MAAHANMUUTTO-TEEMAILTA Jori Eskolin 22.10.2015 Maahanmuutto-teemailta 1
Kokonaisuudet Maahanmuuttoon liittyen pitäisi erottaa viisi oleellista kokonaisuutta: Sisäiset 1. Pakolaiset/ turvapaikanhakijat juuri nyt Mitä tehdä, miten selvitä kasvavien hakijamäärien kanssa, mitä me kaikki voisimme tehdä, konkreettinen apu jne. 2. Maahanmuuttopolitiikka Suomessa Miten varmistaa sujuva integraatio, miten eliminoida ihmisten eristyminen / radikalisaatio, mitkä ovat pääperiaatteet, prosessit, kriteerit, yhteistyö EU- tasolla jne. 3. Rasismi yleisesti Miten ilmenee, miten ennaltaehkäistä, miten tuottaa laadukasta ja kiihkotonta faktaa päätöstenteon- sekä julkisen keskustelun tueksi jne. Ulkoiset 4. Globaalit prosessit & - toiminnot maahanmuuttoon & pakolaisuuteen liittyen EUpolitiikka, kehitysyhteistyö (miten allokoida, mitä, kuka ja missä), pakolaisleirien kehittäminen, apu kriisialueilla, ihmisten pääsy tarvittaessa Eurooppaan, yhteistyö EU:n sisäisten ihmisvirtojen kanssa jne. 5. Kansainvälinen yhteistyö & - politiikka Ongelmien juurisyyt, ratkaisut, ongelmamaiden auttaminen jne. 2
Hieman faktaa taustaksi Tilanne vuoden 2014 lopussa. 3
Missä pakolaiset ovat ja mistä he ovat? Tilanne vuoden 2014 lopussa. 4
Turvapaikanhakijat ja kohdemaat Venäjän piikki johtuu Ukrainasta saapuneista turvapaikanhakijoista. 5
Ihmisistä Maailmassa on parhaillaan 60 miljoonaa pakolaista/turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 Euroopassa tehtiin 626.000 turvapaikkahakemusta. Pääasialliset turvapaikanhakijoiden lähtömaat (vastaavat miltei puolta kokonaismäärästä) olivat Syyria (20 prosenttia), Afghanistan (7 prosenttia), Kosovo (6 prosenttia), Eritrea (6 prosenttia) ja Serbia (5 prosenttia). Lisäksi arvioiden mukaan EU:n alueella saattaa oleskella 10 12 miljoonaa laitonta siirtolaista. Yhdysvalloissa laittomia siirtolaisia on 11-12 miljoonaa. Kysymys: kun ihmisiä on liikkeellä laillisesti (turvapaikanhakijat) sekä laittomasti miljoonia, niin onko sattumaa, että heitä tulee myös Suomeen? 6
Miksi ihminen liikkuu? Syyrian sota miljoonia ihmisiä paennut sotaa. Pitkittyneet konfliktit Somalia, Irak, Syyria, Afganistan. Avustusrahaa on liian vähän Apu paikanpäällä heikentynyt, joten olosuhteet ovat kurjistuneet. Libanonin tilanne Libanonissa erityisesti syyrialaisia kohdellaan huonosti. Irakin ja Afganistanin olot ISIS, al-qaida, Taliban ja muut terroristijärjestöt. Pakomatkojen hinnat ovat laskeneet Uusia reittejä, uusia yrittäjiä. Kreikan huono talous Rajavalvonta puutteellista, ihmisten kohtelu huonoa. Suomi ei esimerkiksi palauta Kreikan kautta tulleita ihmisiä Kreikkaan. 7
Konflikteista - UNHCR s report shows that in region after region, the number of refugees and internally displaced people is on the rise. In the past five years, at least 15 conflicts have erupted or reignited: Eight in Africa (Côte d Ivoire, Central African Republic, Libya, Mali, northeastern Nigeria, Democratic Republic of the Congo, South Sudan and this year in Burundi); three in the Middle East (Syria, Iraq, and Yemen); one in Europe (Ukraine) and three in Asia (Kyrgyzstan, and in several areas of Myanmar and Pakistan). Meanwhile, decades-old instability and conflict in Afghanistan, Somalia and elsewhere means that millions of people from these places remain either on the move or and increasingly commonly stranded for years on the peripheries of society and amid the crippling uncertainty of being long-term internally displaced or refugees. Among recent and highly visible consequences of the world s conflicts and the terrible suffering they cause has been dramatic growth in numbers of refugees seeking safety by undertaking dangerous sea journeys, including on the Mediterranean, in the Gulf of Aden and Red Sea, and in Southeast Asia. - 8
