforipitoisuus 2013 11.2 3.4 10.7 25.9 µg/l 1200 1000 800 600 400 200 Kokonaistyppipitoisuus 2013 11.2 3.4 10.7 25.9 0 36 38 41 3 28.10 0 36 38 41 3 28.1 0 Ammoniumtyppi pitoisuus 2013 Fekaaliset kolibakteerit 2013 120 11.2 1000 11.2 µg/l 100 80 60 40 20 0 36 38 41 3 3.4 10.7 25.9 28.10 pmy/100 ml 800 600 400 200 0 36 38 41 3 3.4 10.7 25.9 28.10 Kuva 7. Mustionjoen alajuoksun ravinne sekä ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrät vuonna 2013. Havaintopiste P41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste P3 lähellä joen suuta. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 3000 70 Kok-N µg/l 2500 2000 1500 1000 500 Kok-P µg/l 60 50 40 30 20 10 0 0 Kuva 8. Mustionjoen alajuoksun (piste P3) kokonaisravinnepitoisuuksien kehitys jaksolla 2004 2013. Punainen viiva on lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 15

Sameus FNU 50 40 30 20 10 0 Sameus Sähkönjohtokyky ms/m 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtokyky pmy/100 ml 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Suolistoperäiset lämpökestoiset kolibakteerit Kuva 9. Mustionjoen alajuoksun (P3) sameus, sähkönjohtokyky sekä hygieeninen laatu jaksolla 2004 2013. Punainen viiva on lineaarinen trendiviiva. 5.1.2 Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 20-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei esiinny varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä P6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurtakin vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta olivat lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät ulosteperäiset indikaattoribakteerit. Määrät olivat vielä muutama vuosi sitten ajoittain hyvinkin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 10). Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. Bakteerimäärien osalta yleinen trendi viime vuosina on ollut laskeva, vuonna 2013 korkein bakteerimäärä todettiin lokakuussa (130 pmy / 100 ml). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

µg/l 200 150 100 50 0 Fiskarsinjoen ammoniumtyppi µg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet Fiskarsinjoen bakteerimäärät pmy/100 ml 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 Kuva 10. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaatoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla 2004 2013. Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2007 ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan, on ollut tarkemman tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta. Vuosien 2007 2013 tulokset on esitetty kuvassa 11. Tuloksista näkee, että ulosteperäisten kolibakteerien määrät ovat pysyneet melko alhaisella tasolla sitten tarkkailujakson alun, jolloin mitattiin selvästi korkeampia pitoisuuksia ja määriä. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat vaihdelleet enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet aika alhaisia. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä.,pmy/100 ml 1000 800 600 400 200 Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit 0 6/07 9/07 7/08 5/09 8/09 8/10 8/11 8/12 7/13 7a 7b 7c µg/l 60 50 40 30 20 10 0 Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi 6/07 9/07 7/08 5/09 8/09 8/10 8/11 8/12 7/13 7a 7b 7c Kuva 11. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäisten kolibakteerien määrät 2007 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 17

Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esim. siinä, että vedessä esiintyy ajoittain suolistoperäisiä kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla 2004 2013 on esitetty kuvassa 12. Vaikuttaa melko selvältä, että Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppipitoisuudet ja bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 2007 lähtien. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kokonaiskuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä on vesistön kannalta hyvä asia. Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppi Pohjanpitäjänlahden kokonaisfosfori 200 60 50 150 40 µg/l 100 50 P8 P7 µg/l 30 20 10 P8 P7 0 0 Pohjanpitäjänlahden bakteerit pmy/100 ml 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 P8 P7 Kuva 12. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet P7 ja P8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä 2004 2013. Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset Pohjanpitäjänlahden keskiosan veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Tämä oli tilanne myös vuonna 2013. Kylmä talvi aiheutti sen, että näytteenottohetkellä maaliskuun puolivälissä valumat maalta olivat pienet ja jokiveden vaikutus näkyi aivan ylimmässä vesikerroksessa, missä veden suolaisuuskin oli hyvin alhainen. Pohjanpitäjänlahti on yleisesti ottaen hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Lopputalvella 2012 happitilanne oli hyvin heikko, mikä osoitti sen, että talven aikana ei virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Myös ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa. Heikko happitilanne jatkui poikkeuksellisesti talveen 2013 asti (kuva 13). Maaliskuussa 2013, jolloin vuoden ensimmäiset näytteet otettiin, happitilanne oli korjaantunut aika hyvin, mutta Pohjanpitäjänlahden sisäosan syvävedessä sekä Sällvikin syvänteen välivedessä mitattiin edelleen alhaisia happipitoisuuksia. Tämä viittaa siihen, että uuden veden sisään virtaus oli tapahtunut aika äskettäin, koska vesimassat eivät olleet ehtineet sekoittua kunnolla. Myös veden ravinnepitoisuudet olivat paikoin selvästi kohonneita. Toukokuussa, jolloin kevään ensimmäiset näytteet otettiin, tilanne Sällvikin syvänteessä oli stabilisoitunut, mutta happipitoisuus oli edelleen 20 m syvyydessä normaalia heikompi. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun veden happipitoisuus laskee alle 2 3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tämä oli tilanne pääosan vuodesta 2012, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Pohjanpitäjänlahden keskiosan viime vuosien kehitys on kuvattu kuvassa 13 ja pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 14. 16 Happitilanne Sällvik 2009-2013 14 mg/l 12 10 8 6 4 2 1 m 5 m 10 m 20 m 30 m 40 m 0 3/09 5/09 7/09 8/09 9/09 10/09 3/10 5/10 7/10 8/10 9/10 10/10 3/11 5/11 7/11 8/11 9/11 10/11 12/11 3/12 5/12 7/12 8/12 9/12 10/12 3/13 5/13 7/13 8/13 9/13 10/13 11/13 450 400 Fosfaattifosfori Sällvik 2009-2013 µg/l 350 300 250 200 150 100 50 1 m 5 m 10 m 20 m 30 m 40 m 0 3/09 7/09 9/09 3/10 7/10 9/10 3/11 7/11 9/11 12/11 5/12 8/12 10/12 5/13 8/13 10/13 Kuva 13. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P10) happitilanteen kehitys vuosina 2009 2013. 6 Pohjanpitäjänlahden happiminimit (mg/l) 1972-2013 5 4 3 2 1 0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kuva 14. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä 1972 2013. Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 19

5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen voimakkaat veden virtaukset. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (P12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse kerrostumaan eikä pisteellä P12 A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 15 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla 2004 2013. Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Fosforin osalta on ehkä havaittavissa lievä nouseva trendi. Tämä on vähän yllättävää, koska Skeppsholmenin fosforikuormitus on pitkään ollut hyvin alhaisella tasolla. Alueelle kohdistuu kuitenkin hajakuormitusta ja sen osalta ei ole välttämättä tapahtunut vähenemistä. Båssafjärdenin on vesivolyymiltään aika pieni, joten vuosien väliset hajakuormitusmuutokset näkyvät helpommin veden laadun muutoksena. Kokonaistyppi Båssafjärd Kokonaisfosfori Båssafjärden 1500 1200 900 60 40 µg/l 600 300 µg/l 20 0 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 15. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2004 2013. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja ulosteperäisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2000-luvun alussa. Bakteerimäärät ovat 2000-luvun lopussa taas olleet nousussa viime vuosina ja 2010-luvun suurin määrä mitattiin syksyllä 2012, jolloin taas mitattiin hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella (100 pmy / 100 ml). Vuonna 2013 määrät olivat taas alhaiset. Mitatut määrät ovat kuitenkin koko ajan alittaneet EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (500 pmy / 100 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet 2000-luvulla, mutta viime vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 16 on esitetty kehitys jaksolla 2004 2013 ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson 2004 2013 kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 17 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 900 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 40 50 µg/l. Kokonaisravinteiden osalta tilanne on pysynyt viime vuodet aika muuttumattomana. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

µg/l 350 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 Ammoniumtyppi Båssafjärden 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 pmy/ 100ml Lämökestoiset bakteerit. Båssafjärden 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 16. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12A)ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla 2004 2013. Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden Kokonaistyppi Dragsviksfjärden 100 2000 80 1500 µg/l 60 40 20 µg/l 1000 500 0 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 17. Dragsviksfjärdenin (P12C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2004 2013. Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. 5.1.5 Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain Storfjärdenin syväveden laatuun taas vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat pääsääntöisesti olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä ulosteperäisinä bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja, vaikka niin Koverharin kuin Lappohjan pistekuormitus oli loppunut ennen vuotta 2013. Bakteerimäärät olivat vuonna 2013 suurimmillaan suuruusluokkaa 20 30 pmy / 100 ml eli veden hygieeninen laatu on pienistä bakteeriesiintymistä huolimatta ollut hyvä. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin öljyhiilivetyjä vedessä, mutta koko 2000-luvun öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason (50 µg/l). Tämä oli tilanne myös vuonna 2013. Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 18 on esitetty Tammisaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee, että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17), missä veden syvyys on vain runsaat 10 m, happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on vuodesta 2010 alkaen ollut 60 70 %. Tämä on hieman parempi kuin 2010 loppupuolella, jolloin happipitoisuuksissa oli havaittavissa laskeva trendi, kyllästysprosentin laskiessa tasolle 40 %. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossa ja tilanne on vesistön kannalta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 21

vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet niin korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut. 120 Pohjanläheinen happi 2004-2013 100 kyllästys-% 80 60 40 20 P14 P17 P18 P19 P16 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 18. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella 2004 2013. 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a-pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a-mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 2013 tilanne on kuvattu kuvassa 19. 60 Merialueen klorofylli-a 50 40 30 20 10 10.6 4.7 31.7 21.8 16.9 0 8 10 11 12 12A 12C 13 14 19 16 Kuva 19. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 2013. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Alkukesällä 2013 kevään levähuippu oli lievästi havaittavissa Pohjanpitäjänlahden pisteillä, mutta muualla levätuotanto oli jo laskenut. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (P12C). Tilanne on pysynyt lähes samanlaisena hyvin pitkään. Loppukesää kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, ja niin kävi myös vuonna 2013 kunnes ne syksyä kohti laskevat taas. Uloimmalla merialueella syyskuun klorofylli-arvot olivat kesäisiä hieman korkeammat, mikä saattaa johtua siitä että vedessä oli jonkin verran sinilevää. Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 20 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla 2004 2013. Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla 2004 2013 tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a 70 60 50 40 P8 µg/l 30 20 P10 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 20. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P8) ja Sällvikin (P10) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla 2004 2013. Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 21). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä pidemmällä perspektiivillä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkin alueella klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a nousi kesällä 2013 jopa niin korkealle kuin 50 µg/l, mikä osoittaa, että alue on selvästi rehevöitynyt. Viime vuosien tuloksia tarkasteltaessa on muistettava että viimeisinä vuosina klorofylliä ei ole mitattu toukokuussa. Aikaisemmin nimenomaan toukokuu oli se ajankohta jolloin kevätkukinnan seurauksena usein mitattiin kasvukauden korkeimmat klorofylli-a-arvot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 23

Klorofylli-a Stadsfjärden Klorofylli- a Båssafjärden 80 80 60 60 µg/l 40 µg/l 40 20 20 0 0 Klorofylli-a Dragsviksfjärden 80 60 µg/l 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 21. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) jaksolla 2004 2013 sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (P16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a-pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 22. Kuvasta ilmenee, että 2000-luvun alusta klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Klorofylli-a Tvärminne 16 14 12 10 8 µg/l 6 4 2 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 22. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla 2003 2012 sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

6 Pohjasedimenttitutkimus Ihmistoiminnan vaikutuksesta monien raskasmetallien määrät ovat lisääntyneet elinympäristössämme. Teollisen toiminnan aiheuttamien jätevesipäästöjen kuormittavaa vaikutusta on mahdollista seurata pohjakerrostumia tutkimalla. Raskasmetallien ohella sedimenttien mineraaliöljypitoisuus ilmaisee ihmistoiminnan vesistövaikutuksia. Raskasmetalleista poiketen mineraaliöljy on ympäristölle täysin vieras aine, kun taas monet metallit esiintyvät luonnossa pieninä pitoisuuksina. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, sedimentin ylin 5 cm:n kerros tutkittiin. Tutkimuksen näytepisteet ilmenevät liitteestä 1 ja täydelliset analyysitulokset ovat liitteessä 5. Tulokset perustuvat yhteen sedimenttinäytteeseen tutkimuspistettä kohti, joten jos huomioidaan pohjan laadun paikallinen vaihtelevuus, erot eri vuosien välillä eivät välttämättä tarkoita sitä, että pohjasedimenttien tilassa olisi tapahtunut selvää muutosta. Koska käytettävissä on melko pitkä samoin menetelmin otettu näytesarja, voidaan kuitenkin todeta, että eräiden metallien osalta on tapahtunut muutoksia verrattuna 1980-luvun alkuun, jolloin sedimenttejä alettiin tutkia yhteistarkkailun yhteydessä. Tulokset keskeisimpien raskasmetallien osalta ovat esitettynä taulukossa 2 ja kuvassa 23. Kahden ympäristön kannalta haitallisimman raskasmetallin kadmiumin ja elohopean kehitys jaksolla 1982 2013 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pohjasedimenttien kadmium sekä elohopeapitoisuudet (µg/kg ka) jaksolla 1982 2013. Kadmium Näytepaikka -82-85 -89-93 -97-01 -05-09 -13 III Lappohja 1,6 0,75 0,47 < 0,2 < 0,2 0,03 1,2 <0,1 <0,1 IV Skogby 0,9 1,5 0,76 0,31 0,48 0,11 0,15 <0,1 0,1 V Båssafjärden 1,8 2,5 1,9 0,32 0,65 1,2 0,84 0,35 <0,1 VI Rögrund 0,6 0,34 0,28 - <0,2 0,12 0,15 0,17 0,11 VII Björknäs 0,9 0,49 2,6 1,1 0,46 0,88 0,58 0,79 0,12 VIII Pohjankuru 0,9 1,1 1,1 0,22 0,81 0,63 0,45 0,74 0,11 X Tenala-Marina 0,7 0,55 0,48 0,38 <0,3 0,25 0,11 <0,1 <0,1 Bi Billnäs 0,3 0,43 0,32 <0,2 0,2 0,11 0,2 0,15 <0,1 Sv Svartå 0,7 0,54 0,85 0,89 0,3 0,48 0,69 0,26 0,32 Bo Borgbyträsket 2,2 2,2 3,6 1,9 1,8 1,9 1,5 2,2 0,18 Elohopea Näytepaikka -82-85 -89-93 -97-01 -05-09 -13 III Lappohja 0,12 0,05 0.03 0,05 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,01 IV Skogby 0,06 0,11 0,03 0,09 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,01 V Båssafjärden 0,15 0,18 0,06 0,1 0,13 0,19 0,16 <0,1 0,015 VI Rögrund 0,05 0,04 <0,02 - <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,012 VII Björknäs 0,03 0,02 0,09 0,13 0,46 0,12 <0,1 <0,1 0,013 VIII Pohjankuru 0,14 0,11 0,09 0,22 0,81 0,13 <0,01 0,12 0,02 X Tenala-Marina 0,07 0,05 0,02 0,08 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,012 Bi Billnäs 0,05 0,05 0,03 0,07 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,015 Sv Svartå 0,72 0,39 1,9 2,3 0,16 0,94 0,11 <0,1 0,13 Bo Borgbyträsket 0,12 0,11 0,08 0,22 0,14 0,15 0,16 0,16 0,14 Fiskarsinjoen havaintopisteellä (Borgbyträsk) mitattiin kuten aikaisemmin tarkkailualueen korkeimmat raskasmetallipitoisuudet eikä tilanteessa ole havaittavissa selvää muutosta lukuun ottamatta sitä, että sedimentin kadmiumpitoisuus on mahdollisesti laskenut. Mustion havaintopisteellä (Svartå) erityisesti elohopeapitoisuus, mutta myös kadmium- ja lyijypitoisuus on laskenut hieman 1980-luvulta, mutta muiden metallien osalta tilanne on pysynyt melko muuttumattomana. Korkein kadmiumpitoisuus mitattiin vuonna 2013 tällä pisteellä. Billnäsin pisteellä (Billnäs) kadmium- ja lyijypitoisuuden osalta on tapahtunut lievästi laskeva kehitys, mutta muiden metallien osalta selvää kehitystä ei voida osoittaa Pohjankurussa (Pohjankuru) kadmium- ja lyijypitoisuus näyttää laskeneen, mutta muuten tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. Björknäsin pisteellä (Björknäs) Pohjanpitäjänlahden eteläosassa kadmium- ja elohopeapitoisuus on laskenut, mutta muuten tilanne näyttää pysyneen lähes ennallaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 25

Kadmium 2,5 2 mg/kg ka 1,5 1 0,5 0-97 -01-05 -09-13 Elohopea mg/kg ka 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0-97 -01-05 -09-13 Kuva 23. Pohjasedimenttien kadmium- sekä elohopeapitoisuudet jaksolla 1997 2013. Stadsfjärdenin pisteellä (Rögrund) selvää kehitystä metallipitoisuuksien osalta ei voida osoittaa, mutta pitoisuudet ovat tällä pisteellä olleet aika alhaiset jo pitkään. Båssafjärdenillä (Båssafjärden) metallipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa, mutta verrattuna Stadsfjärdenin pitoisuuksiin Båssafjärdenin pitoisuudet olivat yleisesti ottaen korkeampia. Båssafjärdenin kadmium- ja sinkkipitoisuudet olivat Pohjankurun pitoisuuksia hieman korkeammat. Tämä on ollut tilanne myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Osasyynä tähän on jätevesien mukana tulevat raskasmetallit, jotka laskeutuvat Båssafjärdenin alueelle. Skeppsholmenin puhdistamon kautta tulee myös metalliteollisuudesta peräisin olevia jätevesiä, jotka saattavat aiheuttaa eräiden metallien kerääntymisen pohjasedimentteihin. Skogbyn edustalla (Skogby) sekä elohopea että kadmiumpitoisuus oli sama kuin alin määritysraja ja yleisesti ottaen raskasmetallipitoisuudet ovat alueella laskeneet hieman. Lappohjan edustalla (Lappohja) yleinen kehitys on ollut laskeva ja sekä kadmium- että elohopeapitoisuus oli alle määritystarkkuuden. Tenala-Marinan (Tenala-Marina) pienvenesatamassa metallipitoisuudet osoittivat yleisesti ottaen lievästi laskevaa kehitystä ja elohopeapitoisuus ei ole 1990-luvun alun jälkeen ylittänyt alinta määritystasoa (0,1 µg/ kg). 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Mineraaliöljypitoisuudet olivat valtaosalla pisteistä alle alimman määritysrajan (10 mg/kg). Korkein pitoisuus (70 mg/kg) mitattiin Billnäsin pisteellä. Tilanne oli selvästi parempi kuin vuonna 2005 ja verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin tilanne on parantunut selvästi. Koverharin edustan sedimenttitutkimus tehtiin neljällä havaintopisteellä siten, että sedimenttiä tutkittiin yhden senttimetrin siivuista viiteen senttimetriin asti sekä yhdestä siivusta syvyydestä 9 10 cm. Vuoden 2013 tulokset on esitetty taulukossa 3 ja liitteessä 5. Tuloksista ilmenee, että korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin pisteellä B8 tehtaan kaakkoispuolella. Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin kuitenkin syvemmällä sedimentissä. Kauempana laitoksesta (piste E10) erot sedimentin eri osien välillä olivat selvästi pienemmät. Taulukko 3. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet (mg/kg) Koverharin edustalla vuonna 2013. Piste A4 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0,72 170 56 26000 1-2 cm 0,46 110 33 15000 2-3 cm 0,16 43 11 10000 3-4 cm 0,13 47 9,7 15000 4-5 cm 0,14 63 12 20000 9-10 cm <0,1 67 12 21000 Piste B8 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 1,1 260 68 26000 1-2 cm 1,1 280 84 26000 2-3 cm 1,8 440 160 30000 3-4 cm 3 800 260 37000 4-5 cm 3,6 1100 280 42000 9-10 cm 1,4 370 94 40000 Piste D7 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0,11 58 8,3 21000 1-2 cm 0,15 81 11 30000 2-3 cm 0,13 88 12 31000 3-4 cm 0,14 82 11 27000 4-5 cm 0,14 87 10 30000 9-10 cm <0,1 67 7,9 22000 Piste E 10 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm <0,1 30 7,4 7000 1-2 cm <0,1 27 5,9 7700 2-3 cm <0,1 27 6,2 10000 3-4 cm <0,1 33 6,6 13000 4-5 cm 0,13 66 10 27000 9-10 cm <0,1 29 4,4 11000 Vertailemalla vanhempiin tutkimustuloksiin voidaan nähdä, että voimakkaammin kuormitetulla pisteellä B8 on havaittavissa varsin selvä raskasmetallipitoisuuksien väheneminen vuoteen 2013 asti. Vuonna 2009 mitatut pitoisuudet olivat yleisesti korkeampia kuin vuonna 2005. On kuitenkin muistettava että sedimenttitulokset perustuvat vain yhteen näytteeseen pistettä kohti, mikä mahdollistaa sen että vaihtelua esiintyy mm. pohjan laadun vaihtelusta johtuen. Kauempana tehtaasta (piste E10) selvää kehitystä ei voida havaita, mutta uloimmalla pisteellä pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin lähempänä tehdasta. Kehityksen havainnollistamiseksi vuosien 1997 2013 kadmium- ja sinkkipitoisuudet on esitetty kuvassa 24. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 27

