Sosiaalinen vastuu tarkoittaa vastuuta eläketurvan hoidosta sekä vastuuta yhtiön asiakkaista, henkilöstöstä ja muista sidosryhmistä.

Ilmarisen

Tämä julkaisu sisältää Ilmarisen tilinpäätöksen 2008 ja kertoo yhtiön toiminnasta huomioiden sosiaalisen, taloudellisen sekä ympäristövastuun näkökulmat. Taloudellinen vastuu edellyttää eläkkeiden katteena olevien varojen tuottavaa ja turvaavaa sijoittamista. Sisällysluettelo Sosiaalinen vastuu tarkoittaa vastuuta eläketurvan hoidosta sekä vastuuta yhtiön asiakkaista, henkilöstöstä ja muista sidosryhmistä. Ilmarinen huomioi ympäristövaikutukset omassa toiminnassaan, omistamissaan kiinteistöissä sekä muissa sijoituskohteissa. Ilmarisen avainluvut...1 Ilmarinen osana yhteiskuntaa...2 Toimitusjohtajan katsaus...4 TALOUDELLINEN VASTUU... 6 15 SOSIAALINEN VASTUU...16 23 YMPÄRISTÖVASTUU...24 27 HALLINTO...28 35 Ilmarisen hallinto ja ohjaus...28 29 Hallintoneuvosto, hallitus ja tarkastajat...30 31 Johtoryhmä, osastopäälliköt ja muu johto...32 33 Asiakkaiden neuvottelukunta... 34 Vakuutettujen, eläkeasiain ja eläkkeensaajien neuvottelukunta... 35 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS... 36-85 Toimintakertomus... 38 Tuloslaskelma... 49 Tase... 50 Rahoituslaskelma... 52 Tilinpäätöksen liitetiedot...53 83 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 53 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot... 56 Tunnusluvut ja analyysit...73 Riskienhallinta... 79 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä... 84 Tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunto... 85 Lukijan opas... 86 Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä... 88

Ilmarisen vuosi 2008 1 Ilmarinen on työeläkevakuutusyhtiö, jonka tehtävä on pitää huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Ilmarinen hoitaa myös tulevien eläkkeiden katteena olevaa sijoitus omaisuutta. Ilmarinen on keskinäinen yhtiö, jonka omistavat yritys- ja yrittäjä asiakkaat, Ilmarisessa vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Avainlukuja 2008 Muutos-% 2007 2006 2005 2004 Vakuutusmaksut, milj. 3 264,4 17,7 2 772,5 2 652,6 2 346,0 2 217,3 Maksetut eläkkeet, milj. 2 703,3 12,7 2 398,4 2 239,1 2 035,8 1 933,1 Hoitokustannustulolla katetut liikekulut, milj. 83,3-2,7 85,6 71,8 74,4 75,4 Vastuuvelka, milj. 20 612,8 9,0 22 661,1 20 917,2 18 891,3 16 375,6 Taseen loppusumma käyvin arvoin, milj. 22 840,9 12,0 25 964,0 23 635,4 21 553,0 18 050,5 Toimintapääoma, milj. 2 673,0 56,0 6 068,8 5 828,0 5 090,1 3 597,8 % vastuuvelasta 14,0 32,5 33,7 32,0 25,6 suhteessa vakavaisuusrajaan 2,0 2,0 2,4 2,5 2,3 Sijoitukset käyvin arvoin, milj. 20 871,7 11,8 23 663,6 22 994,9 20 983,2 17 635,6 Sijoitusten tuotto käyville arvoille, % 17,7 5,7 8,5 12,1 7,9 Eläkkeensaajia 273 605 4,0 262 971 257 884 243 775 239 511 TyEL-vakuutuksia 35 793 4,9 34 113 31 551 31 386 31 572 TyEL-vakuutettuja 480 000 15,1 417 000 387 000 357 000 349 000 YEL-vakuutuksia 52 814 3,0 51 289 49 898 49 495 49 580 Vakituinen henkilöstö 31.12. 539 1,1 545 543 541 689 Ilmarinen vastaa yli 800 000 henkilön työeläketurvasta.

2 Ilmarinen osana yhteiskuntaa Vastuullisuus kuuluu erottamattomasti Ilmarisen jokapäiväiseen toimintaan lakisääteisen eläketurvan hoitajana. Ilmarinen on keskinäinen, asiakkaiden omistama yhtiö. Sen yritysvastuuta ohjaavat osaltaan arvot, hyvä vakuutustapa -ohjeisto, omistajapolitiikka, vastuullisen sijoittamisen ohjeet sekä riskienhallintapolitiikka. Ilmarinen osallistuu yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa suomalaisen työeläkejärjestelmän ja sen rahoituksen kehittämiseen. Ilmarinen edistää asiakasyritystensä henkilöstön työelämässä jaksamista ja jatkamista työhyvinvointipalvelujen ja siihen liittyvän tutkimustyön sekä ammatillisen kuntoutuksen kautta. Yritysvastuussa on kyse myös vuorovaikutuksesta sekä luottamuksen luomisesta eri sidosryhmien kanssa. Asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien ääni kuuluu Ilmarisen toiminnassa monin tavoin. Ilmarinen käy keskustelua sidosryhmiensä kanssa eri yhteistoimintafoorumeilla, kuten asiakkaiden, vakuutettujen ja eläkkeensaajien neuvottelukunnissa. Ilmarinen noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lainsäädäntönsä velvoittamina työeläkeyhtiöt joutuvat kuitenkin poikkeamaan suosituksista muutamassa kohdassa. Ilmarisen raportoinnin vertailu GRIohjeiston mukaisiin tietoihin löytyy Ilmarisen verkkosivuilta osoitteesta www.ilmarinen.fi. Yritysvastuuasioiden koordinoijana Ilmarisessa toimii erillinen toimikunta, jossa on mukana asiantuntijoita yhtiön eri toimintaalueilta. GRI-vertailu Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen yhteisö, joka kehittää kestävän kehityksen raportointia koskevia ohjeistoja. Ilmarisessa tätä ohjeistoa on käytetty viitekehyksenä raportoinnin kehittämisessä, vaikka sen mukaan ei suoraan raportoidakaan. Ilmarisen raportoinnin vertailu GRI-ohjeiston mukaisiin tietoihin löytyy osoitteesta www.ilmarinen.fi. Toimintaamme ohjaavat arvot ovat: VASTUU TYÖELÄKKEISTÄ Edellyttää esimerkillistä liiketoimintaetiikkaa. Tyytyväiset asiakkaat Työskentelemme yhdessä asiakkaan parhaaksi.

Ilmarisen vuosi 2008 3 ilmarisen Perustehtävä Ilmarinen on työeläkevakuutusyhtiö, jonka tehtävä on pitää huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Ilmarinen hoitaa myös tulevien eläkkeiden katteena olevaa sijoitusomaisuutta. Ilmarinen on keskinäinen yhtiö, jonka omistavat yritys- ja yrittäjäasiakkaat, Ilmarisessa vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Toiminnan tavoitteet Ilmarinen on linjannut päämääräkseen olla eläkevakuuttamisen edelläkävijä, joka kasvaa kannattavasti. Ilmarinen on tuottohakuinen, pitkäjänteinen ja vastuullinen sijoittaja. Liiketoiminnan kehittämisessä panostetaan lähivuosina erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen, kustannustehokkuuden parantamiseen ja kumppaniyhteistyön vauhdittamiseen. Vastuullisuus kuuluu olennaisesti Ilmarisen toimintaan sekä työeläketurvan että sijoitusomaisuuden hoitamisessa. raportin sisältö Tämä julkaisu sisältää Ilmarisen tilinpäätöksen 2008 ja kertoo yhtiön toiminnasta huomioiden taloudellisen, sosiaalisen sekä ympäristövastuun näkökulmat. Raportti on suunnattu Ilmarisen omalle henkilöstölle, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, analyytikoille, medialle ja kaikille Ilmarisesta ja sen toiminnasta kiinnostuneille. y Yhteiskunnallinen tulonjakolaskelma, milj. 2008 2007 Tulonmuodostus Vakuutusmaksutulo 3 264,4 2 772,5 TyEL työnantajan osuus 2 430,9 2 019,5 TyEL työntekijän osuus 628,8 559,1 YEL yrittäjät 204,7 193,9 Sijoitustoiminnan nettotuotot ilman liikekuluja 4 550,4 1 347,6 Muut tuotot ja kulut 1,2 1,4 Kokonaistuotot 1 284,8 4 121,5 2008 2007 Tulonjako Eläkkeensaajille 2 701,2 2 396,1 TyEL-eläkkeensaajat 2 495,3 2 199,5 YEL-eläkkeensaajat 205,9 196,6 Varautuminen tulevaisuuden eläkkeisiin 1 089,2 1 344,6 Varautuminen tulosheilahteluihin 5 150,1 275,8 Puskuroidaan sijoitustuottojen heilahteluja 5 226,1 267,8 Puskuroidaan vakuutusliikkeen tulosten heilahteluja 76,0 8,0 Asiakashyvitys 43,8 5,9 Siirretään seuraavan vuoden asiakashyvityksiä varten 31,0 74,0 Maksetut hyvitykset 74,8 79,9 Henkilöstökulut 35,4 32,6 Muut palveluiden tuottajat 78,1 70,9 Lähdeverot 3,7 5,8 Takuupääoman korko 1,5 1,6 Lahjoitukset 0,1 0,1 Kokonaistulonjako 1 284,8 4 121,5 Kehittyvä työyhteisö Lähtökohtana hyvä yhteistyö, yksilön arvostaminen sekä itsensä ja työnsä kehittäminen. Tuloksellinen toiminta Saamme yhdessä aikaan tuloksia, joista voimme olla ylpeitä.