Syitä ja seurauksia Tärkeimmät syyt esimerkiksi Somalimaasta poismuutolle: Työttömyys Paremman elämän etsiminen Ystävien vaikutus Muut ulkopuoliset vaikuttimet Alhainen tulotaso Toivon puute Poliittinen epävakaus Epäluottamus maan tilanteeseen Huonot elinolosuhteet Koulutuksen laatu NOTE! UNDP:n mukaan 14 29-vuotiaiden työttömyysprosentti esim. Somaliassa on 67. Ei ole siis sattumaa, että nykyään sekoittuvat pakolaisuus, turvapaikan hakeminen sekä siirtolaisuus, sillä erityisesti pitkittyneiden konfliktien maista syyt lähteä ovat osiensa summia, eivät vain yksittäisiä tekijöitä. 9
Elintasosurffareita? Turvapaikkahakemukset tulee aina tutkia yksilöllisesti. Jos esim. Välimerellä liikkuvassa veneessä on mies Afrikasta, hän saattaa tarvita suojelua. Se, että Välimeren yli tulevista ihmisistä enemmistö on miehiä, ei ole syy kielteiselle turvapaikkapäätökselle. Asiaa ei voi tietää ennen tutkintaa, sillä pelkästään Afrikassa on UNHCR:n mukaan eskaloitunut kahdeksan (ks.sivu 8) pakolaisuutta aiheuttavaa konfliktia. Lisäksi esim. Eritreassa saattaa joutua vankilaan, jos pyrkii maasta pois (siksi ihmiset ovat myös pakotettuja käyttämään salakuljettajia). Myös Syyriasta on käytännössä mahdotonta päästä laillisesti Eurooppaan, sillä A. passien saanti-, B. viisumien hakeminen mahdotonta. On myös hyvä muistaa, että niin sanottu toissijainen suojelu ei ole missään määrin "vähempiarvoisempaa" suojelua, vaan sen saamisen edellytyksenä on esimerkiksi akuutti kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai ja mielivaltaisen väkivallan vaara. 10
Pakolaisleireistä "Välimerta ylittävien ihmisten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, professori sanoo. Sen jälkeen heidät tulee lähettää takaisin pakolaisleireille." (Collier) "Taakanjaosta" EU:n sisällä voidaan kyllä keskustella. Tilanne, jossa 4,5 miljoonan (Libanon) asukkaan maassa on rekisteröityneitä syyrialaispakolaisia 1,5 miljoonaa, on kuitenkin täysin kohtuuton. Vaikka pakolaisleirien oloja tuleekin vahvistaa, ei uudelleensijoittamisen tarve tule häviämään yhtään minnekään tilanteessa, jossa syyrialaispakolaiset muodostavat Libanonin alueen väestöstä 33%. Ihmisten palauttaminen ylitäysille pakolaisleireille paitsi vaikeuttaa Collierin peräänkuuluttamaa leirien kohentamistyötä, myös pahentaa tilannetta niissä köyhemmissä maissa, jotka jo tällä hetkellä kantavat kansainvälisistä pakolaiskriiseistä ylivoimaisesti isoimman vastuun. (Lainaus: Heikki Kerkkänen) 11
Mitä tehdä? Alueelliset kehityserot sekä kriisit ovat liikkuvuutta aiheuttavia ilmiöitä. Niitä tasoitetaan erityisesti kansainvälisellä, kestävällä kaupalla ja niillä kehitysyhteistyön muodoilla, jotka ovat vaikuttavia. Kehittyvien maiden valtionrakennuksessa yhdet tärkeimmistä osista ovat harmaan talouden sekä korruption vastaiset toimet, demokratia sekä ihmisarvojen kunnioitus. Käytännöt, jotka vievät ihmissalakuljettajilta markkinat, tukevat myös kehittyvien maiden valtionrakennusta. 12
Humanitaarinen viisumi Siihen ongelmaan, että suojelua tarvitsevat ihmiset joutuvat turvautumaan ihmissalakuljettajiin, on yksi ratkaisu: humanitaarinen viisumi. Se mahdollistaa ihmissalakuljetusta edullisemman ja laillisen reittiliikenteen käytön siirryttäessä hakemaan kansainvälistä suojelua. kiintiöpakolaisuuden oheen nopean mahdollisuuden parantaa useiden maiden ylirasittunutta pakolaistilannetta (esim. Libanon ja Syyria). Näin se estää laittomin keinoin ja salakuljettajien toimin tapahtuvaa liikkumista. Myönteistä turvapaikkapäätöstä humanitaarinen viisumi ei takaa, eikä näin ole tarkoituskaan. Se takaa ainoastaan turvallisen ja laillisen reitin ja nykytilannetta huomattavasti tasaisemman turvapaikanhakijamäärien jakautumisen EU:n sisällä sekä EU:n ja kriisimaiden välillä. 13
