Mitä COP21 Pariisin jälkeen energiaintensiivisen yrityksen näkökulma. FT Juha Ylimaunu VP Sustainability & Environment



Samankaltaiset tiedostot
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Outokumpu. Pörssi-ilta Sijoittajasuhdejohtaja Johanna Henttonen

Sähkövisiointia vuoteen 2030

This is Outokumpu. Hannu Hautala SVP, Operations, Stainless EMEA. Wanha Satama, Helsinki April 10, 2014

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua Risto Liisanantti.

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Osavuosikatsaus III/2006

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Osavuosikatsaus II/2006

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja

Kiertotalous teollisuudessa

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Energia, ilmasto ja ympäristö

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Teräs- ja metallihintaraportti

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Osavuosikatsaus II/05

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ruostumaton teräs, malmista uusiksi huippumateriaaleiksi

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Hiilineutraali kiertotalous

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiapoliittisia linjauksia

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Outokumpu Tornion Operaatiot. Maailman integroiduin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Hiilineutraali kiertotalous

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Outokumpu Oyj Varsinainen yhtiökokous 2012

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Terästehtaan kunnossapidon kuulumisia

Osavuosikatsaus I/2006

Standardi-terästuotteiden sekä värimetallien hintoja

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Osavuosikatsaus II/07

Toimitusjohtajan katsaus. Roeland Baan, toimitusjohtaja

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Osavuosikatsaus I/ Juha Rantanen, toimitusjohtaja.

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Osavuosikatsaus. Outokummun ruostumaton teräs tukee maakaasuputkia Australiassa

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Osavuosikatsaus. Ruostumaton teräs loistaa New Yorkin siluetissa

Katsaus vuoteen 2012 ja uuden Outokummun strategia. Mika Seitovirta Toimitusjohtaja Outokumpu

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Transkriptio:

Mitä COP21 Pariisin jälkeen energiaintensiivisen yrityksen näkökulma 2015 FT Juha Ylimaunu VP Sustainability & Environment

Sisältö 1. Outokummun tyyppisen yrityksen ilmastohaasteet 2. Mitä keinoja jatkossa 15/12/15 2

Pariisin COP21 yhteisymmärrys globaalin, energiaintensiivisen yrityksen näkökulmasta Ehdottoman hienoa että maat ovat samaa mieltä epäonnistuminen olisi kyseenalaistanut ilmastoneuvottelujen ja prosessin jatkon o Onko kyseessä sopimus vai julistus: Sisältää enemmän aikeita ja kuvastaa yhteistä tahtotilaa, vähän konkreettisia toimia Outokumpu on globaali ja ruostumattomien terästuotteiden hinta muodostuu globaalisti, mutta o o Tähän mennessä vain Euroopan ilmastotoimilla on ollut merkittävä kustannuslisä, esim. Kiinassa ei (Outommun oma kylmävalssaamo) Keskeiset tuotantolaitokset ovat Euroopassa 15/12/15 3

Outokumpu toimii eri puolilla maailmaa Kloster Avesta Tornio Kemi Degerfors Sheffield Nyby Wildwood New Castle Calvert Richburg Krefeld & Benrath Dillenburg Dahlerbrück Bochum Shanghai San Luis Potosí Integroitu sulatto, kuuma- ja kylmävalssaamo Muut tehtaat Kaivos Suljetaan Palvelukeskus Yritysesitys Syyskuu 2014 4

Modernin yhteiskunnan tärkein rakennusaine Teräksen ja eräiden muiden metallien kysyntä voi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä Kasvavan väestön jokapäiväiset tarpeet, oikeus elintasoon ja puhtaaseen ympäristöön Perusta hyvinvoinnille, infrastruktuurille, liikenteelle, energiantuotannolle ja kestävälle kehitykselle 15/12/15 5

Outokummun ruostumaton teräs materiaalina Luja ja kestävä Esteettinen Korroosionkestävä Lämmönkestävä Ruostumaton teräs Hygieeninen Kustannustehokas Kierrätyssisältö yli 85 % 100 %:n kierrätettävä Yritysesitys Syyskuu 2014 6

