Hermosto. Enni Kaltiainen

Samankaltaiset tiedostot
BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hermoston toiminnallinen jako

KandiakatemiA Kandiklinikka

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

NEUROLOGIA copyright 2012

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Anatomia ja fysiologia 1

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

S Havaitseminen ja toiminta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Biomekaniikka I. Luennot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

AIVOINFARKTIKUNTOUTUJAN PAREETTISEN YLÄRAAJAN KOTIVOIMAHARJOITTELU Audiovisuaalinen opas

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Hermoston kehitys KIRSI SAINIO 2018

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?



BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Essential Cell Biology

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Toiminnallisen kuntopiirin kehittäminen ASPA Palvelut Oy:n Käpytien päivätoimintayksikölle. Fyysisen toimintakyvyn näkökulma

Miksi aivoista kannattaa kiinnostua

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Aivoverkosto. Aivorunko. Aivot - Aivojen khit kehitys

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Miten muisti on selitettävissä?

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Asiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA

Liikkuvuuden (notkeuden) ja liikehallinnan testaaminen

Transkriptio:

Hermosto Enni Kaltiainen

Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan. Mitä muodostuu hermostoputkesta,hermostopienasta entä hermostoputken ontelosta?

Hermostoputken sulkeutumishäiriöitä Anenkefalia Spina Bifida

Miten hermosto jakautuu? 1. Rakenteeltaan : keskushermosto ääreishermosto 2. Toiminnaltaan : somaattinen autonominenhermosto 3. Autonominen hermosto voidaan jakaa: sympaattinen - parasympaattinenhermosto

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen http://www.stephstuff.com/esafe/images/ouch2.gif

Hermosolu Dendriitti Aksoni Sooma Hermopääte Ranvierin kurouma Schwannin solu Tuma Myeliinituppi http://en.wikipedia.org/wiki/neuron

Hermosolu Uusiutumiskyky rajallinen Aksonit jopa metrin mittaisia Eri tehtäviin osallistuvien hermosolujen rakenteessa suurin eroja ( dendriittien määrä vaihtelee, mutta aksoneita on aina vaan YKSI!!) HERMO =Useita aksoneita, hermotukisoluja, sidekudosta ja verisuonia Missä elimistössä sijaitsee kuitenkin uusiutumiskykyisiä hermosoluja?

Pitkät hermoradat Hajuepiteeli Sensoriset gangliot h"p://www.solune..fi/0edostot/dokumen0t_histologia/mt%20kuvat/mthermosolutyypit2.jpg

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen h"p://3.bp.blogspot.com/_rcdnv17ojdm/ts7gpexdci/aaaaaaaaasw/ RNpkixCLo_M/s320/aku_raivo.gif

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa Huom! Solun sisäiset proteiinit ( - ) pitävät K+ solussa! 1. Lepopotentiaali - Na-K-ATPaasi - K-vuotokanavat - Sen sijaan jänniteherkät Na- ja Ka- kanavat ovat kiinni.

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa Kun depolarisaa6o yli8ää kynnysarvon! ak6opoten6aali 2. Depolarisaatio - Na-kanavat aukeavat Solun sisäpuoli varautuu positiivisesti. - Aktiopotentiaalin voi aiheuttaa esim. toisen hermosolun tai aistinsolun stimuloitumien

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa 3. Siirtyminen - Viereiset Na-kanavat aukeavat viereisen alueen depolarisaatio. - Hermoimpulssi kulkee aina vain yhteen suuntaan!! Miksi hermoimpulssi voi edetä vain yhteen suuntaan?

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa 4. Repolarisaatio ja Hyperpolarisaatio - Jänniteherkät Na- kanavat sulkeutuvat nopeasti - Jänniteherkät K- kanavat avautuvat ja palauttavat solun sisäpuolen negatiivisesti varautuneeksi. - Hetken ajan jännite on normaalia pienempi Hyperpolarisaatio

Tärkeä muistaa hermoimpulssista Syntymiseen tarvitaan riittävän suuri ärsyke Aktiopotentiaali kaikki tai ei mitään periaate Reaktion voimakkuus riippuu peräkkäisten aktiopotentiaalinen tiheydestä mitä tiheämpiä - sitä voimakkaampi reaktio.

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen h"p://3.bp.blogspot.com/_rcdnv17ojdm/ts7gpexdci/aaaaaaaaasw/ RNpkixCLo_M/s320/aku_raivo.gif

Synapsin rakenne h"p://kvhs.nbed.nb.ca/gallant/biology/synapse.jpg

Synapsin toiminta 1. 3.. 2. h"p://en.wikipedia.org/wiki/synapse 1. Presynaptisen neuronin aksonia pitkin saapuu aktiopotentiaali. 2. Aktiopotentiaali avaa jänniteherkät Cakanavat 3. Synapsirakkulat eksosytoivat neurotransmitterit

Synapsin toiminta 3.. 5. 4. h"p://en.wikipedia.org/wiki/synapse 4. Osa transmittereista sitoutuu postsynaptisen kalvon reseptoreihin Ionikanavien aukeaminen depolarisaatio/ hyperpolarisaatio 5. Välittäjäaine joko pilkotaan ( esteraasit) tai pumpataan takaisin soluun.