Turvapaikasta Ihminen ei pakene nykyään vain yhtä asiaa, vaan syyt ovat monien tekijöiden summia: Konflikti/luonnonkatastrofi/nälänhätä (mm. sisällissodat, maanjäristys, maapallon lämpeneminen). Henkilökohtainen uhka (mm. uskonnon, politiikan tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi). Työ (perinteinen siirtolaisuus). Kohtien 1-3 kombinaatio (esim. pitkittynyt konflikti aiheuttaa työttömyyttä). Ihminen voi saada turvapaikan Suomesta siksi, että hakijan kotimaa on vaarallinen sinällään (toissijaiset sekä humanitaariset syyt) ja siksi, että uhka on henkilöön suoraan kohdistuva (pakolaisasema) 14
Suomi Kuinka paljon Suomi voi ottaa humanitaarisista syistä ihmisiä vastaan ja miten Suomi ymmärtää roolinsa globaalissa haasteessa: ihmisen liikkuminen ei ole vain Suomen asia. Mitkä ovat meidän kriteerimme ja prosessimme ja niiden toimivuuden status? Miten me suomalaiset suhtaudumme maahanmuuttoon ja miten me itse annamme mahdollisuuksia elää täällä uusina suomalaisina. Miksi turvapaikanhakija tulee Suomeen? 15
Tilanne Suomessa Erityisesti irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvanut rajusti syksyllä 2015 (ks. kuva). Syinä ainakin kiristyneet kriteerit suhteessa Suomen kriteereihin Belgiassa sekä Tanskassa. Irakin turvallisuusarvio päivitetty: turvapaikkahakemuksissa ratkaisevaa yksilöllinen tilanne (ensisijaiset syyt), ei lähtöalue (toissijaiset syyt). Uusi arvio vuoden loppuun mennessä saapuvien turvapaikanhakijoiden määräksi on 30 000-35 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2015 Suomeen on tullut ~23.000 turvapaikanhakijaa. 16
Status Suomeen tuleminen (eikä erityisesti jääminen) ei ole millään tavalla hallitsematonta saati vain ilmoitusluontoinen asia. Todellisuudessa turvapaikkahakemuksista hyväksytään juuri nyt vajaa kolmannes ja jopa 20% palautetaan Dublin- asetuksen mukaisesti ensimmäiseen maahan, josta hakija on voitu todeta saapuneen EU:n puolelle. Ensi vuoden alussa turvapaikkapäätöksentekijöiden vahvuus nousee 75:stä viiteensataan henkilöön. Tavoite mahdollisimman nopea käsittely, sillä nopea käsittely: A. on inhimillistä, B. säästää rahaa, C. nopeuttaa turvapaikan saaneen ihmisen kotiutumista. 17
Prosessi Mitä turvapaikanhakijalle tapahtuu, kun hän saapuu Suomeen? Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Poliisi selvittää henkilön matkareitin ja henkilöllisyyden. Maahanmuuttovirasto puhuttelee hakijaa. Sen perusteella arvioidaan kansainvälisen suojelun tarve. Jos hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi, se voidaan käsitellä normaalia nopeammin. Kaikista kielteisistä päätöksistä on oikeus valittaa. Arviolta noin 30 40 prosenttia hakijoista saa jäädä Suomeen. Yleisin peruste maasta poistamiselle on palauttaminen toiseen EU-maahan. 18
Miksi Suomeen? 1. Turvallinen maa. 2. Työn saannin uskotaan olevan kohtuullisen helppoa. 3. Turvapaikanhakijoista valtaisa ruuhka muualla Euroopassa. 4. Suomella eri kriteerit esim. irakilaisten suhteen vs. muut maat (toissijaiset kriteerit). 5. Korkea elintaso / elämäntaso (hyvän elämän edellytykset, EI korkea sosiaaliturva). 6. Lasten tulevaisuus. Yksinkertaisesti: ihmiset haluavat Suomeen elämään ihan normaalia elämää pois pommituksista, kuoleman uhasta, kurjuudesta sekä suoranaisesta vainosta. 19 Eikä tämä liene oikeasti kovinkaan suuri yllätys?