Kadmium B8 Sinkki B8 4 3 2 1 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 1200 1000 800 600 400 200 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 -97-02 -05-09 -13-97 -02-05 -09-13 Kadmium E10 Sinkki E10 4 3 2 1 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 1200 1000 800 600 400 200 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 9-10 -97-02 -05-09 -13-97 -02-05 -09-13 Kuva 24. Kadmium- ja sinkkipitoisuuksien (mg/kg) kehitys Koverharin edustan (pisteet B8 ja E10) pohjasedimenteissä jaksolla 1997 2013. Raskasmetallipitoisuuksien ohella tutkittiin myös sedimentin ylimmän ja alimman kerroksen mineraaliöljypitoisuutta. Analyysitulokset osoittavat (liite 5), että kaikilla pisteillä esiintyi mineraaliöljyä jonkin verran. Korkein arvo (160 mg/kg) mitattiin pisteellä B8 sedimentin pintakerroksessa. Tilanne on öljykuormituksen osalta parantunut vähitellen, mutta vuoden 2013 arvot olivat vuoden 2009 pitoisuuksia korkeammat. 7 Kasviplanktontutkimus Vuoden 2013 planktonnäytteet jäivät valitettavan erehdyksen takia ottamatta, joten niitä joudutaan ottamaan kesän 2015 näytteenoton yhteydessä. Planktontutkimuksen raportointi tapahtuu vuoden 2015 suppean tarkkailuvuoden raportoinnin yhteydessä. 8 Vesikasvillisuus Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus tehtiin heinäkuussa 2013. Yhteistarkkailuun liittyvä, nykyään 4 vuoden välein toistettava vesikasvillisuustutkimus aloitettiin alueella vuonna 1976 (Maa ja Vesi Oy 1977) ja tehtiin edellisen kerran kesällä 2009 (Ranta 2010). Työn tarkoituksena on tutkimuslinjojen tilan ja rehevyystason määritteleminen vesikasvillisuuden avulla. Menetelmänä käytettiin aluksi näytelinjojen likaantumisasteen eli saprobia-asteen määrittämistä. Vuodesta 2009 alkaen on siirrytty arvioimaan kasvupaikan ravinteisuutta tutkimuslinjojen kasvilajien yleisyyden ja indikaattorilajien avulla. Näin päästään lähemmäksi vuonna 2000 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) vesikasvillisuuden seurannalle ja tutkimukselle asettamia tavoitteita, joiden mukaisia tutkimustapoja myös Suomen ympäristöhallinnossa sovelletaan. Kesän 2013 tutkimuksen teki vesistötutkija FL Eeva Ranta apunaan sertifioitu näytteenottaja Jorma Valjus. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

8.1 Aineisto, menetelmät ja tutkimusalue Työskentelymenetelmät maastossa ovat olleet kutakuinkin samat tutkimuksen alusta saakka. Munsterhjelm (1980, 1983 ja 1986) hioi menetelmät nykyiseen muotoonsa. Näytteenottolinjojen alkuperäinen ryhmittely perustuu Lutherin (1951a, 1951b) käyttämään vyöhykejakoon, jossa alue jaetaan ulompaan ja sisempään saaristovyöhykkeeseen, ulompaan mannervyöhykkeeseen ja mannervyöhykkeeseen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl (kartta liitteessä 1). Kullakin linjalla määriteltiin tietyiltä syvyyksiltä putkilokasvien, makrolevien ja vesisammalien lajisto ja niiden peittävyys ja yleisyys prosentteina. 8.2 Tulokset Tutkimusalueen linja-analyyseissä kesällä 2013 havaittu lajisto linjoittain, syvyyksittäin, yksittäisten lajien indikoima ravinteisuus (mm. Toivonen 1981, 1984) sekä linjojen ravinteisuuden ja lajimäärän vertailu vuosilta 2009 ja 2013 on esitetty liitteessä 6. Lajit on jaoteltu kasvupaikkavaatimusten perusteella seuraaviin ravinneluokkiin: e m e m o m o i eutrofit (ravinteiset kasvupaikat) mesoeutrofit (keskiravinteiset ravinteiset kasvupaikat) mesotrofit (keskiravinteiset kasvupaikat) oligo-mesotrofit (karut keskiravinteiset kasvupaikat) oligotrofit (karut kasvupaikat) indifferentit (ei suuria vaatimuksia kasvupaikan ravinteisuuden suhteen) 8.2.1 Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B ja 42B) Ulomman saaristovyöhykkeen linjat sijaitsevat Sundholmenin ja Brännskärin saarissa Tvärminnen edustalla. Tutkimuksen aikaan (24.7.2013) vesi alueella oli kirkasta ja poikkeuksellisen kylmää (+ 11 o C), joten alueen mereisyys oli käsin kosketeltavaa. Kummankin tutkimuslinjan vesikasvillisuudessa peittävyydeltään runsain lajisto edusti ravinnevaatimukseltaan indifferenttejä kasveja (kuva 25). Kivi- ja sorapohjaisella Sundholmenin linjalla 41B lajilukumäärä oli pienempi ja karuja ravinneolosuhteita vaativan rakkolevän osuus kasvillisuudesta oli merkittävä. Peittävyydeltään rakkolevä oli ahdinparran ohella linjan runsain vesikasvilaji. Brännskärin linjalla 42B rakkolevän osuus oli pienempi ja oli myös vähentynyt. Viherahdinparta ja merihaura olivat runsaimmat kasvilajit. Suurin muutos ulomman saaristovyöhykkeen linjoilla edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna oli indifferenttien lajien osuuden kasvaminen. Ulompi saaristovyöhyke 0 20 40 60 80 100 Ulompi mannervyöhyke 0 20 40 60 80 100 41B Sundholmen 42B Brännskär 5B Koverharin ranta 7 Lappohja, Strömudden 9 Hermansö i e m-e m o-m o i e m-e m o-m o Sisempi saaristovyöhyke 0 20 40 60 80 100 11A Skogbyn saha 11C Myrholmen 2C Björnholmen i e m-e m o-m o Kuva 25. Ulomman ja sisemmän saaristovyöhykkeen sekä ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjojen ravinteisuustasot vuonna 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 29

Kuva 26. Sundholmenin linjan runsasta rakkoleväkasvustoa 24.7.2013. 8.2.2 Ulompi mannervyöhyke (tutkimuslinjat 5B, 7 ja 9) Ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista 5B sijaitsee vuonna 2012 suljetun Koverharin terästehtaan eteläpuolella, linja 7 on Lappohjan Strömuddenissa ja linja 9 on Hermansön saaressa. Aluetta pistemäisesti kuormittaneen Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuonna 2012. Hermansön saaren länsirannan linjan 9 paikkaa jouduttiin siirtämään noin 100 m koilliseen, koska rannalle oli rakennettu lisää mökkejä. Linjan vesikasvilajisto on ollut ja oli myös nyt selvästi mereisempää kuin kahdella muulla ulomman mannervyöhykkeen linjalla. Lähes 30 % tutkimuslinjan kasvillisuudesta koostui karuja ravinneolosuhteita vaativasta rakkolevästä. Toinen runsas laji etenkin matalissa syvyyksissä oli viherahdinparta. Koverharin linjan 5B vesikasvit edustivat pääosin lajeja, joilla ei ole suuria kasvupaikkavaatimuksia tai jotka suosivat keskiravinteista kasvupaikkaa (kuva 25). Lajisto oli harvaa, eniten kasvoi viherahdinpartaa. Koverharin rannan kunto on parantunut vuosien mittaan: 1980- ja 1990-luvulla pohjaa peitti paikoin musta kiintoaines, nyt pohja näytti jo normaalilta hiekkapohjalta, mutta mustaa ainesta tuli edelleen esiin sedimentin pintaa rikottaessa. Lappohjan Strömsuddenin linjalla 7 kasvillisuus oli harvaa, peittävyydeltään runsain laji oli viherahdinparta. Lajisto edusti pääasiallisesti kasveja, joilla ei ole suuria kasvupaikkavaatimuksia ravinteisuuden suhteen (kuva 25). Putkilokasveissa oli runsaasti päällyslevästöä. Tilanne ei merkittävästi ollut muuttunut edellisestä tutkimuskerrasta 2009, tutkimuslinjan läheisyydessä ollut Lappohjan puhdistamo suljettiin vuonna 2012. Ulomman mannervyöhykkeen vesikasvilinjojen tilanne ei ollut kokonaisuutena merkittävästi muuttunut edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna. 8.2.3 Sisempi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 11A, 11C ja 2C) Sisemmän saaristovyöhykkeen tutkimuslinjat ovat 11A Skogbyn vanhan saha-alueen vieressä, 11C Myrholmenin saaressa ja 2C Björnholmenin saaressa. Skogbyn linjan 11A vesikasvilajien ilmentämä rehevyys oli lisääntynyt. Syynä oli rehevää kasvuympäristöä suosivan otanäkinparran runsastumin alle puolen metrin syvyydessä. Myrholmenin linjalla 11C ravinteisuudeltaan karua kasvupaikkaa vaativan rakkolevän osuus oli puolestaan kasvanut selvästi; 36 % linjan vesikasvillisuudesta koostui rakkolevästä. Toinen peittävyydeltään runsas laji oli viherahdinparta. Björnholmenin linja 2C on ollut tutkimuksessa mukana vain vuosina 2009 ja 2013. Mereisen linjan olosuhteet eivät olleet muuttuneet vuodesta 2009. Sisemmän saaristovyöhykkeen suurimmat muutokset edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna olivat linjan 11A ravinteisuutta ilmentävän kasvillisuuden runsastuminen ja linjan 11C rakkolevän lisääntyminen. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

8.2.4 Mannervyöhyke (tutkimuslinjat 12A, 13B, 15A, 15B, 16, 18B, 19 ja 21) Tammisaaren Stadsfjärden Mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista Gullön Granuddenin linja 12A, Leksvallin linja 19 ja Västerbyn linja 21 sijaitsevat Tammisaaren Stadsfjärdenillä. Ruovikon reunasta alkavalla Gullön Granuddenin linjalla 12A pohjalla oli jälleen runsaasti ruokojätettä. Linjan vesikasvien lajilukumäärä on vaihdellut huomattavasti eri tutkimusvuosien välillä (vaihteluväli 2 9). Lajien peittävyydet ja yleisyydet ovat olleet pieniä. Ainoastaan viherahdinparta-levää on löytynyt kaikilla tutkimuskerroilla. Se oli myös tällä kertaa runsain kasvilaji ja samalla pitkälti määritteli tutkimuslinjan vesikasvillisuuden ilmentämän ravinteisuustason (kuva 26). Leksvallin linjalla 19 indifferenttien kasvilajien osuus oli kasvanut. Ahdinparran ohella runsaimpana kasvoi uhanalaiseksi luokiteltua tähtimukulapartaa, jota on tavattu alueella myös aikaisemmin (Henrickson & Oulasvirta 2007). Myös Västerbyn linjalla 21 kasvoi runsaasti tähtimukulapartaa syvyysvälillä 1,2 1,7 m. Tämän tutkimuksen puitteissa sitä on tavattu tällä linjalla myös vuosina 1985, 1989, 1993, 1997 ja 2001. Ravinteikasta kasvuympäristöä vaativien lajien osuus oli kasvanut edellisestä tutkimuskerrasta, erityisesti karvalehti oli yleistynyt. Mannervyöhykkeen Stadsfjärdenin alueen suurimmat muutokset edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna olivat ravinteisuusvaatimukseltaan indifferenttien lajien osuuden kasvaminen linjojen 12A ja 19 alueilla ja ravinteisuutta ilmentävän kasvillisuuden runsastuminen linjalla 21. 12A Gullön Granudden 13B Dragsviksfjärden 15A Skeppsholmen 15B Ormnäs, laituriranta 16 Ekenäs, Snäcksund 18B Båssafjärden, Gullö 19 Leksvall 21 Ekenäs, Västerby Mannervyöhyke, Tammisaaren lähivedet 0 20 40 60 80 100 i e m-e m o-m o Kuva 26. Mannervyöhykkeen (Tammisaaren eteläpuoli) tutkimuslinjojen ravinteisuustasot vuonna 2013. Båssafjärden Mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista Snäcksundin linja 16 ja Gullön linja 18B, Skeppsholmenin linja 15A ja Ormnäsin linja 15B sijaitsevat Tammisaaren Båssafjärdenillä. Tammisaaren Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärdenin itäosassa. Uhanalaista tähtimukulapartaa on tavattu alueella useilla tutkimuskerroilla, myös tällä kertaa lukuun ottamatta linjaa 15A. Snäcksundin linja 16 sijaitsee ruovikossa, jonka keskellä olevan aukon koko oli heinäkuussa 2013 45x40 m. Pohjaa pöyhittäessä haisi selvästi rikkivety. Tähtimukulaparta kasvoi runsaana koko linjan alueella. Toinen runsas laji oli karvalehti. Ravinteisuutta ilmentävän karvalehden peittävyys vaihteli 10 100%. Myös Gullön linja 18B on osittain ruovikossa olevassa aukossa (18x25 m), johon oli kertynyt runsaasti hajoavaa männyn siitepölyä. Tähtimukulapartaa tavattiin vähän 2 metrin syvyydessä. Runsain laji oli karvalehti, joka osaltaan vaikutti yleisarvioon linjan ravinteisuustasosta (kuva 26). Tutkimuslinja 15A on kaikkein lähimpänä Tammisaaren Skeppsholmin jätevesipuhdistamoa. Linjan harvalajinen (vaihteluväli 2 8) vesikasvillisuus ilmensi nyt rehevyyttä selvemmin kuin vuonna 2009. Karvalehti oli ylivoimaisesti runsain laji. Ormnäsin linjalla 15B runsain laji oli karvalehti ja yli metrin syvyydessä myös sirppisammal. Tähtimukulapartaa kasvoi linjalla harvakseltaan 1,7 2,2 metrin syvyydessä. Kaikkien 4 Båssafjärdenin vesikasvillisuuslinjan osalta yhteneväinen muutos verrattuna vuoteen 2009 oli ravinteisuutta ilmentävien vesikasvilajien, erityisesti karvalehden, yleistyminen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 31

Dragsviken Tutkimuslinja 13 B on rehevän Dragsviksfjärdenin pohjoisrannalla. Rannan kunto heikkenee jatkuvasti. Heinäkuussa 2013 pohja oli mudasta ja ruokojätteestä pehmeä kahlaaminen ja kasviharavan käyttäminen oli vastenmielistä pohjalta pöllähtelevässä rikkivedyn hajussa. Pinnalla kellui runsaasti kuollutta viherlevää ja karvalehtikasvustoja. Karvalehti oli kasvattanut osuuttaan entisestään, samalla linjan vesikasvillisuuden ilmentämä ravinteisuusaste oli kasvanut. Vielä vuonna 2005 linjan hallitsevin putkilokasvilaji oli tähkä-ärviä, 2009 lajin osuus oli selvästi vähentynyt ja nyt sitä tavattiin enää yksittäisinä kasvustoina 1,2 1,8 metrin syvyydessä. Karvalehti oli vallannut kaikki tutkitut syvyydet. 8.2.5 Pohjanpitäjänlahden eteläosa (tutkimuslinjat 22B, 24A, 25 ja 26A) Pohjanpitäjänlahden eteläosan linja 22B sijaitsee Sjövikenin venerannalla, Prästvikenin linja 24A on ruovikossa rehevässä lahdessa, linja 25B on IDOn tehtaan rannassa. IDO Oy:n puhdistamon purkuputki sijaitsee jonkin verran tutkimuslinjan pohjoispuolella. Rosvikenin linja 26A on ruovikkoinen kesämökin ranta. Linjoilla 22B ja 26A ihmisen toiminnan vaikutus on tullut vuosien mittaan selvemmäksi, joten ne tulisi korvata uusilla tutkimuslinjoilla. Sjövikenin linjan 22B linjan lajeista 93 % oli ravinteikasta kasvupaikkaa vaativia, erityisesti runsaimman lajin, karvalehden osuus oli kasvanut entisestään. 2 metrin syvyydessä kasvoi runsaana myös uhanalainen tähtimukulaparta. Kuva 27. Tähtimukulapartaa löytyi usealta tutkimuslinjalta Tammisaaren lähivesiltä. Myös Prästvikenin linjalla 24A runsasta ravinteisuutta vaativien vesikasvilajien osuus oli kasvanut vuodesta 2009 (liite 6). Pohja haisi jälleen selvästi rikkivedylle ja vesikasvien päällä oli hienojakoista töhnää. Aluetta hallitsi rehevyyttä ilmentävä karvalehti ja runsaasti oli myös runsasta ravinteisuutta vaativaa ristilimaskaa. Kaikissa tutkituissa syvyyksissä tavattiin myös tähtimukulapartaa. Myös IDOn rannan linjalla 25B lajistoon kuului tähtimukulaparta, jota tavattiin jonkin verran noin 2 metrin syvyydestä. Runsaimmat lajit olivat matalassa vedessä viherahdinparta, syvemmällä ahvenvita. IDOn kohdalla Tammisaaren kaupungin lähivesien rehevyys alkaa hellittää; runsas 20 % linjan vesikasvillisuudesta ilmensi selvästi rehevyyttä. Hallitsevana ryhmänä olivat lajit, joilla ei ole erityisiä vaatimuksia kasvupaikan ravinteisuudesta (kuva 28). Kesäasukkaat kunnostavat säännöllisesti ranta-aluetta, johon Rosvikenin linja 26A on aikanaan perustettu. Nyt ranta oli niitetty avoimeksi 25 metrin leveydeltä. Tutkimuslinja sijoitettiin ruovikkoon niitetyn alueen pohjoispuolelle. Rosvikenin linja on ollut tutkimuksen runsaslajisin linja, lajilukumäärä on tutkittuna ajanjaksona 1985 2013 vaihdellut välillä 12 25. Tälläkin linjalla tavattiin runsaan 2 metrin syvyydessä vielä pieni esiintymä tähtimukulapartaa, levä on ollut linjan lajistossa neljänä vuotena kahdeksasta, edellisen kerran vuonna 2005. Peittävyydeltään runsaimmat lajit olivat matalassa vedessä hapsiluikka, syvemmällä merinäkinruoho ja sirppisammal. Kaikkien 4 Pohjanpitäjänlahden eteläosan vesikasvillisuuslinjan osalta yhteneväinen muutos verrattuna vuoteen 2009 oli ravinteisuutta ilmentävien vesikasvilajien yleistyminen. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

22B Sjöviken 24A Prästviken 25 Björknäs, Idon ranta 26A Rosviken Pohjanpitäjänlahti, eteläosa 0 20 40 60 80 100 i e m-e m o-m o Pohjanpitäjänlahti, keskiosa 0 20 40 60 80 100 29 Kesäsiirtolan ranta 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti 36B Barnholm 38A Fällbyholmen, Sällviken 33 Råbacka 32 Klockarudden 31 Gumnäs Pohjanpitäjänlahti, pohjoisosa 0 20 40 60 80 100 i e m-e m o-m o 38B Bysviken, Sällviken 39A Kattrumpudden 39B Huluviken 40 Kursand i e m-e m o-m o Kuva 28. Pohjanpitäjänlahden tutkimuslinjojen ravinteisuustasot vuonna 2013. 8.2.6 Pohjanpitäjänlahden keskiosa (tutkimuslinjat 29, 34, 36B, 38A, 38B, 39A, 39B ja 40) Pohjanpitäjänlahden keskiosan tutkimuslinjat sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta lahden länsirannoille. Linja 39A, ja linja 40 ovat kallioisella länsirannalla runsaan kilometrin etäisyydellä toisistaan. Linja 39B on perustettu vuonna 1989 Huluvikeniin laskevan Österbyn kaatopaikan vaikutusten seurantaan. Linjat 38A ja 38B ovat Sällvikenin alueella, linja 36B on Barnholmenin saaressa ja linja 34 Stacknäsin eteläpuoleisessa lahdessa. Itärannan tutkimuslinja 29 on Grantorpin kesäsiirtolan rannassa. Huluvikenin linjalla 39B ruovikko oli kasvattanut alaansa sekä pohjukasta että reunoilta lahden keskiosaa kohti. Linjan ainoa makrolevä oli tähtimukulaparta, jota kasvoi alueella myös vuonna 2005. Pohjankurun ruoppaushankkeeseen liittyvien selvitysten yhteydessä laji löytyi Huluvikeniltä myös vuonna 2007 (Henrickson & Oulasvirta 2007). Huluvikenin linjan heinäkuussa 2013 runsaimmat lajit luhtasirppisammal ja karvalehti määrittelivät myös koko linjan vesikasvillisuuden ravinteisuusvaatimukseksi ravinteiset keskiravinteiset olosuhteet (kuva 28). Kattrumpuddenin linja 39A edustaa aallokolle altista jyrkästi syvenevää kalliorantaa, jossa vesikasvillisuus on niukkaa. Pientä otanäkinparta- ja pikkuvita-kasvustoa lukuun ottamatta kaikki lajit olivat ravinteisuuden suhteen indifferenttejä. Runsaimpana kasvoi viherahdinparta, jota ainoana lajina on löytynyt linjalta kaikilla tutkimuskerroilla. Kursandin linja 40 muistuttaa olosuhteiltaan suuresti linjaa 39A. Myös tällä linjalla monipuolista kasvupaikkaa sietävien indifferenttien lajien osuus oli kasvanut vuodesta 2009 (liite 6). Oligomesotrofisia ravinnevaatimuksia edusti matalassa vedessä kasvanut pieni hapsiluikka. Runsaimmat lajit olivat viherahdinparta ja ahvenvita. Kuva 29. Kursandin linja 40 on jyrkästi syvenevää aallokolle altista rantaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 33