4 Toimitusjohtajan katsaus HENKILÖKUVASSA: Harri sailas Pitkäjänteisyyden merkitystä saa nyt toistaa pääsemistä päästyäänkin, kun haluaa kuvata sijoitustoimintamme luonnetta. Tämän päivän arvon alenemisissa on huomisen ansainnan siemen. Siksi olemme pitäneet muita korkeampaa osakepainoa luottaen siihen, että aikanaan riskinotosta palkitaan.

Ilmarisen vuosi 2008 5 Pitkäjänteisyyttä, pitkäjänteisyyttä, pitkäjänteisyyttä! Suomalaisetkin työeläkeyhtiöt joutuivat vuoden 2008 lopulla ennennäkemättömän rajuun testiin. Nyt kysytään pitkäjänteisyyttä ja malttia katsoa suhdanteiden yli. Finanssikriisi horjutti loppuvuodesta niin rahamaailman jättiläisiä kuin muitakin yrityksiä laidasta laitaan. Siinä menossa koeteltiin myös eri maiden eri tavoin rakennettujen eläkejärjestelmien kestävyyttä. Tämän rytinän keskellä onkin hyvä muistaa, että suomalainen hajautetusti hoidettu työeläketurva on selvinnyt kansainvälisessä vertailussa hyvin. Riittää, kun ajattelee maita, joissa olennainen osa eläketurvasta on rakennettu esimerkiksi yksityisten ihmisten osakesäästöjen varaan. Paljonkaan paremmin asiat eivät ole maissa, joissa eläke riippuu merkittävästi siitä, onko työnantaja mennyt konkurssiin vai ei. Suomessa ei ole ollut tarvetta laskea eläkkeitä eikä nostaa maksuja. Esimerkiksi Ruotsissa on esitetty valtiota maksumieheksi, jotta eläkkeitä ei jouduttaisi leikkaamaan. Suomessa sijoitusten dramaattisetkaan laskut eivät iske yksittäisiin ihmisiin tai ryhmiin, koska eläkemaksut puskuroivat kurssien heilahtelua. Niiden kautta vastuu leviää tasaisesti, laajasti ja pitkälle aikajaksolle. Maksujen tasoa voidaan tulevina vuosina hienosäätää, jos on tarpeen. Vakavaraisuussäännöt ovat toimineet hyvin sijoitusmarkkinoiden tavanomaisten heilahtelujen aikana. Niitä ei kuitenkaan mitoitettu kestämään vuonna 2008 koetun kaltaisia poikkeuksellisia kurssilaskuja. Sopeutumisessa onnistuttiin hyvin, kun lainsäätäjä loivensi suomalaisten pörssikurssien syöksyä määräaikaisella lailla. Lasku olisi ollut jyrkempi, jos Ilmarisen kaltaiset suuret sijoittajat olisivat olleet pakotettuja myymään suomalaisia osakkeita turvatakseen vakavaraisuutensa. Suomalaisten sijoitusten osuus Ilmarisen salkussa säilyi vahvana. Tavoitteenamme on jatkossakin olla pitkäjänteinen ja vastuullinen kotimaisten yhtiöiden omistaja. Lisäksi Ilmarinen on rahoittanut yrityksiä huomattavan suurilla summilla, kun niiden rahoitustilanne syksyn mittaan kiristyi. Pitkään uinunut takaisinlainaus on näissä poikkeuksellisissa oloissa osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi keinoksi helpottaa suomalaisten yritysten rahoitustilannetta. En voi liikaa korostaa sitä, että työeläkeyhtiön tulosta ei voi arvioida yksittäisen vuoden perusteella. Ilmarinen on perinteisesti harjoittanut pitkän aikavälin hyviä tuottoja tavoittelevaa sijoitustoimintaa. Pitkäjänteisyys tarkoittaa sitä, että kovina aikoina pitää olla malttia ja uskoa myös osakesijoittamiseen muuten emme ole valmiita nousuun, kun se alkaa. Olisikin vaarallinen näköharha sotkea keskenään sijoitusten arvojen vuositason laskennalliset vaihtelut ja pysyvä tappio. Myös tulevaisuudessa, kun olot ovat normalisoituneet, sijoitamme tuntuvasti koti- ja ulkomaisiin osakkeisiin. Sijoittamisessa on eletty niin dramaattisia aikoja, että kaikki huomio kiinnittyy helposti osakkeiden arvon muutoksiin. Siksi haluan korostaa, että kiinnostavuutemme asiakkaiden silmissä muodostuu ennen kaikkea siitä, miten hyvin kykenemme heitä palvelemaan. Tässä suhteessa vuosi 2008 oli erinomainen: vakuutusmaksutulo kasvoi melkein viidenneksellä. Huolehdimme yli 800 000 henkilön työeläketurvasta. Ilmarisen yhteistyökumppanit, OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti, mahdollistivat Ilmarisen menestymisen erityisesti yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiakashankinnassa. Ilmarinen vahvisti vakuutusten lukumäärällä mitattua markkinajohtajan asemaansa molemmissa asiakasryhmissä. Toiminnan kustannustehokkuus parani myös kiitettävästi. Näistä tuloksista haluan erityisesti kiittää Ilmarisen henkilöstöä. Toiminnan tehostamisesta hyötyvät myös asiakkaamme. Käytimme asiakashyvityksiin jokseenkin saman summan kuin olemme onnistuneet säästämään asiakkaiden rahoja tehokkaalla toiminnallamme. Oman toiminnan kehittäminen onkin se ohjenuora, joka kantaa meidät myös vaikeiden aikojen yli luotettavina, elinvoimaisina ja tulevaisuuteen uskovina. y Harri Sailas toimitusjohtaja

6 Taloudellinen vastuu HENKILÖKUVASSA: timo ritakallio Timo Ritakallio näkee monia yhtymäkohtia suunnistuksessa ja sijoitustoiminnassa. Molemmat vaativat nopeaa päätöksentekokykyä koko ajan muuttuvassa ympäristössä. Oikean suunnan löytäminen edellyttää myös jatkuvaa valppautta ja suorituksen analysointia. Timo Ritakallio on Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja.