Miksi EI Suomeen? 1. Ihmiset hakeutuvat sinne, missä on jo omia sukulaisia ja oman maan kansalaisia. 2. Tiukat kriteerit esim. perheenyhdistämisissä. 3. Suomi on kaukana ja vaikea päästä. 4. Muualla Euroopassa eri kriteerit. 5. Suomessa vaikea työllistyä heti, jos ei ole A. koulutusta, B. kielitaitoa, C. olet väärän värinen. 20
Mitä tehdä Suomessa? 1. Nopeuttaa turvapaikkaprosessia. (Resursseja onkin jo lisätty). 2. Ottaa huomioon yksilöiden tarpeet (kartoittaa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osaaminen ja koulutus tarkasti, jotta heitä voitaisiin tarvittaessa oikein tukea ja ohjata). 3. Varmistaa turvapaikkakriteerit yhteneväisiksi muiden maiden kanssa. (Irakin suhteen tarkennuksia jo tehtiinkin). 4. Varmistaa turvapaikanhakijoille inhimilliset olosuhteet ja ihmismäistä tekemistä prosessin ajaksi. 5. Pyrkiä luomaan VOK:iin normaalit olosuhteet kouluista lähtien sekä nopeuttaa yhteiskuntaan osallistumista positiivisen päätöksen jälkeen työstä tai työkokeilusta lähtien. 6. Edesauttaa vapaaehtoisten ihmisten osallistumista auttamiseen ja varmistaa tarpeelliset resurssit esim. traumatisoituneiden ihmisten hoitoon. 7. Koulutus ja suomen kielen osaaminen. (Tämä toki on jo pyrkimyksenä, mutta tätä ei voi painottaa liikaa). 8. Toimia aktiivisesti poliittiselta huipulta alkaen rasismia vastaan (ks. seuraava sivu). 9. Luotaisiin suurimpiin kaupunkeihin kotouttamiskeskuksia, joissa toteutettaisiin tapojen ja lakien opettaminen, koulutus, kirjallisuuden ja kielen opiskelu. Sinne voidaan myös keskittää tulkkaus- ja lupa- sekä sosiaaliviranomaisten palvelut. 21
Rasismista Maahanmuutosta sekä turvapaikanhakijoista ei voi puhua ilman, että käsittelee rasismia. Rasismi on tehokas ihmisen integroitumisen estäjä ja siksi rasismiin liittyen julkinen keskustelu sekä maahanmuuttoon liittyvän politiikan taustalla vaikuttavat motiivit sekä rakenteet tulee olla jatkuvan debatin ja tarkkailun alaisina. Ja miksi näin? Sillä puheet iphonemiehistä ovat: A. ihmisarvoa halventavia, B. ihmisen sopeutumista vaikeuttavia, C. oikeuttavat ihmisten huonon kohtelun (kyse on epäinhimillistämisestä ja epäinhimillistettyä kohdetta on helpompi kohdella huonosti). Rasismi ja rasistinen agitaatio johtavat vain väkivaltaan: Saksassa tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana on tehty yli 500 iskua tai muuta rikosta, jotka ovat kohdistuneet turvapaikanhakijoihin, heidän majoituspaikkoihinsa tai heitä auttaviin ihmisiin. Viime vuonna vastaavana aikana iskuja oli 114, mutta esimerkiksi vuonna 2011 vain 18. Siksi meidän tulee: Tuottaa faktatietoa liittyen maahanmuuttoon esim. maahanmuuttajien työllistymisestä (ks. seuraava sivu). Tuottaa ehdotuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Koostaa ajatuksia ja linjanvetoja, jotka yhdistävät maahanmuuttopolitiikkaan olennaisesti liittyviä tekijöitä: maahanmuuttoon liittyy niin monta eri osa-aluetta, että kokonaisuuden hahmottaminen auttaisi myös julkista keskustelua. Avata rasistista retoriikkaa ja rasistisia käytäntöjä sekä pohtia tapoja & muotoja rangaista selkeästä rasismista. 22
Maahanmuuttajien työllistymisestä Eri kansalaisuuksien työllistymistä pitää tutkia pitkällä, esimerkiksi kymmenen vuoden tähtäimellä. Silloin pakolaisten ja muista syistä tulleiden erot heikkenevät pikku hiljaa: "Sisäinen heterogeenisuus kansalaisuuden sisällä on suurempi kuin niiden välillä. Työllisyys paranee maassaoloajan myötä: 23
Suomi ja Euroopan pakolaiskriisi - Suomen tulisi tässä tilanteessa painottaa YK:n roolia konfliktien ratkaisussa ja kansainvälisten kriisien hoidossa. Osa kehitysyhteistyöstämme on kanavoitu YK:n kautta, ja juuri tähän kohdistuu nyt rajuja leikkauksia. Ei ole viisasta heikentää YK:ta kriisien keskellä. - - Tämän vuoden aikana Euroopan pakolaiskriisi on koetellut myös Suomea. Uhkaavatko pakolaiset meidän kulttuuriamme ja uskontoamme? Eivät uhkaa. Kulttuuristamme ja uskonnostamme kumpuavien arvojen mukaista on auttaa hädänalaisia ihmisiä. Näin toimiessamme omat arvomme vain vahvistuvat. - (Pekka Haavisto 10/2015) 24
KIITOS! 25