Uusiutuvan energiantuotantoon tarvitaan terästä Tuulivoima, aurinkoenergia ja muut uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat terästä Korroosion ja lämmön kestävyys, käyttöikä ja huoltovapaus kriittisiä 15/12/15 7

Maailman vähäpäästöisin ruostumattoman teräksen tuotantoketju ja Euroopan suurin kierrätyskeskus Company Presentation March 2013 8

Ruostumaton teräs = kierrätysteräs + seosaineet (ferrokromi, nikkeli ym.) Valokaariuuni on tehokkain ja vähäpäästöisin tapa sulattaa kierrätysmetalli, myös kromimalmi Tornion tehdas on Pohjoismaiden suurin sähkönkäyttäjä n. 3,5 TWh vuodessa Energiakustannukset > henkilöstökustannukset Outokummun tuotantoketju työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä o Suomessa n. 8 000 työntekijää o Euroopassa n. 40 000 työntekijää 15/12/15 9

Omat päästövähennystoimet jatkuvat mutta vaikeutuvat Outokummun tavoite 20 %:n vähennys konsernin ruostumattoman teräksen päästöprofiilissa 2007 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä CO2t. 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Outokummun C0 2 -päästöprofiili tuotettua tonnia kohti 1997 2007-2009 2020 Tilanne: Päästöprofiili pienentynyt > 10% 2007-2009 tilanteesta Energiatehokkuus parantunut 3 % parannus / tonni terästä Energiatehokkuusinvestoinnit ja - ohjelmat Ympäristöinvestoinnit Kuljetus- ja logistiikkaketjun päästöt 15/12/15 10

Outokumpu johtaa hiilijalanjäljessä 250 Outokummun ruostumattomalla teräksellä on muita pienempi hiilijalanjälki: o Oma vähäpäästöinen ferrokromi o Integroidut ja tehokkaat tuotantoprosessit o Kierrätysteräksen suuri käyttömäärä o Energiatehokkuus o Vähähiiliset energialähteet 200 150 100 50 0 Outokumpu Ecoinvent GWP* Western World average Chinese average Outokumpu cold rolling coil GWP compared with the Western World average and Ecoinvent data. Outokumpu data from verified Environmental Product Declarations. *GWP = Global Warming Potential (green house gas emissions) 15/12/15 11

Euroopassa CO2-päästökauppa on antanut edun Aasian tuonnille ja lisää globaaleja päästöjä Ruostumattomien päätuotteiden tuonti & osuus koko kulutuksesta (EU 28) 1,400 1,200 1,000 800 600 400 200 [Kt] 9% 26% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0 0% 2004 2014f Other Asia Imports share of total supply (rhs) Euroopan tuonti noussut ~30%:iin kulutuksestä, Aasian tuonti kasvaa vauhdilla EU CO2 päästökaupan (ETS) kustannukset alalle tulevat sähkön hinnan kautta Sähkön tuottajat läpilaskuttavat EU-päästökaupan kustannukset hintoihin mutta alan EU-valmistajat eivät voi johtuen globaaleista hinnoista EU:n ulkopuolisilla tuottajilla ei ole päästökauppaa vastaavia lisäkustannuksia -> kilpailuetu Johtuen korkeammista CO2-päästöistä raaka-aineissa ja valmistuksessa Euroopan kulutuksen korvaus 20% kiinalaisella ruostumattomalla teräksellä on kasvattanut globaaleja CO2-päästöjä noin 4 miljoonaa tonnia / v.* Päästölisäys suurempi kuin EU:n ruostumattoman teollisuuden suorat CO2-päästöt** Data source: EUROFER * Estimate: Chinese stainless steel has 2,3 times higher total CO2 footprint than the European due to different raw materials, energy and transports. 15/12/15 12 **European stainless steel direct emissions cathered from CITL