Ilmarisen vuosi 2008 7 Sijoitustoiminta on tuottohakuista ja vastuullista Ilmarisen sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoitusten mahdollisimman korkea tuotto pitkällä aikavälillä. Edellytys kuitenkin on, ettei sijoitusten keskimääräinen riski ole liian suuri suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Varsinkin epävarmoina aikoina on tärkeää suunnistaa oikeille rasteille. Hyvällä pitkän aikavälin tuottotasolla voidaan hillitä tulevien eläkemaksujen nousupainetta ja tarjota kilpailukykyisiä asiakashyvityksiä. Lyhyen aikavälin arvonvaihtelu ei ole sijoitustoiminnan perustehtävän kannalta olennaista, mikäli vakavaraisuudelle ja toimintapääoman riittävyydelle asetetut tavoitteet toteutuvat. Ilmarisen sijoitusvarallisuuden keskimääräinen tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä 6 prosenttia ja tuoton odotettu keskihajonta 8 prosenttia. AMMATTIMAISTA JA AKTIIVISTA sijoitustoimintaa Ilmarinen pyrkii korkeisiin sijoitustoiminnan tuottoihin hyvin hajautetulla sijoitussalkulla, ammattitaitoisella sijoituskohteiden arvioinnilla ja sijoitusriskien hallinnalla. Ilmarinen kantaa sijoitusriskiä niin, että sen määrä on tasapainoisessa suhteessa riskinkantokykyyn ja toisaalta sijoitusten tuotto-odotus on paras mahdollinen. Mahdollisuus asiakashyvitysten antamiseen perustuu suurelta osin sijoitustoiminnan tulokseen. Ilmarisen asiakashyvitykset ovat alan parhaat viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Ilmarinen haluaa erottautua kilpailijoistaan kilpailukykyisillä sijoitustuotoilla myös jatkossa ja panostaa siksi sijoitustoiminnan kilpailutekijöiden kehittämiseen. Näitä ovat esimerkiksi osakepainotteisen sijoitussalkun pitkäjänteinen kehittäminen, aktiivinen rooli sijoitusmarkkinoilla sekä eri sijoituskohteiden ja niiden tuottopotentiaalin hyvä tuntemus. Ilmarisen tavoitteena on aina yleistä markkinakehitystä parempi tulos aktiivisen salkunhoidon avulla. SIJOITUSSUUNNITELMA MÄÄRÄÄ PERUSLINJAT Ilmarinen pyrkii parhaisiin sijoitustuottoihin paitsi pitkäjänteisellä riskiaseman valinnalla myös aktiivisella ja laaja-alaisella salkunhoidolla. Yhtiö on aktiivinen myös uusien sijoitusmahdollisuuksien valikoivassa hyödyntämisessä. Sijoitusten laaja-alainen hajauttaminen ja parhaan osaamisen etsiminen kullekin sijoituslajille antaa pitkäjänteiselle sijoittajalle parhaan tuloksen. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman. Siinä päätetään omaisuuslajien painotuksista eli perusallokaatiosta ja sijoitustoiminnan tavoitteista. Oman sijoitusorganisaation lisäksi joissakin sijoituskohteissa, kuten kehittyvien talouksien markkinoissa, pääomasijoitusrahastoissa ja hedge-rahastoissa, käytetään ulkopuolisia sijoituspalveluiden tuottajia. Ulkopuolisten varainhoitajien osuus on noin 18 prosenttia koko sijoitusvarallisuudesta. ILMARINEN merkittävä suomeen sijoittaja Ilmarisella on yhtiön hallituksen hyväksymä omistajapolitiikka, joka päivitettiin syyskuussa 2007. Aktiivinen omistaminen vaikuttaa Ilmarisen asiakashyvitykset ovat alan parhaat viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Taloudellinen vastuu myönteisesti omistusten arvon kehitykseen ja alentaa sijoituksiin liittyvää riskiä. Tämä tarkoittaa muun muassa osallistumista yhtiökokouksiin ja yhteydenpitoa yritysten johtoon. Vuoden 2008 aikana Ilmarisen osallistumisprosentti kotimaisissa yhtiökokouksissa oli 89 prosenttia. Ilmarinen edistää omistamiensa yritysten ammattitaitoista hallintoa ja johtamista osallistumalla yritysten hallitusten jäsenten valintaan. Ilmarinen ottaa julkisessa omistajapolitiikkamuistiossaan (katso www.ilmarinen.fi) kantaa muun muassa omistamiensa VASTUULLINEN OMISTAJA VAIKUTTAA Ilmarisen omistajapolitiikka määrittelee mm. niitä ei-taloudellisia seikkoja, joita Ilmarinen omistajana vaatii sijoituskohteidensa noudattavan. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi ILOn työelämää koskevat ohjeet ja YK:n Global Compact. Mikäli yhtiö ei kykene näitä periaatteita noudattamaan, on Ilmarisen joko aloitettava vaikuttamisprosessi tai myytävä omistamansa arvopaperi pois. Ilmarisen hyvät kokemukset vaikuttamisprosesseista kannustivat sitä tiivistämään yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa. Jou- Vuonna 2008 Ilmarisen kaikista sijoituksista noin 8,4 miljardia euroa oli sijoitettu eri muodoissa suomalaiseen yhteiskuntaan. yhtiöiden hallintorakenteeseen, osingonja- lukuussa 2008 Ilmarinen oli mukana perus- kopolitiikkaan ja kannustinjärjestelmiin. tamassa pohjoismaista yhteistyöyhteisöä Eläkejärjestelmän menestyminen on Nordic Engagement Cooperationia (NEC), riippuvainen Suomen kansantalouden kehi- jonka tarkoituksena on saada vaikuttamis- tyksestä. Ilmarinen haluaa olla aktiivinen prosesseille entistä enemmän painoarvoa. sijoittaja suomalaisessa elinkeinoelämässä. Vuonna 2008 Ilmarisen kaikista sijoituksista Ilmarisen lisäksi yhteisössä ovat mukana ruotsalainen Folksam ja norjalainen KLP. y noin 40 prosenttia eli 8,4 miljardia euroa oli sijoitettu eri muodoissa suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin vaikuttamisprosessi etenee Sijoittaja ilmaisee yhtiön toimintaan liittyvän tyytymättömyytensä ja huolensa yhtiön johdolle. Aktiivisen dialogin kautta on tarkoitus saada yhtiö lopettamaan epäsuotava toiminta. Sijoittajan aloittaman vaikuttamisprosessin tarkoitus ei ole siirtää operatiivista johtamista sijoittajalle. Prosessin tarkoituksena on vähentää yhtiön toimintaan liittyviä taloudellisia tai imagollisia riskejä.

Ilmarisen vuosi 2008 9 Finanssikriisi painoi sijoitustuotot miinukselle Ilmarisen sijoitusvarallisuuden tuotot painuivat miinukselle 17,7 prosenttia eli noin 4,6 miljardia euroa. Reaalisesti yhtiön sijoitukset jäivät miinukselle noin 20,5 prosenttia. Viime vuonna kansainvälinen rahoitusjärjestelmä koki pahimman kriisinsä sitten 1930- luvun. Useita finanssi-instituutioita kaatui tai ajautui viranomaisten pelastusoperaatioiden varaan. Merkittävin konkurssiin päätynyt yhtiö oli amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers, jonka syyskuinen kaatuminen lisäsi rahoitusmarkkinoiden paineita entisestään. Myös useat kansantaloudet joutuivat vakaviin rahoitusongelmiin. Vuoden loppua kohden kansainvälinen reaalitalous hidastui kiihtyvällä vauhdilla. Lokakuusta muodostui erittäin kivulias kaikille riskillisille sijoitusluokille. Osakemarkkinoiden maailmanindeksi laski viime vuonna 39 prosenttia. Suomessa osakkeiden pudotus oli 47 prosenttia. Suurimmat tappiot koettiin kehitty- vien markkinoiden osakkeissa, joita kuvaava indeksi laski 53 prosenttia. noteerattuja osakkeita 24 prosenttia Viime vuoden aikana Ilmarinen vähensi sijoituksiaan noteerattuihin osakkeisiin. Vuoden lopulla niiden osuus sijoitusvarallisuudesta oli noin 24 prosenttia. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli miinuksella 42,2 prosenttia. Pääomasijoitusten tuotto oli puolestaan 9,8 prosenttia. Uusia sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin tehtiin 160 miljoonalla eurolla, ja niiden osuus sijoitusvarallisuudesta nousi 2,7 prosenttiin. Ilmarisen hedge-rahastojen tuotot painuivat miinukselle 15,5 prosenttia. Hedgerahastot kärsivät sekä riskillisten omaisuuserien arvonalentumisista että rahoitusmark- kinoiden likviditeettipaineista. Hedge-rahastojen osuus sijoitusvarallisuudesta oli vuoden lopussa 2,9 prosenttia. Pitkät korot laskivat - dollari vahvistui Inflaation ja öljyn hinnan kehitys oli viime vuonna kaksivaiheinen, alkuvuoden hintojen nousu kääntyi loppuvuonna voimakkaaseen laskuun. Euroopan kuluttajahintainflaatio kävi kesällä 4 prosentissa päätyen vuoden vaihteessa noin 2 prosenttiin. Öljyn hinta oli vuoden huipussaan yli 145 dollaria, mutta laski noin 40 dollariin vuoden loppuun mennessä. Rahoitusmarkkinoiden ja talouden tukemiseksi Yhdysvaltojen keskuspankki laski ohjauskorkoaan 4,25 prosentista alle 0,25 prosenttiin. Euroopan keskuspankki nosti vielä kesällä Ilmarisen sijoitukset 31. 12. 2008 Riskijakauma, milj. Riskijakauma, % Tuotto, % Korkosijoitukset 11 590,1 55,5 3,6 Lainasaamiset 2 695,6 12,9 4,9 Joukkovelkakirjalainat 6 943,2 33,3 5,9 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1 951,3 9,3 4,6 Osakesijoitukset 5 950,2 28,5 39,3 Noteeratut osakkeet 5 084,3 24,4 42,2 Pääomasijoitukset 569,7 2,7 9,8 Noteeraamattomat osakesijoitukset 296,2 1,4 11,5 Kiinteistösijoitukset 2 509,5 12,0 6,1 Suorat kiinteistösijoitukset 2 091,4 10,0 8,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 418,1 2,0 5,2 Muut sijoitukset 821,9 3,9 5,4 Hedge fund -sijoitukset 608,9 2,9 15,5 Hyödykesijoitukset 24,6 0,1 Muut sijoitukset 188,4 0,9 Sijoitukset yhteensä 20 871,7 100,0 17,7