Sällvikeninin Fällbyholmenin linja 38A edustaa aallokoille altista niemennokkaa lähellä Pohjanpitäjänlahden syvintä aluetta. Monipuolista kasvupaikkaa sietävien indifferenttien lajien osuus oli kasvanut vuodesta 2009. Viherahdinpartaa lukuun ottamatta vesikasvilajien peittävyys oli pieni. Sällvikenin Bysvikenin lahdelman linjan 38B lajistossa rehevyyttä ilmentävien lajien osuus oli kasvanut vuodesta 2009 (liite 6). Runsaimmat lajit olivat otanäkinparta ja sirppisammal. Kesäsiirtolan rannassa olevan kasvillisuuslinjan 29 vesikasvilajisto koostui lähes yksinomaan monipuolista kasvupaikkaa sietävistä indifferenteistä lajeista. Vain pieni karvalehtikasvusto runsaan 2 metrin syvyydessä edusti rehevää kasvupaikkaa vaativaa lajistoa. Runsaimmat lajit olivat viherahdinparta ja järviruoko. Myös Stacknäsin eteläpuolella olevan tutkimuslinjan 34 vesikasvilajistossa indifferenttien lajien osuus oli kasvanut edellisestä tutkimuskerrasta. Keskirehevää tai rehevää kasvupaikkaa edusti 31 % lajistosta (liite 6). Heinäkuussa 2013 linjan uposkasvillisuus oli hyvin laikuttaista, runsaimmat lajit olivat sirppisammal ja palloahdinparta. Barnholmenin linjalla 36B ravinteisuuden suhteen vaativat lajit olivat vähentyneet ja monipuolisia ravinneolosuhteita sietävien lajien osuus oli kasvanut. Peittävyydeltään runsain laji oli viherahdinparta. Uusi vesikasvilaji tällä kertaa oli noin puolen metrin syvyydessä kasvanut rantapalpakko. Suurin muutos Pohjanpitäjänlahden keskiosan linjoilla edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna oli indifferenttien lajien osuuden kasvaminen kuudella kahdeksasta tutkitusta linjasta. Runsasta ravinnetasoa vaativien kasvien osuus oli selvästi kasvanut ainoastaan Bysvikenin lahdelmassa linjalla 38B. 8.3 Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (tutkimuslinjat 31, 32 ja 33) Pohjanpitäjänlahden perukan linjoista Råbackan linja 33 alkaa lahden itärannalta ruovikon rajalta, Klockaruddenin linja 32 on lahden pohjukassa ja Gumnäsin linja 33 alkaa ruovikossa olevasta aukosta. Råbackan linja 33 oli tällä tutkimuskerralla vesikasvilajiston perusteella selvästi rehevä (kuva 28). Tämä johtui heti ruovikon reunassa runsaana esiintyneistä karvalehdestä ja kiehkuraärviästä. Karvalehteä löytyi koko linjan pituudelta. Klockaruddenin linjalla 32 suurin osa vesikasvilajistosta ilmensi vuoden 2009 lailla neutraalia ravinteisuutta (liite 6). Peittävyydeltään runsaimmat lajit olivat ulpukka ja pohjanlumme. Pohjalla oli silmiinpistävän runsaasti simpukoita 1,5 2 metrin syvyyksissä. Uutena lajina alueelta löytyi nyt pieni kasvusto järvikaislaa. Järvikaislaa kasvoi tutkimusalueella hyvin vähän. Peuraniemi (2014) on verrannut Pohjanpitäjänlahden kaislakasvustoja 1930 40-lukujen tutkimuksiin ja todennut, että suurin osa alueen kaislakasvustoista on kadonnut ja järviruoko on vallannut lisää kasvutilaa. Gumnäsin linja 31 sijaitsee lähellä Pohjanpitäjänlahden perukkaa. Linja alkaa ruovikon sisällä olevasta aukosta ja jatkuu syvyysvyöhykkeittäin ruovikon reunasta ulospäin. Aukko ruovikossa pienenee ja mataloituu vuosi vuodelta, samalla lajien lukumäärä vähenee. Muutos oli selvä vuosien 2009 ja 2014 välillä kun lajilukumäärä väheni kahdeksastatoista yhteentoista. Runsasta ravinteisuutta vaativien lajien osuus oli vähentynyt 18 % vuodesta 2009 ja indifferenttien lajien osuus oli kasvanut suunnilleen saman verran (liite 6). Linjan peittävyydeltään runsaimmat lajit olivat ruovikon aukossa karvalehti ja ruovikon ulkopuolella ulpukka. Pohjanpitäjänlahden pohjoisosan rannat ovat silmämääräisesti reheviä: ilmaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurin muutos edelliseen tutkimuskertaan verrattuna oli Råbackan linjan 33 ravinteisuutta vaativien vesikasvilajien runsastuminen. 9 Vesikasvitulosten tarkastelu ja johtopäätökset 9.1 Yleistä Vuoden 2013 vesikasvillisuustutkimuksessa mukana olleilla 31 vesikasvilinjalla tavattiin yhteensä 36 putkilokasvilajia, 15 makrolevälajia ja 2 vesisammallajia/-sukua. Putkilokasvien ryhmässä osa hauroista (Zannichellia), palpakoista (Sparganium) ja vesiherneistä (Utricularia), makrolevissä osa näkinpartaisista (Chara), siloparroista (Nitella) ja viherlevistä (keltalevistä) (Vaucheria) ja vesisammalista (Drepanocladus ja Fontinalis) tunnistettiin vain sukutasolle. Tutkitun alueen yleisimmät (löytyivät useimmilta tutkimuslinjoilta) putkilokasvilajit olivat järviruoko, (Phrahgmites australis), karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja hapsivita (Potamogeton pectinatus). Yleisimmät makrolevät olivat viherahdinparta (Cladophora glomerata), otanäkinparta (Chara aspera) ja palloahdinparta (Cladophora aegagrophila). Kumpaakin vesisammalsulkua (Drepanocladus ja Fontinalis) tavattiin kolmasosassa tutkituista linjoista. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Lukumääräisesti eniten kasvilajeja oli Pohjanpitäjänlahden eteläosan tutkimuslinjoilla 24A ja 26A. Pienimmät kasvilajilukumäärät tavattiin mannervyöhykkeen linjoilla Skeppsholmenin ruovikon reunassa olevalla linjalla 15A ja Dragviksfjärdenin linjalla 13B sekä yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden perukassa tutkimuslinjalla 33 (kuva 30). Tutkimuslinjojen lajlukumäärä kpl 21 9 14 8 8 9 9 13 7 11 13 10 8 6 6 8 12 14 13 17 8 9 7 8 9 15 7 9 11 15 6 41B 42B 11A 11C 2c 7 9 5b 16 19 21 12A 13B 15A 15B 18B 25 22B 24A 26A 29 34 40 36B 38A 38B 39A 39B 31 32 33 Kuva 30. Vesikasvilajien lukumäärät tutkimuslinjoilla vuonna 2013. 9.2 Ravinteisuus Tutkimuslinjojen ravinteisuus laskettiin kasvilajien peittävyyksien perusteella. Tulos perustuu niihin lajeihin, joiden ravinteisuusvaatimus on määritelty. Kokonaisuutena tutkitun alueen vesikasvillisuus ilmensi suurimmaksi osaksi indifferenttiä lajistoa (i: 48 %) tai selvää ravinteisuutta (e: 37%). Keskirehevää rehevää (m e) kasvillisuutta oli 8 %, keskirehevää (m) 3 %, keskirehevää karua (m o) 1 % ja karua ympäristöä vaativia kasveja (o) 3 %. Erot eri tutkimusvyöhykkeiden välillä olivat kuitenkin selvät: suurin osa selvää ravinteisuutta ilmentävistä tutkimuslinjoista oli Tammisaaren lähivesillä, (Stadsfjärden, Båssafjärden ja Dragsviken), Pohjanpitäjänlahden eteläosassa ja osin myös lahden perukassa, joissa kaikissa myös vesien ravinnepitoisuudet ovat korkeimmat. Laajan ravinteisuusalueen vesikasvillisuus (indifferentit lajit) hallitsi linjoja sekä saaristovyöhykkeillä että Pohjanpitäjänlahden keskiosissa. Vähäistä ravinteisuutta vaativia vesikasveja oli eniten saaristovyöhykkeillä ja ulommalla mannervyöhykkeellä. Poikkeuksia vyöhykkeidensä sisällä olivat rehevät tutkimuslinjat Skogbyn saha 11A sisemmällä saaristovyöhykkeellä, Sällvikenin Bysviken 38B ja Huluviken 39B Pohjanpitäjänlahden keskiosassa. Linja 11A, linjat 38B ja 39B ovat kummatkin suojaisessa lahdelmassa. Huluvikeniin laskee lisäksi puro Österbyn entiseltä kaatopaikalta. 9.3 Yhteenveto ja kasvillisuustutkimuksen jatkaminen Tutkimusalueen 31 vesikasvilinjalla löytyi 36 putkilokasvilajia (vuonna 2009 lajeja oli 31), 15 makrolevälajia (vuonna 2009 oli 11 makrolevälajia) ja 2 vesisammallajia (vuonna 2009 oli 3 vesisammallajia). Suurin lajirunsaus löytyi Tammisaaren lähivesien reheviltä tutkimuslinjoilta. Yleisimmät putkilokasvit olivat järviruoko, hapsiluikka ja karvalehti. Yleisimmät makrolevät olivat viherahdinparta, otanäkinparta ja palloahdinparta. Rehevyyttä ilmentävä karvalehti oli lisääntynyt etenkin Tammisaaren lähivesillä. Tutkimuslinjojen vesikasvillisuuden ilmentämä ravinteisuustaso/rehevyystaso oli edelliseen tutkimuskertaan (2009) verrattuna kokonaisuutena vähentynyt ulommalla saaristovyöhykkeellä, ulommalla mannervyöhykkeellä ja Pohjanpitäjänlahden keskiosassa. Rehevyys oli pysynyt kutakuinkin ennallaan sisemmällä saaristovyöhykkeellä. Rehevyys oli kasvanut mannervyöhykkeellä Tammisaaren eteläpuolella, Pohjanpitäjänlahden eteläosassa ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Uhanalaista näkinpartaislevää, tähtimukulapartaa (Nitellopsis obtusa) tavattiin tutkimuslinjoilla Tammisaaren Skeppsholmenilta Pohjanpitäjänlahden keskiosaan ulottuvalla alueella. Tutkimusalueen pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti: vuosien 2009 2013 välillä suljettiin jälleen 2 jätevesipuhdistamoa (Koverhar ja Lappohja), joten myös pistekuormituksen vuoksi perustettujen tutkimuslinjojen määrää tulee jatkossa vähentää. Ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamat linjat 22B ja 26A tulee jättää pois tai tarvittaessa korvata uusilla linjoilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 35

10 Pohjaeläintutkimus 10.1 Havaintopaikat ja näytteenotto Vuodet 2010 2012 olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia ja vuosi 2013 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin toteutettiin koko aluetta koskeva pohjaeläintutkimus. Näytteenotosta vastasivat kenttämestari Arto Muttilainen joka on sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) sekä pohjaeläintutkija Aki Mettinen. Lajitiedot ja kenttähavainnot on kirjattu ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pohjaeläintietokantaan (POHJE). 10.1.1 Mustionjoki ja Fiskarsinjoki Virtavesien näytteet kerättiin syys-lokakuun aikana. Koskialueilla M38, M2 ja F6 näytteenottimena oli ns. potkuhaavi (kolmiomainen haavikehys, havaksen silmäkoko 0,5 mm), jonka käytössä seurattiin pääosin standardoituja menetelmiä (SFS 5077). Aikaisempia tutkimuskertoja vastaavasti jokaiselta koskialueelta valittiin viisi mahdollisimman edustavaa näytepaikkaa, hitaan virtauksen pehmeähkö sedimentaatiopohja kasvillisuusrannan läheltä, kaksi keskinopean virtauksen paikkaa sorapohjalta ja kaksi nopean virtauksen paikkaa kivikkopohjalta. Näytepaikkojen ylävirran puolelta potkittiin pohjaa samasta asemasta 30 sekunnin ajan, jolloin irtain materiaali kulkeutui haavin pussiin. Pehmeän kasvillisuuspaikan näyte koostui pohjasta irronneesta aineksesta potkimisen tuloksena (15 s. haavinta vedessä) ja lisäksi usein noin 0,5 metrin mittaisesta pintasedimentin haavinnasta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin havaintoja pohjan laadusta sekä arvioitiin pintaveden virtausnopeus. Näytteet säilöttiin 70 % etanoliin. Mustion- ja Fiskarsinjoen havaintopaikat on esitetty taulukossa 4. Suvantoasemilla Msu1 Msu4 näytteet otettiin Ekman-pohjaeläinkauhalla vastaavin menetelmin, kun on kuvattu merialueiden näytteenottoa käsittelevässä kappaleessa 10.1.2. Taulukko 4. Mustionjoen ja Fiskarsinjoen havaintopaikat. Harmaalla suppean tarkkailuvuoden havaintopaikka. VIRTAVESIHAVAINTOPAIKAT Mustionjoki Havaintoalue/-paikka Suvantopaikkoja (Ekman): MSu1 MSu2 MSu3 MSu4 Koskihavaintoalue (potkuhaavi): M38 Junkarsborg) M2 (Åminnefors) Fiskarsinjoki Havaintoalue Koskihavaintoalue (potkuhaavi) F 6 10.1.2 Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialue Merialueen pohjaeläinnäytteet kerättiin syys-lokakuun aikana. Kustakin havaintopaikasta nostettiin viisi rinnakkaista näytettä Ekman-näytteenottimella (pinta-ala 250 cm²). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä on seurattu ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä Ekman-noutimen näytteenottostandardia SFS 5076 (Suomen standardisoimisliitto 1989). Jokainen näyte käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,5 mm:n ämpäriseulalla ja säilöttiin kentällä 70 % etanoliin. Näytteenotossa kirjattiin lisäksi ympäristöön ja sedimentin laatuun (haju, ulkonäkö ja rakenne) liittyviä havaintoja. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen havaintopaikat on esitetty taulukossa 5. Sekä virtavesi että merialueiden näytteistä pohjaeläimet poimittiin valkoiselta alustalta valosuurennusvalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Taulukko 5. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen havaintopaikat. Harmaalla suppeiden tarkkailuvuosien havaintopaikat ja syvyydet (vuodet 2010 2012). Linja (näyteasema) Pohjanpitäjänlahti syvyys (m) P7 Skuruviken 8 P8 13 P9 Mörbyhavet 8 21 P10 Sällvik 10 20 30 40 P11 Ido Kylpyhuone 7 Tammisaaren merialue P12 Stadsfjärden 6,5 P12b Båssafjärden 2-3 P12c Dragsviksfjärden 2-3 P13 Gullö, Vitsandströmmen 15 P14 Skogbyfjärden 19 P18 Oy Tenala Marina Ab 6-7 9 P19 Lappohja 10 16 P16 Storfjärden 35 FNsteel, Koverhar P17 15 A4 14 B8 15 D7 15 E10 22 Kuva 30. Pohjaeläinnäytteiden seulontaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 37

Kuva 31. Seulonnasta jäljelle jäänyt pohjaeläinnäyte. 10.2 Määritys Pohjaeläintenlajit määritettiin joko laji- tai sukutasolle riippuen lajiryhmästä. Määrityksessä käytettiin preparointimikroskooppia (8 80 kertaa suurentava). Yksityiskohtiin perustuvaa lajimääritystä vaativissa tapauksissa määritys tehtiin tutkimusmikroskoopilla (40 400 kertaa suurentava). Pohjaeläinten määrityksestä vastasi merinäytteiden osalta vesistötutkija Anu Suonpää ja apulaistutkija Mari-Anna Närhi sekä virtavesinäytteiden osalta vesistötutkija Aki Mettinen. Tulosten raportoinnista vastasi merinäytteiden osalta vesistötutkija Anu Suonpää ja virtavesinäytteiden osalta vesistötutkija Aki Mettinen. Ekman noutimella kerätyt pohjaeläimet punnittiin eläinryhmittäin analyysivaa alla (tarkkuus ±0,001 Wg). Punnitus tehtiin imupaperikuivatuksen jälkeen ilman, että eläimiä liotettiin vedessä. Nilviäiset punnittiin kuorineen. 10.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet Taksoni tarkoittaa määritettyä yksikköä; eliölajia tai lajiryhmää. Taksonien lukumäärää voidaan käyttää havaintopaikkojen vertailuun. Ympäristön tila on yleensä sitä parempi, mitä enemmän taksoneja näytteissä esiintyy. Lisäkuormituksen alkuvaiheessa taksonien määrä saattaa hetkellisesti kasvaa ravinteiden lisääntyessä, mutta kuormituksen edelleen kasvaessa lajisto köyhtyy ja ainoastaan rehevyyttä sietävät taksonit menestyvät. Hyvin rehevissä vesistöissä pohjaeläimistö koostuu enää hapettomuutta sietävistä lajeista. Lisäksi paikallaan pysyvien lajien puuttuminen voi viitata pohjan huonoon happitilanteeseen. Pitkään jatkunut pohjan hapettomuus, sekä rikin ja metaanin syntyminen, voivat johtaa makroskooppisten pohjaeläinten häviämiseen. Virtavesioloissa veden vaihtuvuus ehkäisee usein tehokkaasti hapen voimakasta alenemista ja hapettomuutta voi esiintyä vain erittäin poikkeavissa oloissa esim. jätevesiylivuotojen yhteydessä tai jokien suvantojaksoilla, jääpeitteen ollessa pitkäkestoinen. Taksonien lisäksi tarkastelussa on otettu huomioon yksilötiheydet, jotka kertovat lajien runsaussuhteista ja sitä kautta elinympäristön monimuotoisuudesta. Herkästi elinympäristön huononemiseen reagoivien lajien ja sukujen avulla voidaan saada kuvaa tapahtuneista muutoksista pohjan tilassa ja toisaalta rehevämpien lajien yleistyminen voi olla merkki kuormituksen lisääntymisestä. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa on huomioitu makroskooppiset paljain silmin havaittavat taksonit. 10.4 Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset taksonit ja EPT-heimot sekä virtavesien suvantoalueet, RI Mustionjoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi perusteena lähinnä joessa olevat voimalaitokset ja veden säännöstely. Lähtökohtaisesti voimakkaasti muutetun vesistön ekologinen tila ei voi olla hyvää parempi. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten pintavesimuodostumien vertailuoloina on paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, johon suhteutettuina tilaluokitus on hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono tila (Vuori ym. 2009). 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Biologisista muuttujista, joita käytetään ekologisen tilan arviointiin, valittiin laskennalliseen tarkasteluun jokityypille ominaiset taksonit (lajit) ja jokityypille ominaisten EPT-heimojen eli päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhoslajien (Trichoptera) heimojen yhteislukumäärä. Tarkempi kuvaus indeksistä löytyy Vuori ym. 2009 julkaisusta. Mustionjoen suvantoalueiden Ekman-näytteiden eli MSu-näytteiden analysoinnissa käytettiin apuna Paasivirran RI-joki-indeksiä (River-index, Paasivirta 2001), joka perustuu jokien hitaasti virtaavilla pehmeillä pohjilla esiintyvien surviaissääskien toukkien (Chironomidae) ja harvasukamatojen (Oligochaeta) suhteellisiin runsauksiin. Indeksin perusteella arvioidaan pohjan rehevyyttä (ravinteisuutta). Tarkempi kuvaus indeksistä on esitetty edellisessä yhteistarkkailun pohjaeläinraportissa (Suonpää ja Mettinen 2012). 10.5 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun merialueilla Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin pohjaeläinten tilaa arvioiva Brackish water benthic -indeksi (BBI) (Vuori ym. 2009). BBI-indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren pehmeiden pohjien tilaa lajiston suhteen (Perus ym. 2007). Indeksin lähtöolettamuksena on, että lajiston monimuotoisuus vähenee ympäristön stressitekijöiden lisääntyessä. Indeksi perustuu tiettyihin yleisiin lajeihin tai ympäristöstressiin herkästi reagoiviin lajeihin. BBI-indeksi laskettiin yhteistarkkailualueen laajan tutkimusvuoden 2013 meripohjaeläinaineistolle. BBI-indeksin saamia arvoja verrattiin Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 laatimaan ekologiseen tilaluokitusarvioon, jossa Pohjanpitäjänlahden ja Dragsvikin ekologinen tila on välttävä sekä Hankoniemen vesistöalueen tila on tyydyttävä. BBI-indeksi on kehitetty ekologisen tilaluokituksen apuvälineeksi. Luokitusta tehtäessä pohjaeläinaineistoa tarkastellaan vesistömuodostumittain usean vuoden keskiarvona. Lopullinen tilaluokka määräytyy 20th percentile -arvon eli hajontaa kuvaavan 20 % -jakauman mukaan; tällöin 80 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, mikä voi antaa liian hyvän kuvan vesistön tilasta. 11 Pohjaeläintulokset 11.1 Mustionjoen pohjaeläimistö vuosina 2010 2013 Mustionjoen ja Fiskarsinjoen virtavesipaikoilla havaittiin vuosina 2010 2013 yhteensä 141 taksonia mikä on enemmän kuin vuosina 2006 2009 (125 taksonia). Suvantoalueilla esiintyi 103 taksonia. Suvantopaikoilla mukana on jokavuotinen intensiivipaikka Msu3, muilla havaintopaikoilla pohjaeläimiä tutkittiin ainoastaan kerran vuonna 2013. Koskialueilla taksonien määrä oli 73. Mustion Junkarsborgin M38 havaintopaikalla tavattiin 31 taksonia vuonna 2013, joka on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä tutkimusvuotena 2009 (53 kpl). Alempana Åminneforsin padon alapuolella (M2), taksonien lukumäärä oli 37, joka oli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2009 (62 taksonia). Fiskarsinjoessa F6 tavattiin yhteensä 36 taksonia, joka on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin taksonien lukumäärä oli 72. Lajirunsaus oli Fiskarsinjoessa samaa luokkaa kuin Mustionjoessa. Aiempana tarkkailuvuotena 2009 Fiskarsinjoessa lajisto oli selvästi monipuolisempaa kuin Mustionjoessa. Pohjaeläinten yksilömäärät ja biomassat (jokipaikkojen suvantoalueet) on esitetty liitteessä 7. 11.1.1 Suvantoalueet Mustionjoen suvantoalueilla pohjaeläintaksonien lukumäärä oli pysynyt lähes samana. Vuonna 2013 taksoneita oli 103 ja vuonna 2009 106. Tarkkailujaksolla pohjaeläimistö oli monipuolisinta Karjaan kävelysillan kohdalla intensiivihavaintopaikalla Msu3 vuonna 2011. Yleisimpiä pohjaeläinryhmiä suvantoalueilla olivat harvasukamadot (Limnodrilus hoffmeisteri, Spirosperma ferox) ja simpukat (Unio pictorum). Näitä lajeja tavattiin jokaisella havaintopaikalla. Yksilötiheydeltään runsain laji oli Limnodrilus hoffmeisteri. Tämän lajin runsas esiintyminen kertoo rehevästä pohjan tilasta (Paasivirta 2001). Mustionjoen neljän suvantopaikan pohjaeläinnäytteille laskettiin RI-indeksin arvot. RI-indeksi perustuu eräiden rehevyyden tilaa indikoivien harvasukamatojen ja surviaissääsken toukkien esiintymiseen. Indeksin tu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 39