Tärkeimmät välittäjäaineet Asetyylikoliini : Kahden hermosolun välisessä synapsissa, Hermo-lihas-liitoksessa, Parasympaattiset postganglionaariset hermosolut Noradrenaliini : Sympaattiset postganglionaariset hermosolut Dopamiini : Keskushermosto Serotoniini : Keskushermosto HUOM! Synapsi voi olla eksitatorinen tai inhibitorinen!

Tehtäviä 1. Mihin a) Morfiinin b) Puudutusaineiden c) Ibuprofeiini d) rauhoittavien lääkkeiden e) taistelukaasu sariinin vaikutus perustuu?

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen Autonominen h"p://2.bp.blogspot.com/- KlbvO- PJilM/TiwNwQ5CCxI/AAAAAAAABVU/oSsP- pgvykc/s1600/cars- 2-2.jpg

Ääreishermosto Ääreishermosto jaetaan: 1. Autonominen hermosto Sympaattinen - parasympaattinen 2. Somaattinen hermosto 3. Sensorinen hermosto

1. Autonominen hermosto Säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja. Hypotalamus, aivorunko ja selkäydin säätelevät toimintoja. Jaetaan toiminnaltaan sympaattiseen ja parasympaattiseen, useisiin elimiin tulee molempia hermoja säätely tarkempaa. Yhteyksiä aivojen ylempiin toimintoihin ( pelko voi aiheuttaa sympaattisen vasteen)

Sympaattinen vs. parasympaattinen AC NORADRENALIINI ASETYYLIKOLIINI h"p://files.ko0sivukone.com/refluksi.ko0sivukone.com/vagushermo.gif AC

2. Somaattinen hermosto Säätelee tahdonalaisia toimintoja. Alfamotoneuronit kuljettavat viestin selkäytimestä lihakseen asti Välittäjäaineena asetyylikoliini Liikehermoradat risteävät oikealta vasemmalle ja päinvastoin! h"p://www.liquidarea.com/wp- content/uploads/2011/03/spinalmusc.jpg

3. Sensorinen hermosto Kuljettaa viestin aistinsolusta keskushermostoon. Keskushermostossa viesti isoaivojen kuoren tuntoalueelle.

Refleksi eli heijaste 1. Tuntohermot ärtyvät viesti sensorisia hermoja pitkin selkäytimeen. 2. Selkäytimessä impulssi kulkee suoraan/ välineuronien kautta alfamotoneuronille Lihas supistuu. 3. Samaan aikaan alfamotoneuronin impulssin kanssa lähtee myös impulssi aivoihin. h"p://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/ Patelar.JPG/220px- Patelar.JPG

HUOM!!!!! Reflleksi on kerta toisensa jälkeen samanlainen reagoitaessa samanlaiseen ärsykkeeseeen. Myös autonomisen hermoston alueella esiintyy paljon heijasteita

Erilaisia heijasteita Venytysheijaste: lihaksen venytys aiheuttaa supistuksen ( asennon ylläpito, polviheijaste) Koukistus eli väistöheijaste: kipu aiheuttaa raajan vetämisen pois kipua tuottavasta paikasta ( suojaheijaste) Räpytysheijaste : silmää lähestyvä tai koskettava asia saa aikaan räpytyksen ( suojaheijaste )

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen h"p://www.jokilaakso.com/erot/miesaivot.jpg

Keskushermosto = aivot + selkäydin Ohjaa koko elimistön toimintaa Selkäydin säätelee heijasteita & toimii hermoratojen kulkureittinä aivoihin Aivot mahdollistavat tarkat aistimukset, Tarkat tahdonalaiset liikkeet, tietoisen ajattelun jne

Tärkeää tietää keskushermostosta Valkea aines koostuu myeliinitupellisista viejä haarakkeista. Harmaa aines koostuu soomaosista ja myeliinitupettomista osista.