Hiilivuoto ja eurooppalaisten työpaikkojen merkittävä vähennys ovat tosiasioita EU-tehtaiden kylmävalssatun teräksen toimitukset 1 2006 & 2013 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 [Mt] 0.5 3.2 0.4 2.3 2006 2013 EU30 Other Ruostumattomassa teräksessä EU-päästökaupan yksipuoliset kustannukset suosivat tuontia EU:n politiikka ulkoistaa tuotantoa ja työpaikkoja sekä kasvattaa eurooppalaisten hiilijalanjälkeä (=hiilivuoto) EU-päästökaupan aikana pääasiallinen kasvu myös eurooppalaisilla yhtiöillä EU:n ulkopuolella Tuotannon sulkemiset ja vähennykset tosiasioita ja merkittäviä useissa EU-maissa (mm. GER, UK, FR, IT, S, SWE, FIN, PL) Esim. Outokumpu & ThyssenKrupp Stainless työpaikat vähentyvät 15 000:sta (2004) 8000:een v. 2015 Kehitys jatkuu niin kauan kunnes kaikilla on samat pelisäännöt: EU-päästökauppaa on muutettava tai epäsuorat CO2-kustannukset kompensoitava EU-sääntöjen mukaisesti 1 Data source: EUROFER, total cold rolled deliveries of European producers (currently Outokumpu, Aperam, Acerinox, AST). *) CO2 estimations based on international stainless steel Life Cycle data, data on raw materials and energy sources 15/12/15 13

Globaaleilla markkinoilla vain globaalit säännöt ovat toimivia EU:n Energia ja ilmastopaketin tavoitteet 2030 ja CO2 päästökauppa 2021-2030: Seurattava tärkeimpien kilpailijamaiden (Kiina, USA, Venäjä) ilmastotoimet ennen mitään päätöksiä Kaikilla suurilla teollisuustuotteita valmistavilla mailla pitää olla samankaltaiset ilmastopolitiikan kustannukset muuten kilpailutilanne on kestämätön Ei voida jatkaa lisäämällä yksipuolisia kustannuksia maailman vähäpäästöisimmälle tuotannolle, koska Tuotannon ulkoistaminen ja eurooppalaisten hiilijalanjäljen kasvu Globaalien hiilipäästöjen kasvu terästeollisuudesta Vailla reaalipohjaa olevista CO2-päästövähennyksistä luovuttava (esim. -43% vuoteen 2030 terästeollisuudessa) Mika Seitovirta 30.10.2014 14

Teräksen käyttö pienentää CO2- päästöjä enemmän kuin teräksen tuotanto niitä aiheuttaa Teräksen tuotanto aiheuttaa Euroopassa n. 220 miljoonan tonnin CO2-päästöt (EU27) BCG/VDEh tutkimus 2013: pelkästään 8 teräksen käytön sovellutusta energia-alalla ja liikenteessä vähentävät päästöjä Euroopassa 350 440 miljoonaa tonnia o Tehokkaimmat uudet vähennykset tulevat uusista keveistä ja kestävistä teräsrakenteista liikenteessä o Uusiutuvaa energiantuotantoa ei ole ilman terästä - ja ruostumatonta terästä 15/12/15 15

Globaaleilla markkinoilla vain globaalit keinot ovat toimivia Mitkä keinot jatkossa? 1. Päästökauppa metalliteollisuuden kokemuksen pohjalta: o o o o Ylimääräinen byrokraattinen keinotalous Rankaisee vähäpäästöisintä tuotantoa Iso rahansiirto valmistavalta teollisuudelta ja kuluttajilta yhdelle sektorille Päästövähennykset marginaalisia, mahdollistaa keinottelun 2. Hiilipäästöille energiantuotannosta, liikenteestä ym. globaali päästövero, jonka tuotto käytetään CleanTech ratkaisujen siirtoon ja tukemiseen o Harkintaa eikä automaattisesti kaikkeen hiileen (esim. metallurginen reduktiohiili, jolla synnytetään päästövähennyksiä ja ikuinen tuote kiertotalouteen) Suomi: sähkön hintakompensaatio voimaan täysimääräisesti niin kauan kuin EUpäästökauppa jatkuu o Suomi eniten vientiteollisuudesta riippuvainen EU:n valtio missä ovat lastemme työpaikat? 15/12/15 16

Elämme edelleen metallikausia eikä muuta ole näköpiirissä mutta miten kestävästi hyödykkeet tuotetaan? 15/12/15 17

Kiitos 15/12/15 18