losten mukaan ennen Peltokosken voimalaa sijaitsevan suvantopaikan Msu1 myönteinen kehityssuunta on jatkunut, pohjantila on siellä muuttunut vähemmän reheväksi. Vuonna 2005 pohjan tila oli rehevä ja vuonna 2013, se oli indeksin mukaan lievästi karu (kuva 3). Päsarträsketissä Msu2, pohja oli jonkin verran rehevämpää kuin vuonna 2009. Billnäsin jälkeisellä suvanto-osuudella Msu4 pohjan tila oli lievästi karu, vuonna 2009 pohjan tila oli karu. Indeksin arvoissa ei kuitenkaan ollut suurta eroa. Intensiivisesti seuratulla Karjaan kävelysillan kohdalla sijaitsevalla Msu3 havaintopaikalla rehevyystasossa ei havaittu muutoksia vuosien 2010 2013 aikana. Havaintopaikan pohjan tila oli indeksin mukaan lievästi karu kaikkina tarkkailuvuosina. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 RI-indeksi Mustionjoella vuonna 2005, 2009 ja 2013 karu lievästi karu rehevä 1 0,5 0 MSU1 MSU2 MSU3 MSU4 2005 2009 2013 Kuva 32. Pohjan rehevyystaso Mustionjoessa RI-indeksin perusteella vuosina 2005, 2009 ja 2013. 11.1.2 Koskialueet Mustionjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka paras saavutettavissa tila on hyvä tila (Karonen ym. 2009). Mustionjoen ekologinen tila on uusimman luokituksen mukaan tyydyttävä (Julkaistu 31.10.2014). Mustionjoen ja Fiskarsinjoen pohjaeläimistön perusteella laskettiin EPT-heimojen (päiväkorento, koskikorento- ja vesiperhosheimot) ja jokityypillisten lajien perusteella arvio ekologisesta tilasta. EPT-heimot ovat herkkiä erilaisille ympäristömuutoksille. Yhteen vuoteen ja yhteen havaintopaikkaan perustuva arvio on vain suuntaa-antava. Vuoden 2013 indeksin arvot perustuvat ympäristöhallinnon vuonna 2012 laatimaan ohjeistukseen. Uusista laskentaperusteista johtuen vuosien 2001, 2005 ja 2009 pohjaeläintulosten indeksin arvot laskettiin uudestaan. Vuoden 2012 ohjeistukseen oli luotu savimaan suurille joille oma EPT-heimolista, aiemmin savimaiden jokia arvioitiin turvemaiden tyyppilajien perusteella. Tämän vuoksi uudet arvot poikkeavat hieman edellisessä raportissa (Suonpää ja Mettinen 2012) esitetyistä luvuista. EPTheimojen lukumäärät Mustion- ja Fiskarsinjoen havaintopaikoilla on esitetty liitteessä 7. EPT-heimojen lukumäärän perusteella Mustionjoen molempien koskialueiden tila oli heikentynyt vuodesta 2009. Vuonna 2009 Mustion Junkarsborgin kosken M38 ja Åminneforsin M2 koskialueiden pohjan tila oli hyvä ja vuonna 2013 se oli välttävä. Kaikkien jokityypille ominaisten taksonien perusteella Mustionjoen koskialueiden tila on tarkkailuvuosien aikana pysynyt tyydyttävänä, vaikka vuonna 2013 jokityypille ominaisia taksoneja tavattiinkin edellisiä vuosia vähemmän. Fiskarsinjoki on Mustionjokea huomattavasti pienempi ja se kuuluu tyypiltään keskisuuriin kangasmaiden jokiin. Fiskarsinjoen F6 koskialueen EPT-heimojen lukumäärä oli myös edellistä tarkkailuvuotta 2009 alhaisempi. Edellisinä tarkkailuvuosina 2001, 2005 ja 2009 EPT-heimojen lukumäärä on ollut 5 7 ja vuonna 2013 se oli 4. Sama kehityssuunta oli nähtävissä myös jokityypille ominaisten taksonien perusteella. Jokityypille ominaisten taksonien määrä on ollut tarkkailuvuosina 2001, 2005 ja 2009 8 14 kun se vuonna 2013 oli 7. Fiskarsinjoen pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä pohjasedimentissä havaittiin öljyä ja sitä esiintyi myös pohjaeläinnäytteissä. Elokuun alussa Fiskarsinjoella oli sattunut pieneksi luokiteltu öljyvuoto, jonka syy ei ollut selvillä (HS, 4.8.2013, luettu 26.11.2014). On mahdollista, että jokeen joutunut öljy on vaikuttanut Fiskarsinjoen pohjaeläinten tilaan. Alueelle ei tule pistekuormitusta. Tarkastelussa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että myös Mustionjoen koskialueiden pohjantila oli EPT-heimojen ja jokityypille ominaisten lukumäärien perusteella edellisvuotta heikompi. 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Mustionjoen harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymisessä oli tapahtunut jonkin verran muutoksia vuoteen 2009 verrattuna. Erikoinen ja uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji (NT) virtalude (Aphelocheirus aestivalis) esiintyi harvalukuisena vuonna 2013 ainoastaan M2-koskialueella. Vuonna 2009 virtaludetta tavattiin runsaana molemmilta koskialueilta (M2 ja M38). Uhanalaista vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) tavattiin yksi yksilö Msu1 ja Msu3 suvantoalueilla. Kuva 33. Nuoria virtaluteita (Aphelocheirus aestivalis) tavattiin Åminneforsin voimalaitoksen alapuolisella M2 koskialueella. Fiskarsinjoessa ei tavattu vuonna 2013 kohtalaisen harvinaista purolouhekasta (Rhyacophila fasciata). Vuonna 2009 näytteissä esiintyi yksi yksilö. Sen sijaan Paralepthophlebia spp. esiintyi suhteellisen runsaana Fiskarsinjoessa ja Mustionjoessa Åminneforsin koskialueella. Lajia pidetään kohtalaisen herkkänä ympäristön likaantumiselle. Mustionjoki on monipuolinen suursimpukkajoki, siellä tavataan kaikkia Suomen seitsemää suursimpukkalajia mukaan lukien erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) ja vuollejokisimpukka (Unio crassus). Yhteistarkkailun näytteenottomenetelmät eivät valitettavasti sovellu suursimpukoiden inventointiin. Tähän sukellus olisi soveltuvin menetelmä. 11.1.3 Mustionjoen tila pohjaeläimistön perusteella Virtaluteen todetaan viihtyvän nopeavirtauksisilla koskialueilla, joissa esiintyy sammalikkoja ja karkeampaa kivikkoa, mutta se pystyy nopeana uimarina hyödyntämään monipuolisesti erilaisia pohjatyyppejä (Vuori 2008). Åminneforsin alapuolisessa koskessa M2 havaintopaikalla pohjanlaatu oli hiekkaa, detritusta ja pieniä kiviä, jonka seassa oli isompia kiviä. Mustion taajaman läheisellä Junkarsborgin M38 havaintopaikalla ei havaittu isompia kiviä vaan pohja oli lähinnä pientä kiveä, soraa ja hiekkaa ja hyvin tasalaatuista. Karkeamman kivimateriaalin puuttuminen voi osittain selittää virtaluteen puuttumista. Mustionjoen suvantoalueet vaikuttavat olevan kohtalaisen karuja elinympäristöjä. Niissä viihtyvät lievästi karua eli kohtalaisen hyvää pohjan tilaa ilmentävät lajit. Päsarträsketin havaintopaikalla Msu2 pohja oli muiden suvantoalueiden pohjia hieman rehevämpi. Koskialueet olivat lajistoltaan selvästi köyhempiä kuin edellisenä tarkkailuvuotena 2009. EPT-heimoihin ja jokityypillisen lajiston perustuvat indeksit viittasivat myös heikompaan pohjan tilaan. Köyhtyneeseen pohjaeläimistöön on vaikuttanut ilmeisesti laajaa näytteenottovuotta edeltävän vuoden 2012 poikkeuksellisen pitkäkestoiset sateet ja viileähköt säät, jotka heikensivät lisääntymistulosta erityisesti hyönteislajeilla vielä vuonna 2013. Vuotta 2009 edeltävä vuosi oli sitä vastoin lämmin, muuten vuodet 2009 ja 2013 olivat kesäajan sääoloiltaan ja virtaamiltaankin hyvin samanlaisia. Mustionjoen pistekuormitus on hyvin vähäistä. Jokea kuormittaa ainoastaan Mustionjoen yläosassa sijaitseva Mustion taajaman puhdistamo, jonka kuormitus ei ollut erottavissa Mustionjokeen kohdistuvasta hajakuormituksesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 41

11.2 Pohjanpitäjänlahti ja Tammisaaren merialue vuosina 2010 2013 Pohjanpitäjänlahden sisäosien tila on ollut pitkään heikko, näin oli myös tarkkailujaksolla 2010 2013. Pohjanpitäjänlahden perukassa (P7) sedimentti oli hapetonta, väriltään tummaa ja sedimentin pinnassa oli öljymäinen kerros. Havaitut pohjaeläimet olivat valtaosin orgaanista kuormitusta sietäviä harvasukamatoja ja surviaissääsken toukkia. Havaintopaikalla 8 sedimentti on edelleen lähes mustaa mikä viittaa hapettomuuteen ja paikalla tavattiin vain muutamia pohjaeläimiä. Nekin olivat kuormitusta sekä hapettomuutta hyvin sietäviä amerikansukasjalkaisia (Marenzelleria spp.). Harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja amerikansukasjalkaisia tavattiin myös P9 havaintopaikoilla 10 metrin ja 20 metrin syvyydessä. Vuosittain seurattavalla 20 metrin havaintopaikalla, pohjaeläimet ovat välillä puuttuneet kokonaan tai paikalla on esiintynyt vain kuormitusta ja hapettomuutta kestäviä amerikansukasjalkaisia. Sällvikin syvänteen kohdalla pohjaeläinten tilaa tarkkaillaan 10 metrin välein. Vuosittain seurataan syvimmän havaintopaikan P10, 40 m tilaa. Vuonna 2013 pohjan tilan heikkeneminen oli selkeästi havaittavissa syvemmällä. Kymmenen metrin syvyydellä lajistossa oli pääosin kuormitusta sietäviä lajeja (harvasukasmadot, amerikansukasjalkainen) mutta joukossa esiintyi muutamia herkempiä hapekkaan pohjan indikaattorilajeja kilkkiä (Saduria entomon) ja valkokatkaa (Monoporeia affinis). Kahdenkymmenen metrin syvyydellä tavattiin ainoastaan yksi valkokatka ja syvemmällä niitä ei enää esiintynyt. Sällvikin syvänteen tila näyttää menneen huonompaan suuntaan tarkkailujakson 2010 2013 aikana verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon 2007 2009. Vuosina 2010 2011 Sällvikin syvänteessä (P10, 40 m) tavataan vielä kohtalaisen runsaasti amerikansukasjalkaista ja muutamia elinympäristöltään vähän vaateliaampia lajeja. Vuonna 2012 pohjaeläimet olivat hävinneet lähes kokonaan, näytteissä tavattiin vain yksi aikuinen amerikansukasjalkainen. Juveniilien puuttuminen viittaa siihen, ettei amerikansukasjalkainen kykene lisääntymään alueella. Vuonna 2013 tilanne on ilmeisesti hieman kohentunut koska amerikansukasjalkaisia tavattiin aikuisia ja juveniileja yksilöitä. Lisäksi tavattiin yksi Tanypodinae-surviaissääskentoukka. Muut pohjaeläimet puuttuvat. Muutokset oli nähtävissä myös sedimentissä. Vuosina 2010 2012 sedimentti oli mustaa sekä hapetonta sulfidiliejua ja vuonna 2013 se oli väriltään ruskeaa eli hapekasta. Pohjanpitäjänlahden sisäosiin tulee yleensä happirikasta ja suolaista vettä syksyn ja talven aikana. Talvella 2011 2012 suolapulssi jäi tulematta, joka selittää pohjan heikkoa tilaa. Happipitoisuus Sällvikin syvänteessä (40 m) oli 21.3.2012 0,5 mg O 2 /l. Talvella 2012 2013 Pohjanpitäjänlahdelle tuli suolapulssi ja happipitoisuus syvänteessä oli 20.3.2012 9,3 mg O 2 /l. Björknäsin edustalla IDO Oy:n 6,5 m havaintopaikan pohjaeläimistön tila oli hieman parempi verrattuna edelliseen tarkkailujaksoon 2006 2009. Pohjaeläimiä oli lukumääräisesti enemmän ja lajistossa oli mukana myös elinympäristön suhteen hieman vaateliaampia lajeja kuten viherlimamato (Cyanophthalma obscura) ja liejukatka (Corophium volutator). Tammisaaren lähivedet Pohjanpitäjänlahden Stadfjärdenin (6,5 m) havaintopaikan avulla arvioidaan Tammisaaren lähivesien tilaa vuosittain. Tammisaaren lähivesien pohjaeläimistö on jo selvästi monipuolisempi kuin Pohjanpitäjänlahden sisäosien. Alueella oli kuitenkin havaittavissa pohjaeläimistön köyhtyminen, vuodesta 2010 vuoteen 2012 pohjaeläinten yksilömäärä ja taksonien lukumäärä vähenivät. Lajistosta hävisivät lähes kokonaan nilviäiset ja äyriäiset, myös muiden pohjaeläinryhmien yksilömäärät laskivat selvästi. Vuonna 2013 pohjaeläimistön tila näyttää hieman kohentuneen, taksoneita tavattiin 14 ja pohjaeläimistössä nilviäisten määrä oli kasvanut. Nilviäiset eivät kykene vaihtamaan paikkaa elinolojen huonontuessa, joten ne ovat hyvä indikaattori paikallisten elinolojen heikkenemisestä. Sedimentti oli tarkkailujaksolla 2010 2013 ruskeaa ja hajutonta, pääasiassa savea, jonka seassa oli hajonnutta eloperäistä ainesta, soraa ja hiekkaa. Dragsvikin (P12c, 2 4 m) ja Båssafjärdenin (P12b, 2 4 m) havaintopaikat sijaitsevat ravinnekuormitteisella alueella. Havaintopaikkojen lajisto oli hyvin rehevälle pehmeälle pohjalle tyypillinen ja koostui pääosin kuormitusta hyvin sietävistä harvasukamadoista ja surviaissääskentoukista. Sedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta, se oli hajutonta ja ruskeaa. Gullön havaintopaikalla (P13, 14 16 m) sedimentti oli myös hajutonta ja ruskeaa, pohjaeläimiä oli kuitenkin vähän. Lajisto edusti yleisiä ja kuormitusta hyvin sietäviä lajeja. Lisäksi tavattiin yksi kilkki ja muutama massiainen (Mysidae). Vuoteen 2009 verrattuna lajisto oli vuonna 2013 samankaltainen, vaikka yksilöitä oli vuonna 2009 puolet enemmän. Vuonna 2013 sekä liejusimpukoista (Macoma balthica) että amerikansukasjalkaisista puuttuivat pienikokoiset yksilöt mikä voi johtua siitä että ne eivät kyenneet lisääntymään alueella. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Tammisaaren merialue P14, P18, P19 Skogbyfjärdenillä (P14, 10 m) yksilömäärä oli suhteellisen alhainen, mutta lajistossa esiintyi harvakseltaan myös vaateliaampia lajeja kuten viherlimamato ja makkaramato. Sessiilien kotilo- ja simpukkalajien läsnäolo viittaa siihen, ettei pohjalla esiinny ainakaan pitkäaikaista hapettomuutta. Tenala-Marinan edustalla (P18, 6 m) olosuhteet olivat selkeästi otolliset viherlimamadolle ja amerikansukasjalkaisille, jotka olivat vallitsevat lajiryhmät. Syvemmällä (P18, 9 m) viherlimamato oli edelleen vallitseva, mutta amerikansukasjalkaisia ei havaittu. Lappohjan havaintopaikalla (P19, 10 m) amerikansukasjalkaisia oli taas runsaasti. Syvemmällä (P19, 16 m) lajisto oli samankaltainen, mutta yksilömäärä putosi 184 yksilöstä 71 yksilöön. Amerikansukasjalkaisissa ei esiintynyt pienikokoisia yksilöitä, joten todennäköisesti se ei kyennyt lisääntymään tällä alueella. Sedimentti ei ollut merkkejä hapen puutteesta. Se oli kaikilla Tammisaaren merialueen havaintopaikoilla hajutonta ja väri vaihteli ruskeasta harmaaseen. Ovako Koverharin edusta on ollut intensiiviseurannassa. Tämän alueen havaintopaikat sijaitsevat hiekka-savi-detritus-pohjalla. Purkuputkea lähimpänä sijaitsevan havaintopaikan (P17, 15 m) avulla seurataan alueen pohjan tilaa vuosittain. Pohjaeläimistössä ei ollut tapahtunut vuosina 2010 2013 suuria muutoksia. Vuonna 2010 lajidiversiteetti oli alhaisin, paikalla tavattiin vain viisi pohjaeläinryhmää. Vuonna 2011 eliöstö oli tarkkailuvuosista monipuolisin, taksonien lukumäärä oli 12 ja lajistossa esiintyi harvakseltaan useita elinympäristönvaatimuksiltaan vaateliasta lajia. Vuosina 2011 ja 2012 liejusimpukka oli vallitseva pohjaeläinlaji, mutta sen lukumäärä väheni vuodesta 2010 vuoteen 2013. Vuonna 2013 liejusimpukoita esiintyy 14 kpl ja amerikansukasjalkaiset selvästi vallitsivat pohjalla, niitä havaittiin 192 yksilöä. Muiden pohjaeläinryhmien lukumäärät olivat suhteellisen alhaisia. Koverharin edustalla 15 metrin A4, B8 ja D7 havaintopaikoilla lajisto oli samankaltainen. Lajisto koostui pääosin yleisistä pohjaeläinlajeista ja harvakseltaan tavattiin elinympäristön suhteen näitä vaateliaampia lajeja kuten viherlimamatoa, makkaramatoa ja kilkkiä. Storfjärdenin (P16, 34 m) syvänteen pohjan tila on heikentynyt selvästi vuodesta 1986 vuoteen 2013 (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014). Syvänteen pohjan läheisessä happipitoisuudessa on havaittavissa selvä laskeva trendi. Happipitoisuus on ollut pohjan lähellä alimmillaan 4,9 mg O₂/l. Vuonna 2013 havaintopaikan pohjaeläimissä vallitsi amerikansukasjalkainen, joita oli 147 yksilöä. Kohtalaisen runsaasti tavattiin myös liejusimpukkaa, 51 yksilöä. Harvakseltaan esiintyi myös valkokatkaa, joka viittaa pohjan vielä olevan hapekas. Amerikansukasjalkaisen on havaittu vaikuttavan negatiivisesti valkokatkan esiintymiseen (Kotta ym. 2003). Sen on todettu menestyvän ravintokilpailussa valkokatkaa paremmin. Tämän vuoksi amerikansukasjalkaisen runsas esiintyminen saattaa selittää valkokatkan vähäisen lukumäärän. Edelliseen laajaan tarkkailuvuoteen 2009 verrattuna havaintopaikalla pohjaeläinlajisto oli samankaltainen, mutta amerikansukasjalkaisen lukumäärä oli moninkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Amerikansukasjalkaisia esiintyi 766 yksilöä, lisäksi tavattiin Bylgides sarsi -monisukamatoa, jota ei esiintynyt vuoden 2013 näytteissä. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen havaintopaikkojen pohjaeläinten yksilömäärät ja biomassat on esitetty liitteessä 7. 11.3 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun merialueilla Tutkimusalueen vuoden 2013 pohjaeläintuloksille laskettiin Brackish water benthic -indeksin arvot (Vuori ym. 2009). BBI-indeksi on kehitetty ekologisen tilaluokituksen apuvälineeksi. Ekologista tilaluokitusta tehdessä pohjaeläinaineistoa tarkastellaan vesistömuodostumittain usean vuoden keskiarvona. Sen vuoksi yhden havaintopaikan yhteen havaintokertaan perustuvaa indeksitulosta voidaan pitää vain suuntaa antavana. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen havaintopaikkojen saamat BBI-arvot on esitetty liitteessä 7. Pohjanpitäjänlahden sisäosien alle 10 metriä syvien havaintopaikkojen P7 ja P9 tila oli BBI indeksin mukaan välttävä. Yli 10 metriä syvän P8 havaintopaikan tila oli tyydyttävä. Indeksi arvioi havaintopaikan P8 tilan todellista paremmaksi. Lajisto oli hyvin köyhää ja sedimentissä oli merkkejä heikosta happitilanteesta. Sällvikin syvänteen tila oli 10 metrin syvyydellä indeksin mukaan arvioituna hyvä, 20 metrin syvyydellä tyydyttävä ja 30 metrin sekä 40 metrin syvyydessä huono. Pohjaeläimistö oli jo 20 metrin syvyydellä köyhää, kuitenkin hapekkaan pohjan indikaattorilajia valkokatkaa tavattiin yksi yksilö. Kolmen ja neljäkymmenen metrin syvyydessä tavattiin lähes ainoastaan amerikansukasjalkaista. Björknäsin edustalla (P11 IDO Oy) ja Stadfjärdenin (P12) pohjan tila oli indeksin mukaan erinomainen. Näillä havaintopaikalla tavattiinkin useita kuormitukselle herkkiä lajeja. Tammisaaren merialueen matalien havaintopaikkojen P12b ja P12c tila oli indeksin perusteella välttävä. Näillä havaintopaikoilla pohjaeläimistö olikin yksipuolista ja orgaanista kuormitusta ilmentävää. Tammisaaren merialueen P14, P18, P19 ja FNsteel Koverharin edustan A4, 17, B8, D7 ja E10 havaintopaikkojen pohjan tila oli indeksi mukaan hyvä tai erinomainen. Näillä havaintopaikoilla veden vaihtuvuus on selvästi Pohjanpitäjänlahden sisäosia parempi, jolla on vaikutusta pohjan tilaan. Pohjanpitäjänlahdessa Raaseporin kohdalla sijaitseva kynnys rajoittaa veden vaihtumista Pohjanpitäjänlahden sisäosissa. Storfjärdenin syvänteen (P16) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 43