Taloudellinen vastuu ohjauskorkoaan, mutta käänsi loppuvuonna suunnan päätyen 2,5 prosentin ohjauskorkoon. Yhdysvalloissa valtionlainojen pitkät korot laskivat vuoden aikana noin 1,8 prosenttiyksiköllä alle 2,2 prosenttiin. Euroopassa valtionlainojen pitkät korot laskivat hiukan maltillisemmin päätyen alle 3 prosenttiin. Lyhyet valtion korot laskivat vielä voimakkaammin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Ilmarisen joukkovelkakirjalainat tuottivat kokonaisuudessaan 5,9 prosenttia. Valtionlainat tuottivat 7,0 prosenttia, toisaalta luottoriskillisten joukkovelkakirjojen tuotto jäi negatiiviseksi, koska niiden tuottovaateet suhteessa valtionlainoihin nousivat erittäin voimakkaasti. Ilmarisen yrityslainojen tuotto oli viime vuonna 0,8 prosenttia miinuksella. Myös valuuttamarkkinoilla koettiin viime vuonna isoja heilahteluja. Suhteessa euroon dollari vahvistui 5,8 prosenttia. Ilmarisen noin 3,8 miljardin euron valuuttamääräisten sijoitusten arvonnousua laimensi valuuttasuojaus, jonka avulla eliminoitiin yli puolet Ilmarisen kantamasta valuuttariskistä. Ulkomaisten osakkeiden valuuttasuojaus laski niiden tuottoa 0,7 prosenttiyksiköllä noin 39 prosenttiin. Yritysrahoituksessa vilkas vuosi kiinteistömarkkina hiljeni Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena myös suomalaisten yritysten rahoituksen saanti vaikeutui vuoden aikana merkittävästi. Kiinnostus TyEL-takaisinlainausta kohtaan kasvoi tuntuvasti, ja yritysrahoituksen koko lainakanta kasvoikin 1,5 miljardilla eurolla lähes 2,7 miljardiin euroon. Lainasalkun tuotto oli 4,9 prosenttia, ja uusien lainojen korko 4,7 prosenttia. Uusia lainoja nostettiin yhteensä lähes 1,7 miljardia euroa. Suomalaisten kiinteistömarkkinoiden aktiviteetti hiljeni selvästi viime vuonna finanssikriisin seurauksena kansainvälisten sijoittajien vetäytyessä Suomen kiinteistömarkkinoilta. Toimitilojen ja asuntojen vuokrat olivat kuitenkin edelleen nousussa. Sen sijaan uudisrakentaminen kääntyi selvään laskuun ja uusien hankkeiden määrä jopa romahti edellisvuodesta. Ilmarisen kiinteistösijoitusten tuotto oli 6,1 prosenttia, josta suorien omistusten tuotto oli 8,3 prosenttia ja epäsuorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 5,2 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten käypiä arvoja korotettiin 53,3 miljoonalla eurolla. y % 20 15 5 0 5 10 15 20 Sijoitusten tuottovertailu 10 9,0 2,8 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sijoitusmarkkinoiden tuottoja 2008 % 20 10 0 10 20 30 40 50 16,1 13,8 1,2 0,5 8,7 7,9 12,18,5 5,7 17,7 Ilmarisen vuosituotto Muut yhtiöt keskimäärin Ilmarisen keskituotto (12 v) 5,0 12/07 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 Iboxx Euro Sovereigns USD/EUR DJ STOXX 600 kommentti sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo ritakallio: Vuosi 2008 jää historiaan poikkeuksellisen vaikeana ja sijoitustuotoiltaan huonona vuotena. Osakkeiden arvot maailman eri pörsseissä laskivat 40 60 prosenttia ja luottoriskimarginaalit nousivat ennätyskorkeille tasoille. Osakesijoitusten arvot kehittyivät huonosti, ja sen lisäksi myös luottoriskiä sisältäneiden korkosijoitusten arvot laskivat vuoden aikana voimakkaasti. Huono markkinakehitys painoi työeläkerahastojen sijoitustuotot kaikkialla maailmassa vahvasti miinukselle. Ilmarinen jatkoi pitkäjänteistä, osakepainotteista sijoituspolitiikkaansa myös päättyneenä vuonna. Ilmarisen vakavaraisuus oli vuoden päättyessäkin kestävällä pohjalla, ja yhtiön pitkän aikavälin sijoitustuotot säilyivät kilpailukykyisellä tasolla. Ilmarisen sijoitussalkun vuosituotto on viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana ollut 5,0 prosenttia ja reaalituotto 3,2 prosenttia. Ilmarisen sijoitustoiminta sai päättyneenäkin vuonna myös kansainvälistä tunnustusta. Investments & Pensions Europe palkitsi Ilmarisen Suomen parhaana eläkesijoittajana ja Euroopan parhaana hyödykesijoittajana. Haluamme olla myös jatkossa osaamiseltamme toimialan kärkeä, mistä tällaiset tunnustukset ovat mielestäni oiva esimerkki.

Ilmarisen vuosi 2008 11 Ilmarisen vakavaraisuus on kestävällä pohjalla 25 20 Eläkevarat Mrd. 17,7 21,0 23,2 24,8 21,7 15 Ilmarisen vakavaraisuus on kestävällä pohjalla vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Toimintapääoma on sijoitusmarkkinoiden tilaan nähden riittävä, ja se mahdollistaa yhtiön pitkäjänteisen sijoitusstrategian noudattamisen. 10 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 Toimintapääoma Tasoitusvastuu Varsinainen eläkevastuu Ilmarisen asema lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavana vakuutusyhtiönä edellyttää erityistä huolenpitoa yhtiön taloudellisesta asemasta ja siihen liittyvien riskien hallinnasta. Tämä vaatii sekä vuotuisen että pitkän aikavälin tuloksen tarkastelua ja vakavaraisuuspuskurien riittävyyden arviointia suhteessa yhtiön vastuisiin ja riskeihin. Lue lisää riskienhallinnasta toimintakertomuksesta sivulta 46 ja tilinpäätöksen liitetiedoista sivuilta 79-83 sekä yhtiön verkkosivuilta www. ilmarinen.fi. Finanssikriisin johdosta TyEL-eläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiin tehtiin syksyllä 2008 muutoksia, joista osa on pysyviä ja osa voimassa vuoden 2010 loppuun. Näitä muutoksia on selostettu tarkemmin sivuilla 17 18. Ilmarinen pitää riskinottonsa hallittuna suhteessa vakavaraisuuspuskuriensa kokoon, ja yhtiön sijoitustoimintaa ohjattiin muutettua vakavaraisuussäännöstöä vastaavasti siitä alkaen, kun tieto muutosten sisällöstä oli käytettävissä. tasoitusvastuu puskuroi vakuutusliikettä Vakuutusliikkeen riskit liittyvät vakuutusmaksun ja vastuuvelan riittävyyteen suhteessa yhtiön vastuulla oleviin nykyisiin ja tuleviin eläkkeisiin. Pitkällä aikavälillä keskeisin tekijä on odotettavissa olevan eliniän pituuteen liittyvä epävarmuus ja lyhyemmällä aikavälillä alkavien eläkkeiden lukumäärään ja suuruuteen liittyvä epävarmuus. Vakuutusliikkeen riskienhallinta perustuu lain turvaavuusvaatimukset täyttäviin laskuperusteisiin, joiden mukaan vakuutusmaksu ja vastuuvelka lasketaan, sekä yhtiön aktuaaritoimen suorittamiin analyyseihin. Tariffit ovat yhteiset kaikille työeläkevakuutusyhtiöille. Yhtiön on lain mukaan myönnettävä kaikki siltä haetut vakuutukset. Vakuutusliikkeen vuotuisen tuloksen heilahteluun varaudutaan tasoitusvastuulla. Tämä vastuuvelkaan sisältyvä puskuri on kertynyt vakuutusliikkeen aikaisempien vuosien ylijäämistä. Työeläkevakuutusyhtiöiden yhteisissä laskuperusteissa tasoitusvastuulle määritellään vakuutusliikkeen puskuritarpeen mukaisesti mitoitetut rajat. Työeläkeyhtiöiden tasoitusvastuita on lisäksi pienennetty antamalla työkyvyttömyysmaksuun tilapäinen alennus. Näin menetellään myös vuonna 2009. Sijoitusriskeihin varaudutaan toimintapääomalla Sijoitustoiminnan riskienhallinnan puitteet asettaa työeläkevakuutusyhtiöiden vakava- 70 60 50 40 30 10 0 Vakavaraisuus vuositasolla % vastuuvelasta 20 16,2 70 60 50 0 27,2 41,3 35,4 32,0 33,7 32,5 25,5 22,3 25,6 18,1 14,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Arvostuserot ja muut taseen ulkopuoliset erät Taseeseen sisältyvä toimintapääoma Toimintapääoman enimmäismäärä Vakavaraisuusraja Vakavaraisuus kuukausitasolla % vastuuvelasta 40 32,5 30 27,5 28,0 27,1 25,526,8 22,3 21,7 21,1 20 15,5 14,0 11,1 9,8 10 12/07 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 Arvostuserot ja muut taseen ulkopuoliset erät Taseeseen sisältyvä toimintapääoma Toimintapääoman enimmäismäärä Vakavaraisuusraja