Aivot h"p://www.biomag.hus.fi/braincourse/images/f003.gif

Isoaivot Puhe, tunteet, ajatukset, liike alue Tuntoalue Näkö Kuuloalue, puheen ymmärrys Puhealueet vain vasemmassa aivopuoliskossa!! h"p://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0e/ Lobes_of_the_brain_NL.svg/250px- Lobes_of_the_brain_NL.svg.png - Jakautuneet oikeaan & vasempaan puoliskoon, välissä aivokurkiainen (muodostuu hermoradoista) - Pinta runsaasti poimuttunut - Syvät uurteet erottavat: otsalohko, päälakilohko, ohimolohko ja takaraivolohko - Harmaa aines muodostaa isoaivokuoren

Väliaivot - Alaosassa hypotalamus, johon on liittynyt aivolisäke. - Kompleksi ohjaa umpirauhasten toimintaa ja on autonomisen hermoston & umpieritysjärjestelmän säätelykeskus - (Yläosassa talamus) - Takaosassa käpylisäke ( vuorokausirytmi ) h"p://ne.radiomikaeli.interne0x.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/ kemikaalit/aivot.jpg

Aivorunko = keskiaivot, aivosilta, ydinjatke Yhdistää selkäytimen aivoihin. Paljon harmaita tumakkeita. Keskiaivot + ydinjatke: silmien & pään automattiset liikkeet. Aivosilta + ydinjatke: hengitys, ruuansulatus Ydinjatke: verenpaine, sydämen pumppaama veren määrä

Pikkuaivot - Tiheämmin poimuttunut pinta kun isoaivojen vastaava. - Osallistuu liikkeiden hienosäätöön. - Aktivoituvat liikesarjoja oppiessa. - Vertaavat hitaiden liikkeiden aikana aivojen muiden osien antamia käskyjä lihasten toimintaan Korjaussignaalit h"p://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f7/brain- cerebellum

Limbinen järjestelmä Aivokuoren ja väliaivojen sisäosissa Tuntenteiden, motivaatioiden & riippuvuuksien syntyminen. Osana primaarista hajualuetta h"p://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:brain_limbicsystem.jpg

Muita aivojen osia 1 Tyvitumakkeet: - harmaata ainesta - liikekäskyn käsittely ennen toteuttamista - myötäliikkeet Aivoverkosto: - epätarkasti rajautuva säätelyjärjestelmä, joka ulottuu koko aivorungon läpi - ottaa vastaan impulsseja aistinelimistä vireystila, unirytmi

Muita aivojen osia 2 Hippokampus: - Ohimolohkon pohjassa - Oppiminen Mantelitumake: - tunteiden prosessointi & seksuaalitoimintojen säätely h"p://psychenet.files.wordpress.com/2010/10/1aivot.png?w=473&h=265

Selkäydin Sijaitsee selkärangan kanavassa Päättyy 1. lannenikaman kohdalle. Selkäydinhermojen lähtöpaikka Keskellä harmaata ainetta Reunalla valkeaa ainetta : hermoratoja h"p://fi.wikipedia.org/wiki/selkäydin

Aivo- ja selkäydinkalvot Kovakalvon lehtien välissä aivojen veriviemärit Lukinkalvon ja pehmeäkalvon välissä subaraknoidaalitilassa on aivo-selkäydinnestettä Aivo-selkäydinneste: - laajenemispuskuri - iskunvaimennus MUISTA MYÖS VERIAIVOESTE!!!! - ravinnonsaanti - tukee aivoja - estää haitallisten aineiden pääsyä aivoihin

Hermosto Hermosolu Hermoimpulssin syntyminen Synapsi Ääreishermosto Keskushermosto Muisti ja oppiminen h"p://s3.discshop.fi/img/front_large/79313/ viiru_pesonen_muis0_patkii_video_on_demand.jpg

Muisti ja oppiminen Oppiminen = Kyky muuntaa toimintaa kokemusten myötä Muisti = Mieleenpainaminen, säilytys, palautus Perustuvat aivoissa tapahtuviin hermostollisiin ja kemiallisiin muutoksiin. Hermosolujen väliset yhteydet lisääntyvät

Muistin osat 1. Lyhytaikainen sensorinen muisti ( sekunteja) - ikoninen muisti & kaikumuisti - pitää yllä aistimusta, jotta se ehditään tulkita 2. Työmuisti (max. minuutteja) - varastona otsalohko - ainoa muistin osa, jota ihminen voi tarkkailla - ilman työstämistä asia ei siirry säilömuistiin 3. Säilömuisti ( jopa koko elämä ) - elämänkerrallinen & tietomuisti - hippokampus, aivokuoren assosiaatio alue

Tehtäviä 2. Mitkä rakenteet suojaavat aivoja? Potilas ymmärtää puhetta, muttei kykene tuottamaan sanoja, missä päin aivoja vaurio on tapahtunut? Potilaan vasemman puolen toimintakyky heikkenee aivoinfarktin vuoksi, onko mahdollista, että potilas menettää puhekykynsä.

YO-tehtäviä 1.Ylioppilaskoekysymys nro 6 keväältä 1995: Tunnet olkapäässäsi hyttysen piston ja läimäytät pistokohtaa heti sen jälkeen kämmenelläsi. Kuvaile pääpiirteittäin hermoston eri osien toiminta tässä tapahtumassa.

YO-tehtäviä Käy katsomassa S-08 t. 8 http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/ biologia_syksy2008.pdf Käy katsomassa K-10 t. 6 http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/ biologia_kevat_2010.pdf