tila oli indeksin mukaan tyydyttävä. Storfjärdenin tilassa on ollut havaittavissa selvä heikkeneminen vuodesta 1986 vuoteen 2013. Pohjaeläinlajisto oli vuonna 2013 yksipuolinen ja pääasiassa kuormitusta ilmentävä, mutta pohja oli sen perusteella kuitenkin vielä hapekas. Vesien tilan ekologisen luokituksen mukaan Pohjanpitäjänlahden ja Dragsvikin ekologinen tila on välttävä sekä Hankoniemen vesistöalueen tila on tyydyttävä. Vuoden 2013 perusteella pohjan tila oli osalla havaintopaikoista parempi. Vuosien välillä on kuitenkin eroja ja vuoden 2013 vähäiseen aineistoon perustuvaa arviota voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kokonaisuutena varsinkin Pohjanpitäjänlahden sisäosat ilmentävät varsin kuormittunutta pohjaa. 11.4 Yhteenveto ja arvio pistekuormituksen vaikutuksista pohjaeläimistöön ja pohjan tilaan Mustionjoen hidasvirtaamaiset suvantoalueet vaikuttavat olevan kohtalaisen karuja elinympäristöjä. Niissä viihtyvät lievästi karua eli kohtalaisen hyvää pohjan tilaa ilmentävät lajit. Ainoastaan Päsarträsketin havaintopaikalla Msu2 pohjan tila oli rehevämpää kuin muilla suvantoalueilla. Nopeammin virtaavilla koskialueilla lajisto näytti olleen vuonna 2013 selvästi köyhempi kuin edellisenä tarkkailuvuotena 2009. Myös hyönteisindeksit viittasivat heikompaan pohjan tilaan. Köyhtyneeseen pohjaeläimistöön on vaikuttanut ilmeisesti laajaa näytteenottovuotta edeltävän vuoden 2012 poikkeuksellisen pitkäkestoiset sateet ja viileähköt säät, jotka heikensivät lisääntymistulosta erityisesti hyönteislajeilla vielä vuonna 2013. Köyhtyneessä lajistossa esiintyi kuitenkin muutamia herkkiä pohjaeläintaksoneita, kuten Paralepthophlebia spp. suhteellisen runsaana sekä Fiskarsinjoessa ja Mustionjoessa Åminneforsin koskialueella. Merkille pantavaa on myös, että uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävää lajia (NT) virtaludetta (Aphelocheirus aestivalis) tavattiin harvalukuisena Åminneforsin voimalaitoksen alapuoliselta koskelta. Rauhoitettua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) tavattiin kahdella Mustionjoen suvantoalueella. Mustionjoen pistekuormitus on hyvin vähäistä. Jokea kuormittaa ainoastaan Mustionjoen yläosassa sijaitseva Mustion taajaman puhdistamo, jonka kuormitus ei ollut erottavissa Mustionjokeen kohdistuvasta hajakuormituksesta. Mustionjokea huomattavasti pienempään Fiskarsinjokeen ei tiettävästi kohdistu pistemäistä kuormitusta. Fiskarsinjokeen elokuun alussa 2013 joutunut öljy on kuitenkin ilmeisesti jonkin verran köyhdyttänyt Fiskarsinjoen pohjaeläimistöä vielä syksyllä 2013. Pohjanpitäjänlahdella oli havaittavissa pohjan tilan heikkeneminen vuodesta 2010 vuoteen 2012 intensiivisesti seurattujen pohjaeläinhavaintopaikkojen perusteella. Sekä Sällvikin että Stadfjärdenin syvänteessä pohjaeläinryhmien taksonimäärä ja yksilötiheydet laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2012. Vuonna 2013 tilanne näyttää hieman korjaantuneen ja taksoni sekä yksilömäärä kasvaneen. Talvella 2011 2012 mereltä ei tullut Pohjanpitäjänlahteen tavanomaista suolapulssia, joka osaltaan selittää pohjan heikkoa tilaa. Pohjanpitäjänlahdessa sijaitsee Tammisaaren kohdalla kynnys, joka estää veden tehokkaan vaihtumisen. Vesi vaihtuu kunnolla ainoastaan kun joen kautta tulevan makean veden määrä on vähäinen ja suolainen vesi pääsee virtaamaan kynnyksen yli Pohjanpitäjänlahden sisäosiin. Suolainen vesi painuu makeaa vettä raskaampana pohjalle ja ollessaan riittävän raskasta syrjäyttää syvänteiden vanhan veden. Talvella 2012 2013 Pohjanpitäjänlahti sai tavanomaisen suolapulssin ja maaliskuun näytteenottokerralla Sällvikin syvänne oli hapettunut. Pohjaeläimistö oli jo lähtenyt hitaasti elpymään lokakuuhun 2013 mennessä. Pistekuormittajien määrässä tapahtui useita muutoksia vuosien 2010 2013 aikana (Holmberg ja Valtonen 2013). Tvärminnen jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 2011. Lisäksi Lappohjan jäteveden puhdistamon toiminta on vähentynyt. Molempien edellä mainittujen puhdistamojen jätevedet johdetaan nykyään Hankoon. FNsteel Koverharin toiminta loppui myös kokonaan yhtiön ajauduttua konkurssiin kesän 2012 alkupuolella. Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen pehmeät sedimenttipohjat ovat kuormittuneita. Erityisesti Pohjapitäjänlahden sisäosa on kuormitukselle hyvin herkkä heikon veden vaihtuvuuden vuoksi. Mustionjoen kautta ja valuma-alueelta suoraan tulee Pohjanpitäjänlahteen runsaasti ravinnekuormitusta ja happitilanteen heiketessä myös sedimentistä alkaa vapautua ravinteita. Pohjanpitäjänlahden sisäosan suulle purkaa jätevetensä Karjaa-Pohjan puhdistamo. Karjaa-Pohjan puhdistamon kuormitusta ei ollut kuitenkaan erotettavissa Pohjanpitäjänlahden sisäosan yleisesti heikosta pohjan tilasta. Tammisaaren lähivesillä Björknäsin edustalla (P11 IDO Oy) ja Stadfjärdenin (P12) pohjan tila oli kohtalaisen hyvä. Näillä havaintopaikalla tavattiinkin useita kuormitukselle herkkiä lajeja. Skeppsholmenin jätevesien purkupaikka sijaitseen Båssafjärdenin itäosassa. Båssafjärdenin (12b) ja Draksvikfjärdenin (12c) tila oli heikko. Molemmat ilmentävät selvästi kuormittunutta pohjaa. Veden vaihtuvuus on tällä alueella heikko. 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Pohjanpitäjänlahden alaosassa lajisto on jo Pohjanpitäjänlahden sisäosia mereisempää joka kertoo paremmasta veden vaihtuvuudesta ja yhteydestä Tammisaaren merialueeseen. Tammisaaren merialueella (P14, P18 ja P19) pohjan tila oli suhteellisen hyvä. Havaintopaikka P19 sijaitsee lähimpänä Lappohjan puhdistamon jätevesien purkualuetta. Koverharin edustalla lajisto koostui pääosin yleisistä pohjaeläinlajeista ja harvakseltaan tavattiin elinympäristön suhteen vaateliaampia lajeja kuten viherlimamatoa, makkaramatoa ja kilkkiä. Storfjärdenin (P16) pohjaeläinlajisto oli yksipuolinen ja pääasiassa kuormitusta ilmentävä. Lisäksi tavattiin harvakseltaan hapekkaan pohjan indikaattorilajia valkokatkaa. Koska alueen pistekuormitustilanteessa on tapahtunut suuria muutoksia, pohjaeläntutkimuksen laajuutta tullaan tarkastelemaan perusteellisesti meneillään olevan tarkkailuohjelmapäivityksen yhteydessä. Ainakin FNsteelin alueen melko laaja pohjaeläintutkimus tulee loppumaan teollisuustoiminnan loppumisen seurauksena. Myös jokipisteiden määrää olisi perusteltua vähentää hyvin vähäisen pistekuormituksen johdosta. 12 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista vuosina 2010 2013 Vuoden 2013 tarkkailu käsitti joka vuosi suoritettavien fysikaalis-kemiallisten tutkimusten lisäksi myös neljän vuoden välein suoritettavat laajat biologiset tutkimukset. Vuoden 2013 laajaan tutkimukseen kuuluivat vesikasvillisuus, pohjaeläimistö sekä pohjasedimenttien haitta-aineet kuten raskasmetallit. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi suurinta keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 2007. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui Mustion taajaman pientä puhdistamoa lukuun ottamatta. Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen kuormitus on useiden parannustoimenpiteiden myötä vähentynyt edelleen ja laitos on pitkään toiminut hyvin. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 2012, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena. Mustionjoen pistekuormitukseen tapahtui suuri muutos kun puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui vuonna 2007. Uuden Karjaa-pohjan jätevedenpuhdistamon myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla parani selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet laskivat tarkastelujakson lopussa. Mineraaliöljypäästöjen osalta on havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat myös vähentyneet selvästi ja öljyä esiintyy nykyään jokivedessä hyvin harvoin. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudetkin ovat yleisesti ottaen pienentyneet hieman. Mustionjoen veden laadun kannalta pistekuormituksella oli vuoteen 2007 ollut selvä veden laatua heikentävä vaikutus, vaikka suurin osa joen kuljettamasta kuormituksesta on peräisin ympäröiviltä maa-alueilta tulevasta hajakuormituksesta. Ottaen huomioon alapuolisen Pohjanpitäjänlahden ajoittain heikon happitilanteen, kuormituksen väheneminen kaikilla tasoilla on hyvinkin tärkeää. Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä tutkimuspisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut hieman 1980-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut erittäinkin heikko. Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa alenevia bakteerimääriä joen alajuoksulla. Kuormitusta vastaanottavan Pohjanpitäjänlahden kannalta on muistettava, että Fiskarsinjoen virtaama on vain noin 1/20 Mustionjoen virtaamasta. Joki on pitkään ollut mm. metalliteollisuuden kuormittama ja tämä näkyy edelleen selvästi Borgbyträsketin pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuuksissa. Pitoisuudet olivat koko tutkimusalueen korkeimmat. Pitoisuudet ovat kuitenkin viime vuosina laskeneet hieman. Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 1990-luvun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 45

alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Myös talvella 2011 2012 tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, kun ulkomereltä hapekasta ja suolaista merivettä tuova pulssi jäi väliin kokonaan. Edellä mainituista syistä johtuen Pohjanpitäjänlahden heikon happitilanteen jakso venyi yli vuoden pituiseksi, koska uutta vettä tuli vasta vuoden 2013 lopussa. Pohjanpitäjänlahden heikot happiolot näkyvät myös mm. voimakkaasti köyhtyneenä pohjaeläimistönä. Lahden syvimmässä osassa pysyvää pohja-eläimistöä ei esiinny lainkaan. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta näyttää siltä, että kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet hieman aivan viime vuosina. Alue on edelleen varsin rehevä ja tätä käsitystä tukevat sekä vesikasvillisuus- että pohjaeläimistötutkimukset. Jokilaaksojen jo vuosisatoja jatkuneen teollisuustoiminnan vaikutukset aiheuttavat sen, että pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen hieman normaalia korkeammat. Lahden keskiosa on suhteellisen puhdas, eikä kuormitusta osoittavia biologisia muutoksia voida osoittaa. Tämä koskee kuitenkin lähinnä lahden matalia rantavesiä. Syvemmällä vuosittain esiintyvä heikko happitilanne on selvä osoitus lahteen kohdistuvasta liian suuresta kuormituksesta. Tämä on myös johtanut siihen, että lahden pohjaeläimistö on hyvin köyhtynyt tai puuttuu kokonaan 10 m alapuolella. Pohjanpitäjänlahden eteläosassa veden laatu on aika hyvä ja pohjaeläimistökin varsin monipuolista, mutta lahden kaakkoiskulmassa vesikasvillisuus osoitti edelleen selviä rehevöitymisen merkkejä. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on viime vuosina ollut erittäin hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa sekä alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset, että neljän vuoden välein tehdyt vesikasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset. Rehevöitymistä indikoivia lajeja on runsaasti. Skeppsholmenin pienentynyt kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Selvimmin puhdistustehon nousu näkyy veden hygieenisessä laadussa. Ulosteperäisten indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi vaikka aivan viime vuosina taas oli havaittavissa hieman kohonneita bakteerimääriä. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet, jotka olivat selvästi korkeampia kuin esim. Stadsfjärdenin alueella, ovat osoituksena Båssafjärdeniin pitkään kohdistuneesta jätevesikuormituksesta. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän hyvin korkeina. Pohjaan kiinnittyneen kasvillisuuden perusteella alue on rehevä ja pohjaeläimistö koostuu lähinnä rehevöitymistä hyvin kestävistä lajeista. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a-mittausten perusteella kuitenkin laskenut hivenen aivan viime vuosina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet laskevat myös selvästi ulospäin mentäessä. Tenala- Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Mm. pohjaan kertyneiden aineiden pitoisuudet olivat alhaiset. Ainoastaan vedestä joskus mitatut kohonneet mineraaliöljypitoisuudet osoittavat pienvenesataman toiminnan vaikutuksia. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Vesikasvillisuustutkimuksenkin perusteella rehevöityminen on hieman vähentynyt tarkkailualueen uloimmissa osissa. FNsteel Koverharin edustalla on sekä pohjaeläimistöä, että sedimentin raskasmetallipitoisuuksia seurattu pitkään ja tulosten valossa vaikuttaa ilmeiseltä, että kuormitusvaikutukset ovat vähitellen lieventyneet. Voimakkaammin tehtaan kuormitus näkyy tehtaan kaakkoispuolella tehdasta lähimpänä olevalla pisteellä. Pohjaeläimistö on kuitenkin vähitellen toipumassa. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen selvästi korkeampia kuin kauempana tehtaasta, mutta kuormituksen väheneminen alkaa vähitellen näkyä pohjasedimentin pintakerroksen puhdistumisena. Syvemmällä sedimentissä raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen kohonneita. FNsteelin toiminta päättyi alkukesällä 2012, joten alueen toipuminen jatkunee. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma tänä päivänä on edelleen rehevöityminen, jonka syy on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus. Tämä näkyy vesistössä runsastuneena kasvillisuutena, runsaan planktonkasvillisuuden vuoksi sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Tarkastelemalla pistekuormituksessa tapahtuneita muutoksia pidemmältä ajanjaksolta voidaan todeta, että pistekuormitus väheni selvästi Karjaa-Pohjan uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Mustionjoen kautta tulevat suuret ravinnemäärät, jotka ovat peräisin mm. maatalouden hajakuormituksesta, on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Pohjanpitäjänlahti toimii suurena sedimentaatioaltaana ja lahteen kohdistuva liian suuri kuormitus näkyy lahden toistuvana happiongelmana. Pohjanpitäjänlahti ei sinällään ole erityisen rehevä, joten syy toistuviin happiongelmiin on etsittävä lahden ulkopuolelta. Mustionjoen kautta tuleva kuormitus on luonnollisesti avainasemassa, mutta myös Tammisaaren lähivesien tilanne heijastuu Pohjanpitäjänlahden tilaan. Pohjanpitäjänlahdessa fosfori on pääsääntöisesti se kasvinravinne, joka rajoittaa leväkasvua, mutta Tammisaaren ulkosaaristossa minimiravinne on typpi, joten olisi tarpeen saada myös typpikuormitusta vähennettyä. Nykytilanteessa ylimääräinen typpi virtaa Pohjanpitäjänlahden kautta saaristoon ja vaikka se ei lisääkään leväkasvua Pohjanpitäjänlahdella, niin saavuttuaan ulkosaaristoon se toimii leväkasvua edistävänä ravinteena voimistaen vesialueen rehevöitymistä. Myönteisenä ilmiönä koko tutkimusalueella on pidettävä mineraaliöljykuormituksen vähenemistä. Vedestä mitatut pitoisuudet ovat selvästi vähentyneet ja nyt tämä on alkanut näkyä myös pohjasedimenttien öljypitoisuuksissa. Lievä myönteinen kehitys on myös havaittavissa eräiden raskasmetallien osalta. Parannus johtuu sekä tehdyistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä että joissain tapauksissa myös teollisuustoiminnan loppumisesta. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia, kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 2011. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon puhdistettavaksi. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta väheni kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel, Koverhar ajautui konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä 2012. Yllä mainituista syistä tarkkailuohjelmaa tulee muuttaa niin että se paremmin vastaa nykyistä kuormitustilannetta. Tarkkailuohjelman päivitystyö on meneillään ja siinä huomioidaan muuttunutta tarkkailuvelvoitetilannetta. 13 Sammanfattning Vattendragskontrollen år 2013 omfattade utöver de årliga vattenkvalitetsmätningarna även de vart fjärde år återkommande mera utförliga biologiska undersökningarna. I de omfattande undersökningarna ingår undersökningar av vattenvegetation, bottenfauna samt analys av förekomsten av tungmetaller och mineraloljor i bottensedimenten. Om den punktbelastningen kan man konstatera, att huvuddelen av den kommer från områdets två största avloppsvattenreningsverk. Dessa är Skeppsholmens reningsverk i Ekenäs samt Karis-Pojo reningsverk, vars renade avloppsvatten började ledas till Pojovikens innersta del i början av sommaren 2007. Samtidigt upphörde punktbelastningen från Karis-Billnäs reningsverk och Gumnäs reningsverk. Den enda punktbelastaren av Svartån är efter det Svartå samhällets lilla reningsverk. Belastningen från Skeppsholmens reningsverk har minskat ytterligare till följd av en del förbättringsåtgärder i reningsverket och reningsverket har länge fungerat utmärkt. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. Även på annat håll inom kontrollområdet har det skett förändringar i punktbelastningen. Reningsverket vid Tvärminne zoologiska station stängdes i november 2011 och Lappvik reningsverk i slutet av år 2012. Vattnen från dessa områden leds numera till Hangö stads Stormossens reningsverk. Till följd av FNsteels konkurs upphörde belastningen därifrån på försommaren 2012. I Svartån skedde en stor förändring, då avledande av avloppsvatten upphörde år 2007. Efter det, att det nya reningsverket togs i bruk, kan en klar förbättring märkas. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Även vattnets ammoniumkvävehalt har minskat under granskningsperiodens sista år. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av mineraloljor. Dessa, som huvudsakli- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 47