Taloudellinen vastuu raisuussäännöstö. Sijoitusriskeihin varaudutaan toimintapääomalla, jonka muodostavat yhtiön varsinaisen eläkevastuun ja tasoitusvastuun ylittävät varat. Lainsäädännössä asetetut toimintapääoman valvontarajat riippuvat yhtiön sijoitustoiminnan riskinotosta. Riskipitoisempi sijoitustoiminta edellyttää suurempaa toimintapääomaa. Yhtiön hallitus päättää sijoitustoiminnan kokonaisriskitasosta. Vastuuvelalle on hyvitettävä vuosittain korko, joka riippuu työeläkelaitosten keskimääräisestä vakavaraisuusasteesta ja niiden osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. Osa osakeriskistä on siten koko työeläkejärjestelmän vastuulla. Jos sijoitustoiminnan tuotot ylittävät vastuuvelalle hyvitettävän koron, erotus kasvattaa toimintapääomaa, ja päinvastaisessa tapauksessa pienentää sitä. Korkea vakavaraisuus merkitsee samalla suurempia asiakashyvityksiä. finanssikriisi rasitti tulosta Ilmarisen kokonaistulos vuodelta 2008 oli 4 338,1 miljoonaa euroa ja tase käyvin arvoin oli 22 840,9 miljoonaa euroa. Viralliseen tilinpäätökseen sisältyvät tunnusluvut ja analyysit on esitetty sivuilla 73-78. Ilmarisen sijoitustoiminnan tulosta rasittivat syksyllä 2008 maailmanlaajuisen kriisin mittasuhteisiin nousseet finanssimarkki- Tulos käyvin arvoin 2008, milj. Omalla Muu Hoito- vastuulla oleva vakuutusliiktoimintliike Yhteensä Sijoituskustannus- vakuutusliike Vakuutusmaksutulo 589,5 2 563,7 5,7 116,8 3 264,4 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin 4 550,4 4 550,4 Maksetut korvaukset 590,8 2 111,9 1,6 2 701,2 Vastuuvelan muutos 96,8 451,8 120,1 235,0 Kokonaisliikekulut 19,0 11,2 83,3 113,5 Muut tuotot ja kulut 0,0 1,2 1,2 Verot 3,7 3,7 Tulos käyvin arvoin 76,4 0,0 4 449,2 34,7 4 338,1 Tasoitusvastuun muutos 76,0 Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutos 3 361,1 Arvostuserojen muutos 1 088,2 Poistoeron muutos 1,9 Siirto asiakashyvityksiin 31,0 Tilikauden voitto virallisella tuloslaskelmalla 6,0

Ilmarisen vuosi 2008 13 noiden ongelmat. Sijoitustoiminnan tulos oli vastuuvelalle hyvitettävien erien huomioon ottamisen jälkeen 4 449,2 miljoonaa euroa. Toimintapääoma pieneni 2 673,0 miljoonaan euroon oltuaan edellisen vuoden päättyessä 6 068,8 miljoonaa euroa. Osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa laski alenevien osakekurssien myötä 779,0 miljoonaan euroon. Toimintapääoma oli 14,0 prosenttia (32,5 prosenttia vuonna 2007) toimintapääomavaatimusten perusteena olevasta vastuuvelasta ja 2,0-kertainen (2,0-kertainen) verrattuna vakavaraisuusrajaan. Osakekurssit olisivat voineet laskea noin 41 prosenttia tai yleinen korkotaso nousta noin 4,7 prosenttiyksikköä, ennen kuin Ilmarisen toimintapääoma olisi laskenut vakavaraisuusrajalle. Ilmarisen toimintapääoma on sijoitusmarkkinoiden tilaan nähden riittävä ja mahdollistaa yhtiön pitkäjänteisen sijoitusstrategian, jossa osakkeilla on suuri osuus sijoitusten tavoitejakaumassa. Varsinainen vastuuvelka, tasoitusvastuu ja toimintapääoma ovat kukin omalta osaltaan turvaamassa eläkkeitä. Näiden katteena olevat eläkevarat käsittävät yhtiön varallisuuden jokseenkin kokonaan. Varsinainen vastuuvelka on turvaavasti laskettu ja sen tulee aina olla katettu. Se kasvaa tasaisesti vakuutuskannan kehityksen mukaisesti, toisin kuin tasoitusvastuu ja toimintapääoma, jotka ottavat vastaan vakuutusliikkeen tuloksen ja sijoitustoiminnan tuloksen heilahtelut. y Tase käyvin arvoin 31.12.2008, milj. VASTAAVAA VASTATTAVAA Sijoitukset käyvin arvoin 20 871,7 Oma pääoma ehdotetun voitonjaon jälkeen 95,0 Poistoero 8,3 Saamiset 1 843,7 Arvostuserot 1 012,0 Osittamaton lisävakuusvastuu 765,9 Muu omaisuus 125,5 Toimintapääoman muut erät 1,0 1 880,1 Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa 792,9 Toimintapääoma yhteensä 2 673,0 Tasoitusvastuu 993,9 Vakavaraisuuspääoma 3 666,9 Ositettu lisävakuutusvastuu (asiakashyvityksiin) 31,3 Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 779,0 Varsinainen vastuuvelka *) 18 807,8 Muut velat **) 1 113,8 Vastaavaa yhteensä 22 840,9 Vastattavaa yhteensä 22 840,9 *) vastuuvelka ilman lisävakuutusvastuita, tasausvastuun toimintapääomaan rinnastettavaa erää ja tasoitusvastuuta **) sisältää toimintapääomasta vähennetyn ehdotetun voitonjaon 1,5 milj. euroa, sekä toimintapääomasta vähennetyt muut erät 1,0 milj. euroa