gen härstammade från industrin har minskat klart jämfört med situationen ännu i början av 1990-talet. Även tungmetallhalterna i bottensedimenten verkar, att ha minskat i någon mån. Med tanke på vattenkvaliteten i Svartån hade punktbelastningen fram till år 2007 en klar betydelse, trots att största delen av de närsalter, som ån transportera, härstammar från den diffusa belastningen från de omkring liggande markerna. Med tanke på den mottagande Pojovikens tidvis dåliga syresituation är en minskning av all slags belastning av nöden. Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 1980-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit något bättre under de senaste åren. Med tanke på den mottagande Pojoviken bör man dock komma ihåg, att vattenflödet i Fiskarsån endast är ungefär 1/20 av flödet i Svartån. Ån har under en lång tid belastats av områdets metallindustri och detta ses ännu klart i tungmetallhalterna i Borgbyträskets bottensediment. Halterna var de klart högsta i hela undersökningsområdet. Halterna har emellertid sjunkit något under de senaste åren. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse under de senaste åren, som en följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 1990-talet då syreläget var kritiskt. Även under vintern 2011 2012 var situationen mycket exceptionell, då det inflöde med friskt och syrerikt vatten från området utanför viken uteblev helt. Till följd av det varade perioden med mycket dåliga syreförhållanden i över ett år, eftersom nytt vatten kom först i slutet av år 2013. De dåliga syreförhållandena märks bl.a. som en utarmad bottenfauna. I vikens djupaste delar förekom inga bottendjur över huvud taget. Då man betraktar hela Pojoviken kan man konstatera, att det frodigaste området är viken innersta del. I och med att Karis-Pojo reningsverk togs i bruk flyttade utsläppsplatsen från Svartån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. Området är emellertid fortfarande rätt frodigt, vilket även stöds av resultaten från såväl bottendjur- som vattenvegetationsundersökningarna. Den industriella verksamhet, som fortgått i ådalarna i flera hundra år, har dessutom satt sina spår i form av något förhöjda tungmetallhalter i bottensedimenten. Pojovikens mellersta del är förhållandevis ren och några biologiska förändringar, som skulle indikera belastning, kunde inte skönjas. Detta gäller huvudsakligen vikens grunda strandnära vatten. I de djupare vattenskikten är de årligen återkommande syreproblemen ett klart tecken på, att belastningen på viken överstiger dess toleransgräns. Detta har lett till att vikens bottenfauna är mycket utarmad eller saknas helt på större djup än 10 m. I vikens södra del är vattenkvaliteten rätt god och även bottenfaunan rätt mångsidig, men i vikens sydöstra hörn uppvisade vattenvegetationen fortfarande klara tecken på övergödning. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har fortsättningsvis förbättrats under de senaste åren och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat något. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som mycket höga klorofyll-a halter i vattnet, men även som förändringar i såväl bottenfaunans som vattenvegetationens artsammansättning. Det förekommer rikligt med övergödningsindikerande arter i området. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Bäst syns den förbättrade reningen i vattnets hygieniska kvalitet. Mängderna fekala indikatorbakterier har sjunkit klart sedan 1990-talet trots att man under de senaste åren tidvis påträffat en aning förhöjda bakteriemängder. Då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. En indikation på att Båssafjärden under en lång tid belastats med avloppsvattenutsläpp är bottensedimentets tungmetallhalter, vilka var klart högre än motsvarande halter i Stadsfjärden. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Även den fastsittande vegetationen är riklig och bottenfaunan domineras av arter som klarar eutrofiering. Områdets övergödningsgrad har på basen av klorofyll-a mätningarna däremot sjunkit en aning under de allra senaste åren. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå än vattnen intill Ekenäs. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Bottensedimentens tungmetallhalter minskar klart i riktning utåt mot yttre skärgården. Effekterna av Tenala- Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. T.ex. metallhalterna i bottensedimenten var låga. Endast den tidvisa förekomsten av olja i vattnet indikerar en viss inverkan från hamnverksamheten. De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet påträffades i Tvärminne Storfjärden. Även på basen av vattenvegetationen föreföll en viss minskning av frodigheten att ha inträffat i det yttersta havsområdet. Utanför FNsteel Koverhar har såväl bottenfaunan som bottensedimenten undersökts under en lång tid. Det förefaller uppenbart, att belastningseffekterna har avtagit så småningom. Kraftigast är belastningseffekten sydost om anläggningen vid provpunkten som ligger närmast fabriken. Bottenfaunan visar vissa tecken på återhämtning. Bottensedimentens tung-metallhalter är ännu klart högre än längre bort från fabriken, men den minskade belastningen börjar märkas genom att sedimentens ytskikt har blivit renare. Längre ner i bottensedimenten är halterna ännu förhöjda. FNsteels verksamhet upphörde på försommaren 2012, vilket torde innebära att områdets återhämtning fortgår. Allmänt kan man konstatera, att det centrala problemet inom hela området fortfarande är övergödningen, vars orsaker är en alltför stor närsaltsbelastning. Det kan ses i vattendraget, som en tilltagande vattenvegetation, en grumling av vattnet till följd av en tilltagande planktonvegetation samt i värsta fall som syrebrist i de djupare delarna av vattendraget. Genom att granska de förändringar som skett på belastningssidan, kan man konstatera, att punktbelastningen har minskat till följd av det nya Karis-Pojo reningsverketet. De stora närsaltsmängder, som kommer via Svartån och som härrör sig från bl. a. lantbrukets diffusa belastning, är emellertid fortsättningsvis ett stort problem. Pojoviken fungerar som en stor sedimenteringsbassäng, och den för stora belastning, som når viken förorsakar årligen återkommande syreproblem. Pojoviken i sig är inte speciellt frodig, vilket betyder att orsakerna till de återkommande syreproblemen skall sökas utanför den egentliga viken. Belastningen, som kommer via Svartån, är givetvis i nyckelposition, men även situationen i vattnen nära Ekenäs återspeglas i situationen i Pojoviken. I Pojoviken är fosfor i huvudsak det näringsämne, som begränsar algtillväxten, men i Ekenäs yttre skärgård är det kväve som fungerar som miniminäringsämne. Detta betyder, att även kvävebelastningen borde fås ner. I den nu rådande situationen strömmar överskottskvävet via Pojoviken ut i skärgården och trots att det inte förorsakar ökad algproduktion i Pojoviken, ökar det eutrofieringen i skärgården då det väl nått dit. En positiv trend inom hela undersökningsområdet är minskningen av mineraloljebelastningen. De uppmätta halterna i vattnet har klart minskat under de senaste åren och nu märktes detta även i bottensedimentens oljehalter. En svagt positiv trend kan även skönjas beträffande vissa tungmetaller. Dels har man gjort förbättringar för att minska utsläppen, men ställvis har även nedläggningen av industriverksamheten påverkat resultaten. Det har under de senaste åren skett en klar minskning av antalet punktbelastare. Belastningen från Tvärminne zoologiska station upphörde i november 2011 och Lappvik reningsverk stängdes i slutet av år 2012. Vattnen från dessa områden började då ledas till Hangö stads Stormossens reningsverk. Dessutom upphörde verksamheten vid FNsteel på försommaren 2012. På grund av ovannämnda orsaker bör kontrollprogrammet uppdateras så att det motsvarar den rådande belastningssituationen. Förnyandet av kontrollprogrammet är under arbete och där beaktas den nya kontrollskyldighetssituationen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 49

Kirjallisuuslähteet Fritzsche, D. 1997: Marenzelleria cf. viridis: response to salinity change and low oxygen partial pressure a summary of information from resistance experiments. Rostock. Meeresbiol. Beitr. 5: 103 117. Henricson, C. & Oulasvirta, P. 2007: Pohjankurun väylän ruoppaushankkeen vaikutukset vesikasvillisuuteen. Alleco Oy, raportti 66 s. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2010: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto 2007 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 207. 190 s. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2013: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun vuodelta 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 247. 58 sivua. Ilmatieteen laitos 2014. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 2013. Karonen, M., Nylander, E., Mäntykoski, A. ja Kinnunen, T. 2009: Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue. Ympäristöministeriö. 193 s. Kotta, J.; Olafson, E., 2003: Competition for food between the introduced polychaete Marenzelleria viridis (Verrill) and the native amphipod Monoporeia affinis Lindström in the Baltic Sea, Journal of Sea Research 50 (2003) 27 35. Luther, H. 1951a: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. I Algemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49: 1 231. Luther, H. 1951b: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. II Spezieller Teil. Acta Bot. Fennica 50: 1 370. Maa ja Vesi Oy 1977: Karjaanjoen alajuoksun, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailu v. 1976. 32 s. Munsterhjelm, R. 1980: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och Ekenäs skärgård sommaren 1979. Julkaisussa: Lönnqvist, S. & Helminen O.: Karjaanjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1979. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 10. 17 s. Munsterhjelm, R. 1983: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti 1982. Julkaisussa: Lönnqvist, S., Helminen O & Holmberg, R.: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1982. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 26. 30 s. Munsterhjelm, R. 1986: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti 1985. Julkaisussa: Holmberg, R. & Helminen O.: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 1985. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu 52. 34 s. Oiva paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2014, Storfjärdenin havaintopaikan 16 happipitoisuudet, luettu 30.9.2015. Paasivirta, L. 2001: Bioindeksi RI (River-index) tai RCI (river chironomie index) jokien hitaasti virtaaville osille. Julkaisematon. Perus J., Bonsdorff, E., Bäck S., Lax, HG., Villnäs, A., Westberg, V. 2007: Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36: 250 256. Peuraniemi, M. 2014: Vart har säven förfunnit? En studie om tre sävarters långtidsförändringar i Pojoviken. Åbo Akademie, Instituten för biovetenskaper, Miljö och marinbiologi. Pro Gradu avhandling 29 s. Suomen standardisoimisliitto 1989: SFS 5076: Vesistötutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. g1989. 7 s. Pitkänen, H., 2004: Rannikko ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset. Suomen ympäristö 669. 104 s. Ranta, E. 2010: Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus vuonna 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Tutkimusraportti 228/2010.64 s. Suonpää ja Mettinen 2012: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuosilta 2006 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 81 s. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: Meriläinen, J. (toim.): Suomen Luonto 4. Vedet. s. 209 225. Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88: 92 95. Uudenmaan ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hämeen ympäristökeskus, kaakkois-suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus 2009. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. 192 s. 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuori, K-M. ym. 2009: Pintavesien ekologinen tilaluokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2009. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 120 s. Vuori, K-M. 2008: Selvitys uhanalaisen kelstasurviaisen (Potamanthus luteus) ja harvinaisen virtaluteen (Aphelocheirus aestivalis) esiintymisestä ja huomioimisesta kymijoen koskikunnostuskohteissa. Cursor Oy. 5 s. Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Pohjasedimenttitulokset Vuoden 2013 vesikasvillisuustutkimuksen lajitaulukot Pohjaeläintutkimuksen tulostaulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 51

Liite 1. (1/4) Yhteistarkkailualueen kartat 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (2/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 53

Liite 1. (3/4) Yhteistarkkailualueen kartat 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (4/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 55

Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat. 10.5.2013 V.2013 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus % Karjaa-Pinjainen 5780 5653 6341 5594 5971 5998 6422 6006 6736 6150 6375 5860 5350 4370 5700 5790 4920 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Gumnäs 1668 1512 1028 1116 1311 1357 1357 1459 1447 1328 1565 1270 1090 973 1050 955 938 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Karjaa-Pohja 5885 5160 3680 3930 4740 4800 4440 50,98 Skeppsholmen 4306 3676 3653 3513 3641 3635 3305 2878 2938 2879 2676 2770 2780 2650 3610 3540 3100 3780 4140 3130 3230 3790 3950 3940 45,24 Rögrund 970 952 1093 851 959 852 922 837 1218 1305 1149 1030 596 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 117 138 160 126 223 144 137 144 189 156 164 158 146 134 172 163 167 188 194 152 161 189 205 188 2,16 Lappohja 405 310 338 289 292 274 293 222 287 273 272 311 216 181 236 231 222 257 299 200 210 261 109 0 0,00 Tvärminne 10 10 10 9 11 9 9 9,5 9,5 10,3 10,9 12,1 12,1 14,3 12 10,7 10,3 10 9,24 11,9 11,9 10,1 0 0 0,00 Åminnefors 273 217 217 152 164 182-0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO 338 326 270 238 232 211 270 307 320 303 291 275 322 291 310 306 309 308 217 129 162 166 186 142 1,63 Koverhar 6495 6596 6118 4673 4932 4272 5150 5155 4679 3708 3596 2880 4599 3402 2466 2158 2132 2168 2115 1057 1155 1792 0 0,00 1..4 suurinta yht. 12724 11793 12115 11074 11882 11842 12006 11180 12339 11662 11765 10930 9816 7993 10360 10285 8958 9665 9300 6810 7160 8530 8750 8380 96,21 Osuus % 62,5 60,8 63,0 66,9 67,0 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75,0 65,0 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 80,8 77,9 94,6 96,2 96,21 Muut yht 7638 7597 7113 5487 5854 5092 5859 5837,5 5484,5 4450,3 4333,9 3636,1 5295,1 4022,3 3196 2868,7 2840,3 2931 2834,2 1549,9 1699,9 2418,1 500 330 3,79 Osuus % 37,5 39,2 37,0 33,1 33,0 30,1 32,8 34,3 30,8 27,6 26,9 25,0 35,0 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 22,1 5,4 3,8 3,79 Asjv Yht 13256 12251 12623 11498 12408 12269 12445 11556 12825 12101 12212 11411 10190 8322 10780 10690 9357 10120 9802 7174 7543 8990 9064 8568 98,37 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 70,0 72,5 69,7 67,9 72,0 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 80,3 80,8 85,8 85,1 82,1 98,0 98,4 98,37 TeollYht 7106 7139 6605 5063 5328 4665 5420 5462 4999 4011 3887 3155 4921 3693 2776 2464 2441 2476 2332 1186 1317 1958 186 142 1,63 Osuus % 34,9 36,8 34,4 30,6 30,0 27,5 30,3 32,1 28,0 24,9 24,1 21,7 32,6 30,7 20,5 18,7 20,7 19,7 19,2 14,2 14,9 17,9 2,0 1,6 1,63 TOT SUM 20362 19390 19228 16561 17736 16934 17865 17018 17824 16112 16099 14566 15111 12015 13556 13154 11798 12596 12134 8360 8860 10948 9250 8710 100,00 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 10.5.2013 V.2013 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus % Karjaa-Pinjainen 112 66 81,7 65 74,3 61,4 66,2 61,5 78,5 77 86,9 50 59 46 60 74 61 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Gumnäs 18 13 4,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Karjaa-Pohja 55 16 9,5 11 35 8,2 7,0 43,75 Skeppsholmen 183 57 72,3 65 74,1 22 15,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9,7 12 11 11 13 14 6,2 8,9 10 8,9 6,7 41,88 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 1,9 3,8 2,3 14,38 Lappohja 5,8 1 1,0 0,83 0,95 2,1 0,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1 0,55 0,78 4,2 1,5 0,8 1,9 1,1 1,5 1,4 0,74 0 0,00 Tvärminne 0,14 0,09 0,1 0,05 0,05 0,07 0,04 0,08 0,04 0,043 0,033 0,08 0,13 0,17 0,06 0,05 0,07 0,1 0,028 0,084 0,038 0,031 0 0 0,00 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Koverhar 1,6 1,1 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,22 0,27 0,27 0,55 0,27 0,33 0,38 0,19 0,14 0,079 0,09 0 0,00 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 109,1 117,3 113,3 71,8 80,5 61,2 79,5 89,7 78,9 68 30 15,7 19,9 45 17,1 13,7 85,63 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85,0 92,9 79,0 85,6 85,63 Muut yht 9,04 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,09 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 3,421 4,54 2,3 14,38 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15,0 7,1 21,0 14,4 14,38 Asjv Yht 323 141 170 143 165 99 98 86 113 121 120 76 85 64 83 96 83 72 35 19 23 48 22 16 100,00 Osuus % 99,5 99,2 100,0 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,8 100,0 100,0 100,00 TeollYht 1,6 1,1 0 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,2 0,3 0,3 0,6 0,3 0,3 0,4 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,00 Osuus % 0,5 0,8 0,0 0,6 0,9 0,7 1,1 1,6 1,9 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,3 0,2 0,0 0,0 0,00 TOT SUM 324,74 142,09 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 120,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 48,4 21,6 16,0 100,00 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 57

Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 10.5.2013 V.2013 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,30 3,40 2,90 1,50 1,90 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1,8 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Gumnäs 1,10 0,66 0,32 0,35 0,29 0,3 0,4 0,26 0,23 0,34 0,44 0,25 0,4 0,2 0,22 0,19 0,35 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Karjaa-Pohja 2,1 1,3 0,72 0,96 2,6 0,82 0,78 68,12 Skeppsholmen 4,60 1,30 2,80 2,00 1,80 1,1 1,1 0,61 0,85 0,74 0,22 0,18 0,22 0,39 0,25 0,26 0,29 0,39 0,59 0,2 0,28 0,40 0,27 0,29 25,33 Rögrund 0,28 0,17 0,34 0,21 0,34 0,21 0,28 0,19 0,64 0,65 0,53 0,29 0,45 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 0,08 0,07 0,06 0,08 0,14 0,06 0,1 0,078 0,088 0,06 0,084 0,19 0,1 0,052 0,075 0,052 0,071 0,09 0,076 0,062 0,081 0,070 0,130 0,075 6,55 Lappohja 0,37 0,08 0,08 0,06 0,07 0,14 0,088 0,16 0,1 0,19 0,28 0,12 0,13 0,04 0,074 0,29 0,16 0,13 0,17 0,22 0,19 0,13 0,14 0 0,00 Tvärminne 0,02 0,01 0,00 0,01 0,01 0,012 0,0024 0,0023 0,007 0,005 0,012 0,018 0,006 0,003 0,002 0,002 0,007 0,07 0,00077 0,0027 0,0075 0,017 0 0 0,00 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Koverhar 0,37 0,23 0,20 0,23 0,30 0,25 0,27 0,75 0,32 0,17 0,16 0,19 0,19 0,18 0,21 0,19 0,055 0,055 0,022 0,014 0,011 0,02 0 0,00 1..4 suurinta yht 10,28 5,53 6,36 4,06 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,03 3,09 2,52 3,37 1,89 2,07 2,75 2,44 2,49 1,89 0,92 1,24 3 1,09 1,07 93,45 Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 90,9 74,9 88,1 90,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 92,7 80,1 93,4 93,45 Muut yht 0,84 0,39 0,35 0,38 0,52 0,46 0,46 0,99 0,52 0,43 0,54 0,52 0,43 0,28 0,36 0,53 0,29 0,35 0,27 0,30 0,29 0,24 0,27 0,08 6,55 Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 10,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 10,7 12,2 12,5 24,5 18,9 7,3 19,9 6,6 6,55 Asjv Yht 10,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,20 4,02 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,09 2,68 2,78 2,14 1,20 1,52 3,22 1,36 1,15 100,00 Osuus % 96,7 96,1 97,0 94,8 93,8 93,4 94,6 81,0 92,6 96,2 95,6 93,7 95,0 91,7 91,4 94,2 98,0 98,1 99,0 98,9 99,3 99,4 100,0 100,0 100,00 TeollYht 0,37 0,23 0,20 0,23 0,30 0,25 0,27 0,75 0,32 0,17 0,16 0,19 0,19 0,18 0,21 0,19 0,06 0,06 0,02 0,01 0,01 0,02 0,00 0,00 0,00 Osuus % 3,3 3,9 3,0 5,2 6,2 6,6 5,4 19,0 7,4 3,8 4,4 6,3 5,0 8,3 8,6 5,8 2,01 1,94 1,02 1,15 0,72 0,62 0,00 0,00 0,00 TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,04 3,95 4,34 4,46 3,63 3,04 3,80 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 3,24 1,36 1,15 100,00 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 10.5.2013 V. 2013 VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Osuus % Karjaa-Pininjainen 89 89 107 114 107 108 109 112 121 113 114 120 120 130 130 130 120 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Gumnäs 39 42 24 35 39 43 39 48 39,4 48,6 47,9 38 33 50 33 30 34 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Karjaa-Pohja 105 40 24 29 40 32 30 28,65 Skeppsholmen 127 102 100 97 78 65 54 76,2 87,5 58,4 48,6 36 42 72 74 69 62 57 53 46 61 59 67 67 63,99 Rögrund 15 18 24 21 13 15 23 17,7 27,5 26,8 26,2 24 15,9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5,9 5 5 6,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 9,0 8,6 7,7 7,35 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 5,6 6,1 2,5 0,0 0,00 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,17 0,17 0 0 0,00 Åminnefors - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 IDO - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0,83 0,76 0 0,00 1..4 suurinta yht 270 251 256 267 237 231 225 254 275 247 237 218 211 252 237 229 216 162 93 70 90 99 99 97 92,65 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 85,3 86,1 89,9 92,6 92,65 Muut yht 22 15 16 15 20 17 13 16 17 14 13 15 13 14 14 15 14 15 14 14 16 16 11 7,7 7,35 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 14,7 13,9 10,1 7,4 7,35 Asjv yht 286 264 270 280 253 245 236 266 289 259 249 232 223 265 250 243 229 176 106 84 105 114 110 105 100,00 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,3 100,0 100,0 100,00 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,83 0,76 0,00 0,00 0,00 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,79 0,66 0,00 0,00 0,00 TOT SUM 292 266 272 282 257 248 238 270 292 261 250 233 224 266 251 244 230 177 107 84 106 115 110 105 100,00 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 59

Liite 3. (1/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 11.2.2013 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0.1 0,7 12,4 87 3,9 1,5 11,5 7,5 8,3 <1,5 1000 7,5 26 400 270 11.2.2013 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0.1 0,6 12,4 86 4,1 1,7 11,5 7,5 8,3 <1,5 1000 9,3 27 540 280 11.2.2013 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0.1 0,3 12,3 85 4,1 2,1 11,5 7,5 8,3 <1,5 990 12 27 590 300 11.2.2013 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0.1 0,2 12,6 87 4,3 1,7 11,6 7,5 8,3 <1,5 1000 <2 590 11 590 27 11 520 310 <50 11.2.2013 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0.1 0,8 13,7 96 2,0 <1 6,0 7,2 7,0 <1,5 510 <2 250 16 250 17 7 32 310 3.4.2013 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 1,3 11,8 84 3,7 1,2 11,5 7,4 8,9 <1,5 1000 8,6 26 20 270 3.4.2013 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 1,2 12,2 86 3,9 1,3 11,4 7,4 9,0 <1,5 980 12 25 27 270 3.4.2013 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 1,0 12,0 84 4,1 1,6 11,7 7,4 8,8 <1,5 970 16 25 10 310 3.4.2013 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,6 12,1 84 4,2 1,9 11,8 7,4 8,9 <1,5 950 2 540 15 540 26 9 8 320 3.4.2013 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 1,1 13,0 92 3,1 4,2 6,7 7,0 7,5 <1,5 580 <2 270 23 270 21 6 11 450 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (2/18) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 10.7.2013 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 20,9 7,5 84 3,6 4,7 13,5 7,6 9,7 <1,5 700 49 24 12 210 10.7.2013 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 20,7 7,2 80 4,0 6,1 13,6 7,5 9,7 <1,5 760 53 27 40 270 10.7.2013 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 21,7 7,5 85 5,8 8,3 13,7 7,5 10 <1,5 610 39 34 2 350 10.7.2013 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 21,8 6,4 73 3,2 4,4 13,9 7,4 9,7 <1,5 610 4 84 59 88 31 5 8 260 <50 10.7.2013 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 19,8 3,8 41 5,6 6,1 8,9 6,7 7,5 2,5 690 3 62 160 66 52 9 14 970 25.9.2013 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.3 13,2 7,4 71 2,0 <1 15,7 7,7 8,6 1,7 650 44 21 24 140 25.9.2013 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 8:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.3 12,9 7,4 71 1,8 1,2 15,9 7,7 8,8 1,6 710 48 20 18 120 25.9.2013 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 12,1 7,4 69 2,9 6,1 15,8 7,6 8,9 <1,5 670 44 28 6 290 25.9.2013 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 12,8 6,8 65 5,7 14 15,9 7,6 8,9 2,0 770 4 170 42 180 44 6 22 600 25.9.2013 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 9,4 5,9 51 3,7 2,7 11,2 7,0 8,1 1,8 550 <2 65 36 67 39 9 42 830 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 61

Liite 3. (3/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l 28.10.2013 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 7,8 9,9 83 3,1 1,9 15,9 7,7 9,7 <1,5 770 26 20 6 200 28.10.2013 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 7,8 9,8 82 4,2 2,0 16,3 7,6 9,6 <1,5 850 32 22 22 270 28.10.2013 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 7,7 9,9 83 16 5,6 16,3 7,5 10 <1,5 1100 42 41 58 940 28.10.2013 MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 7,4 9,9 83 11 3,4 16,2 7,5 10,0 <1,5 960 3 450 38 450 33 6 48 680 28.10.2013 MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 8,0 8,9 75 14 7,2 10,6 6,8 12 <1,5 650 2 85 46 87 51 4 130 1200 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (4/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 20.3.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää 20 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 5 cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,2 12,1 83 3,9 17,7 7,3 970 16 28 74 <50 <0,1 6.0 4,8 3,8 30 3,8 634 7,2 660 15 66 3,5 20.3.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää 41 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0 12,0 82 3,9 16,6 7,5 980 13 28 47 <0,1 5.0 4,4 5,4 43 2,3 630 7,2 630 4,2 53 3,5 12.0 5,9 1,4 12 1,9 785 7,1 640 19 180 4,4 20.3.2013 POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Jää 50 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,3 11,6 80 3,5 30,7 7,3 960 16 27 <0,1 5.0 3,5 7,9 60 1,1 612 7,4 650 5,0 37 3,4 10.0 5,1 5,1 41 0,63 768 7,3 590 4,0 57 4,3 20.0 4,7 2,1 17 2,4 822 7,2 710 11 300 4,7 20.3.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää 44 cm; Kok.syv. 42,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,3 11,7 81 3,8 32,4 7,8 980 <2 570 17 570 28 15 <0,1 5,0 2,6 8,9 66 1,5 561 7,4 650 <2 320 5,2 330 32 23 3,1 10.0 2,5 9,3 70 0,98 753 7,5 540 <2 260 4,9 260 39 30 4,2 20.0 3,7 4,4 35 1,2 820 7,3 580 <2 300 4,3 300 130 120 4,7 30.0 2,4 8,5 64 1,2 837 7,5 530 <2 240 4,6 240 80 71 4,8 40,0 2,1 9,3 70 1,1 860 7,6 520 <2 230 4,8 230 71 63 4,9 0-4 <1 20.3.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää 36 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,4 11,1 77 3,4 182 7,3 930 18 29 0,7 5,0 1,1 10,6 76 2,5 418 7,5 760 14 33 2,2 21.3.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Jää 23 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,3 10,9 76 3,5 213 7,3 900 <2 490 22 490 30 17 9 0,9 5,0 0,8 11,7 85 1,6 923 7,8 440 4 180 9,7 180 37 27 5,3 0-4 <1 21.3.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 56 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,6 6,2 44 3,6 222 7,0 1300 6 690 240 700 40 23 81 1,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 63

Liite 3. (5/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 21.3.2013 POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää 53 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 5,8 41 3,0 312 7,1 990 190 54 1,5 3.0 2,4 4,9 37 0,70 804 7,3 580 280 78 4,6 21.3.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää 51 cm; Kok.syv. 2,0 m; Lumi 15 cm; Näk.syv. 0,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,2 1,7 12 4,2 153 6,7 1100 9 400 240 410 42 22 0,6 21.3.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Jää 20 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,5 10,6 74 3,3 182 7,2 940 47 33 0,7 5.0 0,6 11,8 85 0,70 942 7,8 440 7,3 36 5,4 13.0 0,5 12,0 87 0,60 974 7,8 420 5,5 37 5,6 21.3.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Jää 31 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,6 10,9 77 2,4 436 7,4 760 2 400 33 400 33 22 2,3 5.0 0,4 12,6 90 0,54 959 7,8 410 3 160 4,7 160 35 27 5,5 10.0 0,2 12,6 90 0,50 988 7,9 390 3 140 <4 150 35 26 5,7 16.0 0,7 11,5 83 0,57 1024 7,9 380 <2 140 4,0 140 37 28 5,9 0-4 <1 21.3.2013 POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää 23 cm; Kok.syv. 9,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,4 11,3 80 1,8 632 7,6 620 23 35 3 <50 3,5 5.0 0,6 12,2 88 0,51 967 7,8 410 4,9 38 5,6 8.0 0,6 12,4 89 0,46 978 7,9 390 <4 36 5,6 21.3.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Jää 40 cm; Kok.syv. 20,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 0,5 11,2 79 2,0 587 7,5 640 27 34 3 3,2 5.0 0,3 12,6 90 0,51 976 7,9 410 4,8 35 5,6 10.0 0,3 12,2 87 0,46 990 7,9 390 5,4 35 5,7 19,0 0,8 11,6 85 0,53 1041 7,8 380 4,7 38 6,0 27.3.2013 POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Jää 40 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja RH GL; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90; 1.0 0,6 10,9 77 1,9 408 7,4 750 29 31 0 <50 2,1 5.0 0,5 12,3 89 0,45 1009 7,8 400 6,3 33 5,8 9.0 0,4 12,7 92 0,40 1031 7,9 380 5,9 32 6,0 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (6/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 27.3.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Jää 40 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 10 cm; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja RH GL; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 90; 1.0 0,5 12,2 88 0,55 898 7,7 460 5,5 34 5,1 5.0 0,5 12,2 88 0,42 1006 7,8 400 4,9 33 5,8 10.0 0,5 13,2 95 0,43 1036 7,9 390 4,9 32 6,0 20.0 0,3 12,9 92 0,41 1047 7,9 400 4,5 31 6,0 30.0 0,5 12,4 89 0,48 1053 7,8 380 4,3 32 6,1 33.0 0,7 12,3 89 0,68 1062 7,8 380 5,1 32 6,1 13.5.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 13,0 10,7 102 6,1 18,3 7,7 50 930 22 34 13 <0,1 6.0 7,5 10,1 84 7,3 315 7,4 50 890 25 39 1,6 13.5.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; T vesi 12,8 oc; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,57 860 3 450 18 460 31 3 46 13.5.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; T vesi 13,0 oc; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,65 950 3 510 22 510 33 <3 10 13.5.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 13,4 oc; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,62 960 3 480 29 480 36 <3 13 13.5.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 12,3 13,3 125 8,0 204 8,4 900 3 430 45 440 43 <3 7 0,9 5.0 10,7 12,1 109 8,8 216 7,9 880 3 500 30 500 36 6 1,0 10.0 5,2 7,3 59 5,3 581 7,3 720 2 420 13 430 65 48 3,2 20.0 2,9 6,9 53 1,2 848 7,3 530 <2 270 <4 270 100 95 4,8 30.0 2,3 8,3 63 1,0 867 7,4 500 <2 240 5,6 250 77 70 4,9 40.0 1,9 8,9 66 0,80 881 7,5 500 <2 230 4,9 230 76 66 5,0 0-4 13.5.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 12,8 14,3 136 9,5 362 8,9 660 3 100 28 110 44 <3 <3 0 1,8 0-4.0 5.0 3,5 11,6 90 3,5 956 7,8 430 3 89 19 92 33 8 5,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 65

Liite 3. (7/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 13.5.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 14,6 15,1 150 7,4 272 9,2 790 6 180 13 190 37 5 6 1,3 0-1.5 13.5.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 15,1 11,9 119 9,6 121 8,3 1200 6 540 39 550 54 7 0,4 0-1.5 13.5.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,6 15,3 143 6,6 453 8,9 560 2 65 16 68 32 <3 <3 2,4 5.0 4,1 13,7 109 1,2 1013 8,2 290 <2 <10 <4 <10 17 <3 5,8 10.0 3,7 13,1 103 0,62 1068 8,1 290 <2 <10 <4 <10 14 3 6,2 16.0 2,0 11,5 87 0,60 1095 7,8 340 2 49 10 52 28 17 6,3 0-4.0 10.6.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 21,7 7,6 22 10.6.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja jva; T vesi 21,4 oc; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,4 820 5 290 85 290 30 6 17 10.6.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja jva; T vesi 21,6 oc; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,76 850 4 260 88 260 36 <3 12 10.6.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Kok.syv. 5,4 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; T vesi 21,7 oc; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,76 840 4 250 76 260 40 <3 100 10.6.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 21,6 8,5 17 10.6.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 19,9 8,5 14 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (8/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 10.6.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 18,4 8,0 8,9 10.6.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4.0 20,3 8,2 10 10.6.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-1.5 21,7 8,0 11 10.6.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-1.5 22,1 7,8 27 10.6.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4.0 19,6 8,0 9,1 10.6.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4.0 19,7 8,2 2,9 10.6.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 3,6 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4.0 18,5 8,3 3,7 10.6.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 4,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 16,0 8,3 2,4 4.7.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 6.0 0-4,0 21,9 7,6 23 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 67

Liite 3. (9/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 4.7.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 12.0 0-4,0 21,7 7,9 9,7 4.7.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 20.0 30.0 40,0 0-4,0 20,6 7,8 4,8 4.7.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 0-4,0 19,9 7,8 3,2 4.7.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4.0 20,2 8,1 6,7 4.7.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 0-1,5 21,3 8,3 16 4.7.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0-1,5 22,0 8,1 29 4.7.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 5.0 13.0 0-4.0 20,1 8,2 6,5 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (10/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 4.7.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 5.0 10.0 16.0 0-4,0 19,6 8,3 5,1 0-näkösyvyys x 2 4.7.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 5.0 10.0 20.0 0-4,0 18,3 8,3 4,4 4.7.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 5.0 10.0 20.0 30.0 33.0 0-4,0 16,3 8,3 3,7 31.7.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 20,3 6,4 71 3,0 84,8 7,5 650 43 33 51 <50 0,1 6.0 15,5 5,0 51 2,5 534 7,4 440 30 28 2,9 0-4,0 19,1 7,7 9,1 31.7.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; T vesi 20,3 oc; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,79 680 3 78 38 81 40 <3 47 31.7.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 20,5 oc; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,78 650 3 82 51 85 31 <3 43 31.7.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; T vesi 20,6 oc; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,76 680 3 87 49 91 31 <3 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 69

Liite 3. (11/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 31.7.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 20,6 8,9 100 1,9 357 7,9 540 29 43 5 1,8 5.0 20,1 8,2 92 1,2 415 7,9 510 37 34 2,2 12.0 6,4 3,4 28 0,75 828 7,3 650 120 95 4,7 0-4,0 20,4 7,9 9,4 31.7.2013 POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,8 8,6 96 0,89 451 8,0 440 19 25 2,4 5.0 17,1 6,4 68 0,99 549 7,6 410 20 24 3,0 10.0 9,6 4,0 36 0,82 808 7,4 520 46 34 4,6 20.0 5,2 3,9 32 0,78 854 7,3 610 77 98 4,9 31.7.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,7 9,0 100 0,83 458 8,0 430 <2 <10 19 <10 40 <3 3 2,4 5.0 14,4 5,1 51 0,84 681 7,4 370 <2 <10 11 <10 16 <3 3,8 10.0 10,1 4,7 43 0,89 850 7,4 440 <2 140 27 150 30 19 4,8 20.0 5,6 4,4 36 0,66 853 7,3 570 <2 240 46 240 74 64 4,9 30.0 7,4 4,9 42 0,90 898 7,4 480 <2 130 73 130 61 50 5,1 40,0 7,7 4,6 40 0,86 926 7,4 510 2 82 120 84 83 69 5,3 0-4,0 18,4 7,9 4,7 31.7.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,5 8,8 97 1,1 500 8,0 420 <4 21 2,7 5,0 14,3 6,7 67 1,6 773 7,6 420 11 23 4,4 0-4,0 18,2 8,0 5,2 31.7.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,6 8,5 94 1,7 575 8,0 430 <2 <10 4,4 <10 22 <3 <3 1 3,2 5,0 13,9 8,8 88 1,6 978 7,9 320 <2 <10 5,1 <10 25 7 5,6 0-4.0 17,9 8,0 5,2 31.7.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 20,4 8,9 101 3,0 667 8,3 650 <2 <10 5,5 <10 39 <3 11 3,7 0-1,5 20,4 8,3 23 31.7.2013 POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 20,6 8,2 93 2,0 648 8,3 590 <4 37 3,6 3.0 17,1 7,4 79 1,6 777 7,7 490 5,3 35 4,4 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (12/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 31.7.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 21,1 8,1 93 6,8 643 8,2 850 <2 <10 7,0 <10 72 8 3,6 0-1,5 21,1 P 8,1 50 31.7.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,8 9,3 102 1,7 769 8,1 410 <4 24 4,3 5.0 14,1 8,9 90 1,4 981 7,9 320 7,3 24 5,6 13.0 10,0 7,5 69 1,8 1030 7,7 300 7,0 28 5,9 0-4,0 17,7 8,1 9,1 31.7.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,0 9,6 106 1,6 814 8,2 390 <2 <10 6,6 <10 24 <3 <3 4,6 5.0 17,2 9,9 106 1,2 988 8,1 340 <2 <10 23 <10 28 5 5,7 10.0 13,6 10,2 102 1,0 1051 8,1 270 <2 <10 6,1 <10 21 7 6,1 16.0 10,8 8,6 80 2,1 1055 7,8 290 <2 <10 5,8 <10 28 13 6,1 0-4,0 18,2 8,2 7,5 31.7.2013 POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 19,1 9,1 101 1,7 819 8,1 390 16 28 25 <50 4,7 5.0 15,7 9,8 102 0,88 987 8,0 320 20 30 5,7 8.0 14,3 9,5 96 1,1 995 8,0 320 11 24 5,7 31.7.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,0 9,9 108 1,1 944 8,2 350 17 37 31 5,4 5.0 16,6 9,8 104 0,73 1009 8,2 340 13 25 5,8 10.0 15,6 10,0 105 0,79 1029 8,1 280 8,9 21 5,9 19,0 11,6 9,2 88 1,4 1059 7,9 270 6,5 24 6,1 0-4,0 17,7 8,1 4,5 31.7.2013 POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,3 10,3 110 0,74 990 8,2 300 9,4 26 3 <50 5,7 5.0 16,5 10,2 108 0,71 1035 8,3 310 8,7 20 6,0 9.0 16,1 10,1 106 0,70 1039 8,2 290 9,9 19 6,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 71

Liite 3. (13/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 31.7.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,8 10,0 109 1,7 964 8,3 360 <4 33 5,5 5.0 16,2 10,2 107 1,2 1044 8,3 320 6,2 21 6,0 10.0 15,9 10,1 106 1,1 1047 8,3 290 5,0 18 6,0 20.0 11,3 9,3 89 0,77 1076 8,0 260 <4 20 6,2 30.0 7,8 7,3 63 0,89 1103 7,7 280 <4 36 6,4 33.0 7,2 6,8 59 1,4 1113 7,6 300 <4 48 6,5 0-4,0 17,1 8,3 10 21.8.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 19,3 7,6 17 21.8.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,1 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,77 740 3 140 23 140 33 <3 45 21.8.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,1 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,77 690 3 140 33 150 32 <3 52 21.8.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,0 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,78 760 3 130 29 130 36 <3 37 21.8.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 19,6 7,7 8,9 21.8.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 18,9 8,9 97 1,1 483 8,0 400 <2 <10 9,7 <10 16 <3 <3 2,6 5.0 18,9 8,7 96 1,2 535 7,9 400 <2 <10 9,0 <10 22 <3 2,9 10.0 10,0 3,3 30 1,1 824 7,4 470 <2 180 6,8 180 31 20 4,7 20.0 5,8 3,3 28 0,46 857 7,4 590 <2 270 41 270 93 84 4,9 30.0 6,5 3,1 26 0,72 879 7,4 600 4 210 94 220 120 110 5,0 40.0 6,4 2,9 24 0,65 892 7,4 620 9 200 120 210 140 130 5,1 0-4 18,9 7,9 3,8 21.8.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 18,5 7,9 4,6 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (14/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 21.8.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 18,5 8,8 96 2,0 673 8,0 420 <2 <10 5,3 <10 25 <3 <3 3,8 5,0 13,6 5,7 57 2,9 965 7,6 330 <2 <10 14 <10 34 15 5,5 0-4.0 18,3 7,9 8,3 21.8.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 0 cm; Kok.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 19,1 8,9 99 3,2 680 8,2 630 <2 <10 6,1 <10 46 5 3,8 0-1.5 19,1 8,1 25 21.8.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 19,7 10,1 113 5,8 624 8,3 850 <2 <10 8,1 <10 69 5 3,5 0-1.5 19,7 P 8,3 43 21.8.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Jää 0 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4.0 18,2 7,9 4,3 21.8.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 17,9 8,8 96 1,1 844 8,0 360 <2 <10 9,2 <10 20 <3 <3 4,8 5.0 13,3 8,4 83 1,3 1051 7,9 300 <2 <10 9,6 <10 22 8 6,1 10.0 11,5 7,4 70 1,2 1065 7,7 280 <2 <10 7,3 <10 23 12 6,2 16.0 9,0 5,8 52 3,2 1089 7,6 330 <2 <10 41 <10 45 32 6,3 0-4.0 15,9 7,9 3,3 21.8.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4.0 16,4 7,9 2,3 21.8.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 6,5 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 14,0 7,9 1,8 16.9.2013 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 6.0 0-4,0 17,3 7,6 11 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 73