Taloudellinen vastuu Asiakkaat entistä tyytyväisempiä palveluihin Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan Ilmarisessa tarkoin. Huomattava asiakasmäärän kasvu kertoo tyytyväisyydestä. Ilmarinen on noussut vakuutettujen lukumäärällä mitattuna suurimmaksi työeläkeyhtiöksi. Ilmarinen haluaa tarjota asiakkailleen alan parasta palvelua. Palveluyritys voi menestyä vain asiakasta kuuntelemalla, sillä asiakkaan palvelutarpeet ja -odotukset vaihtelevat suuresti esimerkiksi yrityksen koon, henkilöstön ikärakenteen ja toimialan mukaan. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen asiakaslähtöisesti erilaisille asiakasryhmille edellyttää siten palvelutason jatkuvaa seuraamista ja palvelujen kehittämistä sekä asiakkaan tilanteen huomioon ottamista. Suurten ja keskisuurten asiakkaiden palvelumalli perustuu Ilmarisessa henkilökohtaiseen yhteydenpitoon ja aktiivisuuteen. Voidakseen pitää yhteyttä jokaiseen yritykseen ja tunnistaakseen kunkin yrityksen työeläketarpeet Ilmarinen on laajentanut asiakaspäällikköorganisaatiotaan. Asiakaspäälliköt ovat suoraan yhteydessä asiakkaaseen. Osa Ilmarisen yritysasiakkaista on niin suuria työnantajia, että yrityksen työkyvyttömyysvakuutusmaksu perustuu sen oman henkilöstön työkyvyttömyysriskiin. Näillä asiakkailla on siten erityinen tarve pyrkiä vaikuttamaan henkilöstönsä työkykyyn ja työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tukemisen lisäksi Ilmarisen keskeisiä palveluja ovat ammatillinen kuntoutus, rahoitus- ja toimitilapalvelut sekä vakuuttamiseen ja eläkkeisiin liittyvät raportointipalvelut. Asiakastyytyväisyys tarkassa seurannassa Ilmarinen seuraa säännöllisesti asiakkaidensa tyytyväisyyttä erilaisin kyselyin ja tutkimuksin. Vuonna 2008 toteutetut asiakastyytyväisyystutkimukset osoittavat, että asiakasta myös kuunnellaan. Parantamisen varaa kuitenkin aina löytyy. Suurille ja keskisuurille asiakkaille suunnatussa palvelututkimuksessa Ilmarinen sai seuraavia tuloksia: Kokonaistyytyväisyys palveluihin asteikolla 1 5 oli 4,2 eli erinomaisella tasolla Yrityksen tarpeiden huomioimisen kouluarvosana 8,6 oli selvästi parantunut aiemmasta Kiitosta saivat myös esimerkiksi Ilmarisen palvelut yleensä, koulutukset, työhyvinvointiyhteistyö, nopeus ja asiakkaan kuunteleminen Kehittämiskohteina mainittiin muun muassa aktiivisuus ja verkkopalvelut Kyselyyn vastanneista 97 prosenttia suosittelisi Ilmarista joko varmasti tai todennäköisesti. koko suomen kattava palveluverkosto Hyvä kokonaispalvelu perustuu valtaosalla Ilmarisen asiakkaista sekä yhtiön omaan asiakaspalveluun että kumppaneiden, OP- Pohjolan ja Pohjantähden, laajaan, koko Ilmarinen on johdonmukaisesti palauttanut asiakkailleen hyvityksinä toiminnastaan syntynyttä ylijäämää.

Ilmarisen vuosi 2008 15 Suomen kattavaan palveluverkostoon. Näin asiakas voi saada tarvitsemansa palvelun helposti ja tehokkaasti. Yhtiön oma asiakaspalvelu toimii palvelunumerossa ja verkkopalvelussa. Yritykset ja yrittäjät arvostavat palveluissa asioinnin helppoutta, ystävällisyyttä, selväkielistä informaatiota ja työeläkevakuutuksen hintaa. Nämä ovat keskeisiä lähtökohtia myös Ilmariselle sen kehittäessä palvelujaan. Asiakastilaisuuksia eri kohderyhmille Ilmarinen järjestää vuosittain työeläkevakuuttamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista useita infotilaisuuksia eri kohderyhmille, kuten palkka-, henkilöstö- ja yrityksen vakuutusasioita hoitaville henkilöille. Vuonna 2008 pidettiin esimerkiksi 15 TyEL-päivää usealla eri paikkakunnalla. Niihin osallistui kaikkiaan 1 200 henkilöä. Ulkomaan komennukseen liittyvät asiat ovat niin ikään aina ajankohtaisia ja kiinnostavat yrityksiä. Jo perinteeksi muodostuneeseen Ilmarisen ulkomaanseminaariin osallistui yli 120 asiakasyrityksen edustajaa. Seminaari järjestettiin vuonna 2008 jo seitsemännen kerran. Työeläkeasioiden lisäksi Ilmarinen järjestää seminaareja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Niiden tavoitteena on tarjota tiedon lisäksi konkreettisia ja käytännönläheisiä keinoja, joiden avulla yritykset voivat parantaa henkilöstönsä jaksamista ja hyvinvointia. Kaikkiaan näitä tilaisuuksia järjestettiin 13 eri puolilla Suomea. Suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja Ilmarisen hoidossa oli vuoden lopussa noin 53 000 yrittäjän työeläkevakuutus. YEL-vakuutuksessa eläketurvan karttumisen perustana on yrittäjän työtulo. Tämä työtulo oli vuonna 2008 naisilla keskimäärin 17 439 euroa ja miehillä 19 664 euroa vuodessa. YEL-työtulot ovat usein alempia kuin työntekijöiden keskiansiot. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri, jos vertaa yrittäjän keskimääräistä työtuloa pkyritysten työntekijöiden keskiansioihin. Ilmarinen on selkeästi Suomen suurin yrittäjien vakuuttaja. Vuonna 2008 Ilmarinen on saanut yrittäjäasiakkailtaan aiempaa paremman arvion siitä, miten Ilmarisen palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Yrittäjäasiakkaat arvostavat sitä, että asiat hoidetaan kuntoon. He ovat tyytyväisiä Ilmarisen yh teydenpitoon, tiedottamiseen maksun määräytymisestä, maksulomakkeiden saatavuuteen ja lomakkeiden selkeyteen. Myös työtulon muutokset sujuvat hyvin. Etenkin asiakassuhteen alkuvaiheessa yrittäjät toivovat aktiivisempaa ja henkilökohtaisempaa yhteydenpitoa. asiakasmäärä kasvoi ennätyksellisesti Ilmarisen asiakasmäärä kasvoi vuonna 2008 ennätyksellisesti; lähes 90 000 yritystä tai yrittäjää on luottanut joko oman eläketurvansa tai henkilöstönsä työeläketurvan Ilmarisen hoitoon. Vakuutuskannan kasvu perustuu niin yleiseen yritysmarkkinan kasvuun kuin % 12 10 8 6 4 2 0 Ilmarisen asiakashyvitykset Hyvityssiirto työnantajan TyEL-maksusta 4,9 4,5 10,7 6,8 2,8 2,1 2,8 1,2 4,7 4,2 3,7 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1,3 Ilmarisen menestykseen työeläkemyynnissä. Vuonna 2008 myyntitulos alkavien uusien yritysten myynnissä ylitti yhtiön asettamat tavoitteet. Ilmarisen asiakasmäärä kasvoi myös työeläkevakuutusten siirtoliikkeen tuloksena. Näiden seurauksena Ilmarinen vahvisti markkinajohtajan asemaansa asiakkaiden lukumäärällä mitattuna. Eläkesäätiöiden vastuunsiirrot puolestaan lujittivat Ilmarisen asemaa suurten yritysten työeläkevakuuttajana. luotettava asiakashyvitysten maksaja Ilmarinen on johdonmukaisesti palauttanut asiakkailleen hyvityksinä toiminnastaan syntynyttä ylijäämää. Asiakashyvitysten vuotuiseen määrään vaikuttaa voimakkaasti sijoitusmarkkinoiden tulos. Vuonna 2008 merkittäväksi osaksi palautettavaa asiakashyvitystä muodostui liikekuluylijäämä, joka on syntynyt Ilmarisen tehostuneesta toiminnasta työeläkevakuutusten hoidossa. y 5 4 3 2 1 0 Suurten ja keskisuurten asiakkaiden arvosanat Ilmariselle 4,42 Asiantuntevuus 4,32 Virheettömyys 4,17 4,13 4,13 Palvelun tavoitettavuus Nopeus Joustavuus 3,99 Yhteydenpidon riittävyys

16 Sosiaalinen vastuu HENKILÖKUVASSA: Jaakko Tuomikoski Jaakko Tuomikoski kuuntelee ja soittaa klassista musiikkia, mieluiten Chopinia. Hän on myös itse säveltänyt. Tuomikosken mukaan musiikissa, samoin kuin eläkejärjestelmässä, on tärkeää, että yksityiskohdat ovat onnistuneita. Olennaisinta on kuitenkin, että kokonaisuus on toimiva. Jaakko Tuomikoski on Ilmarisen varatoimitusjohtaja.