Liite 3. (15/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 16.9.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 17,1 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 0,90 680 <2 110 52 120 32 <3 110 16.9.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; T vesi 17,1 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 0,89 660 <2 91 55 92 30 <3 110 16.9.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 17,0 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 0,91 640 <2 31 47 33 36 <3 35 16.9.2013 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 16,7 7,6 12 16.9.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 17,1 9,2 97 0,75 412 7,9 400 <2 <10 10 <10 15 <3 <3 2,2 5.0 16,7 5,2 54 0,64 663 7,5 350 <2 <10 11 <10 14 <3 3,7 10.0 11,1 3,0 28 0,86 850 7,3 460 <2 160 <5 170 30 22 4,8 20.0 6,1 2,3 19 0,74 866 7,3 620 <2 310 <5 310 130 120 4,9 30.0 6,6 1,5 13 1,4 879 7,3 650 <2 320 12 320 220 210 5,0 40.0 6,1 1,3 11 2,5 881 7,1 660 <2 340 14 340 300 290 5,0 0-4 16,9 7,9 4,1 16.9.2013 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 17,2 7,8 2,6 16.9.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 16,7 9,0 94 1,4 535 8,0 460 <2 <10 7,8 <10 22 <3 <3 2,9 5,0 16,9 7,7 82 1,9 861 7,8 370 <2 <10 13 <10 25 5 4,9 0-4.0 16,7 8,0 7,7 16.9.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 0 cm; Kok.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 16,6 9,2 96 3,4 690 8,1 540 <2 <10 <5 <10 38 4 3,9 0-1.5 16,6 8,0 19 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (16/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 16.9.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 17,3 8,9 94 4,0 662 8,1 730 <2 <10 <5 <10 62 5 3,7 0-1.5 17,3 P 8,0 30 16.9.2013 POJO / 13 Kälviken 100 Jää 0 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4.0 16,8 8,0 7,6 16.9.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 16,8 9,4 99 1,2 740 8,1 410 <2 <10 19 <10 25 <3 <3 4,2 5.0 17,1 9,0 96 1,2 857 8,0 370 <2 <10 21 <10 23 4 4,9 10.0 16,9 8,4 89 0,93 987 8,0 320 <2 <10 14 <10 18 6 5,7 16.0 15,7 6,9 72 3,2 1013 7,7 310 <2 <10 20 <10 33 22 5,8 0-4.0 17,0 8,1 6,3 16.9.2013 POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4.0 17,1 8,2 7,1 16.9.2013 POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 17,1 8,3 12 7.10.2013 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,7 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,86 650 2 200 25 200 24 <3 40 7.10.2013 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,7 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,85 630 <2 190 24 190 23 3 8 7.10.2013 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,6 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,82 640 <2 240 22 250 23 3 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 75

Liite 3. (17/18) Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 7.10.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 10,4 9,7 89 1,1 613 7,8 390 <2 <10 15 <10 20 <3 3,4 5.0 10,4 9,7 88 1,1 614 7,9 400 <2 <10 13 <10 20 <3 3,4 10.0 10,5 6,5 60 1,4 749 7,6 440 3 110 7,6 110 33 19 4,2 20.0 6,3 1,7 14 3,3 861 7,3 620 2 330 <5 330 140 120 4,9 30.0 6,1 1,6 13 3,1 868 7,3 620 <2 340 <5 340 190 180 5,0 40.0 6,1 1,1 9 2,9 876 7,3 620 2 360 14 360 250 230 5,0 7.10.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 10,3 9,8 90 3,0 740 7,9 430 <2 26 24 28 33 9 4 4,2 5.0 9,8 7,4 67 4,8 765 7,7 470 <2 72 22 74 50 27 4,3 7.10.2013 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 10,1 10,7 98 3,3 729 8,0 500 <2 <10 21 <10 41 5 6 4,1 7.10.2013 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 10,0 10,7 97 3,9 692 7,9 630 <2 <10 18 <10 47 4 3,9 7.10.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 12,7 9,2 90 1,6 975 8,0 370 <2 18 42 19 33 18 5,6 5.0 12,7 9,7 94 1,5 977 8,0 370 <2 14 46 15 33 19 5,6 10.0 12,8 9,1 89 1,3 992 7,9 360 <2 14 47 16 32 19 5,7 16.0 12,8 9,1 89 1,5 992 7,9 390 <2 13 46 15 32 19 5,7 6.11.2013 POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,7 10,2 88 2,2 615 7,7 500 3 120 10 120 37 13 18 5.0 7,8 9,9 85 2,2 634 7,7 460 3 120 12 120 36 20 10.0 7,8 9,5 81 1,9 666 7,7 470 3 130 11 130 41 26 20.0 7,7 5,7 49 1,5 782 7,4 480 <2 200 5,1 200 89 77 30.0 6,6 1,2 10 3,3 856 7,2 590 <2 330 <5 330 230 220 40.0 6,3 0,6 5 4,4 866 7,2 610 <2 350 <5 350 310 300 6.11.2013 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,4 9,6 82 3,7 722 7,7 470 3 120 9,7 120 44 20 23 5.0 7,4 10,1 87 2,7 913 7,8 400 4 81 15 85 43 23 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Vuoden 2013 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (18/18) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l o/oo 6.11.2013 POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,4 10,5 91 1,3 956 7,8 380 4 66 8,2 70 36 18 21 5.0 7,4 10,5 91 0,91 1043 7,9 350 4 56 8,9 60 33 21 10.0 7,3 10,4 90 0,76 1077 7,9 330 5 51 9,3 56 32 22 16.0 7,0 9,6 83 0,77 1145 7,7 380 5 60 11 65 36 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 77

Liite 4. (1/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 29.8.2013 Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % *Ammoniumtyppi SFS 3032: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-20 µg/l ± 2,6 µg/l 20-50 µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,5 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-100 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l > 100 mg/l ± 25 % 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l 20-50 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 50-100 mg/l ± 30 % 100-500 mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 4088: 2001, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu 0,2 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 3-10 µg/l ± 1,8 µg/l 10-25 µg/l ± 18 % 25-50 µg/l ± 15 % 50-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l 20-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % 1/4 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (2/6) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 29.8.2013 Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu Mittausepävarmuus 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 10 µg/l 10-20 µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l 20-150 µg/l ± 16 % > 150 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % 20-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % *ph SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus 0,1 > 0,1 ± 0,2 phyksikköä huoneenlämmössä *Pseudomonas aeruginosa, SFS-EN ISO 16266: 2008 alustava *Radon sisäinen menetelmä MENE45, 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % RADEK MKGB-01 laite *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000 5 µg/l 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l 25-50 µg/l ± 7,5 µg/l 50-100 µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,1 FNU 0,5-1,0 FNU ± 20 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2/4 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l 100-250 µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 79

Liite 4. (3/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 29.8.2013 MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) 10 µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE 16 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SF 3003: 1987 0,10 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l ± 12 % 1,0-10 mg/l ± 24 % 11-1 000 mg/l ± 15 % > 1 000 mg/l ± 5 % lietteet > 1 000 mg/l ± 8 % 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (4/6) Määritys Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Menetelmä Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Väriluku Väriluku (suod.) SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 29.8.2013 Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 29.8.2013. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 81

Liite 4. (5/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.10.2013 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; SFS-EN ISO 11885:2009, muunneltu / Sisäinen menetelmä boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; KKVY LA76, perustuu standardiin SFS-EN ISO 11885:2009 / *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; Sisäinen menetelmä KVVY LA 116, perustuu SFS-EN ISO 17294- *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; 1:2006 ja SFS-EN ISO 17294-2:2005 / SFS-EN ISO 17294-1:2006, *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; SFS-EN ISO 17294-2:2005 ja SFS-EN-ISO 15587-2:2002; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini *Elohopea Sisäinen menetelmä KVVY LA82, perustuu menetelmään EPA 7473:2007 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) *TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 *VOC Sisäinen menetelmä KVVY LA123, perustuu standardeihin ISO 11423-1:1997 ja ISO-EN ISO 10301:1997 METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) SFS-EN ISO 15587, SFS-EN ISO 15586:2004 ja EN ISO 17294:2005 *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 Bromidi ISO 10304-1:2007 *Elohopea ISO 17294:2005 Haihtuvien happojen alkaliteetti (VFA) Sisäinen menetelmä *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 10301:1997 *Kampylobakteerit ISO 17995:2005 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *Organoklooriyhdisteet Sisäinen menetelmä, LL-GC-MSD *PAH Sisäinen menetelmä, LL-GC-MSD *PCB Sisäinen menetelmä, LL-GC-MSD *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sisäinen menetelmä, LL-GC-MSD *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (6/6) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.10.2013 RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO *VOC-yhdisteet 10301:1997 *Fenoliset yhdisteet Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673 mod. (sisältää myös kloorifenolit) *PAH Sis.men. RA 4031 *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 4038, *Torjunta-aineet: Sis.men. RA 4039, Monijäämämenetelmä (LC) *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 4043 (SFS-EN ISO 10301:1997) Bromidi Sis.men. RA2018 per. SFS-EN ISO 10304-1 *Alumiini, * arseeni,*fosfori, Sis.men. RA 3000, per. ICP-MS, ISO 17294-2 *elohopea,*kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA2054, mod. EPA method 8315A *Silikaatti Sis.men. RA2022, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA2032, kumottu SFS 3012 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID mod. ISO 11046 mod. ISO 16703 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA4052, gravimetrinen *Ftalaatit Sis.men. RA4010 *Orgaaniset tinat Sis.men. RA4059, mod. SFS-EN 17353 *PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA4062 (EPA METHOD 1613) Ahma Ympäristö Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys *VOC-yhdisteet *Kokonaishiilivety Fenoliset yhdisteet PAH *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä 2/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 83

Liite 5. (1/10) Pohjasedimenttitulokset TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 31.1.2014 14-926 #1 1 (5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Laboratorio PL 51 08101 LOHJA Tilausnro 199653 (4LÄNSI-U/TRE), saapunut 28.11.2013 NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 41881 Sed. III Lappohja, 0-5 cm 41882 Sed. IV Skogby, 0-5 cm 41883 Sed. V Båssafjärden, 0-5 cm 41884 Sed. VI Rögrund, 0-5 cm 41885 Sed. VII Björknäs, 0-5 cm 41886 Sed. VIII Pohjankuru, 0-5 cm 41887 Sed. X Tenala Marina, 0-1 cm 41888 Sed. X Tenala Marina, 1-2 cm 41889 Sed. X Tenala Marina, 2-3 cm 41890 Sed. X Tenala Marina, 3-4 cm 41891 Sed. X Tenala Marina, 4-5 cm 41892 Sed. Bi Billnäs, 0-5 cm 41893 Sed. Sv Svartå, 0-5 cm 41894 Sed. Bo Borgbyträsk, 0-5 cm MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 41881 41882 41883 41884 41885 *Kuiva-aine g /kg 750 364 274 289 621 *Lyijy (liete) mg/kg ka 3,8 7,1 8,4 9,4 7,5 *Elohopea mg/kg ka <0,01 0,011 0,015 0,012 0,013 *Kupari (liete) mg/kg ka <3 15 12 20 6 *Kromi (liete) mg/kg ka 3,4 30 35 46 9,0 *Sinkki (liete) mg/kg ka 15 61 76 92 36 *Kadmium (Liete) mg / kg ka <0,1 0,10 <0,1 0,11 0,12 Öljyn hiilivetyindeksi ka mg/kg k-a 12 32 59 43 20 Määritys Yksikkö 41886 41887 41888 41889 41890 *Kuiva-aine g /kg 368 302 616 660 694 *Lyijy (liete) mg/kg ka 9,7 7,4 9,1 10 10 *Elohopea mg/kg ka 0,020 0,012 0,017 0,019 0,020 *Kupari (liete) mg/kg ka 16 5 5 5 5 *Kromi (liete) mg/kg ka 30 9,4 9,6 10 10 *Sinkki (liete) mg/kg ka 74 31 34 36 35 *Kadmium (Liete) mg / kg ka 0,12 <0,1 0,11 0,14 0,14 Öljyn hiilivetyindeksi ka mg/kg k-a 43 180 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) 246 1200 Y 0214391-0 33900 TAMPERE 33101 TAMPERE *(03) 246 1111 riikka.mattsson@kvvy.fi 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Pohjasedimenttitulokset Liite 5. (2/10) TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 31.1.2014 14-926 #1 2 (5) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö 41891 41892 41893 41894 *Kuiva-aine g /kg 719 585 185 337 *Lyijy (liete) mg/kg ka 6,9 5,3 22 51 *Elohopea mg/kg ka 0,012 0,015 0,13 0,14 *Kupari (liete) mg/kg ka 4 6 27 65 *Kromi (liete) mg/kg ka 8,8 8,4 35 49 *Sinkki (liete) mg/kg ka 29 31 110 690 *Kadmium (Liete) mg / kg ka 0,11 <0,1 0,32 1,8 Öljyn hiilivetyindeksi ka mg/kg k-a 24 36 130 69 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Mattsson Riikka Kemisti TIEDOKSI Länsi-Uudenmaan vsy: satu.henriksson@vesiensuojelu.fi;/kirsti.vuorela@ jarkko.nissinen@/arja.santamaki@ mari.louhi@, 0 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 85

Liite 5. (3/10) Pohjasedimenttitulokset TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 31.1.2014 14-926 #1 3 (5) MENETELMÄTIEDOT Määritys *Kuiva-aine *Lyijy (liete) *Elohopea *Kupari (liete) *Kromi (liete) *Sinkki (liete) *Kadmium (Liete) Öljyn hiilivetyindeksi ka Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) SFS 3008, 1990 (TL25) SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) Sis.menetelmä LA82 (perustuu EPA 7473,2007) (TL25) SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. +ICP-OES-mittaus) (TL25) SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj+ ICP-OES-mittaus) (TL25) SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. + ICP-OES-mittaus) (TL25) SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) LA408H (perustuu SFS-EN ISO 9377-2:2001) (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL25 Tutkimuslaitoksen nimi Kokemäenjoen vesistön vsy/tre MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Kuiva-aine 2013/41881 ±10 % 17.12.2013 2013/41882 ±10 % 17.12.2013 2013/41883 ±10 % 17.12.2013 2013/41884 ±10 % 17.12.2013 2013/41885 ±10 % 17.12.2013 2013/41886 ±10 % 17.12.2013 2013/41887 ±10 % 18.12.2013 2013/41888 ±10 % 18.12.2013 2013/41889 ±10 % 18.12.2013 2013/41890 ±10 % 18.12.2013 2013/41891 ±10 % 18.12.2013 2013/41892 ±10 % 18.12.2013 2013/41893 ±10 % 18.12.2013 2013/41894 ±10 % 18.12.2013 *Lyijy (liete) 2013/41881 ±25 % 29.1.2014 2013/41882 ±19 % 29.1.2014 2013/41883 ±19 % 29.1.2014 2013/41884 ±19 % 29.1.2014 2013/41885 ±19 % 29.1.2014 2013/41886 ±19 % 29.1.2014 2013/41887 ±19 % 15.1.2014 2013/41888 ±19 % 15.1.2014 2013/41889 ±19 % 15.1.2014 2013/41890 ±19 % 15.1.2014 2013/41891 ±19 % 15.1.2014 2013/41892 ±19 % 15.1.2014 2013/41893 ±19 % 15.1.2014 2013/41894 ±19 % 15.1.2014 *Elohopea 2013/41881 Määritysrajan alitus 2.1.2014 2013/41882 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41883 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41884 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41885 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41886 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41887 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41888 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Pohjasedimenttitulokset Liite 5. (4/10) MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 31.1.2014 14-926 #1 4 (5) Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. 2013/41889 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41890 ±30 % 3.1.2014 2013/41891 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41892 ±0,005 mg/kg ka 3.1.2014 2013/41893 ±20 % 3.1.2014 2013/41894 ±20 % 3.1.2014 *Kupari (liete) 2013/41881 Määritysrajan alitus 10.1.2014 2013/41882 ±25 % 10.1.2014 2013/41883 ±25 % 10.1.2014 2013/41884 ±25 % 10.1.2014 2013/41885 ±25 % 10.1.2014 2013/41886 ±25 % 10.1.2014 2013/41887 ±25 % 10.1.2014 2013/41888 ±25 % 10.1.2014 2013/41889 ±25 % 10.1.2014 2013/41890 ±25 % 10.1.2014 2013/41891 ±25 % 10.1.2014 2013/41892 ±25 % 10.1.2014 2013/41893 ±25 % 10.1.2014 2013/41894 ±25 % 10.1.2014 *Kromi (liete) 2013/41881 ±26 % 10.1.2014 2013/41882 ±26 % 10.1.2014 2013/41883 ±26 % 10.1.2014 2013/41884 ±26 % 10.1.2014 2013/41885 ±26 % 10.1.2014 2013/41886 ±26 % 10.1.2014 2013/41887 ±26 % 10.1.2014 2013/41888 ±26 % 10.1.2014 2013/41889 ±26 % 10.1.2014 2013/41890 ±26 % 10.1.2014 2013/41891 ±26 % 10.1.2014 2013/41892 ±26 % 10.1.2014 2013/41893 ±26 % 10.1.2014 2013/41894 ±26 % 10.1.2014 *Sinkki (liete) 2013/41881 ±25 % 10.1.2014 2013/41882 ±25 % 10.1.2014 2013/41883 ±25 % 10.1.2014 2013/41884 ±25 % 10.1.2014 2013/41885 ±25 % 10.1.2014 2013/41886 ±25 % 10.1.2014 2013/41887 ±25 % 10.1.2014 2013/41888 ±25 % 10.1.2014 2013/41889 ±25 % 10.1.2014 2013/41890 ±25 % 10.1.2014 2013/41891 ±25 % 10.1.2014 2013/41892 ±25 % 10.1.2014 2013/41893 ±25 % 10.1.2014 2013/41894 ±25 % 10.1.2014 *Kadmium (Liete) 2013/41881 Määritysrajan alitus 29.1.2014 2013/41882 ±25 % 29.1.2014 2013/41883 Määritysrajan alitus 29.1.2014 2013/41884 ±25 % 29.1.2014 2013/41885 ±25 % 29.1.2014 2013/41886 ±25 % 29.1.2014 2013/41887 Määritysrajan alitus 29.1.2014 2013/41888 ±25 % 15.1.2014 2013/41889 ±25 % 15.1.2014 2013/41890 ±25 % 15.1.2014 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 87

Liite 5. (5/10) Pohjasedimenttitulokset MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 31.1.2014 14-926 #1 5 (5) Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. 2013/41891 ±25 % 15.1.2014 2013/41892 Määritysrajan alitus 29.1.2014 2013/41893 ±25 % 15.1.2014 2013/41894 ±25 % 15.1.2014 Öljyn hiilivetyindeksi ka 2013/41881 ±30 % 18.12.2013 2013/41882 ±30 % 18.12.2013 2013/41883 ±30 % 18.12.2013 2013/41884 ±30 % 18.12.2013 2013/41885 ±30 % 18.12.2013 2013/41886 ±30 % 18.12.2013 2013/41887 ±30 % 18.12.2013 2013/41891 ±30 % 18.12.2013 2013/41892 ±30 % 18.12.2013 2013/41893 ±30 % 18.12.2013 2013/41894 ±30 % 18.12.2013 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015

Pohjasedimenttitulokset Liite 5. (6/10) TESTAUSSELOSTE *Sedimentti 21.2.2014 14-1602 #1 1 (5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Laboratorio PL 51 08101 LOHJA Tilausnro 199677 (4LÄNSI-U/TRE), saapunut 28.11.2013 NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 41924 Sed. Koverhar A4, 0-1 cm 41925 Sed. Koverhar A4, 1-2 cm 41926 Sed. Koverhar A4, 2-3 cm 41927 Sed. Koverhar A4, 3-4 cm 41928 Sed. Koverhar A4, 4-5 cm 41929 Sed. Koverhar B8, 0-1 cm 41930 Sed. Koverhar B8, 1-2 cm 41931 Sed. Koverhar B8, 2-3 cm 41932 Sed. Koverhar B8, 3-4 cm 41933 Sed. Koverhar B8, 4-5 cm 41934 Sed. Koverhar D7, 0-1 cm 41935 Sed. Koverhar D7, 1-2 cm 41936 Sed. Koverhar D7, 2-3 cm 41937 Sed. Koverhar D7, 3-4 cm 41938 Sed. Koverhar D7, 4-5 cm 41939 Sed. Koverhar E10, 0-1 cm 41940 Sed. Koverhar E10, 1-2 cm 41941 Sed. Koverhar E10, 2-3 cm 41942 Sed. Koverhar E10, 3-4 cm 41943 Sed. Koverhar E10, 4-5 cm 41946 Sed. Koverhar A4, 9-10 cm 41947 Sed. Koverhar B8, 9-10 cm 41948 Sed. Koverhar D7, 9-10 cm 41949 Sed. Koverhar E10, 9-10 cm MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 41924 41925 41926 41927 41928 *Kuiva-aine g /kg 227 487 543 464 472 *Lyijy (liete) mg/kg ka 29 19 15 18 15 *Rauta (liete) g/kg ka 20 16 14 21 25 *Sinkki (liete) mg/kg ka 100 71 59 79 79 *Kadmium (Liete) mg / kg ka 0,40 0,25 0,18 0,20 0,18 Öljyn hiilivetyindeksi ka mg/kg k-a 63 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) 246 1200 Y 0214391-0 33900 TAMPERE 33101 TAMPERE *(03) 246 1111 riikka.mattsson@kvvy.fi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 254/2015 89