Ilmarisen vuosi 2008 17 Työeläketurva kestää finanssikriisin Suomalainen työeläketurva on rakennettu kestämään talouden mullistuksia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Finanssikriisillä voi olla jonkin verran vaikutusta tyeläkemaksun pitkän aikavälin ennusteeseen. Suomessa finassikriisi ei kuitenkaan muodostu eläkerahoituksen kriisiksi, kuten monissa muissa maissa. Sijoittajilla musta vuosi Eläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuin ja sijoitustuotoin. Mitä korkeammiksi tuotot nousevat, sitä vähemmän on tarpeen kerätä varoja työeläkemaksun kautta. Tuottojen parantamiseksi saatettiin vuosina 1997 ja 2007 voimaan uudistuksia, jotta työeläkeyhtiöt voisivat tavoitella entistä korkeampia sijoitustuottoja. Uudistukset mitoitettiin kestämään toimintaympäristön tavanomaisia vaihteluita. Syksyllä 2008 koetun kaltaisiin sijoitusmarkkinoiden poikkeusoloihin ei kuitenkaan ollut mahdollista tai edes järkevää varautua. Kun finanssikriisin mittasuhteet alkoivat syksyllä 2008 selvitä, työeläkesijoittamisen puitteet määritteleviin lakeihin tehtiin joukko muutoksia, joilla vakavaraisuusvaatimuksia helpotettiin. Näin tehtiin, jottei uhka vakavaraisuuden liiallisesta heikkenemisestä pakottaisi työeläkesijoittajia myymään riskipitoisia sijoituksiaan. Erityisenä huolen aiheena lainsäätäjällä olivat työeläkeyhtiöiden kotimaiset osakesijoitukset. Osaksi pysyviä, osaksi tilapäisiä muutoksia Vuodesta 2007 osakeriski on kannettu osaksi koko työeläkejärjestelmän tasolla sitomalla vastuuvelka osittain työeläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräiseen tuottoon. Osuuden oli määrä nousta kymmeneen prosenttiin pienin askelin vuoteen 2011 mennessä, mutta nyt siihen siirryttiin välittömästi. Työeläkejärjestelmässä sijoitustuotot pidetään ensin toimintapääomassa ja siirretään sieltä varsinaiseen vastuuvelkaan vasta, kun niiden voidaan katsoa olevan koko lailla lopullisia. Siirrosta vastuuvelkaan luovuttiin vuoden 2008 osalta, mikä pienensi varsinaista vastuuvelkaa ja kasvatti toimintapääomaa. Samoin vaikuttaa lainmuutos, jonka mukaan yhteisesti kustannettavien eläkkeiden puskurirahasto rinnastetaan osittain toimintapääomaan. Tämä muutos on voimassa vain vuoden 2010 loppuun, samoin kuin toimintapääoman vähimmäismäärän kiinnittäminen kahdeksi prosentiksi vastuuvelasta sijoitusten riskipitoisuudesta riippumatta. Muutokset parantavat vakavaraisuutta Tehdyt muutokset kasvattavat työeläkelaitosten toimintapääomia suhteessa vastuuvelkaan (niin sanottu vakavaraisuusaste) noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Pysyvää työeläkerahastoinnin tasoa alentavaa vaikutusta muutoksilla ei odoteta olevan, koska ne parantavat riskinkantokykyä ja siten mahdollistavat paremmat sijoitustuotot pitkällä aikavälillä. Miten käy maksutason? Eläketurvakeskuksen perusennuste TyEL-maksun kehityksestä pitkällä aikavälillä perustuu neljän prosentin reaalituotto-oletukseen. Koko vuodelta 2008 työeläkesijoitusten keskituotto jäi noin -14 prosenttiin eli reaa- 15 % 12 9 8,2 6 3 0 3 6 9 12 15 % 35 30 25 20 15 10 5 0 Työeläkevarojen vuosituotot sitoutuneesta pääomasta 11,4 14,6 3,6 0,3 0,9 8,0 7,9 11,5 8,7 5,4-15,0 4,7 1997* 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008** Keskim. * Vuodelta 1997 vain yhtiöiden tiedot ** Vuoden 2008 luku on alustava arvio TyEL-menot ja -maksut palkkasummasta Meno 2008 reaalituotto 4 % 2008 reaalituotto 18 % Lähde: ETK 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: TELA

18 Sosiaalinen vastuu lisesti 18 prosenttiin. Tämän myötä keskituotto vuodesta 1997 onkin vain noin 3 prosenttia yli inflaation. Osa tuottojen romahduksesta kompensoitunee ripeästikin aikojen taas parantuessa. Eläketurvakeskus on laskenut, mitä tapahtuu jos näin ei käy vaan tuottomenetys jää pysyväksi. Tällöin maksutaso muodostuu tulevina vuosina vajaata prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin muuten olisi käynyt (kuvio s. 17). Finanssikriisi ei Suomessa ole eläkerahoituksen kriisi Useassa maassa finanssikriisi on myös eläkejärjestelmän kriisi. On maita, joissa iso osa eläketurvasta rakentuu yksilöllisten tilien varaan. Hyvässä uskossa ja järkiperustein tehdyt sijoitukset ovat nyt saattaneet menettää valtaosan arvostaan. Yksilöllisten eläkesijoitusten maailmassa katoaa eläketurvastakin samalla leijonanosa. Useassa maassa työeläketurva rakentuu Suomessa riskit jakautuvat laajalle ja tasaisina. Työssä jatkaminen on tärkeää työeläkemaksun kannalta yrityskohtaisen lisäeläkkeen varaan. Työnantajayrityksen konkurssi tekee tällaisessa tilan- Työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitustasa- teessa pahaa jälkeä myös eläketurvassa. Ei ole painon kannalta on ollut rohkaisevaa, että enää työnantajaa rahoittamassa eläkkeitä, ja ikääntyneiden työllisyysasteet ovat vuosi vuo- rahastotkin on saatettu osaksi sijoittaa työn- delta parantuneet. Tämä myönteinen kehitys antajayrityksen osakkeisiin. on osaksi ollut eläkkeen määräytymiseen liit- TyEL-järjestelmän perusvalinnat ovat tyvien kannustimien ansiota. olleet viisaita. Suomalaisessa ansioeläkejär- Finanssikriisistä alkaneet vaikeudet ovat jestelmässä epävarmuuden seuraukset jakau- jo leviämässä reaalitalouden puolelle. Tämä tuvat laajalle ja tasaisina. Ne heijastuvat tule- voi taittaa myös ikääntyneen työvoiman hyvän vien vuosikymmenten työeläkemaksun tasoon, työllisyystrendin. Jos työllisyyskehitys kääntyy mutta erityisen huonon vuodenkin seuraus- kielteiseksi, TyEL-alojen palkkasumma ei kasva vaikutukset ovat vaatimattomat verrattuna niin kuin laskelmissa on oletettu, mikä nostaa siihen, miltä kriisi juuri nyt tuntuu. maksutasoa lähivuosina. Vasta sellainen pitkäaikainen kriisi, joka Pitkän aikavälin maksutaso riippuu kuitenkin siitä, mikä on ansiotyön rooli suomalai- muuttaisi pysyvästi talouden rakenteita, voisi kääntyä myös työeläkerahoituksen kriisiksi. y sessa yhteiskunnassa vuosikymmenien päästä. Tähän ei finanssikriisillä ole vaikutusta. Elinaikakertoimessa hienosäädön tarvetta Työssä jatkamiseen kannustaa myös niin sanottu elinaikakerroin, jolla alkavia eläkkeitä pienennetään keskimääräisen eliniän kasvun mukaisesti vuodesta 2010 alkaen. Eläkettä pienentävä vaikutus on kompensoitavissa jatkamalla ansiotyössä. Kompensointia helpottaa, että 63 vuoden iästä lähtien työeläkkeen karttumisvauhti on hyvin korkea. Kompensointi ei kuitenkaan onnistu työkykynsä menettäneiltä. Siksi elinaikakertoimen soveltamista työkyvyttömyyseläkkeisiin tullaankin lieventämään.

Ilmarisen vuosi 2008 19 Ilmarinen pitää huolta henkilöstöstään Ilmarisen henkilöstöpolitiikan lähtökohta on hyvä työyhteisö ja yksilön arvostaminen. Yhtiön henkilöstöstrategian painopisteitä ovat johtamisen kehittäminen, henkilöstöresurssoinnin joustavuuden lisääminen ja osaamisen varmistaminen. Esimiehille laaja valmennusohjelma Ilmarisessa panostettiin vuonna 2008 erityisesti johtamista tukevien menettelyjen kehittämiseen ja esimiesten valmentamiseen näiden menetelmien käyttöönotossa. Vuoden aikana on kehitetty uusi tehtävien vaativuuden arvioinnin menettely sekä kirjattu palkkapolitiikan periaatteet. Nämä toimivat hyvänä pohjana, kun vakuutusalalla valmistauduttiin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisiin palkkakeskusteluihin. Palkkakeskusteluihin liittyvä pätevyyden ja suoriutumisen arviointi oli loppuvuoden esimiesvalmennuksen painopisteenä. Ilmarisessa järjestettiin vuosina 2007 2008 laaja esimiesvalmennusohjelma. Valmennuskokonaisuuteen liittyi esimiestoiminnan arviointi, joka tehtiin ennen valmennuksen alkua ja toistettiin viimeisen jakson jälkeen. Esimiesten saama palaute ensimmäisessä kyselyssä oli melko hyvää (3,8 asteikolla 1 5). Vuoden 2008 lopulla toistetussa kyselyssä esimiestaidot ovat edelleen kehittyneet kaikilla johtamisen osa-alueilla keskiarvon ollessa nyt 4,0. tämällä on onnistuttu saamaan toimintaan tehokkuutta lisää niin, että henkilömäärän hienoisesta laskusta huolimatta esimerkiksi ylityömäärät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Ylitöitä tehtiin vuonna 2008 yhteensä 9 985 tuntia, mikä on 0,9 prosenttia teoreettisesta työajasta. Henkilöstöresurssointiin on saatu joustavuutta kannustamalla henkilöstöä sisäiseen liikkuvuuteen ja oman osaamisen laajentamiseen. Vuonna 2008 tehdyistä rekrytoinneista puolet oli sisäisiä. Tukea osaamisen vahvistamiseen Henkilöstöä kannustetaan itsensä ja työnsä kehittämiseen. Kehittäminen pohjautuu työssä tarvittavan osaamisen tunnistamiseen ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Osaamista vahvistetaan erilaisilla koulutus- ja valmennustapahtumilla, tehtäväkierrolla ja mentoroinnilla. Taitoja kartutetaan yhä enemmän verkko-opiskelun avulla. Myös uusia työntekijöitä perehdytetään perinteisen koulutuksen lisäksi verkon avulla. Henkilöstökoulutuksen sisällöt 2008 f g a Vuoden 2008 koulutuksessa painottuivat esimiesvalmennuksen lisäksi työeläkeosaamisen vahvistaminen sekä oman toiminnan ja työyhteisön kehittämiseen liittyvä koulutus ja valmennus. Kaikkiaan koulutukseen käytettiin noin neljä päivää ilmarislaista kohti. Esimiestyö tukee työhyvinvointia Ilmarisen työntekijöistä naisia on enemmistö eli 72 prosenttia. Yhtiön henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Työsuhteiden keskimääräinen pituus on 15 vuotta. Ilmarista hyvänä työnantajana kuvaa se, että lähtövaihtuvuus on vähäistä, vain 4,3 prosenttia ilman eläkkeelle lähteneitä. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on 63 vuotta. Sairauspoissaolot ovat pysyneet hyvin hallinnassa: vuonna 2008 poissaoloprosentti oli sama kuin edellisenä vuonna eli 3,2 prosenttia teoreettisesta työajasta. Työhyvinvoinnin kehittämisessä painotettiin esimiesten roolia työssä jaksamiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa ja varhaisessa ongelmiin puuttumisessa. Tuki- ja liikuntaelinten rasitusta ehkäistiin virkistämällä taukoliikuntatoimintaa. y % 5 4 Henkilöstökyselyn tuloksia Ylityömäärät laskussa Ilmarisen asiakkaiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Työmäärien kasvusta huolimatta Ilmarisen henkilöstömäärä on pysynyt vakaana viime vuosina. Vuoden 2008 lopussa työsuhteessa Ilmariseen oli yhteensä 573 henkilöä, joista 34 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Työmenetelmiä ja tietojärjestelmiä kehit- e d a. Työeläke ja muu vakuutus 28 % b. Asiakkuuden hoito 8 % c. Toiminnan kehittäminen 14 % d. Tietojärjestelmäosaaaminen 6 % e. Esimiesvalmennus 18 % f. Kielikoulutus 11 % g. Muu koulutus 15 % c b 3 2 1 Vaikuttaminen Kehittyminen Oma työ Johtaminen Viestintä Työyhteisö Työnantaja 2005 2006 2007 2008

20 Sosiaalinen vastuu Luotettavaa tietoa eläketurvasta Työeläkkeet ovat olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliturvaa. Työeläke turvaa toimeentuloa vanhuuden lisäksi myös muissa elämäntilanteissa, kuten työkyvyttömyyden kohdatessa tai perheenhuoltajan kuolemantapauksessa. Ilmarinen antaa keskitetysti neuvontapalveluidensa kautta tietoa eläkkeisiin liittyvistä asioista kaikissa henkilöasiakkaitten elämänvaiheissa ja -tilanteissa, kuten eläkehakemukseen, eläkepäätökseen tai eläkkeen maksamiseen liittyvissä asioissa. Ilmarinen turvaa eläkkeenhakijan toimeentulon jatkumisen antamalla eläkepäätöksen oikea-aikaisesti ja hoitamalla korvausasiat luotettavasti. Eläkehakemusten määrä kasvussa Eläkehakemusten määrä nousi vuonna 2008 noin 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2007. Vanhuuseläkkeissä nousua oli peräti 28 prosenttia, mikä johtuu siitä, että ensimmäinen suuri ikäluokka saavutti 63 vuoden eläkeiän. Uusia eläkepäätöksiä Ilmarisessa tehtiin kaikissa eläkelajeissa yhteensä noin 20 400 kappaletta. Suurten ikäluokkien eläköityminen sekä talouden taantuma lisäävät sekä eläkeneuvontapalveluiden kysyntää että eläkehakemusten määriä. Ennusteen mukaan vanhuuseläkehakemusten määrät kasvavat vuonna 2009 noin 20 prosenttia ja kokonaishakemusten määrät kasvavat noin 7 prosenttia. Vuoden 2008 aikana lähetetyt työeläkeotteet vähensivät eläkkeen ennakkolaskelmien määrää huomattavasti. Vuonna 2007 tehtiin yli 22 000 ennakkolaskelmaa, kun vuonna 2008 niitä tehtiin noin 18 000. Tehoa asiakaspalveluun Ilmarinen tehosti vuonna 2008 asiakaspalveluaan erityisen valmennuksen avulla. Valmennuksella vahvistettiin asiakaspalvelun ammattimaista otetta, tasalaatuisuutta sekä toimintatapaa, jossa asiakkaan asia hoidetaan kokonaisvaltaisesti kerralla kuntoon. Työnantajat saivat kuluneena vuonna mahdollisuuden ilmoittaa eläkelaskennassa tarvittavat ansiotiedot sähköisessä muodossa suoraan Ilmariseen, mikä vähentää käsityötä ja tehostaa eläkekäsittelyä. Päätöksenteon nopeudella on merkitystä eläkkeensaajan toimeentuloturvan kannalta. Ilmarinen on linjannut keskeiseksi toimintaperiaatteekseen sen, että eläkeratkaisut tehdään oikeudenmukaisesti ja nopeasti ja että päätöksenteon perusteet ilmoitetaan ymmärrettävästi. Hakemusten käsittelyajat ovat lähes kaikissa eläkelajeissa huomattavasti lyhyemmät kuin muissa työeläkeyhtiöissä keskimäärin. Syksyllä 2008 eläkepäätöksen saaneille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan palvelun laatua pidettiin erinomaisena (arvosana 4,5 asteikolla 1 5) ja eläkkeiden ennakkoneuvontaa saaneiden antama arvosana oli 4,3. Asiakastyytyväisyys on siis erinomaisella tasolla. Eläkkeisiin liittyviä puheluita tuli Ilmariseen vuonna 2008 noin 164 000 kappaletta. Asiakkailta tulee runsaasti yhteydenottoja myös verkon ja sähköpostin kautta. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat verkkopalvelusta ja työeläkeotteesta perustiedot, ja erilaiset vaativammat kysymykset sekä laskentapyynnöt käsitellään asiakaspalvelussa.